SOPIMUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖ SALON KANSSA ASEMAKAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄ- MISESTÄ KOSKIEN KIINTEISTÖÄ

Transkriptio

1 SALON KAUPUNKI Kaupunginhallitus SOPIMUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖ SALON KANSSA ASEMAKAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄ- MISESTÄ KOSKIEN KIINTEISTÖÄ SOPIMUSOSAPUOLET. SOPIMUSALUE Salon kaupunki, jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki. Osoite: Salon kaupunki, Kaupunkisuunnitteluosasto, Hornintie -4, 400 Halikko Puhelin: 0-0 Yhteyshenkilö sopimusasioissa: Tarja Pennanen, kaavoitusarkkitehti Asunto-Osakeyhtiö Salo jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja. Osoite: Asunto-osakeyhtiö Salo c/o Isännöitsijätoimisto Jouko Salmi, Esterinkatu 4 A, 400 Salo Yhteyshenkilö sopimusasioissa: Jouko Salmi, isännöitsijä Sopimus koskee kiinteistöä osoitteessa Kirkkokatu 4 (34---), jäljempänä tässä sopimuksessa Sopimusalue. Sopimusalueen pinta-ala on yhteensä kiinteistörekisterin mukaan noin 0 m² ja se on rajattu liitteenä olevalle kartalle. Kaavan työnimenä käytetään asemakaavan muutos Kirkkokatu SOPIMUKSEN TARKOITUS 4. LÄHTÖTILANNE Sopimuksen tarkoituksena on, että kaupunki ja maanomistaja sopivat sopimusalueen asemakaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä ehdoista. Sopijapuolet ovat tietoisia siitä, että käynnistyvä asemakaavoituksen valmistelu ei välttämättä johda asemakaavan hyväksymiseen. Kaavat:. Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa (vah. 00) sopimusalue on keskustatoimintojen aluetta (C). - Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. - Sisältää myös keskusta-asumisen Lisäksi alue on osa merkittävää rakennetun ympäristön kokonaisuutta/ -ryhmää/ - aluetta -Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät suojeltavat rakennetut ympäristöt.

2 - Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista (sr), ryhmistä (srr) ja alueista (sra), jossa tunnuksen edessä on kuntanumero. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä.. Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keskustan osayleiskaava 03. Kaavassa alue on merkitty asuinkerrostalojen alueeksi (AK). Tehokkuus on 0, ja kerrosluku IV. Kirkkokadun puolella oleva asuin- ja liikerakennus on merkitty suojelumerkinnällä sr paikallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde. 3. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava. Voimassa olevassa 3.0. vahvistetussa kaavassa alue on asuntokerrostalojen korttelialuetta. Rakennuksen päämassa on sijoitettava katkopisteviivaan kiinni ja sen suuntaiseksi. Päämassan lisäksi saa tontille rakentaa myös yksikerroksisia rakennusosia järjestysoikeuden harkinnan mukaan. Kullakin tontilla on varattava vähintään seuraavat autopaikat: ) asunnot: yksi autopaikka asuinhuoneistoa kohti. ) toimistot, liikehuoneistot ja niihin verrattavat: yksi autopaikka 0 huoneistoalan neliömetriä kohti. AK- merkinnällä varustetuilla tonteilla on varattava vapaata oleskelutilaa rakentamattomalta pihatasolta yksi neliömetri kutakin asuinhuoneistoalan neljää neliömetriä kohti. Edellä mainittuihin oleskelu- ja paikoitustiloihin ei saa laskea rakennuksen käytön kannalta välttämättömiä jalankulku- ja liikennetiloja. AK- merkinnällä varustetuille tonteille saa ensimmäiseen kerrokseen sijoittaa myymälätiloja, joiden yhteinen pinta-ala saa olla enintään 0% kyseisen kerroksen huoneistoalasta. Suojelualueet ja -kohteet, muinaismuistot: Sopimusalueella on yleiskaavassa suojeltu asuin- ja liikerakennus. Yhdistetyn asuin- ja liikerakennuksen on suunnitellut Oskari Salomaa ja se on rakennettu. Tontin koko rakennuskanta on samalta ajalta. Pilaantuneet maa-alueet: Sopimusalueella ei ole tiedossa pilaantuneiksi epäiltyjä maa-alueita. Maanomistaja huolehtii kustannuksellaan mahdollisista esille tulevista pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamistöistä sopimusalueella. (Kaupunki toimii tarvittaessa kaavoitukseen liittyvän suunnittelun tilaajana). Pilaantuneen maa-alueen kunnostamisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa. Melu ja tärinä: Liikennemelua ja -tärinää alueella ei ole tutkittu. Maanomistaja huolehtii kustannuksellaan alueen mahdollisista tärinä- ja meluselvityksistä. Maaperäselvitys: Maanomistaja huolehtii kustannuksellaan alueen rakennettavuusselvityksestä.

3 3. MAANOMISTAJAN JA KAUPUNGIN ESITTÄMÄT TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT SOPIMUSALUEEN ASEMAKAAVOITTAMISELLE JA KAAVAN TOTEUTTAMISELLE. ASEMAKAAVA. KARTOITUS Maanomistaja on tehnyt kaupungille aloitteen sopimusalueen asemakaavoittamisesta. Maanomistaja on asettanut tavoitteeksi, että alueelle voitaisiin rakentaa uusi asuinkerrostalo nykyisten rakennusten tilalle tehokkuudella 0,. Kaavaratkaisu ja rakennusoikeus määräytyvät lopullisesti asemakaavassa, koska maankäyttösopimuksissa ei voida sitovasti sopia kaavojen sisällöstä (MRL b). Kaupungin alustavana tavoitteena on asuntorakentamisen mahdollistaminen alueella lisäselvitysten tulokset huomioon ottaen. Sopimusalueen asemakaavan muutos laaditaan kaupungin omana työnä. Maanomistaja vastaa kaavan laadinnan yhteydessä tarvittavien maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tai hankkeen toteuttamisen muutoin edellyttämien selvitysten laadinnasta omalla kustannuksellaan. Kaupunki toimii tilaajana. Asemakaavan muutos alueelle on mukana kaupungin kaavoitusohjelmassa vuosille 0 0. Kaavan vireille tulosta tiedotetaan julkaisemalla kuulutus. Julkaiseminen tapahtuu kaupungin virallisella ilmoitustaululla hallinto-osastolla osoitteessa Tehdaskatu ja Salon Seudun Sanomissa. Kaupunki huolehtii kaavaprosessin kuluessa kaavan laatimisesta ja kaavaasiakirjojen hallinnollisesta käsittelystä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL), sekä asetuksen (MRA) mukaisesti. Alustavana tavoitteena on, että kaavaluonnos käsitellään Salon kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuoden 0 alkupuolella. Sopimusalueelta on olemassa kaupungin hyväksymä pohjakartta. Kaupunki tarkistaa ja tarvittaessa täydentää pohjakartan ajantasaisuuden.. SOPIMUSALUETTA KOSKEVAN MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN LAATIMINEN Kaupunki ja maanomistaja pyrkivät neuvottelemaan asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäyttösopimuksen sopimusalueen asemakaavan toteuttamisesta. Neuvottelujen ja asemakaavaehdotuksen sisällön perusteella laaditaan maankäyttösopimus, jossa määritellään käynnistämissopimusta tarkemmin sopijaosapuolten kustannusten ja tehtävien jako alueen toteuttamiseksi. Maankäyttösopimuksen keskeisenä sisältönä on sopia sopimusalueen sisäisen kunnallistekniikan, yleisten alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta edellä kuvattujen tavoitteiden mukaisesti sekä sopia mahdollisista maan luovutuksista. Maankäyttösopimus tulee molempia sopijaosapuolia sitovaksi sen jälkeen, kun maankäyttösopimus on allekirjoitettu, ja kun sopimusaluetta koskeva asemakaavan muutoksen hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

4 4. MUUT EHDOT Kaupungissa on voimassa maapoliittinen ohjelma 0, johon on kirjattu asemakaavoitukseen liittyvät keinot maankäyttöpolitiikan kannalta koskien maankäyttösopimusta ja kaavoituskorvausta. Kaupunki varautuu kaavaprosessissa aina yksityiselle maalle kaavoitettaessa siihen, että kaupungilla on mahdollisuus periä kehittämiskorvaus (MRL c-p), mikäli jonkun maanomistajan kanssa ei päästä yhteisymmärrykseen kustannusten korvauksesta maankäyttösopimuksen kautta. Mikäli kaupunki toteaa, ettei tämän sopimuksen mukaiselle asemakaavan laatimiselle ole edellytyksiä, tämä sopimus purkautuu, eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Maanomistajalla on oikeus omasta kirjallisesta pyynnöstään keskeyttää kaavoitushanke. Tässä tapauksessa tämä sopimus purkautuu, eikä kumpikaan osapuoli ole korvausvelvollinen toiselle osapuolelle. Tässä yhteydessä sovitaan, että maanomistaja ei kuitenkaan saa siirtää tätä sopimusta osittain tai kokonaan kolmannelle ilman kaupungin suostumusta. Mikäli maanomistaja luovuttaa sopimusalueen osittain tai kokonaan kolmannelle tämän sopimuksen voimassa ollessa, maanomistaja vastaa edelleen kaupunkiin nähden tämän sopimuksen mukaisista velvoitteista. Maanomistajan vastuulla on yhteistyö paikallisen sähköyhtiön ja muiden tarvittavien teknisten järjestelmien toimittajien kanssa. Kaupunki perii kaavan vireille tulon hetkellä voimassa olevan taksan mukaisen kaavoitusmaksun maksuluokka II:n mukaan aloitteen tekijöiltä. Maankäyttöpalvelujen taksat on luettavissa Maankäyttöpalvelut hinnasto Asemakaavan laadinnasta ja muuttamisesta laskutetaan kaavoituksen käynnistyessä käsirahana 000, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty. Mikäli hakija peruu hakemuksensa MRA 30 nähtävilläolokuulutuksen jälkeen tai jos kaava ei tule voimaan, jää käsirahamaksu kunnalle korvauksena aiheutuneista kuluista. 0. ERIMIELISYYDET Erimielisyydet, joita sopijaosapuolet eivät pysty neuvotteluissa ratkaisemaan, ratkaistaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Tämä sopimus tulee voimaan sekä kaupunkia että maanomistajaa sitovana sen jälkeen, kun Salon kaupunginhallituksen sopimuksen hyväksymispäätös on saanut lainvoiman, ja kun tämä sopimus on allekirjoitettu. Tämä sopimus päättyy, kun maankäyttösopimus on allekirjoitettu. Jos kaupungista riippumattomista syistä alueen kaavoitus ei ole edennyt eikä maankäyttösopimusta ole allekirjoitettu tai kaupunginhallituksen käsittelemää asemakaavaehdotusta asetettu nähtäville 3..0 mennessä, tämä sopimus raukeaa.

5 Salossa,.. 0 Kaupungin puolesta Antti Rantakokko Kaupunginjohtaja Irma Nieminen Kansliapäällikkö Maanomistaja Jouko Salmi Asunto-Osakeyhtiö Salo, isännöitsijä JAKELU Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi maanomistajalle ja yksi kaupungille.

6 ..0 :00 SOPIMUSALUE, KIRKKOKATU 4 Kaupunkisuunnittelu Kaupunkikehityspalvelut Salon kaupunki 43:: Salonjoki Rantapuisto Siltavoudinpuisto Krouvinpuisto Horninpuisto I Horninpuisto I Paasionpuisto Mököistenpuisto Vähäjoki ppä-laurin puisto HERMANNI