Kansallisen sopeutumisstrategian päivitys ja paikallistason sopeutumisvalmiuden merkitys

Transkriptio

1 Kansallisen sopeutumisstrategian päivitys ja paikallistason sopeutumisvalmiuden merkitys Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

2 Lähde: Jylhä, K. & al. (2012). Ilmasto muuttuu Suomessa. (Synteesiraportt

3 Missä mennään sopeutumistutkimuksessa v. 2012? tutkijoiden käsityksiä Sopeutumistutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää käytännön sopeutumistoimissa Sopeutumistoimissa kannattaa edetä epävarmuuksista huolimatta "Kun ei tarkkaan tiedetä, millaisiin seikkoihin tulisi varautua, tarvittaisiin varautumista epävarmuuteen ja sellaisia ratkaisuja, jotka toimivat erilaisissa olosuhteissa ja jotka voidaan mukauttaa monenlaisiin tilanteisiin". (Kerkkänen, A. & Savikko, R ) Sopeutumistoimet voivat tukea myös muita toimialan tavoitteita. Esim. Vesivaroihin liittyvät sopeutumistoimet saattavat edistää veden laadun paranemista ja vesiensuojelua. Alueiden käytön ja yhdyskuntasuunnittelussa sopeutumistoimien edut liittyvät kestävän yhdyskuntarakenteen edistämiseen. mm. alavien ja ranta-alueiden suunnittelussa ilmastonmuutoksen riskien ennakointi saattaa vähentää riskirakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Pelastustoimessa rajuilmavahinkoihin varautumien auttaa johtamisjärjestelmien kehittämisessä. Energiaverkkojen (kunnalliselle toimijalle kuuluvin osin) johtolinjojen vaihtaminen maakaapelointiin saattaa tuoda maisemahyötyä ja maankäytön vapausastetta. Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen myös sopeutumisen näkökulmasta tuo mukanaan kunnallisiin suunnittelujärjestelmiin aikaisempaa enemmän pitkän tähtäyksen näkökulmaa, kuten syvempää riskien kartoittamista. Taloudellisia vaikutuksia, kustannuksia ja hyötyjä ei tunneta riittävän hyvin Synteesiraportti, Reija Ruuhela (toim.)

4 Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia 2005 Sopeutumisstrategia Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma (ISTO) 2009 Strategian toimeenpanon väliarviointi 2011 ISTO:n loppuarviointi =>Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua ("synteesiraportti"), maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 6/ /2013 Strategian arviointi 2013 Strategian päivitys

5 Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia Tavoite: Vahvistaa ja lisätä sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen Suomessa. Sisältö: 1. Skenaariot - ilmastonmuutoksen skenaariot, - sosioekonomiset skenaariot, 2. Ilmastonmuutoksen vaikutukset (15 toimialaa) - haitat + hyödyt, toimialan kuvaus 3. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen toimialoittain - kuvaus nykyisestä sopeutumiskyvystä + - toimenpidelinjauksia 3 aikavälille: * välitön , * lyhyt aikaväli * pitkä aikaväli

6 Kansallisen sopeutumisstrategian toimeenpano Strategian toimeenpanon lähtökohta: Tarvittavien sopeutumistoimien määrittäminen, toimeenpano ja vaikutusten arviointi osana toimialojen tavanomaista suunnittelua ja kehittämistä. Ministeriöillä päävastuu sopeutumisstrategian toimeenpanosta hallinnonaloillaan toimialakohtaisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien kautta. ISTO - tutkimusohjelma (Climate Change Adaptation Research Programme ) + muut sopeutumisen tutkimusohjelmat (VACCIA , MIL , FICCA ) Ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointiryhmä perustettu internet-sivusto, joka tarjoaa tietoa ja työkaluja ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta erityisesti kunnille ja kansalaisille Alueellisen ja paikallisen tason toimintaa ei ole käsitelty strategiassa, vaikka merkittävä osa käytännön työstä tehdään alueilla ja kunnissa (esim. maankäytönsuunnittelu, tulvasuojelu).

7 7 Strategian arviointi ( ) yleiset onnistumiset Ilmastonmuutos on tunnistettu ja tiedostettu sekä noussut agendoihin ja strategioihin Sopeutumisselvityksiä ja -tutkimusta tehty, panostuksia tutkimukseen Tiedottamisessa ja riskienhallinnassa edistystä Käytäntöön vieminen ja koulutus etenee toimialoilla (esim. meriliikenne, maatalous) Seurantaa on käynnistetty Sopeutumistoimenpiteet tehdään pääosin oman päivittäisen toiminnan näkökulmasta (ei niinkään ilmastonmuutoksen) ja ne asiat edistyneet eniten, joilla on jo ennestään olemassa vastuutaho. Eri sektoreita osallistava päätöksentekokulttuuri (SITO Oy)

8 8 Strategian arviointi ( ) yleiset haasteet Muutoksen ymmärtäminen, vaikutusten vaikea ennustettavuus => Epävarmuudet: mihin muutoksen sopeudutaan (alueellinen, kansallinen vai globaali) ja millaisella aikavälillä (välitön, lyhyt, keskipitkä, pitkä)? Hyöty-ja kustannustietojen puuttuminen (epävarmuus ja riskienhallinta) Toimeenpano käytännön tasolla (vastuun- ja työnjako, resurssit, kustannukset) ja väärä oletus liian helposta valtavirtaistamisesta Toimialakohtaiset ja alueelliset erityispiirteet Ohjauskeinojen (ja yleinen) joustavuus ja oppimisen edistäminen Sopeutumisen kärsijät ja hyödynsaajat ovat eri tahoja, motivointi Kokonaisuuden hallinta: Laajuus ja toimijoiden suuri määrä, yhteistyön sujuvuus eri tasojen ja toimialojen välillä Poikkisektoraalisten sopeutumistoimien tunnistaminen ja toimeenpano; Seurantajärjestelmien puute ja seurantatiedon muuttaminen toiminnaksi Muut intressit (esim. talous) vahvempia kuin ilmastonmuutos - Kantapään kautta oppiminen (reaktiivinen toiminta) (SITO Oy)

9 Sopeutumistoimet edellyttävät sopeutumistutkimusta ja päättäjien tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Toimialakohtaisesti ja myös toimialan sisällä eroja sopeutumisessa riippuen mm. vaikutusten merkittävyydestä, riskien arvioinnin ja toimenpiteiden määrittämisen haastavuudesta. Sopeutumistaso Suomessa: Yleisesti: 2 + Vesivarat: 4 Taso 3: mm. maa- ja metsätalous, energia, matkailu Strategian arviointi: sopeutumistaso/-portaat Sopeutumistoimet vaikutukset tiedetään suuntaa-antavasti, joitakin toimenpiteitä käynnistetty Sopeutumistutkimus - sopeutuminen integroitu päätöksentekoon, toimialojen välinen yhteistyö toimivaa - vaikutukset ja tarpeet tunnistettu, toimenpiteet käynnissä

10 Sopeutumistason määrittäminen sopeutumistarpeen tunnistaminen 1. porras Sopeutumistarve tunnistettu toimialalla pienessä edelläkävijöiden joukossa sopeutumistoimien käynnistäminen Joitakin sopeutumistoimia tunnistettu, mutta ei toteutettu sopeutumistutkimuksen taso Ilmastonmuutoksen vaikutus- / sopeutumistutkimusta tehty vain vähän sektoreiden välinen yhteistyö 2. porras Sopeutumistoimien tarve tunnustettu jossain määrin (osa päätöksentekijöistä) 3. porras Sopeutumistoimien tarve on tunnustettu toimialalla melko yleisesti (valtaosa päätöksentekijöistä) 4. porras Sopeutumistoimien tarve yleisesti tunnustettu ja hyväksytty toimialalla Sopeutumistoimia tunnistettu ja toteuttamiseksi on suunnitelmia, osittain käynnistetty Sopeutumistoimia tunnistettu ja niiden toimeenpano käynnistetty Sopeutuminen osa toimialan tavanomaista päätöksentekoa Sopeutumistoimien toteutus käynnissä laajasti ja niiden hyötyjä arvioitu ainakin jossain määrin Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tunnetaan suuntaa-antavasti (kvalitatiivista tietoa) ottaen huomioon ilmastonmuutosskenaarioihin liittyvä epävarmuus Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tunnetaan kohtuullisen hyvin (kvantitatiivista tietoa) ottaen huomioon ilmastonmuutosskenaarioihin liittyvä epävarmuus Ilmastonmuutoksen vaikutukset tunnetaan hyvin nykyisen ilmastonmuutosskenaarioihin liittyvän epävarmuuden rajoissa 5. porras Sopeutumisstrategian mukaiset tai muutoin tunnistetut sopeutumistoimet toimialalla toteutettu Sektorien välinen yhteistyö sopeutumistoimissa aloitettu Sektorien välinen yhteistyö sopeutumistoimissa vakiintunut

11 Kuntien sopeutumistoimista... Useat Suomen kunnat ovat viime vuosina kartoittaneet, miten niiden alueella voidaan varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suunnitelmallista ilmastotyötä tekeviä kuntia on Suomessa 145, mikä on 43 prosenttia kaikista kunnista (Mattsson, L. 2012). Kunnissa on sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten hulevesiohjelmia, tulvamallinnuksia, poikkeusolojen varautumissuunnitelmia. Myös muissa kuntien strategioissa, politiikkaohjelmissa tai kunnallisissa määräyksissä on huomioitu säätilan lämpeneminen ja/tai sään ääri-ilmiöihin varautuminen. (... vaikka ei puhutakaan varsinaisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisesta...) Yleisimmin kunnat ovat varautuneet ilmasto-olojen muutoksiin maankäytön suunnittelussa. Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian ei koeta juurtuneen osaksi paikallisen ja alueellisen tason toimintamalleja (Haanpää, S. & al. 2009). Irralliseksi jäänyt kansallinen sopeutumisstrategia ja hankelähtöiset sopeutumistoimet kertovat sopeutumisstrategioiden/-suunnitelmien resursoinnin ongelmista (Ruuhela, R. 2012). Jotkut kunnat, seutukunnat ja maakunnat ovat pystyneet mobilisoimaan resursseja esimerkiksi hyödyntämällä EU:n aluekehitysrahastoja tai muuta hankerahoitusta.

12 Valtioneuvoston linjauksista poimittua... Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia (2008) "Kunnat voivat edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista liittämällä ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnin ja sopeutumistoimien määrittämisen osaksi tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa." Varaudutaan eri toimialoilla sään ääri-ilmiöiden runsastumiseen. Yhteiskunnan sopeutumisvalmiuksien parantamiseksi kehitetään havainnointi- ja varoitusjärjestelmiä ja vahvistetaan edellytykset alueellisten ilmastoskenaarioiden laatimiselle. Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko 2009 "Sopeutumisessa tulee laatia alueellisia ja paikallisia haavoittuvuusarvioita ja sopeutumisstrategioita." Kehitetään ja tarjotaan kunnille työkaluja ja tukea sopeutumistyöhön. Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian päivitys (2013), luonnos Vahvistetaan sopeutumisstrategian päivittämisessä sopeutumisen toimeenpanon konkreettista otetta, määritetään ilmastonmuutoksen globaalien, alueellisten sekä paikallisten välittömien ja välillisten vaikutuksien ja riskien merkittävyyttä sekä suunnataan toimia kustannustehokkaasti merkittävimpiin vaikutuksiin ja avaintekijöihin. Kehitetään yhteiskunnan sopeutumisvalmiuksien parantamiseksi riskien arviointimenetelmiä ja haavoittuvuustarkasteluja, myös alue- ja paikallistasolla.

13 Strategian päivitys, alustavia suuntia... Tunnistetaan ja kehitetään toimintatapoja, jotka vahvistavat kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin - sopeutumisen "valtavirtaistaminen" - vaikuttavien ohjauskeinojen löytäminen - riskinarvioinnin ja -hallinnan kehittäminen/jalkauttaminen - haavoittuvuustarkastelut? Lisätään tietoisuutta ja käytännön tietoa ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta - ml. hyvien käytäntöjen (best practice) levittäminen Kannustetaan alueellisen ja paikallisen tason sopeutumista Lisätään valmiuksia varautua sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen Tarkastellaan sopeutumista ja hillintää yhdessä/kokonaisuutena Hyödynnetään ilmastonmuutoksen tuomia mahdollisuuksia Selvitetään ilmastonmuutoksen globaaleja vaikutuksia Suomeen (ja varaudutaan niihin) Seuranta- ja palautejärjestelmän kytkeminen strategiaan

14 Strategian päivitys, valmistelu 2013 Valmistelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriön asettama Ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointiryhmä Käsitellään energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmässä marraskuussa 2013 Osallistaminen - kysely laajasti sidosryhmille yms. toimijoille strategian toimintalinjauksiin, toimenpidetarpeisiin ja priorisointiin liittyen (kevät 2013) - sidosryhmätyöpaja (syksy 2013) - avoin kansalaiskuuleminen (syksy 2013) Hankkeet: sopeutumisen ohjauskeinoista (maalis-toukokuu), mahd. selvitys liittyen toimialojen riskeihin ja haavoittuvuuteen (?), SOVA

15 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointiryhmä Toimikausi: Jäsenet: MMM (pj), YM (vpj), IL (vpj), UM, SM, PLM, VM, OKM, LVM, TEM, STM, THL, Hki kaupunki, Tre kaupunki, Suomen Akatemia Kuntaliitto, SYKE, TEKES Tehtävät: 1) Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian (2005) arviointi ja ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian uudistaminen uuden tiedon pohjalta. 2) Seurata ja edistää kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian toimeenpanoa ja tukea valmiuksien lisäämistä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä lisätä tiedon käyttöön soveltamista. 3) Tukea vuonna 2013 julkaistavan EU:n sopeutumisstrategian kansallista valmistelua. 4) Tukea kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumispolitiikan valmistelua.

16 Ilmastolaki - valmisteilla hallituksen esitys ilmastolaiksi - valmistelun pohjana selvitys Ilmastolaista (Ekroos & Warsta, 2012) - ilmastonmuutokseen sopeutuminen osana ilmastolakia EU:n sopeutumisstrategia - julkaistaan huhtikuu/ "sopeutumista tarvitaan lähes jokaisella toimialalla" - kytkökset EU2020 -tavoitteisiin ("vihreä talous") - rahoitus: EU ohjelmat ja rahastot (EAKR, CAP, Life+ yms.) - Tiedonannon sisältö: - kattava adaptaatiostrategioiden EU: kansalliset ja/tai alueelliset (trans-boundary) - tietämyksen lisääminen: tietoaukkojen paikkaaminen, tutkimuksen priorisointi, climate-adapt -sivusto ( - haavoittuvimmat alueet ja sektorit Muuta ajankohtaista