SOPIMUS KIINTEISTÖ OY PINETTAN KANSSA ASEMAKAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISES- TÄ KOSKIEN KIINTEISTÖÄ

Transkriptio

1 1 SALON KAUPUNKI Kaupunginhallitus SOPIMUS KIINTEISTÖ OY PINETTAN KANSSA ASEMAKAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISES- TÄ KOSKIEN KIINTEISTÖÄ SOPIMUSOSAPUOLET 2. SOPIMUSALUE Salon kaupunki, jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki. Salon kaupunki, Kaupunkisuunnitteluosasto, Hornintie 2-4, Halikko Puhelin: Yhteyshenkilö sopimusasioissa: Tarja Pennanen, kaavoitusarkkitehti Kiinteistö Oy Pinetta jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja. c/o Pinetta-Tuote Oy Vaskiontie 418, Salo Yhteyshenkilö sopimusasioissa: Tony Pelander, toimitusjohtaja Sopimus koskee kiinteistöä osoitteessa Vaskiontie 418 ( ), jäljempänä tässä sopimuksessa Sopimusalue. Sopimusalueen pinta-ala on yhteensä kiinteistörekisterin mukaan noin 1,75 ha ja se on rajattu liitteenä olevalle kartalle. Kaavan työnimenä käytetään asemakaava ja asemakaavan muutos Halikonrinne. 3. SOPIMUKSEN TARKOITUS 4. LÄHTÖTILANNE Sopimuksen tarkoituksena on, että kaupunki ja maanomistaja sopivat sopimusalueen asemakaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä ehdoista. Sopijapuolet ovat tietoisia siitä, että käynnistyvä asemakaavoituksen valmistelu ei välttämättä johda asemakaavan hyväksymiseen. Kaavat: 1. Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa (vah. 2008) sopimusalue on taajamatoimintojen aluetta (A). Määräyksen mukaan alue sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia. pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Alue on kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeää alueet Suunnittelumääräys: - Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä.

2 2 - Rakentamisen tulee kohdistua aukeaminen reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. - Suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. 2. Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Halikon keskustan osayleiskaava (vah.2002). Yleiskaavassa alue on pääosin yksityisten palvelujen ja tuotantotoimintojen aluetta (PTY), jolle saa sijoittaa myymälä-, toimisto- ja varastotiloja sekä ympäristövaikutuksiltaan näihin verrattavia tuotantotiloja. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarapalveluja. Kaava-alueen eteläosa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön sekä siihen liittyvään rakentamiseen. Rakennuspaikan on oltava vähintään m2. Uudisrakennuksen on sopeuduttava sekä oleviin rakennuksiin että luonnonympäristöön kokonsa, muotonsa, ulkomateriaaliensa ja väriensä sekä julkisivun jäsennyksen suhteen. Kaava-alueen länsiosa on maa-ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla ympäristö säilytetään (MU/s). Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueella tulee kiinnittää kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvoihin ja ympäristönhoitoon. Rakennuspaikan on oltava vähintään m2. Rakentamisessa noudatetaan M-alueen suunnittelumääräyksiä. 3. Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa oleva asemakaava. Voimassa olevassa vahvistetussa on seuraavat määräykset: KL-1 liikerakennusten korttelialue Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Korttelialueella saadaan enintään 10 % rakennusoikeudesta käyttää ympäristöhäiriöitä tuottamattomien tuotantotilojen rakentamiseen. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaalean ruskeaksi kuultokäsiteltyä vaakalaudoitusta tai rimoitusta ja vähäisissä määrin harmaaksi maalattua terästä. Kattomuotona tulee käyttää loivaa pulpettikattoa, kattokaltevuus max 9,5, katemateriaalina tummanharmaa konesaumattu teräspeltikate tai tummanharmaa huopakate. Alueen kerrosluku on II ja rakennusoikeus 3000m2. LH-1, Huoltoaseman korttelialue. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaalean ruskeaksi kuultokäsiteltyä vaakalaudoitusta tai rimoitusta ja vähäisissä määrin harmaaksi maalattua terästä. Kattomuotona tulee käyttää loivaa pulpettikattoa, kattokaltevuus max 9,5, katemateriaalina tummanharmaa konesaumattu teräspeltikate tai tummanharmaa huopakate. Alueen kerrosluku on II ja rakennusoikeus 1500m2. EV, Suojaviheralue Suojelualueet ja -kohteet, muinaismuistot:

3 3 Sopimusalueella ei ole yleiskaavassa suojelumerkinnällä merkittyjä rakennuksia. Kaupunki toimii tarvittaessa kaavoitukseen liittyvän suunnittelun tilaajana. Pilaantuneet maa-alueet: Sopimusalueella ei ole tiedossa pilaantuneiksi epäiltyjä maa-alueita. Maanomistaja huolehtii kustannuksellaan mahdollisista esille tulevista pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamistöistä sopimusalueella. Pilaantuneen maa-alueen kunnostamisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa. Tärinä ja melu: Maanomistaja huolehtii kustannuksellaan mahdollisista alueen tärinä- ja meluselvityksistä. Maaperäselvitys: Maanomistaja huolehtii kustannuksellaan alueen rakennettavuusselvityksestä. 5. MAANOMISTAJAN JA KAUPUNGIN ESITTÄMÄT TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT SOPIMUSALUEEN ASEMAKAAVOITTAMISELLE JA KAAVAN TOTEUTTAMISELLE 6. ASEMAKAAVA Kaavoitus perustuu kaupungin aloitteeseen. Maanomistaja on neuvotteluissa ilmoittanut kiinnostuksensa osallistua kaavamuutokseen. Maanomistajan tavoitteena on rakentamisen mahdollistaminen nykyistä laajemmalle alueelle omistamallaan alueella ja liikerakentamisen lisäksi majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä elintarvikemyynnin salliminen. Kaupungin alustavana tavoitteena kaava-alueella on työpaikka- ja liiketilarakentamisen sekä katuyhteyksien mahdollistaminen lisäselvitysten tulokset huomioon ottaen. Kaavaratkaisu ja rakennusoikeus määräytyvät lopullisesti asemakaavassa, koska maankäyttösopimuksissa ei voida sitovasti sopia kaavojen sisällöstä (MRL 91b). Sopimusalueen asemakaavan muutos laaditaan kaupungin omana työnä. Maanomistaja vastaa kaavan laadinnan yhteydessä tarvittavien maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tai hankkeen toteuttamisen muutoin edellyttämien selvitysten laadinnasta omalla kustannuksellaan. Kaupunki toimii tilaajana. Asemakaavan muutos alueelle on mukana kaupungin kaavoitusohjelmassa vuosille Kaavan vireille tulosta tiedotetaan julkaisemalla kuulutus. Julkaiseminen tapahtuu kaupungin virallisella ilmoitustaululla hallinto-osastolla osoitteessa Tehdaskatu 2 ja Salon Seudun Sanomissa. Kaupunki huolehtii kaavaprosessin kuluessa kaavan laatimisesta ja kaavaasiakirjojen hallinnollisesta käsittelystä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL), sekä asetuksen (MRA) mukaisesti. Alustavana tavoitteena on, että kaavaluonnos käsitellään Salon kaupunkisuunnittelulautakunnassa kesällä 2017.

4 4 7. KARTOITUS Sopimusalueelta on olemassa kaupungin hyväksymä pohjakartta. Kaupunki tarkistaa ja tarvittaessa täydentää pohjakartan ajantasaisuuden. 8. SOPIMUSALUETTA KOSKEVAN MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN LAATIMINEN 9. MUUT EHDOT Kaupunki ja maanomistaja pyrkivät neuvottelemaan asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäyttösopimuksen sopimusalueen asemakaavan toteuttamisesta. Neuvottelujen ja asemakaavaehdotuksen sisällön perusteella laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus, jossa määritellään käynnistämissopimusta tarkemmin sopijaosapuolten kustannusten ja tehtävien jako alueen toteuttamiseksi. Maankäyttösopimuksen keskeisenä sisältönä on sopia sopimusalueen sisäisen kunnallistekniikan, yleisten alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta edellä kuvattujen tavoitteiden mukaisesti sekä sopia mahdollisista maan luovutuksista. Maankäyttösopimus tulee molempia sopijaosapuolia sitovaksi sen jälkeen, kun maankäyttösopimus on allekirjoitettu, ja kun sopimusaluetta koskeva asemakaavan muutoksen hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Kaavoituskorvaus Kaupungissa on voimassa maapoliittinen ohjelma 2012, johon on kirjattu asemakaavoitukseen liittyvät keinot maankäyttöpolitiikan kannalta koskien maankäyttösopimusta ja kaavoituskorvausta. Kaupunki perii yksityisellä maalla maankäyttösopimuksella kaavoituksen kautta tapahtuvaan arvonnousuun suhteutetun kaavoituskorvauksen korvauksena kaavaaluetta palvelevasta yhdyskuntarakentamisesta aiheutuneista kustannuksista. Korvausta sovelletaan kaikilla asemakaava-alueilla asuin- ja liikerakentamiseen. Korvausta ei peritä niiltä maanomistajilta, joille tuleva lisärakennusoikeus jää alle 500 k- m2. Korvauksen suuruus on 40 % arvonnoususta, mutta kuitenkin enintään 60 / k- m2 ja huomioon otetaan vain yli 500 k-m2:n ylittävä rakennusoikeus. Kaupunki varautuu kaavaprosessissa aina yksityiselle maalle kaavoitettaessa siihen, että kaupungilla on mahdollisuus periä kehittämiskorvaus (MRL 91c-91p), mikäli jonkun maanomistajan kanssa ei päästä yhteisymmärrykseen kustannusten korvauksesta maankäyttösopimuksen kautta. Mikäli kaupunki toteaa, ettei tämän sopimuksen mukaiselle asemakaavan laatimiselle ole edellytyksiä, tämä sopimus purkautuu, eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Maanomistajalla on oikeus omasta kirjallisesta pyynnöstään keskeyttää kaavoitushanke. Tässä tapauksessa tämä sopimus purkautuu, eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Tässä yhteydessä sovitaan, että maanomistaja ei kuitenkaan saa siirtää tätä sopimusta osittain tai kokonaan kolmannelle ilman kaupungin suostumusta. Mikäli maanomistaja luovuttaa sopimusalueen osittain tai kokonaan kolmannelle tämän sopimuksen voimassa ollessa, maanomistaja vastaa edelleen kaupunkiin nähden tämän sopimuksen mukaisista velvoitteista.

5 5 10. ERIMIELISYYDET Maanomistajan vastuulla on yhteistyö paikallisen sähköyhtiön ja muiden tarvittavien teknisten järjestelmien toimittajien kanssa. Erimielisyydet, joita sopijaosapuolet eivät pysty neuvotteluissa ratkaisemaan, ratkaistaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. 11. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Tämä sopimus tulee voimaan sekä kaupunkia että maanomistajaa sitovana sen jälkeen, kun Salon kaupunginhallituksen sopimuksen hyväksymispäätös on saanut lainvoiman, ja kun tämä sopimus on allekirjoitettu. Tämä sopimus päättyy, kun maankäyttösopimus on allekirjoitettu. Jos kaupungista riippumattomista syistä alueen kaavoitus ei ole edennyt eikä maankäyttösopimusta ole allekirjoitettu tai kaupunginhallituksen käsittelemää asemakaavaehdotusta asetettu nähtäville mennessä, tämä sopimus raukeaa. Salossa, Kaupungin puolesta Antti Rantakokko Kaupunginjohtaja Irma Nieminen Kansliapäällikkö Maanomistaja Tony Pelander Kiinteistö Oy Pinetta, toimitusjohtaja JAKELU Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi maanomistajalle ja yksi kaupungille.