99 JÄSENTEN VALINTA TUUSULANJÄRVEN JA -JOEN RANTA-ALUEIDEN KE- HITTÄMISPROJEKTIN OHJAUSRYHMÄÄN
|
|
- Tuomas Heikkilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 99 JÄSENTEN VALINTA TUUSULANJÄRVEN JA -JOEN RANTA-ALUEIDEN KE- HITTÄMISPROJEKTIN OHJAUSRYHMÄÄN Valtuusto Kuntakehityslautakunta Kuntakehityslautakunta Valt 14/ Jussi Salonen esitti seuraavan hänen ja usean muun allekirjoittaman aloitteen: Tuusulanjärvi on Tuusulan vetovoiman rakentajana ylivertainen. Tuusulanjärven taiteilijayhdyskunta aloitti suomalaisen kulttuurin kukoistuksen runsas sata vuotta sitten. Tuusulanjärven kauniin luonnon ja kulttuuriperinnön päälle on hyvä rakentaa uutta ja arvostaa vanhaa, niin kulttuuria, ympäristöä kuin toimintaakin. Koko tämän valtuustokauden ajan Tuusulanjärven roolia Tuusulan vetovoiman rakentajana on määrätietoisesti edistetty. Viimeksi joulukuussa Tuusulan kunnanvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2017 päätimme yhdeksi vuositavoitteeksi 2.2 Tuusulanjärvi vetovoiman rakentajana. Samassa talousarviossa valtuusto varasi euroa Tuusulanjärven eteläosan kunnostuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kuntakehityslautakunta on toukokuussa 2016 pykäläasiana käsitellyt Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön lisäämistä. Tarkoituksena on virkistyskäytön lisäämisen lisäksi myös maisema-arvojen kohentaminen. Esittelytekstissä todetaan: "Kun otetaan huomioon Hyrylän kehittämistarve, Tuusulanjärven alueen melko vahva identiteetti jo nykyisellään sekä järven vetovoima, kannattaa järven virkistyskäyttöön panostaa vahvasti. Panostukset lisäävät alueen vetovoimaisuutta, kasvua ja tuovat kunnalle sitä myöten myös tuloja puhumattakaan olevien asukkaiden ekosysteemipalvelun tason noususta ja sitoutumisesta asuinympäristöönsä. Asukkaat viihtyvät paremmin alueella, jolla on loistavat virkistysmahdollisuudet. Järven ranta on perinteisesti ollut suomalaisten suosikkialue viettää aikaa tai asua." Uimarantaselvitys rantareitteineen on valmistunut juuri ennen joulua. Vuosikaudet kuntalaisia puhuttaneeseen Tuusulanjärven eteläpään ympäristöön tulee pian muutosta, kun puolentoista vuoden työn jälkeen, Natura-aluettakin koskettaneen toteutussuunnitelman valmistumisen myötä alueella on lainvoimainen maisematyölupa. Alueella on pidetty puistotalkoita, työssä auttoivat viime kesänä/syksynä myös maisemalampaat, jotka ilahduttivat myös kuntalaisia. Valtuuston hyväksymässä kaavoitussuunnitelmassa Anttilan tilakeskus on yhtenä kaavoituksen kärkihankkeena. Järven itäpuolella on alkanut Tuuskodon alueen asemakaavoitus. Tyhjentynyt Tuuskoto tarjoaa oivalliset mahdollisuudet väliaikaiskäyttöön, kuntalaisten yhteiseen toimintaan. Ensimmäisiä ehdotuksia on jo tullutkin mm. Tuusulan Naisyrittäjiltä ja taideyhteisöiltä.
2 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden teema on Yhdessä. Samalla tavalla yhdessä tuusulalaiset haluavat olla Tuusulanjärveä ympäristöineen kehittämässä. Parhaiten tämä onnistuu ja myös tehostuu, kun kuntalaiset otetaan mukaan tähän työhön. Ehdotamme, että tämän onnistumiseksi pikaisesti valmistellaan ja toimeenpannaan organisointi, jossa kuntalaiset, yhdistykset, yhteisöt ja muut sidosryhmät voivat kunnan työntekijöiden kanssa osallistua toimintaan. Uusia yhteistyön ja vuorovaikutuksen keinoja käyttämällä sitoutuminen syvenee, tekijöitä ja konkreettisia tuloksia saadaan aikaan niin pienissä kuin isommissakin asioissa avoimesti, rohkeasti ja yhdessä tekemällä. Päätös Aloite päätettiin lähettää kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Kkl 14/ Tuusulanjärvi ympäristöineen on Tuusulan vetovoimaisimpia alueita. Uudenmaan maakuntajärven kuuluisat taiteilijahuvilat, museot, hotellit sekä ravintolat houkuttelevat kävijöitä sekä läheltä että kaukaa. Järven ympäristö on jopa asukkaan aktiivisessa virkistyskäytössä. Myös Jokelan sekä Kellokosken valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt houkuttelevat kävijöitä luokseen. Tuusulanjärven houkuttelevuutta voidaan huomattavasti kasvattaa lisäämällä olemassa olevien puistojen hoitotasoa, parantamalla järven saavutettavuutta sekä avaamalla järvinäkymiä siellä, missä se on mahdollista. Viheralueiden kehittäminen ja yhteyksien parantaminen lisää asumismukavuutta, nostaa alueen arvoa ja vahvistaa alueen identiteettiä. Tämä on havaittu myös monissa muissa kunnissa, joissa viheralueisiin satsaamisen on havaittu lisäävän turismia ja jopa muuttohalukkuutta. Virkistyskäytön suunnitelmat etenevät toteutukseen Virkistyskäytön tehostamiseksi on Tuusulassa laadittu lukuisia selvityksiä ja päätöksiä viime vuosien aikana. Tuusulanjärven virkistyskäytön lisäämistä koskeva yleissuunnitelma nostettiin uusimpaan kaavoitussuunnitelmaan kärkihankkeeksi. Keväällä 2016 kuntakehityslautakunta päätti toimista Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön lisäämiseksi sekä maisemien parantamiseksi. Samana vuonna valmistuivat Tuusulanjärven eteläosan toimenpidesuunnitelma sekä uimarantaselvitys, jossa uimarannan mahdollisuutta selvitettiin Tuuskodon tai kirkon viereen. Tuuskodon asemakaavaluonnos oli loppuvuonna 2016 nähtävillä ja hankkeesta on käynnistymässä kilpailutus. Kaavan palautteissa uimaranta nähtiin hyvänä vaihtoehtona alueelle. Tuusulan valtuusto myönsi vuoden 2017 talousarviossa investointirahaa käytettäväksi euroa Tuusulanjärven eteläosan kunnostuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Rahojen kustannuspaikka on teknisen lautakunnan alaisessa viheralueiden puistot ja leikkipaikat -laskentayksikössä. Lisäksi Viheralueet sai euroa Tuusulanjärven eteläosan, Tuusulanjoen, Rusutjärven, Jokelan lampien ja Kellokosken Keravanjoen ympäristö- ja kunnossapitotöihin.
3 Seuraavissa kappaleissa on lueteltu osa-alueittain tehdyt suunnitelmat tai toimenpiteet sekä esitys toimenpiteistä tai tavoitteista, joilla virkistysmahdollisuuksia ja houkuttelevuutta voidaan parantaa. Toimenpiteet on laadittu yhteistyössä teknisen lautakunnan alaisen yhdyskuntatekniikan tulosalueen kanssa. Esitetyt suunnitelmat ja toimenpiteet eivät sisälly teknisen lautakunnan tammikuussa 2017 hyväksymään investointiohjelmaan. Viherrakentamisen painopiste on investointiohjelman mukaan Jokelan Peltokaaressa ja erityisesti Puustellinmetsässä. Nämä kohteet sitovat laajuutensa vuoksi runsaasti henkilöresursseja. Jäljempänä esitettävät kohteet pyritään toteuttamaan myönnettyjen lisämäärärahojen puitteissa ja mahdollisuuksien mukaan vuoden 2017 aikana. Myönnetty investointimääräraha euroa ei kuitenkaan riitä kaikkien kohteiden toteuttamiseen, mutta hankkeiden suunnittelu saadaan vireille. Aikataulutuksessa on otettava huomioon käytettävissä olevat resurssit sekä kohteiden nykyinen suunnitteluvalmius. Mistään kohteesta ei ole vielä rakentamissuunnittelun tasoisia suunnitelmia. Osa esitetyistä kohteista edellyttää myös suunnitelmien nähtäville panoa, teknisen lautakunnan hyväksyntää sekä kilpailulainsäädännön mukaista hankintamenettelyä ennen kuin kohdetta voidaan lähteä toteuttamaan. Uimaranta Tuuskodon edustalle saattaa edellyttää vesilain mukaista ympäristölupaa. Uusien puistojen rakentamisessa on otettava huomioon, että niiden hoitoon on varattava riittävä lisärahoitus käyttöpuolen budjetissa tulevina vuosina. Viime vuosina kunnan säästötavoitteista johtuen viheralueiden hoitoluokitusta on jouduttu laskemaan, mikä on näkynyt yleisen viihtyvyyden heikkenemisenä
4 Kuva 1. Ensisijaiset kehityskohteet Tuusulanjärven rannalla. Tuusulanjärven eteläosa Vuonna 2017 suunnitellaan ja toteutetaan esteetön reitti ja lintutorni Naturaalueelle Tuusulanjärven eteläosan toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Maisemaa avataan Koskenmäentien venerannasta kohti järveä sekä kevyen liikenteen väylän vierestä. Käynnistetään neuvottelut reitin jatkosta lintutornilta Kalamestarintielle asemakaavaan merkittyä kevyen liikenteen linjausta pitkin ja myöhemmin edelleen Anttilanrannan suuntaan. Rakennussuunnitelma laatimisen jälkeen päästään jo toteutusvaiheeseen, ei edellytä normaalia laajempaa osallistamista. Yhdyskuntatekniikalla on vetovastuu ja kaavoitus on mukana ohjausryhmässä. 1. Kaukjärven rantapuisto Järveen rajautuvan puiston hoitoluokkaa ja varustelutasoa nostetaan siten, että alueella viivähtäminen saadaan houkuttelevammaksi. Osa puistosta muutetaan nurmialueeksi, jollaista on lukuisissa palautteissa Tuusulaan toivottu ja jossa ihmiset voivat kauniina kesäpäivänä oleilla. 100-vuotisjuhlan kunniaksi toteutetaan näyttävät istutukset puistoon. Lampaiden laidunnusta jatketaan kohteessa, mikäli se on mahdollista tai selvitetään toinen mahdollinen laidunnuspaikka. Lisäksi selvitetään auringonkukkapellon istuttamisen mahdollisuutta esimerkiksi Gustavelundin ja Keudan väliselle alueelle. Yhdyskuntatekniikan vetovastuulla. Tuuskodon ranta-alueet 3.1 Reitit Tuusulanjärven itärantaan pyritään Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi toteuttamaan Ilmari Kiannon polku, joka kohentaisi merkittävästi järven saavutettavuutta ja helpottaisi samalla liikkumista matkailu-, museo ja kulttuurikohteiden sekä erilaisten vapaa-ajanharrasteiden välillä. Lisäksi toteutetaan kevyen liikenteen reitti nykyisen asemakaavan mukaisesti Tuuskodon editse Kotunrannan venerantaan. Maankäyttö pyrkii saamaan maa-alueen kunnan haltuun tai luvan reitin toteutukseen siltä osin kuin se on yksityisessä omistuksessa. Tämän jälkeen Yhdyskuntatekniikka toteuttaa Piiliojan ylityksen ja reitin. 3.2 Uimaranta Tuuskodon edustalle Uimarantaselvitys valmistui joulukuussa Selvityksen mukaan uimaranta on mahdollista toteuttaa Tuuskodon edustalle. Liikuntatoimi vastaa uimarantojen tarkemmasta suunnittelusta. Yhdyskuntatekniikka avustaa. Kaavoitus voi olla mukana jatkotyössä. Ennen tarkempaa suunnittelua liikunta-
5 toimi laatii koko kuntaa koskevan uimarantaselvityksen, jossa tutkitaan kunnan uimarantojen ja paikkojen nykytilanne sekä mahdollisen uuden uimarannan käytön aiheuttamat kustannusvaikutukset. Ennen uimarannan perustamispäätöstä tulee tehdä vielä mm. pohjatutkimukset, suunnitelma pysäköinnin toteuttamisesta ja arvio sen kustannuksista sekä selvitetään Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa onko tarpeen tarkentaa luontoselvityksiä myös vesialueelle. Päätösehdotus uuden rannan osalta kunnanhallitukselle valmistellaan kuntakehityslautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan kautta. 1. Tuusulanjokilaakso Yhdyskuntatekniikka teettää Myllypuistoon uuden puistosuunnitelman, jossa suunnitellaan jokilaakson virkistysalueen kehittämisen seuraavat askeleet. Erityisenä tehtävänä on selvittää, miten kevyen liikenteen yhteys saadaan toteutettua jokivartta pitkin kohti Tuusulanjärven reittiä, ja olisiko jo rakennettua siltaa mahdollista hyödyntää linjaamalla yhteys joko Myllymäen länsi- tai itäpuolelta. Suunnitelmassa yhdistetään myös Lahelanpeltoon suunnitellut reitit mukaan kevyen liikenteen verkostoon. Yhdyskuntatekniikan vetovastuulla, kuntasuunnittelu ja liikuntapalvelut ovat tukena. Erityisesti keskustojen ja ranta-alueiden käytöstä on tarvetta keskustella laajasti, koska näihin liittyen useimmilla kuntalaisilla tai toimijoilla on intressejä. Alueen ollessa Hyrylän keskustan päävirkistysalue on tarpeellista osallistaa kuntalaisia normaalia enemmän järjestetään kysely ja työpaja. 2. Anttilan tilakeskus Anttilan tilakeskuksen alueen suunnittelu on merkitty kärkihankkeeksi myös kaavoituksen työohjelmaan. Koska kyseessä on alue, jonka käytöstä on aiemmin käydyn keskustelun pohjalta kovin erilaisia näkemyksiä, on useiden erilaisten visioiden kehittäminen tarpeen. Alueelle on virinnyt loistavia ideoita: hevoskylä, kotieläinpiha, olutpanimo, siirtolapuutarha tai asuinalue. Kohteen ainutlaatuisuuden vuoksi erilaisia kehitysvaihtoehtoja kartoitetaan laajemmalla osanottajajoukolla. Hevoskylämahdollisuudesta on tekeillä diplomityö, joka valmistuu näillä näkymin vuoden 2017 lopulla. Käynnistetään Anttilan tilakeskuksen projekti, johon kootaan Ketekin johdolla eri toimijoita. Projekti laukaistaan liikkeelle yhteistyössä esim. Uusi Kaupunki -kollektiivin kanssa. Tällä saataisiin hankkeelle näkyvyyttä ja saadaan Tuusula myönteisessä valossa esille Suomi 100 vuotta -juhlan kunniaksi. Sidosryhmien ja yritysten huomion herättäminen on tarpeen erityisesti tässä hankkeessa, sillä alueen kehittämiseksi tarvitaan mukaan yhteistyökumppaneita. Aloitustilaisuutta mainostetaan laajalti ja sinne kutsutaan eri alojen toimijoita, sidosryhmiä sekä avoimesti kaikki asiasta kiinnostuneet.
6 Projektin avulla halutaan myös löytää ja testata uusia työskentelytapoja, joilla kuntalaisia, sidosryhmiä ja yrityksiä saadaan osallistettua mukaan suunnitteluun ja toteutukseen jo hankkeen alkumetreiltä alkaen. Yleis- ja asemakaavan suunnitteluvaiheesta vastaa kaavoitus ja kuntakehityslautakunta ja tätä tarkemmasta suunnittelusta ja infran sekä mahdollisesti osin tilojen toteutuksesta tekninen toimi ja tekninen lautakunta. Asiat valmistellaan ja viedään päätöksentekoon tiiviissä yhteistyössä, jolloin kullakin taholla säilyy tarkka käsitys siitä, missä vaiheessa hanke etenee. Mukana työryhmissä tulee tarpeen mukaan olla myös liikuntatoimen, elinkeinopalveluiden, tilakeskuksen, kulttuurin, matkailun sekä tarvittaessa muidenkin toimialojen edustajat. Tuusulanjärven ja joen rantojen kehittämisen seuraavat toimenpiteet Kuntasuunnittelun ja yhdyskuntatekniikan yhteistyöllä on käyty läpi em. luettelon pohjalta tilanne ja todettu, että jotta saataisiin sekä tärkeimpiä kehittämiskohteita eteenpäin suunnittelutasolla että konkreettisia parannuksia maastossa, tulisi keskittyä Tuusulanjärven eteläosan kunnostussuunnitelman toteutukseen ja muutamiin muihin parannushankkeisiin. Tällaisia ovat: 3. suunnitelman mukaiset hoitohakkuut Tuusulanjärven eteläosassa kunnan mailla 4. Ilmari Kiannon polku, suunnittelu ja toteutus 5. Kotunranta Tuuskoto rantapolku, suunnittelu ja toteutus 6. esteetön kulkureitti + uusi lintutorni Tuuslanjärven luusuaan, suunnittelu ja toteutus 7. Jokipuiston saneeraussuunnittelu 8. rantatareitti Kalamestarinteille, suunnittelu 9. venevalkaman kunnostus Jokelan lammet ja Kellokosken Keravanjokivarsi sekä Rusutjärven rannat Tuusulan viheraluekyselyssä korostuivat Jokelan lampien alue sekä Kellokoskella Keravanjoen ympäristö. Myös koirapuistoja toivottiin alueille ja sellaiset on sittemmin toteutettukin. Tälle vuodelle myönnetyn määrärahan puitteissa ja Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kunnostetaan Jokelan ja Kellokosken keskeiset viheralueita vesistöjen lähellä ja Rusutjärven rantoja. Yhdyskuntatekniikan vetovastuulla. Muu yhteistyö rantojen kehittämiseksi Mainiot maisemat -hankkeen työpaja Ketekille on välitetty yhteydenotto koskien mahdollisuutta järjestää Mainiot maisemat hankkeeseen liittyen työpaja Tuusulanjärven alueella. Mainiot maisemat -hanke on vuoden kestävä esiselvityshanke. Hankkeen kohdealue on Uudenmaan maakunta ja sen on rahoittanut Uudenmaan ELY-keskus. Hanke jakautuu kahteen osa-alueeseen ja siinä selvitetään maiseman tuotteistuksen mahdollisuuksia Uudenmaan valtakunnallisesti arvokkailla maisema-
7 alueilla ja koko Uudenmaan alueella etsitään uusia ratkaisuja ja toimintamalleja maiseman- ja luonnonhoitoon. Hankkeen toteuttaa ProAgria Etelä- Suomi ry ja MKN maisemapalvelut. Työpajassa keskityttäisiin esim. seuraaviin aiheisiin: Rannan maisemaan ja sen hoitoon mikä voisi olla tavoitetila ja miten siihen päästää rantojen käytettävyyteen ja toimintaan rannoilla mitä pitäisi tehdä ovatko rannat toimivia ja edustavia - uusia ideoita luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen tai säilyttämiseen alueella luontoon tutustumisen mahdollisuudet rantareitteihin ja ylipäätään rannoille pääsyyn voidaan myös miettiä vesistökunnostukseen liittyviä seikkoja Rannan kulttuurimaiseman tuotteistus / hyödyntäminen / Tuusulanjärven brändi (on paljon tehty) Työpaja on suunnattu kaikille alueen kehittämisestä kiinnostuneille tahoille. Työpaja on maksuton. Mainiot maisemat -hanke: Rannat kuntoon -toimintamalli: Kulttuurimaiseman tuotteistus: Resurssit Henkilöresurssien lisäksi käytettävänä on vuonna 2017 erilliset määrärahat, sillä valtuusto myönsi TA2017:ssa investointirahaa käytettäväksi Tuusulanjärven eteläosan kunnostuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kustannuspaikka on puistot ja leikkipaikat, mikä on Viheralueiden laskentayksikössä. Lisäksi Viheralueet sai e Tuusulanjärven eteläosan, Tuusulanjoen, Rusutjärven, Jokelan lampien ja Kellokosken Keravanjoen ympäristö- ja kunnossapitotöihin. Kunnasta puuttuu tällä hetkellä kunnan puutarhuri. Uusi puutarhuri saadaan palkattua aikaisintaan maalis-huhtikuussa. Suunnitelmien valmistelu Ranta-alueiden kehittäminen on Ketekin usean eri tahon yhteishanke. Kuntasuunnittelun tehtävänä on laatia yleis- ja asemakaavatarkkuudella olevat suunnitelmia ja näitä tukevat selvitykset. Kuntasuunnittelun tavoitteena on
8 vuoden 2017 aikana valmistella yksi ranta-alueen kehittämisen yleissuunnitelma. Pääasiallinen vastuu rantojen kehittämisestä on Yhdyskuntatekniikan tulosalueella, jolle kuuluu yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Yhdyskuntatekniikka järjestää em. kohteiden jatkosuunnittelun ja toteutusta määrärahan puitteissa. Tarpeen tullen käytetään puitesopimuskonsulttia. Rakennettavien kohteiden kunnossapito tapahtuu vuosittain myönnettävien määrärahojen puitteissa. Tämän ohella, vaikka rantojen käyttö on kaikkien intresseissä, ranta-alueiden käyttöön on tarpeita erityisesti liikuntapalveluilla. Jotta rajallisia voimavaroja voidaan hyödyntää tehokkaasti, tulee valmisteltavat hankkeet valita siten, että kaikki em. toimijoista sitoutuvat niihin. Tällöin on realistisemmat mahdollisuudet saada suunnitelmia myös valmiiksi ja toteutettua. Päätöksenteko Luottamuselinten tehtävänä on päättää suunnitelmista. Kuntakehityslautakunta päättää yleispiirteisistä maankäytön suunnitelmista. Tekninen lautakunta päättää yleis- ja puistosuunnitelmista sekä tätä tarkemmista suunnitelmista. Valtuusto myöntää hankkeille investointi- ja kunnossapitorahat talousarvion käsittelyn yhteydessä. Toteutuksesta eli hankintapäätöksistä päätetään johto- ja hallintosääntöjen mukaisesti riippuen hankinnan hinnasta. Kunnan tilojen käyttö ja vuokraaminen Tilakeskus on nollabudjetoitu, eli tulojen ja menojen tulisi vastata toisiaan, joten ilman vastiketta tilojen käyttöön saaminen ei ole kohtuullista muiden tilakeskuksen tilojen vuokraajien kannalta. Rahoitus voi tulla myös kunnan budjetista, esim. yhdistyksille myönnettävien tukien muodossa. Aloitteessa mainitun Tuuskodon kiinteistön kehittämiseen liittyen on herännyt aiheesta keskustelua tilapäiskäytöstä, ennen kun rakennukselle tai sen osalle saadaan loppukäyttäjä. On ilman muuta hienoa ja tarpeellista saada Tuuskoto asutuksi ettei se jää tyhjilleen ja näin myös mahdollisen ilkivallan kohteeksi. Lisätietoja: kaavasuunnittelija Katja Gräsbeck, p ja kaavoituspäällikkö Asko Honkanen, p Ehdotus kp Kuntakehityslautakunta päättää merkitä Tuusulanjärven virkistyskäytön parantamiseksi tehtävien hankkeiden tilannekatsauksen tiedoksi. järjestää asiatekstissä kuvatun Mainiot maisemat -hankkeen työpajan Tuusulanjärveen liittyen ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää
9 katsoa valtuutettu Jussi Salosen esittämän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen tulleen käsitellyksi. Päätös Kuntakehityslautakunta päätti palauttaa aloitteen takaisin valmisteltavaksi ohjeella, että kuntakehityksen on sisällytettävä vastaukseen ehdotus, miten kuntalaisten, yhteisöjen ja muiden sidosryhmien yhteistyö organisoidaan ja toteutetaan sekä miten talousarviossa varatut määrärahat arvioidaan käytettävän kohteittain. Kkl 33/ Tuusulanjärvi ympäristöineen on Tuusulan vetovoimaisimpia alueita. Uudenmaan maakuntajärven kuuluisat taiteilijahuvilat, museot, hotellit sekä ravintolat houkuttelevat kävijöitä sekä läheltä että kaukaa. Järven ympäristö on jopa asukkaan aktiivisessa virkistyskäytössä. Myös Jokelan sekä Kellokosken valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt houkuttelevat kävijöitä luokseen. Tuusulanjärven houkuttelevuutta voidaan huomattavasti kasvattaa lisäämällä olemassa olevien puistojen hoitotasoa, parantamalla järven saavutettavuutta sekä avaamalla järvinäkymiä siellä, missä se on mahdollista. Viheralueiden kehittäminen ja yhteyksien parantaminen lisää asumismukavuutta, nostaa alueen arvoa ja vahvistaa alueen identiteettiä. Tämä on havaittu myös monissa muissa kunnissa, joissa viheralueisiin satsaamisen on havaittu lisäävän turismia ja jopa muuttohalukkuutta. Tuusulanjärven virkistyskäytön kehittäminen organisoidaan Tuusulanjärven aluetta tulee jatkossa kehittää kokonaisuutena, sillä alue muodostaa puistojen, ranta-alueiden, museoiden ja ulkoilureittien osalta valtakunnallisesti merkittävän alueen, jonka kehittäminen voi onnistua ainoastaan hyvin organisoidun projektin avulla. Kehittämisen on tapahduttava yhteistyössä, osallistaen ja koordinoidusti. Tästä johtuen ehdotetaan perustettavaksi Tuusulanjärven ja joen ranta-alueiden kehittämiseksi projekti, jonka avulla aluetta kehitetään suunnitellusti vaiheittain. Suunnittelua, toteutusta ja vaiheistusta valvomaan perustetaan ohjausryhmä, jonka perustamiskokous on maaliskuussa. Ohjausryhmän kokoonpanoksi ehdotetaan seuraavaa: kuntakehitysjohtaja suunnittelupäällikkö Teknisen lautakunnan edustaja Kuntakehityslautakunnan edustaja kunnan puutarhuri kaavasuunnittelija Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen edustaja
10 Huhtikuussa järjestetään kaikille avoin Mainiot maisemat tilaisuus, jossa selvitetään, millaisia toiveita alueelle on ja mitä uusia ratkaisuja ja toimintamalleja maiseman- ja luonnonhoitoon voidaan löytää. Uudenmaan ELY-keskus rahoittaa Uudenmaan maakunnan alueelle sijoittuvia hankkeita, jotka ProAgria Etelä-Suomi ry ja MKN maisemapalvelut toteuttaa. Tilaisuus toimii lähtölaukauksena Tuusulanjärven alueen kehittämiselle. Tilaisuutta mainostetaan laajalti ja sinne kutsutaan eri alojen toimijoita, sidosryhmiä sekä avoimesti kaikki asiasta kiinnostuneet. Aiempien selvitysten pohjalta Tuusulanjärven alueelle laaditaan Ketekin resurssein yleissuunnitelma, johon pyritään sisällyttämään esim. Mainiot maisemat tilaisuudessa ja yleissuunnitelman laatimisen aikana esitettyjä ideoita. Ohjausryhmä määrittelee Tuusulanjärven virkistyskäytön kehittämisprojektissa ensisijaiset kehittämiskohteet. Ohjausryhmä päättää, mitä alueita minäkin vuonna suunnitellaan, hankkeille laaditaan kustannusarviot ja päätetään milloin mikäkin hanke pyritään toteuttamaan. Hankeluetteloa tarkastetaan vuosittain, jolloin toteutukseen etenevät kohteet voivat vaihtuakin. Vuosittain järjestetään yleisötilaisuudet, joissa alueen kehittymistä tarkastellaan yhdessä kuntalaisten kanssa. Samalla selviää, onko alueelle muita toiveita. Asukkaat ja järjestöt haluavat olla mukana kehittämässä aluetta ja osallistua esimerkiksi talkootoimintaan. Tuusulanjärven alueelle tai koko Tuusulan alueelle voitaisiin osoittaa vuosittain talkootoimintaa varten määräraha alueen kehittämiseen esim Raha myönnettäisiin järjestöjen tai yhteisöjen käyttöön esitettyjen suunnitelmien perusteella. Hakijoiden on laadittava hankesuunnitelma, kustannusarvio ja toteutusaikataulu. Virkistyskäytön suunnitelmat etenevät toteutukseen Virkistyskäytön tehostamiseksi on Tuusulassa laadittu lukuisia selvityksiä ja päätöksiä viime vuosien aikana. Tuusulanjärven virkistyskäytön lisäämistä koskeva yleissuunnitelma nostettiin uusimpaan kaavoitussuunnitelmaan kärkihankkeeksi. Keväällä 2016 kuntakehityslautakunta päätti toimista Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön lisäämiseksi sekä maisemien parantamiseksi. Samana vuonna valmistuivat Tuusulanjärven eteläosan toimenpidesuunnitelma sekä uimarantaselvitys, jossa uimarannan mahdollisuutta selvitettiin Tuuskodon tai kirkon viereen. Tuuskodon asemakaavaluonnos oli loppuvuonna 2016 nähtävillä ja hankkeesta on käynnistymässä kilpailutus. Kaavan palautteissa uimaranta nähtiin hyvänä vaihtoehtona alueelle. Tuusulan valtuusto myönsi vuoden 2017 talousarviossa investointirahaa käytettäväksi euroa Tuusulanjärven eteläosan kunnostuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Rahojen kustannuspaikka on teknisen lautakunnan alaisessa viheralueiden puistot ja leikkipaikat -laskentayksikössä. Lisäksi Viheralueet sai euroa Tuusulanjärven eteläosan, Tuusulanjoen, Rusutjärven, Jokelan lampien ja Kellokosken Keravanjoen ympäristö- ja kunnossapitotöihin. Seuraavissa kappaleissa on lueteltu osa-alueittain tehdyt suunnitelmat tai toimenpiteet sekä esitys toimenpiteistä tai tavoitteista, joilla virkistysmahdolli-
11 suuksia ja houkuttelevuutta voidaan parantaa. Toimenpiteet on laadittu yhteistyössä teknisen lautakunnan alaisen yhdyskuntatekniikan tulosalueen kanssa. Esitetyt suunnitelmat ja toimenpiteet eivät sisälly teknisen lautakunnan tammikuussa 2017 hyväksymään investointiohjelmaan. Viherrakentamisen painopiste on investointiohjelman mukaan Jokelan Peltokaaressa ja erityisesti Puustellinmetsässä. Nämä kohteet sitovat laajuutensa vuoksi runsaasti henkilöresursseja. Jäljempänä esitettävät kohteet pyritään toteuttamaan myönnettyjen lisämäärärahojen puitteissa ja mahdollisuuksien mukaan vuoden 2017 aikana. Myönnetty investointimääräraha euroa ei kuitenkaan riitä kaikkien kohteiden toteuttamiseen, mutta hankkeiden suunnittelu saadaan vireille. Aikataulutuksessa on otettava huomioon käytettävissä olevat resurssit sekä kohteiden nykyinen suunnitteluvalmius. Mistään kohteesta ei ole vielä rakentamissuunnittelun tasoisia suunnitelmia. Osa esitetyistä kohteista edellyttää myös suunnitelmien nähtäville panoa, teknisen lautakunnan hyväksyntää sekä kilpailulainsäädännön mukaista hankintamenettelyä ennen kuin kohdetta voidaan lähteä toteuttamaan. Uimaranta Tuuskodon edustalle saattaa edellyttää vesilain mukaista ympäristölupaa. Uusien puistojen rakentamisessa on otettava huomioon, että niiden hoitoon on varattava riittävä lisärahoitus käyttöpuolen budjetissa tulevina vuosina. Viime vuosina kunnan säästötavoitteista johtuen viheralueiden hoitoluokitusta on jouduttu laskemaan, mikä on näkynyt yleisen viihtyvyyden heikkenemisenä Kuva 1. Ensisijaiset kehityskohteet Tuusulanjärven rannalla vuonna 2017.
12 2. Tuusulanjärven eteläosa Koskenmäentien venerannan alueella on tehty joulukuussa myönnetyn maisematyöluvan mukaiset puiden kaadot. Näkymiä on avattu järven suuntaan ja kevyen liikenteen väylän liikenneturvallisuutta lisätty. Maisematöiden kustannusarvio on euroa. Vuonna 2017 suunnitellaan ja esteetön reitti ja lintutorni Natura-alueelle Tuusulanjärven eteläosan toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Toimenpidesuunnitelmassa reitin kustannukseksi arvioitiin euroa ja lintutornin Käynnistetään neuvottelut ulkoilureitin jatkosta lintutornilta Kalamestarintielle asemakaavaan merkittyä kevyen liikenteen linjausta pitkin ja myöhemmin edelleen Anttilanrannan suuntaan. Rakennussuunnitelma laatimisen jälkeen päästään jo toteutusvaiheeseen, ei edellytä normaalia laajempaa osallistamista. Yhdyskuntatekniikalla on vetovastuu ja kaavoitus on mukana ohjausryhmässä. 3. Kaukjärven rantapuisto Kaukjärven rantapuistoon laaditaan ideasuunnitelma, jolla alueen hoitotasoa ja yleisilmettä nostetaan siten, että alueella viivähtäminen saadaan houkuttelevammaksi. Pieni osa puistosta muutetaan oleskelunurmialueeksi, jollaista on lukuisissa palautteissa Tuusulaan toivottu ja jossa ihmiset voivat kauniina kesäpäivänä oleilla. 100-vuotisjuhlan kunniaksi toteutetaan näyttävät istutukset puistoon. Yhdyskuntatekniikan vetovastuulla. 4. Tuuskodon ranta-alueet 3.1 Reitit Tuusulanjärven itärantaan pyritään Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi toteuttamaan Ilmari Kiannon polku, joka kohentaisi merkittävästi järven saavutettavuutta ja helpottaisi samalla liikkumista matkailu-, museo ja kulttuurikohteiden sekä erilaisten vapaa-ajanharrasteiden välillä. Karkea hinta-arvio on Mikäli Ilmari Kiannon polkua ei saada sovittua, voisi vaihtoehtoinen toteutuskohde olla kevyen liikenteen reitti nykyisen asemakaavan mukaisesti Tuuskodon editse Kotunrannan venerantaan. Maankäyttö pyrkii saamaan maa-alueen kunnan haltuun tai luvan reitin toteutukseen siltä osin kuin se on yksityisessä omistuksessa. Tämän jälkeen Yhdyskuntatekniikka toteuttaa Piiliojan ylityksen ja reitin. 3.2 Uimaranta Tuuskodon edustalle Uimarantaselvitys valmistui joulukuussa Selvityksen mukaan uimaranta on mahdollista toteuttaa Tuuskodon edustalle. Liikuntatoimi vastaa ui-
13 marantojen tarkemmasta suunnittelusta. Yhdyskuntatekniikka avustaa. Kaavoitus voi olla mukana jatkotyössä. Liikuntatoimi laatii vuonna 2017 koko kuntaa koskevan uimarantaselvityksen, jossa tutkitaan kunnan uimarantojen ja -paikkojen nykytilanne sekä mahdollisen uuden uimarannan käytön aiheuttamat kustannusvaikutukset. Ennen uimarannan perustamispäätöstä tulee tehdä vielä mm. pohjatutkimukset, suunnitelma pysäköinnin toteuttamisesta ja arvio sen kustannuksista sekä selvitetään Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa onko tarpeen tarkentaa luontoselvityksiä myös vesialueelle. Päätösehdotus uuden rannan osalta kunnanhallitukselle valmistellaan kuntakehityslautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan kautta. 5. Tuusulanjokilaakso Yhdyskuntatekniikka teettää Jokipuiston ja Myllypuiston alueelle ideasuunnitelman, jossa suunnitellaan jokilaakson virkistysalueen kehittämisen seuraavat askeleet. Erityisenä tehtävänä on selvittää, miten kevyen liikenteen yhteys saadaan toteutettua jokivartta pitkin kohti Tuusulanjärven reittiä, ja olisiko jo rakennettua siltaa mahdollista hyödyntää linjaamalla yhteys joko Myllymäen länsi- tai itäpuolelta. Yhdyskuntatekniikan vetovastuulla, kuntasuunnittelu ja liikuntapalvelut ovat tukena. Erityisesti keskustojen ja ranta-alueiden käytöstä on tarvetta keskustella laajasti, koska näihin liittyen useimmilla kuntalaisilla tai toimijoilla on intressejä. Alueen ollessa Hyrylän keskustan päävirkistysalue on tarpeellista osallistaa kuntalaisia normaalia enemmän järjestetään kysely ja työpaja. 6. Anttilan tilakeskus Anttilan tilakeskuksen alueen suunnittelu on merkitty kärkihankkeeksi myös kaavoituksen työohjelmaan. Koska kyseessä on alue, jonka käytöstä on aiemmin käydyn keskustelun pohjalta kovin erilaisia näkemyksiä, on useiden erilaisten visioiden kehittäminen tarpeen. Alueelle on virinnyt loistavia ideoita: hevoskylä, kotieläinpiha, olutpanimo, siirtolapuutarha tai asuinalue. Kohteen ainutlaatuisuuden vuoksi erilaisia kehitysvaihtoehtoja kartoitetaan laajemmalla osanottajajoukolla. Hevoskylämahdollisuudesta on tekeillä diplomityö, joka valmistuu näillä näkymin vuoden 2017 lopulla. Käynnistetään Anttilan tilakeskuksen projekti, johon kootaan Ketekin johdolla eri toimijoita. Projekti laukaistaan liikkeelle yhteistyössä esim. Uusi Kaupunki -kollektiivin kanssa. Tällä saataisiin hankkeelle näkyvyyttä ja saadaan Tuusula myönteisessä valossa esille Suomi 100 vuotta -juhlan kunniaksi. Sidosryhmien ja yritysten huomion herättäminen on tarpeen erityisesti
14 tässä hankkeessa, sillä alueen kehittämiseksi tarvitaan mukaan yhteistyökumppaneita. Aloitustilaisuutta mainostetaan laajalti ja sinne kutsutaan eri alojen toimijoita, sidosryhmiä sekä avoimesti kaikki asiasta kiinnostuneet. Projektin avulla halutaan myös löytää ja testata uusia työskentelytapoja, joilla kuntalaisia, sidosryhmiä ja yrityksiä saadaan osallistettua mukaan suunnitteluun ja toteutukseen jo hankkeen alkumetreiltä alkaen. Yleis- ja asemakaavan suunnitteluvaiheesta vastaa kaavoitus ja kuntakehityslautakunta ja tätä tarkemmasta suunnittelusta ja infran sekä mahdollisesti osin tilojen toteutuksesta tekninen toimi ja tekninen lautakunta. Asiat valmistellaan ja viedään päätöksentekoon tiiviissä yhteistyössä, jolloin kullakin taholla säilyy tarkka käsitys siitä, missä vaiheessa hanke etenee. Mukana työryhmissä tulee tarpeen mukaan olla myös liikuntatoimen, elinkeinopalveluiden, tilakeskuksen, kulttuurin, matkailun sekä tarvittaessa muidenkin toimialojen edustajat.
15 6. Lampaiden laidunnus Paljon myönteistä palautetta saanutta lampaiden laidunnusta pyritään jatkamaan Tuusulanjärven alueella. Selvitetään, voisiko laidunpankki toimia Tuusulassa ja olisiko esimerkiksi paikallinen 4H-yhdistys kiinnostunut osallistumaan järjestelyihin. Laidunalueeksi vuonna 2017 on esitetty Työläiskotimuseon eteläpuolista puistoa. Yhdyskuntatekniikan vetovastuulla. Tuusulanjärven ja joen rantojen kehittämisen seuraavat toimenpiteet Kuntasuunnittelun ja yhdyskuntatekniikan yhteistyöllä on käyty läpi em. luettelon pohjalta tilanne ja todettu, että jotta saataisiin sekä tärkeimpiä kehittämiskohteita eteenpäin suunnittelutasolla että konkreettisia parannuksia maastossa, tulisi keskittyä Tuusulanjärven eteläosan kunnostussuunnitelman toteutukseen ja muutamiin muihin parannushankkeisiin. Tällaisia ovat: 1. suunnitelman mukaiset hoitohakkuut Tuusulanjärven eteläosassa on melkein toteutettu 2. Ilmari Kiannon polku, suunnittelu ja toteutus 3. Kotunranta Tuuskoto rantapolku, suunnittelu ja toteutus 4. esteetön kulkureitti + uusi lintutorni Tuuslanjärven luusuaan, suunnittelu ja toteutus 5. Jokipuiston ja Myllypuiston ideasuunnitelma 6. Rantatareitti Kalamestarinteille, suunnittelu 7. Kaukjärven rantapuiston ideasuunnitelma ja parannustyöt lampaiden laidunnuspaikka esim. Työväenkotimuseon viereinen puisto Jokelan lammet ja Kellokosken Keravanjokivarsi sekä Rusutjärven rannat Tuusulan viheraluekyselyssä korostuivat Jokelan lammet sekä Kellokoskella Keravanjoen ympäristö. Tälle vuodelle myönnetyn määrärahan puitteissa ja Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kunnostetaan ja ruopataan Jokelan koulukeskuksen viereinen uimaranta. Kustannusarvio Kellokosken Keravanjoen varren reitit kunnostetaan. Kustannusarvio Rusutjärven rannan siistiminen Yhdyskuntatekniikan vetovastuulla. Resurssit Henkilöresurssien lisäksi käytettävänä on vuonna 2017 erilliset määrärahat, sillä valtuusto myönsi TA2017:ssa investointirahaa käytettäväksi
16 Tuusulanjärven eteläosan kunnostuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kustannuspaikka on puistot ja leikkipaikat, mikä on Viheralueiden laskentayksikössä. Lisäksi Viheralueet sai e Tuusulanjärven eteläosan, Tuusulanjoen, Rusutjärven, Jokelan lampien ja Kellokosken Keravanjoen ympäristö- ja kunnossapitotöihin. Kunnasta puuttuu tällä hetkellä kunnan puutarhuri. Uusi puutarhuri saadaan palkattua aikaisintaan maalis-huhtikuussa. Suunnitelmien valmistelu Ranta-alueiden kehittäminen on Ketekin usean eri tahon yhteishanke. Kuntasuunnittelun tehtävänä on laatia yleis- ja asemakaavatarkkuudella olevat suunnitelmia ja näitä tukevat selvitykset. Kuntasuunnittelun tavoitteena on vuoden 2017 aikana valmistella yksi ranta-alueen kehittämisen yleissuunnitelma. Pääasiallinen vastuu rantojen kehittämisestä on Yhdyskuntatekniikan tulosalueella, jolle kuuluu yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Yhdyskuntatekniikka järjestää em. kohteiden jatkosuunnittelun ja toteutusta määrärahan puitteissa. Tarpeen tullen käytetään puitesopimuskonsulttia. Rakennettavien kohteiden kunnossapito tapahtuu vuosittain myönnettävien määrärahojen puitteissa. Tämän ohella, vaikka rantojen käyttö on kaikkien intresseissä, ranta-alueiden käyttöön on tarpeita erityisesti liikuntapalveluilla. Jotta rajallisia voimavaroja voidaan hyödyntää tehokkaasti, tulee valmisteltavat hankkeet valita siten, että kaikki em. toimijoista sitoutuvat niihin. Tällöin on realistisemmat mahdollisuudet saada suunnitelmia myös valmiiksi ja toteutettua. Päätöksenteko Luottamuselinten tehtävänä on päättää suunnitelmista. Kuntakehityslautakunta päättää yleispiirteisistä maankäytön suunnitelmista. Tekninen lautakunta päättää yleis- ja puistosuunnitelmista sekä tätä tarkemmista suunnitelmista. Valtuusto myöntää hankkeille investointi- ja kunnossapitorahat talousarvion käsittelyn yhteydessä. Toteutuksesta eli hankintapäätöksistä päätetään johto- ja hallintosääntöjen mukaisesti riippuen hankinnan hinnasta. Kunnan tilojen käyttö ja vuokraaminen Tilakeskus on nollabudjetoitu, eli tulojen ja menojen tulisi vastata toisiaan, joten ilman vastiketta tilojen käyttöön saaminen ei ole kohtuullista muiden tilakeskuksen tilojen vuokraajien kannalta. Rahoitus voi tulla myös kunnan budjetista, esim. yhdistyksille myönnettävien tukien muodossa. Aloitteessa mainitun Tuuskodon kiinteistön kehittämiseen liittyen on herännyt aiheesta keskustelua tilapäiskäytöstä, ennen kun rakennukselle tai sen osalle saadaan loppukäyttäjä. On ilman muuta hienoa ja tarpeellista saada Tuuskoto asutuksi ettei se jää tyhjilleen ja näin myös mahdollisen ilkivallan kohteeksi. Lisätietoja: kaavasuunnittelija Katja Gräsbeck, p ja kaavoituspäällikkö Asko Honkanen, p
17 Ehdotus kp Kuntakehityslautakunta päättää Merkitä Tuusulanjärven virkistyskäytön parantamiseksi tehtävien hankkeiden tilannekatsauksen tiedoksi. ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää katsoa valtuutettu Jussi Salosen esittämän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen tulleen käsitellyksi. Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää valita ohjausryhmän jäsenen keskuudestaan Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti valita ohjausryhmän jäseneksi Jussi Salosen ja varajäseneksi Klaus Koivusen kehottaa tulevissa kehittämisverkostoissa olevan yhtenä teemaverkostona Tuusulanjärven eteläosan alueen virkistyskäytön ja ympäristön hoidon edistämisen vuoden 2017 talousarvion tulostavoitteen 2.2 Tuusulanjärvi vetovoiman rakentajana päämäärän saavuttamiseksi.
18 Kkl 99/ Ehdotus Kkj Päätös Kuntakehityslautakunta nimesi (Kkl 33/ ) Tuusulanjärven ja -joen ranta-alueiden kehittämisprojektin ohjausryhmän varsinaiseksi jäseneksi Jussi Salosen ja varajäseneksi Klaus Koivusen. Kuntavaalien myötä lautakunnan kokoonpano on muuttunut. Kuntakehityslautakunta valitsee keskuudestaan varsinaisen sekä varajäsenen ohjausryhmään. Kuntakehityslautakunta päätti jättää asian pöydälle.
19
TUUSULANJÄRVEÄ YHDESSÄ, ALOITE. Valtuusto Kuntakehityslautakunta Kuntakehityslautakunta
TUUSULANJÄRVEÄ YHDESSÄ, ALOITE Valtuusto 14 23.01.2017 Kuntakehityslautakunta 14 15.2.2017 Kuntakehityslautakunta 33 1.3.2017 Valt 14/23.1.2017 Jussi Salonen esitti seuraavan hänen ja usean muun allekirjoittaman
Tuusulanjärven ja joen ranta-alueiden virkistyskäytön kehittämisprojekti. Suunnittelutyöpaja
Tuusulanjärven ja joen ranta-alueiden virkistyskäytön kehittämisprojekti Suunnittelutyöpaja 30.11.2017 Toive Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön kehittämisestä, saavutettavuuden lisäämisestä, virkistysalueiden
TUUSULAN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMATYÖN LOPPUUN SAATTAMINEN JA MUUT KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT JATKOTOIMENPITEET
TUUSULAN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMATYÖN LOPPUUN SAATTAMINEN JA MUUT KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT JATKOTOIMENPITEET Kuntakehityslautakunta 72 11.6.2014 Kuntakehityslautakunta 90 27.8.2014 Kkl 72/11.6.2014 Hyrylän
Rakenne- ja johtamisjärjestelmätyö Valmisteluvaihe
Rakenne- ja johtamisjärjestelmätyö Valmisteluvaihe 14.8.2018 Rakenteen ja johtamisjärjestelmän valmistelu 6/2018-9/2018 Johtoryhmä 1.6.2018 Muutosta valmisteleva viestintä Toimialojen johtoryhmät Toimialojen
Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle
Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu
KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS
Kouvolan kaupunki Yhdyskuntatekniset palvelut OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS Pvm. 18.7.2018 Täyd. Diaari 1857/10.02.01/2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
GOLFKLUBIN asemakaavamuutos
GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan
TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , päivitetty
Kulomäentie II asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015
Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet
Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet Purojen ja jokien Vantaa Pienvesitapaaminen 24.5.2018 Anna Kyytinen, Vantaan kaupunki Purojen ja jokien Vantaa Vantaalla vietettiin 2015 Purojen Vantaa-teemavuotta
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto Tuusulassa. Konsernijaosto Kehittämispäällikkö Heidi Hagman
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto Tuusulassa Konsernijaosto 28.5.2018 Kehittämispäällikkö Heidi Hagman Toimintatapamme Me teemme yhdessä uutta Me Me tuusulalaiset
Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)
Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien
Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen
Tekninen lautakunta 75 18.11.2015 Kunnanhallitus 298 07.12.2015 Kunnanhallitus 175 29.06.2016 Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen
Kuluneen valtuustokauden aikana käsittelemättä jääneet valtuustoaloitteet
Kunnanhallitus 108 15.05.2017 Kunnanvaltuusto 35 29.05.2017 Kuluneen valtuustokauden aikana käsittelemättä jääneet valtuustoaloitteet Kunnanhallitus 15.05.2017 108 Vuosi 2013: Keskusta on jättänyt 11.11.2013
Yhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80
INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta
UPOKASKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS nro 3581 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
TUUSULAN KUNTA 22.8.2018 Upokaskujan asemakaavan muutos nro 3581 UPOKASKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS nro 3581 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kelatien työpaikka-alueella, Upokaskujalla, muutetaan pieni
Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus
1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen
Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi
LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET
LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET YLEISTÄ KYSELYSTÄ Kyselyllä selvitettiin asukkaiden ja päättäjien näkemyksiä Loviisan Itärannan alueen suunnitteluvaihtoehtoihin. Mielipiteitä
Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA
Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA 4.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen peruskorjaus, Nilsiänkatu 3, Taucher-talo,
Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.
Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599401201609 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
Lahelanpelto II. Yleisötilaisuus
Lahelanpelto II Yleisötilaisuus 12.10.2016 Vireilletulo Luonnos syksy 2013 Alustava Ehdotus 2014 Ehdotus 2016 Hyväksyminen 2016 OAS nähtävillä Tavoitteet + lähtökohdat Kuntakehityslautakunta Nähtävillä
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
3 Toiveita Tuusulan rantojen ja maiseman kehittämiseen
Mikko Lamminpää, 3 Toiveita Tuusulan rantojen ja maiseman kehittämiseen Työpajassa nousivat selkeästi esiin kehitettävinä kohteina Sarvikallio, Anttilan alue, Fjällbon puisto, Tuuskodon alue ja Jokipuisto.
Strategisten päämäärien toimeenpano-ohjelma Prosessikuvaus Hämeenlinnan kaupungille
Strategisten päämäärien toimeenpano-ohjelma Prosessikuvaus Hämeenlinnan kaupungille Hiilineutraali Hämeenlinna ohjelmatyö 1. Ymmärrys 2. Valinnat 3. Toteutus Budjetti: Työaikaa: Ostopalvelut: 30 000 TP-ohjelmat:
Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdistettavat avustukset, myöntämisperusteet ja jakosäännöt
Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdistettavat avustukset, myöntämisperusteet ja jakosäännöt Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/922/00.02.10/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja
KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi
Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli
Vaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
Kailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus
Naantalin kaupunki tekniset palvelut maankäyttöosasto asemakaavoitus sivu 1/6 Kailon asemakaavamuutos AK-364 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste
EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen
INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 7.12.2016 Yleistä osallistumis-
Seutuvaraamo-projektin tiivistelmä. Tampereen kaupunkiseudun digikokeilu
Seutuvaraamo-projektin tiivistelmä Tampereen kaupunkiseudun digikokeilu Projektin suunnittelun aloitus Kesällä 2017 toteutetussa sivistystoimialan ja hyvinvointipalvelujen digitalisaatioselvityksessä nousi
SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten
Toivakan kunta. Kaavoituskatsaus 2018
Toivakan kunta Kuva: Sirpa Leinonen Tekninen ltk 22.2.2018 17 Kunnanhallitus 5.3.2018 36 Kunnanvaltuusto 23.4.2018 14 Sisällys 1. Yleistä... 1 2. Kaavoitusprosessi... 2 3. Maakuntakaava... 3 4. Yleiskaavat...
Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA
LIITE kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 4 / 1.11.2017 / Asia nro 40 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee: Pirkkalan kylän määräaloja 79-428-2-72-M501
Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta
Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 471 V Ryj / Valtuutettu Päivi Lipposen aloite Tattarisuon asuinalueen viihtyvyyden kehittämisestä päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13
LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 TOIMIJATYÖN TAVOITTEET 2013-2015 Ylläpitää aktiivista ja näkyvää liikenneturvallisuustyötä Kehittää tiedotusta eri keinoin Aktivoida kuntaryhmien toimintaa
ASKOLAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 8
ASKOLAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 8 Vanhusneuvosto 01.06.2017 AIKA 14:00-15:00 PAIKKA Palvelukeskus Mäntyrinne KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 6 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 10 7 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS
OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A
TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KARJALOHJA RANTA-ASEMAKAAVA Tila: Lehtoniemi 1:204 Kylä: 427 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päiväys 19.9.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ
IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (5) AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 260 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
Rakennusjärjestyksen uusiminen
Kunnanhallitus 95 24.03.2009 Kunnanhallitus 37 09.02.2010 Kunnanhallitus 142 07.06.2011 Kunnanhallitus 256 22.11.2011 Kunnanhallitus 63 15.03.2012 Kunnanvaltuusto 15 11.04.2012 Rakennusjärjestyksen uusiminen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2011 1 (5) 581 Lausunto kaupunginvaltuutettu Kauko Koskisen ym. toivomusponnesta, jossa kiirehditään kunnallistekniikan rakentamista heti asemakaavan vahvistuttua HEL 2011-003517
Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina
Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi
MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS
MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 30.11.2015 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus... 3
Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015
Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee
Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys. Suunnitelmien esittely Tapio Siikaluoma
Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys Suunnitelmien esittely 4.6.2014 Tapio Siikaluoma Pyöräilyn merkitys liikennemuotona Oulussa 1962 1989 2009 27 % 42 % 17 %9 % 16 % 28 % 48 % 6 % 19 % 21 % 54 % 5 % Kävely
Kylään maisemaan -hanke. Loviisa Alueryhmän tapaaminen
Kylään maisemaan -hanke Loviisa 15.5.2019 Alueryhmän tapaaminen Hanke lyhyesti tavoitteena on kehittää ja edistää kulttuuriympäristöön perustuvaa yrittäjyyttä nostaa maaseudun arvostusta asukkaiden ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.
18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)
EURAJOEN KUNTA. Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 18 osa. Työ: Turku, , tark
EURAJOEN KUNTA Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 18 osa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25179 Turku, 2.5.2012, tark. 3.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE BlomDesktop 2011 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 ALOITE TAI ASEMAKAAVAN VIREILLETULON SYY
Lapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen
Lapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Mikä rakennusjärjestys on? Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien
Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla
Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla Kielellisten palvelujen toimikunta Uudenmaan liitto 8.12.2017 Heli Vauhkonen Aluesuunnittelun vastuualue Tehtävät Maankäyttö, maakuntakaava,
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017
1 / 3 Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017 LAUSUNNOT Tuusulan kunnan vesihuoltoliikelaitos pyysi lausuntoa vesihuollon toiminta-alueen päivittämisestä naapurikunnilta, Keski-Uudenmaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla
KAAVOITUSKATSAUS 2018
KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kuortaneen kunnassa vuonna 2017 toteutuneet ja vuonna 2018 vireillä olevat kaava-asiat: Maakuntakaavat Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä
Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1
2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:
Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut
1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue
Me teemme yhdessä uutta! Kuntastrategia valtuustokaudelle
Me teemme yhdessä uutta! Kuntastrategia valtuustokaudelle 2017-2021 Vuoden 2019 tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely Indikaattoreiden lähtö- ja tavoitetasojen määrittely Riskienhallinta Kehittämispäällikkö
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto ,
Liite A OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 4.9.2014, 3.2.2017 VIKBY, ASEMAKAAVAN MUUTOS VIKBYN YRITYSALUEEN KORTTELEISSA 4, 7 JA 12 OAS, Asemakaavan muutos Vikbyn yritysalueen
Kouvola esimerkkinä Kymijoki
Vesistöjen ranta-alueiden suunnittelukäytännöt ja haasteet Kouvola esimerkkinä Kymijoki 11.11.2016 2 HISTORIA Kymijoki ja sen teollisuuslaitoksille tarjoama energia oli pohjimmiltaan syynä Kymijokilaakson
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 /
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / 2017 1 AIKA 19.1.2017 klo 18:00 - PAIKKA Myllymäen koulu Hiessillankatu 11, 53 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro Sivu 1 Kokouksen avaus ja toiminnan esittely 2 2 Pöytäkirjan
Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?
Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten? Liikenne ja maankäyttö 8.10.2019 Kati Hyvärinen Kestävän liikkumisen asiantuntija TAUSTAA
KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN
Tekninen lautakunta 74 01.04.2008 Kaupunginhallitus 108 14.04.2008 Tekninen lautakunta 118 17.06.2008 Kaupunginhallitus 226 11.08.2008 Kaupunginhallitus 235 25.08.2008 Tekninen lautakunta 98 21.09.2010
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O
TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE
23.1.2015 TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE Yleiskaavaluonnoksen Hetki kriitikkona -tapahtumissa kirjoitettujen lappujen sisältö Kantakaupunki ja eteläinen Helsinki Info- ja näyttelykeskus Laituri 19.1.2015
Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen
Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä
Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on sen tärkein tavoite? Alueiden käytön palveluihin kuuluvat maakuntakaavoitus, kuntien
Lentomelu maankäytön suunnittelussa- Tuusula
Lentomelu maankäytön suunnittelussa- Tuusula Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät 22-23.3.2017 Petteri Puputti, kaavasuunnittelija 23.3.2017 1 Tuusula Tuusula on kunta Uudenmaan maakunnassa Naapurikunnat:
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (5) 40 Valtuutettu Leo Straniuksen aloite rakkauden metsän perustamisesta Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto päätti panna asian pöydälle. Muutoksenhaku
KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kirkkonummen kunta Kaavoitus ja liikennejärjestelmäpalvelut
JORVAKSENMYLLY ASEMAKAAVAN MUUTOS JORVAKSENMYLLYN ASEMAKAAVAN KORTTELEIDEN 3035 JA 3036 SEKÄ LIIKENNE- JA KATUALUEIDEN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus ja
O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A jolla erityisiä ympäristöarvoja.
Kunta: JUUPAJOKI Tila: PERTTULA 177-409-4-16 R A N T A - A S E M A K A A V A N L A A T I M I N E N O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A 10. 4. 2 0 1 7 SUUNNITTELUTILANNE
Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNEJÄRVEN RANTAPUISTON ASEMAKAAVA SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue käsittää Äänejärven
Vastaus valtuustoaloitteeseen 6/ Kirkkonummelle kevyen liikenteen ja pyöräilyn edistämisohjelma
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 33 11.05.2017 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 48 31.05.2017 Vastaus valtuustoaloitteeseen 6/2016 - Kirkkonummelle kevyen liikenteen ja pyöräilyn edistämisohjelma 692/10.03.01.00/2016
Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
109 Jäsenten valinta Tuusulanjärven ja -joen ranta-alueiden kehittämisprojektin ohjausryhmään
Tuusulan kunta Pöytäkirja 10/2017 1 (13) Aika 16.08.2017, klo 17:04-17:41 Paikka Valtuustosali Käsitellyt asiat 107 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 108 Pöytäkirjan tarkastus 109 Jäsenten valinta
Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia. Hankkeen esittely
Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia Hankkeen esittely 8.3.2018 Työn tausta Hiekkasärkkien alue on tiivis ja monipuolinen matkailukokonaisuus, jossa toiminta on vilkasta
Juhlavuoden organisaatio
Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka