Tuusulanjärven ja joen ranta-alueiden virkistyskäytön kehittämisprojekti. Suunnittelutyöpaja

Transkriptio

1 Tuusulanjärven ja joen ranta-alueiden virkistyskäytön kehittämisprojekti Suunnittelutyöpaja

2 Toive Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön kehittämisestä, saavutettavuuden lisäämisestä, virkistysalueiden kohentamisesta ja maisemien parantamisesta on noussut esille lukuisissa eri työpajoissa, verkkokyselyissä ja selvityksissä, joita on ollut vuosien mittaan. Järvimaisemien avaaminen Kansallinen kaupunkipuisto Rannoilla sijaitsevien virkistysalueiden siistiminen. Saavutettavuus: lisää reittejä rannoille. Houkuttelevampaa ympäristöä: asumismukavuus kasvaa, alueen arvo ja arvostus nousee!

3 Tuusulan kunta järjestää suunnittelutyöpajan, jossa pureudutaan Sarvikallion, Fjällbonpuiston, Tuuskodon sekä Tuusulanjärven eteläosan virkistysalueiden suunnitteluun Aika: to klo Paikka: Tuusulan kunnantalo, valtuustosali Työpajassa keskitytään huhtikuun työpajassa esille nousseiden kohteiden tarkempaan suunnitteluun Sarvikallion virkistysalueella, Fjällbonpuistossa, Tuusulanjärven eteläosassa sekä Tuuskodon alueella. Kehittämisprojektin tilannekatsauksen ja kohteiden lyhyiden esittelyjen jälkeen jakaudutaan ryhmiin työstämään ja pohtimaan kohteiden suunnitelmaluonnoksia. Tilaisuuden lopuksi tehdään esille nousseista ajatuksista yhteenveto. Työpajan annista julkaistaan myös muistio. Kutsumme KAIKKI aiheesta kiinnostuneet mukaan! Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

4 Sarvikallio, Tuusula Kotorannanpuisto Rantatie, Tuusula Pärnun rantaniityn vaellusreitti

5 Tuusulanjärven ja -joen ranta-alueiden virkistyskäytön kehittämisprojekti Alueen houkuttelevuutta halutaan lisätä kehittämällä olemassa olevia puistoja, parantamalla järven saavutettavuutta sekä avaamalla mahdollisuuksien mukaan järvinäkymiä. Tuusulanjärven ja joen ranta-alueiden kehittämiseksi käynnistettiin huhtikuussa 2017 projekti, jonka avulla aluetta kehitetään suunnitellusti vaiheittain. Suunnittelua, toteutusta ja vaiheistusta valvoo ohjausryhmä. Projekti kestää keväälle Ohjausryhmä: Puheenjohtaja, Harri Lipasti, kansliapäällikkö Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö Risto Mansikkamäki, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtaja Mika Mäki-Kuhna, kuntakehityslautakunnan pj Klaus Koivunen, kuntakehityslautakunta Raimo Stevall, teknisen lautakunnan pj Sari Vilén, tekninen lautakunta Jussi Salonen, kasvatus- ja sivistyslautakunnan pj Arto Nätkynmäki, kasvatus- ja sivistyslautakunta Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö Riitta Kalliokoski, kunnanpuutarhuri Katja Gräsbeck, kaavasuunnittelija Projektiryhmä: Sjöroos, Gräsbeck, Kanerva, Kalliokoski, Niemi, Määttä, Honkanen Seuraava kokous ti klo

6 Valmistuneet selvitykset, suunnitelmat ja muistiot Mainiot maisemat -yleisötyöpajan muistio 2017 Tuusulan ekosysteemipalvelut 2017 Tuusulan uimarantaselvitys ja kelluva rantareitti 2016 Tuuskodon edustalle Tuusulanjärven eteläosan toimenpidesuunnitelma 2016 Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi viimeistelyvaiheessa Luontoselvitykset: Anttilan tilakeskus, Anttilanranta, Tuusulanjärven eteläosa ja jokilaakso, Tuuskoto ja Fjällbo Fjällbonpuisto Tuusulassa, asuinalueen suunnittelu asemakaavamuutosta varten, Laakso, v Portti Rantatielle, Rahkonen v Viheraluestrategialuonnos 2014 Viheraluekysely ja ympäristöteemapaja yleiskaavaa varten 2011 Tuusulanjärven kansallinen kaupunkipuistoselvitys, Strengell 2006 Anttilanrannan yleissuunnitelma 2005, mukana myös länsirannan virkistyskäytön yleissuunnitelma Valmistumassa joulukuu 2017: uimarantojen ja venepaikkojen nykytilaselvitys

7 Toiveita Mainiot maisemat yleisötilaisuudesta huhtikuu 2017: Toiminta grilli- ja nuotiopaikkojen ja leikkipaikkojen lisäys penkkien tai muiden istuinpaikkojen lisäys hyviin maisemapaikkoihin huomioon ottaen kaiken ikäiset kävijät alueella ulkoilureittejä toivottiin järven rantaan, järvelle pääsy koetaan tärkeänä luontopolku lintutornilta mahdollisimman lähelle Anttilanrantaa uimarantaa toivottu (uimarantojen ja venepaikkojen nykytilan selvitystyö valmistuu joulukuussa) venepaikkoja koetaan olevan liian vähän Kunnan ylläpitämä sauna ja avantouintipaikka

8 Maisema ja luonto: Näkymien säilyttäminen ja avaaminen järvelle on asukkaille tärkeää, peltojen tai muiden avoimien tilojen ja rannan reunavyöhykkeiden maisemanhoito tärkeää näkymät järveltä maalle, mietitään mistä raivataan, jotta maisemat avautuvat kauniisti, kaiken ei tarvitse näkyä vesille kunnan on tärkeä pitää maisema kunnossa ja siistinä Luonnonläheisyyden ja luonnonmukaisuuden säilyttäminen ja maatilojen mahdollisuudet huomioitava luonnonmukaisten alueiden säilyttäminen toivottavaa valaistut kohteet, valotaideteokset, huomioiden myös luonto olisi ehdottoman tärkeää saada kitkettyä vieraslajit pois rannoilta kosteikkojen ja linnuston arvojen hyödyntäminen ja säilyttäminen niittyalueiden hoito laidunnuksella esim. jokilaakso sopisi hyvin laidunnettavaksi.

9 Reitit ja opasteet Tarvitaan kunnon opastukset ja kyltit poluille, tällä hetkellä kulttuurikohteet ovat piilossa luontopolut lapsille ja kouluille; tämä liittyy koulun opetussuunnitelmaan opastusta QR-koodeilla ja niissä lisätietoa esim. alueen linnustosta ja kasveista Museotielle opasteet Tuusulanjoen uoma tulisi kunnostaa ja avata melontareitti. Toivottiin siltaa, joka antaisi mahdollisuuden ulkoilureitille, ettei koko järveä tarvitse kiertää

10 Matkailualan toiveita alueelle Tuusulanjärven matkailupalvelujen tarjonta on aiemmin painottunut kulttuurikohteisiin ja -tarjontaan. Nykyisin kansainvälisiä matkailijoita kiinnostaa yhä enenevässä määrin myös luontokohteet. Alueen yritykset haluavat kehittää palvelutarjontaansa. Virkistysalueita paremmin hyödynnettäväksi ja/tai nykyisten kohteiden kohennus nykyisten viheralueiden raivaus ja siivous lisää opasteita nuotiopaikat, laavut ja retkeily retkipolut ja taukopaikat (myös ryhmille) venelaiturit rantautumista varten Luontomatkailun edistäminen ei ole ristiriidassa asukkaiden toiveiden kanssa.

11 Tuuskodon alue Tuuskodon alueella on meneillään asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on tutkia palvelutalo Tuuskodon hoivatoiminnasta vapautuville tiloille uutta käyttöä. Lisäksi tavoitteena on selvittää alueen suojelu- ja virkistystarpeet sekä täydennysrakentamismahdollisuudet. Kohteen tulevasta toiminnasta ei kaikilta osin ole vielä varmuutta. Ranta osoitetaan yleiseen käyttöön puistoksi ja sinne selvitetään uimarannan ja reittien lisäksi kelluvaa rakentamista. Alueen pohjoisosasta kohti Fjällbota on meneillään kevyen liikenteen väylän, ns. Ilmari Kiannon polun, rakentaminen. Tuuskodon edestä Kotuntien venerantaan on reitin rakennesuunnitelmat nähtävillä.

12 Sarvikallio Sarvikallion kunnan omistamalle alueelle teetetään hoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyössä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen kanssa. Ote Tuusulanjärven länsirannan virkistysaluesuunnitelman yleissuunnitelmasta 2004 Suunnittelussa tarkastellaan aluetta osana Tuusulanjärven kokonaisuutta. Kallioalueesta ja sen läheisestä metsästä tulee luonnonsuojelualue. Reittien ja toimintojen sijoittelussa huomioidaan alueen luontoarvot.

13 Fjällbo Fjällbonpuistoon teetetään puistosuunnitelma, jossa tutkitaan maisemien avaamista, alueen siistimistä sekä joidenkin toimintojen lisäämistä alueen luontoarvot huomioiden.

14 Tuusulanjärven eteläosan toimenpidesuunnitelma Tuusulanjärven eteläpää on monipuolinen kokonaisuus, jolla on sekä luonnonsuojelullisia että maisemansuojelullisia arvoja. Suurin osa toimenpidesuunnitelma-alueesta kuuluu Tuusulanjärven lintuveden Natura alueeseen. Sen suojelutavoitteet on määritelty, kun alue on liitetty Naturaverkostoon lintujen suojelualueena. Toimenpidesuunnitelmassa tulee osoittaa sellaisia alueelle sopivia hoito- ja kunnostustoimia, joilla suojelutavoitteet tulevat turvatuiksi. Alueen käyttöä on ohjattava niin, että vesi- ja ranta-alueista nauttimiseen on hyvät mahdollisuudet ilman, että siitä on haittaa alueen suojeluarvoille tai ympäristön asutukselle. Tuusulanjärven eteläpää tarjoaa virkistyskäytön ja luonnonarvojen yhteensovittamiseen hyvät puitteet, sillä ranta-asutusta on vähän ja käyttötarpeet kohdistuvat vain osaan suunnitelma-alueesta. Tuusulanjärven eteläosan toimenpidesuunnitelma on laadittu toistaiseksi voimassa olevaksi, eikä sitä sidottu mihinkään tiettyyn ajanjaksoon. Suunnitelmassa ei tarkastella järven pohjoispäätä, jota hoidetaan edelleen 2000-luvun alkuvuosina laaditun suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman toteuttaminen on osa Tuusulanjärven eteläpään virkistyskäytön kehittämistä. Toteuttamiseen ei liity lainsäädännön tuomia velvoitteita. Kunnan omistaminen maiden ulkopuolella toimenpiteitä toteutetaan maanomistajan kanssa tehtävien sopimusten jälkeen.

15 Maanomistus Esteettömän reitin sopiva leveys olisi 1,5 m, ja sen varrelle tarvitaan muutama levennys ohikulun helpottamiseksi. Reitti paalutetaan niin korkealle, että se on käytettävissä myös kevättulvan aikana. Reitin sijoittaminen selvästi maanpintaa korkeammalle on myös mahdollista. Kuvaan 16 merkityn reitin pituus olisi 195 metriä. Toteutettava reitti voi olla myös näitä korkeatasoisempi, kunhan se noudattaa annettua linjausta.

16

17 Tuusulanjärven eteläosan toimenpidesuunnitelmasta on tähän mennessä toteutettu maisematyöt kunnan mailla: kohteet A-D kuvassa 15. Seuraavat tärkeät hoitotoimenpiteet olisivat nevan puuston sekä reunapalteiden poistot, jotka on esitetty kuvissa 12 ja 13.

18 Helsingin Lammassaareen valmistui laadukkaampi reitti kesällä

19 Pärnun rantaniityn reitti Oulun rantareitti Oulun rantareitti Havainnekuva / Oula Rahkonen: Portti Rantatielle diplomityöstä

20 Alustava reittiluonnos Tuusulanjärven eteläosaan

21 Esteetön reitti ja lintutorni Natura-alueelle Nykytilanne Havainnekuva

22 Reittihahmotelma Tuusulanjärven eteläosaan

23 Vaihe 1

24 Vaihe 2 tai 3

25 Vaihe 3 tai 2

26 Esteetön näköalatasanne 2,2 m

27