U 79/2009 vp. Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Transkriptio

1 U 79/2009 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle EY:n ja sen jäsenvaltioiden ja Irakin tasavallan kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan sopimuksen neuvottelemisesta (EY:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Irakin tasavallan välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle muistio koskien EY:n ja sen jäsenvaltioiden ja Irakin kumppanuus- ja yhteistyösopimusta. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Ulkoasiainministeri Alexander Stubb Lähetystöneuvos Helena Tuuri

2 2 U 79/2009 vp ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/2005/1699 EY:N JA SEN JÄSENVALTIOIDEN JA IRAKIN TASAVALLAN KUMPPANUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN NEUVOTTELEMINEN 1 TAUSTA EU:n ja Irakin suhteet Euroopan unionin ja Irakin välillä ei ole tällä hetkellä kahdenvälistä sopimusta, vaan suhteet perustuvat vuonna 2005 annettuun yhteiseen poliittiseen julistukseen. Julistuksen mukaan EU ja Irak pyrkivät vakaaseen, yhtenäiseen, vauraaseen ja demokraattiseen Irakiin, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. EU on vuoden 2003 jälkeen tukenut Irakin jälleenrakentamista ja humanitaarista tilannetta yli 900 miljoonalla eurolla. EU on tukenut myös Irakin poliittista järjestelmää, oikeusjärjestelmää ja vaalien järjestämistä. Nyt kyseessä oleva kumppanuus- ja yhteistyösopimus on ensimmäinen kahdenvälinen sopimus EU:n ja Irakin välillä ja sen vuoksi merkittävä edistysaskel suhteiden kehityksessä. EU pitää Irakia merkittävänä poliittisena toimijana sekä tärkeänä kauppakumppanina ja pyrkii lähentämään suhteitaan Irakiin laajasti eri aloilla. EU:n tavoitteena on myös tukea Irakin sisäistä vakauttamista sekä auttaa sen alueellisten suhteiden rakentamisessa. EU pitää läheisiä kauppasuhteita tärkeänä osana Irakin jälleenrakentamista ja kehittämistä. EU:n ja Irakin välisellä kaupalla on suuri kasvupotentiaali. Kaupan kasvu hyödyttäisi molempia osapuolia. EU on Irakille merkittävä kauppakumppani jo tällä hetkellä, toiseksi tärkein Yhdysvaltojen jälkeen, ja sen kauppa EU:n kanssa on ollut ylijäämäistä. Vuonna 2008 Irakin yhteensä 9,12 miljardin euron suuruisesta tuonnista EU:hun yli 99 prosenttia oli öljyä. EU:n vienti Irakiin oli vuonna 2008 yhteensä 1,69 miljardia euroa. Irakin poliittinen ja turvallisuustilanne Saddam Husseinin kukistuttua Yhdysvaltojen johtaman liittouman hyökkäyksessä vuonna 2003 Yhdysvallat perusti Irakiin Paul Bremerin johtaman väliaikaisen siviilihallinnon. Irakin poliisivoimat ja armeija hajotettiin ja Saddam Husseinin Baath-puolueeseen kuuluneet virkamiehet erotettiin. Vuonna 2004 valta siirtyi irakilaiselle väliaikaishallitukselle, jonka johtoon valittiin Iyad Allawi. Vuonna 2005 Irakissa pidettiin vaalit, joissa valittiin presidentiksi kurditaustainen Jalal Talabani. Vuodesta 2006 vallassa olleen uuden hallituksen vetäjä on pääministeri Nuri al-maliki. Seuraavat parlamenttivaalit on määrä järjestää 21. tammikuuta Hallinnonvaihdoksen myötä valta jakautui Irakissa sunnien, shiiojen ja kurdien kesken, kun se Saddam Husseinin aikana oli keskittynyt vähemmistönä oleville sunneille. Ryhmien väliset jännitteet ovat tulleet aiempaa selvemmin esille. Pian Saddamin kukistumisen jälkeen alkaneet väkivaltaisuudet oli suunnattu selkeästi ulkomaalaisia vastaan. Sittemmin konflikti on saanut yhä enemmän sunnien ja shiiojen välisen valtataistelun piirteitä. Pohjoisen autonomisilla kurdialueilla tilanne on ollut koko ajan suhteellisen rauhallinen verrattuna maan muihin osiin. Turvallisuustilanteen vakauttaminen tulee olemaan yksi Irakin hallituksen keskeisiä haasteita monikansallisten joukkojen vetäytyessä maasta. Amerikkalaisjoukot poistuivat

3 U 79/2009 vp 3 kaupunkialueilta USA:n ja Irakin SOFAsopimuksen (Status of Forces Agreement) mukaisesti kesäkuun 2009 lopussa. Taistelujoukot on tarkoitus vetää pois Irakista elokuun 2010 loppuun mennessä ja amerikkalaisjoukot lähtevät sopimuksen mukaan Irakista kokonaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Irakin turvallisuustilanteen odotetaan lähivuosina pysyvän ainakin jossain määrin epävakaana, vaikka se parantuikin merkittävästi vuoden 2008 aikana. Keväästä 2009 alkaen maassa on kuitenkin tehty jälleen useita verisiä itsemurhaiskuja. Irakin talous Irakin taloutta rasittivat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa YK:n määräämät pakotteet, joiden taustalla oli mm. Irakin haluttomuus yhteistyöhön Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastajien kanssa. Pakotteet heikensivät vakavasti Irakin taloutta, joka oli jo ennestään alamaissa Irania vastaan käydyn sodan ( ) ja Persianlahden sodan ( ) jälkeen. Pakotteiden vaikutukset tavallisten irakilaisten elämään olivat tuntuvat. YK pyrki lieventämään vaikutuksia Oil for Food ohjelmalla vuodesta 1996 alkaen. Irakin sallittiin viedä ohjelman kautta öljyä ulkomaille ja ostaa rahoilla ruokaa ja lääkkeitä sekä humanitaarisia ja infrastruktuurin ylläpitämiseen tarvittavia tarvikkeita. Pakotteiden poistaminen keväällä 2003 antoi mahdollisuuden aloittaa maan jälleenrakennus ja talouden kehittäminen, mutta kehitys on ollut hidasta mm. turvallisuusongelmien vuoksi. Tämän lisäksi tulevat vielä Saddam Husseinin keskusjohtoisen talouspolitiikan aiheuttamat rakenteelliset ongelmat, joiden korjaaminen on niin ikään ollut hidasta. Irakin talouden kulmakivi on öljyteollisuus. Kansainvälisten arvioiden mukaan Irakilla on 115 miljardin tynnyrin öljyvarat, maailman kolmanneksi suurimmat. Irakin viennistä maailmalle yli 90 prosenttia muodostuu öljystä, ja 60 prosenttia sen bruttokansantuotteesta on sidoksissa öljyteollisuuteen. Öljyteollisuutta ovat kuitenkin rasittaneet öljyputkiin kohdistunut sabotaasi, yleinen turvallisuusvaje, investointien puute ja ulkomaisia investointeja koskevan lainsäädännön puutteellisuus. Ongelmista huolimatta öljyntuotanto on noussut vuoden 2003 jälkeisistä pohjalukemista noin 2,4 miljoonan tynnyrin vuorokausitasolle. Ennen Iraninsotaa Irakin öljytuotanto oli 3,5 miljoonaa tynnyriä vuorokaudessa. Irakin pitkän tähtäimen tavoitteena on tuotannon nostaminen 6 miljoonan tynnyrin vuorokausitasolle. Maataloussektorin merkitys on pienentynyt, vaikka sen arvioidaankin tarjoavan elinkeinon vielä noin 25 prosentille väestöstä. Luotettavia tietoja Irakin työttömyydestä ei ole saatavilla, mutta koulutetun väestön maastamuuttoa pidetään ongelmana. Joidenkin arvioiden mukaan 50 prosenttia lääkäreistä ja 40 prosenttia opettajista on muuttanut maasta vuoden 2003 jälkeen. Kotimaahan palanneiden irakilaisten määrä on toistaiseksi ollut vähäinen. Irakin keskuspankin tavoite on ollut vakaa Irakin dinaari. Inflaatio on onnistuttu hallitsemaan suhteellisen hyvin, mutta Irakin haasteena on yhä käyttää onnistuminen tavallisten irakilaisten elämän parantamiseen. Korruption vähentäminen, rakenteelliset uudistukset ja yksityisen sektorin kehittäminen ovat tässä avaintekijöitä. Irak on Maailman kauppajärjestön WTO:n tarkkailijajäsen. Irak on hakenut WTO:n jäsenyyttä vuonna 2004, mutta neuvottelut ovat yhä kesken. Euroopan unioni tukee Irakin jäsenyyttä. Maaliskuussa 2009 Irak teki Stand- By Agreementin (SBA) Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa. Sopimus mahdollistaa IMF:n lainaohjelmaan osallistumisen, mutta velvoittaa Irakin toteuttamaan taloudellisia uudistuksia. Viime vuosien aikana tapahtunut turvallisuustilanteen parantuminen on lisännyt merkittävästi kaupallista mielenkiintoa Irakia kohtaan. Myös suomalainen elinkeinoelämä on uudelleen kiinnostunut Irakin markkinoista.

4 4 U 79/2009 vp 2 SOPIMUSNEUVOTTELUJEN TILANNE JA ASIAN KÄSITTE- LY EU:SSA EU:n neuvosto valtuutti komission aloittamaan neuvottelut kauppa- ja yhteistyösopimuksesta Irakin tasavallan kanssa komissio esitti neuvostolle, että neuvoteltava sopimus olisi nimeltään kumppanuus- ja yhteistyösopimus ja että sen institutionaalisiin määräyksiin lisättäisiin ministeritasolla kokoontuva yhteistyöneuvosto. Yleisten ja ulkoasiainneuvosto hyväksyi kokouksessaan komission neuvotteluohjeiden täsmennyksen. Komissio ja Irakin neuvottelijat käynnistivät neuvottelut marraskuussa 2006 ja saivat ne olennaisilta osin päätökseen marraskuussa Tämän jälkeen on edessä sopimustekstin tekninen ja asiatarkistus sekä Lissabonin sopimuksen voimaantulon aiheuttamien muutosten sisällyttäminen sopimukseen. Tarkistusten jälkeen neuvotteluosapuolet parafoivat tekstin. Sopimustekstin parafoinnin jälkeen komissio kääntää sopimustekstin kaikille EU:n virallisille kielille sekä esittää neuvostolle, että neuvosto tekisi päätöksen sopimuksen tekemisestä. Päätösesityksen aikataulu on vielä auki, mutta sen oletetaan tapahtuvan alkuvuodesta Sopimus on sekasopimus, joten sen allekirjoittavat EU:n ja jäsenvaltioiden edustajat. Myös sopimuksen allekirjoitusaikataulu on vielä auki. 3 SOPIMUKSEN PÄÄASIALLI- NEN SISÄLTÖ Sopimus on luonteeltaan puitesopimus. Sen tarkoituksena on toimia yleisenä kehyksenä EU:n ja Irakin laaja-alaiselle yhteistyölle sekä tukea Irakin sisäistä kehitystä ja sen integroitumista kansainväliseen yhteisöön. Sopimuksen johdanto Sopimuksen johdannossa viitataan EU:n ja sen jäsenvaltioiden ja Irakin haluun vahvistaa olemassa olevia yhteyksiään ja yhteistä arvoperustaansa sekä lähentää kauppasuhteitaan ja yhteistyötään. Sopimuksen perustana on, että osapuolet kunnioittavat demokraattisia periaatteita, YK:n ihmisoikeusjulistusta, muita keskeisiä kansainvälisiä ihmisoikeusinstrumentteja ja oikeusvaltioperiaatetta. Nämä muodostavat sopimuksen olennaiset osat, joiden rikkominen voi antaa osapuolelle syyn yksipuoliselle irtautumiselle sopimuksesta. Sosiaalisen ja kestävän kehityksen tulisi kulkea käsi kädessä taloudellisen kehityksen kanssa. Johdannossa huomioidaan Irakin pyrkimykset poliittisiin uudistuksiin, taloudelliseen toipumiseen sekä tavallisten irakilaisten elinolojen parantamiseen. Naisten aseman huomioiminen politiikan, kulttuurin ja talouden aloilla nostetaan esiin. Sopimuksella todetaan tavoiteltavan kaupan ja sijoitusten edistämistä osapuolten välillä. Siinä huomioidaan osapuolten sitoumukset käydä kauppaa WTO-määräysten puitteissa ja toistetaan EU:n aikaisemmin antama tuki Irakin WTO-jäsenyydelle. Osasto I: Poliittinen vuoropuhelu sekä yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla Sopimuksen mukaan EU:n ja Irakin välillä käydään vuosittain poliittista vuoropuhelua, jonka aiheina ovat mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Irakin sisäinen vuoropuhelu ja sovintoprosessin kehitys, demokratia, oikeusvaltion kehittäminen, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto sekä alueellinen vakaus. Sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa kansainvälisen terrorismin torjuntaan kansainvälisoikeudellisten mekanismien puitteissa. Osana terrorisminvastaista yhteistyötä osapuolet vaihtavat tietoa ja kokemuksia terrorismikysymyksistä, erityisesti terrorismin torjuntakeinoista. Samoin sopimuspuolet sopivat noudattavansa kaikkia olemassa olevia joukkotuhoaseiden sekä pienaseiden ja niiden ammusten leviämisen ehkäisemiseksi tehtyjä kansainvä-

5 U 79/2009 vp 5 lisiä sopimuksia, joissa ne ovat osapuolina, sekä tekevänsä yhteistyötä pienaseiden laittoman kaupan estämiseksi. Joukkotuhoaseita koskevassa lausekkeessa sovitaan yhteistyöstä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi ja tehokkaasta vientivalvonnasta. Sopimukseen on kirjattu lauseke, jossa todetaan sitoutuminen rankaisemattomuuden vähentämiseen ja siihen, että kaikkein vakavimpiin rikoksiin syyllistyneet tulee saattaa vastuuseen kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, viime kädessä Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Sopimuksessa todetaan, että Irak, joka ei ole Rooman perussäännön osapuoli, harkitsee siihen liittymistä. Osasto II: Kauppa ja investoinnit Tavarakaupan edistämisen osalta sopimuksessa todetaan, että osapuolet soveltavat toisiinsa GATT-sopimuksen perusteella suosituimmuuskohtelua (MFN) ja ettei vientitulleja sovelleta, ellei sopimuksessa muutoin toisin määrätä. Kaupan teknisten esteiden (TBT) sekä kauppaan liittyvien terveys- ja kasvinsuojelutoimien (SPS) osalta sovelletaan WTO-määräyksiä. Tariffien osalta Irakissa tuotettuihin ja EUalueelle tuotaviin tuotteisiin sovelletaan EU:n suosituimmuuskohtelua. EU-alueella tuotettuihin ja Irakiin tuotaviin tuotteisiin sovelletaan enintään 5 prosentin suuruista jälleenrakennusveroa. Palvelujen kaupan osalta EU sitoutuu myöntämään Irakin palveluille tai palveluntarjoajille GATS-sitoumustensa mukaisen kohtelun tietyin poikkeuksin. Irak puolestaan myöntää EU:n palveluille, palveluntarjoajille, yrityksille ja investoijille suosituimmuuskohtelun (MFN) tai kansallisen kohtelun (NT) sekä palvelualoilla että teollisuustuotantoaloilla sillä perusteella, kumpi niistä on edullisempi. Irak varaa itselleen oikeuden poikkeuksiin tulevaisuudessa. Tässä tapauksessa EU saisi vähintään suosituimmuuskohtelun. Osapuolet sitoutuvat kohtelemaan toisen osapuolen toimittajia syrjimättömästi sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa julkisissa hankinnoissa sekä sitoutuvat noudattamaan yhtenäisiä hankintojen kilpailuttamissääntöjä. EU hyväksyy kuitenkin Irakille sen kehitysmaa-aseman perusteella väliaikaisen, 10 vuotta voimassa olevan hintapreferenssijärjestelmän, joka koskee irakilaisia toimittajia. Sopimuksessa todetaan tarve ja pyrkimys kehittää Irakin teollis- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä. Osasto III: Yhteistyöalat Osaston artiklat on kirjoitettu yleispiirteisiksi ja julistuksenomaisiksi. Niiden tarkoitus on antaa yleinen kehys konkreettisen tason yhteistyölle, joka on jo osittain käynnissä. Yhteistyön ohjaavina periaatteina ovat YK:n vuosituhattavoitteet. Painopiste on Irakin oman kapasiteetin vahvistamisessa. EU antaa Irakin poliittisen ja taloudellisen kehityksen tukemiseksi taloudellista ja teknistä apua. EU:n pyrkimys on edistää yhteistyötä mm. hyvän hallinnon, työlainsäädännön, ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon aloilla. Myös koulutussektorilla rohkaistaan yhteistyöhön mm. korkeakoulujen ja ajatushautomojen välillä. EU pyrkii vahvistamaan sekä Irakin valtion että kansalaisyhteiskunnan ihmisoikeusinstansseja samoin kuin tukemaan Irakin ihmisoikeuslainsäädännön kehittämistä. EU:n ja Irakin teollisuuden sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisiä kontakteja pyritään edistämään. Maaseutukehityksen, metsänhoidon ja maatalouden osalta sopimuksessa todetaan, että osapuolet tarkastelevat mahdollisuuksia yhteistyöhön mm. koulutuksessa ja maatalouden modernisoimisessa mm. ympäristön kannalta kestävien käytäntöjen kehittämiseksi ja ruokaturvan parantamiseksi Irakissa.

6 6 U 79/2009 vp Energia- ja kuljetussektoreilla pyritään edistämään yhteistyötä alan lainsäädännön kehittämiseksi, EU-maiden ja Irakin yritysten kontaktien luomiseksi sekä säännöllisen EU:n ja Irakin vuoropuhelun luomiseksi. Yhteistyötä pyritään edistämään mm. ympäristönsuojelussa, telekommunikaatiolainsäädännössä, tieteessä ja teknologiassa, tulli- ja veromenettelyissä, tilastoinnissa, rahapolitiikassa, pankkilainsäädännössä ja matkailussa sekä Irakin oikeusvaltion kehittämisessä. Osasto IV: Oikeus, vapaus ja turvallisuus Sopimuksen mukaan sopimuspuolet tekevät yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi sekä huumeiden vastaisessa toiminnassa kansainvälisiin sitoumuksiinsa pohjautuen. Sopimuspuolet vahvistavat kulttuurialan sidoksiaan ja taistelevat kulttuurisen omaisuuden laitonta kauppaa vastaan. Irakin alueellista integraatiota ja yhteistyötä lähialueen maiden kanssa edistetään. Oikeusjärjestelmien yhteistyötä kehitetään, erityisesti liittyen monenkeskisten siviilialan oikeusyhteistyön, kansainvälisen yksityisoikeuden sekä lastensuojelun alaan kuuluvien sopimusten ratifiointiin ja täytäntöönpanoon. Rikosasioiden osalta osapuolet sopivat kehittävänsä oikeudellista yhteistyötä karkotusten suhteen. Sopimukseen sisältyy oikeudellisesti sitova takaisinottolauseke, joka on olennaisilta osiltaan samansisältöinen kuin useimmissa EU:n kolmansien valtioiden kanssa viime vuosien solmimissa sopimuksissa. Sen mukaan sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan takaisin omat kansalaisensa, jotka eivät, tai jotka eivät enää, täytä voimassa olevia maahantuloon tai maassa oleskeluun tai asumiseen liittyviä säännöksiä. Osapuolet sitoutuvat myöhemmin, toisen sopijapuolen niin vaatiessa, sopimaan tarkemmin takaisinoton menettelystä ja velvoitteista, jotka koskevat omien kansalaisten takaisinottoa, mutta voisivat koskea myös, molempien osapuolten halutessa, kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien takaisinottoa. Osasto V: Institutionaaliset, yleiset ja loppumääräykset Sopimuspuolten välille perustetaan yhteistyöneuvosto, joka valvoo sopimuksen noudattamista. Se kokoontuu ministeritasolla vuosittain. Yhteistyöneuvosto voi tarkastella kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen piiriin kuuluvia kysymyksiä sekä muita kahdenvälisiä tai kansainvälisiä asioita, joilla voi olla merkitystä sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Yhteistyöneuvostoa valmistelee virkamiestasolla kokoontuva yhteistyökomitea. Yhteistyöneuvosto voi perustaa myös alakomiteoita tai muita elimiä toimintansa valmistelua varten. Irakin parlamentin ja Euroopan parlamentin yhteistyötä varten perustetaan parlamentaarinen yhteistyökomitea. Komitea koostuu Euroopan ja Irakin parlamenttien jäsenistä. Se voi tehdä suosituksia ministeritason yhteistyöneuvostolle, jonka tulee myös informoida parlamentaarista yhteistyökomiteaa omista suosituksistaan. 4 SOPIMUKSEN TALOUDELLI- SET JA MUUT VAIKUTUKSET Sopimuksen taloudelliset vaikutukset Irak sitoutuu sopimuksessa WTO:n perussääntöjen noudattamiseen sekä sitoumuksiin vientitullien, julkisten hankintojen, palvelujen ja investointien osalta. Tämä edesauttaa kaupankäyntiä ja sijoituksia ja parantaa siten EU-yritysten toimintamahdollisuuksia Irakin markkinoilla, jotka ovat kooltaan erittäin merkittävät. Irak oli vuonna 2008 Suomen 44. suurin kauppakumppani. Lähi-idän maista Irak oli Suomelle kolmanneksi suurin vientimaa Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien jälkeen. Suoran tavaraviennin arvo oli 184 miljoonaa

7 U 79/2009 vp 7 euroa. Kauppa kasvoi vuoteen 2007 verrattuna 64 prosenttia. Tuonti Irakista Suomeen on vähäistä, vuonna 2008 tuonnin arvo oli yhteensä kolme miljoonaa euroa. Suomen viennistä 95 % koostuu sähköteknisistä laitteista (mobiiliverkkotoimitus vuonna 2008 oli yhteensä 160 miljoonaa euroa). Taloudellisen lähentymisen, kaupan esteiden vähenemisen sekä lisääntyvän yhteistyön vuoksi sopimuksella arvioidaan olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Tämän merkitys kasvanee edelleen tulevaisuudessa, jos maan turvallisuustilanne kehittyy suotuisaan suuntaan. Sopimuksella ei arvioida olevan olennaisia vaikutuksia Suomen valtion talousarvioon. Sopimuksen muut vaikutukset Sopimus on merkittävä askel EU:n ja Irakin suhteissa, sillä se on edellä sanotun mukaisesti ensimmäinen kahdenvälinen sopimus EU:n ja Irakin välillä. Se antaa yleisen kehyksen ja institutionaalisen pohjan EU:n ja Irakin välisten suhteiden laaja-alaiselle kehittämiselle ja syventämiselle. Poliittiselta kannalta sopimuksessa sovittu poliittisen ja virkamiestason vuoropuhelu on tärkeää yhteyksien ja yhteistyön tiivistämiseksi. EU on jo vuosien ajan tukenut sadoilla miljoonilla euroilla mm. Irakin jälleenrakennusta, hyvän hallinnon aikaansaamista, oikeusvaltiokehitystä ja ihmisoikeuksien parantamista. Sopimuksen sisältämä institutionaalinen pohja antaa mahdollisuuden parantaa tuen vaikuttavuutta. Sopimuksen joukkotuhoaseiden ja pienaseiden leviämisen ehkäisemistä koskeva kohta on EU:n tavoitteiden mukainen, EU pyrkii nykyään saamaan sen sisällytetyksi kaikkiin uusiin ulkosuhdesopimuksiinsa. Samoin on merkittävä myös sopimukseen sisältyvä lauseke sopimuspuolten sitoutumisesta rankaisemattomuuden vähentämiseen. Sopimukseen sisältyy suspensiolauseke, jonka mukaan sopimuspuolella on oikeus ryhtyä toimiin, ääritapauksessa sopimuksen yksipuoliseen keskeyttämiseen siinä tapauksessa että toinen sopimuspuoli rikkoo sopimuksen olennaisia määräyksiä. Tällaisia määräyksiä ovat ihmisoikeuksia ja joukkotuhoaseita koskevat määräykset. Sopimukseen sisältyvä oikeudellisesti sitova omien kansalaisten takaisinottolauseke on tärkeä. Artikla tarkoittaa, että sopimuspuolilla on takaisinottoon juridinen velvoite, johon toinen sopimuspuoli voi tarvittaessa vedota. Myöhemmin voidaan ottaa esille myös kysymys kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien takaisinotosta. 5 SOPIMUKSEN LAINSÄÄDÄN- NÖLLISET VAIKUTUKSET Keskeiset lainsäädännön alaan kuuluvat osat Sopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli niin sanottu sekasopimus, joka sisältää sekä yhteisön että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Toimivaltajako yhteisön ja jäsenmaiden välillä ei ole yksiselitteinen. Sopimuksen olennaisiin osiin kuuluvat määräykset, jotka koskevat joukkotuhoaseiden vähentämistä sekä YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa määriteltyjen ihmis- ja perusoikeuksien sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Ainakin niiden rikkomisessa voidaan katsoa olevan kyse sellaisesta sopimusrikkomuksesta, joka mahdollistaisi sopimuksen soveltamisen yksipuolisen keskeyttämisen. Näin ollen sopimuksen kyseisillä määräyksillä voidaan arvioida olevan perustuslakivaliokunnan lausunnossa 31/2001 vp tarkoitettua sitovaa merkitystä, minkä vuoksi niiden olisi katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan. Myös joukkotuhoaseisiin liittyvän vientivalvontaa koskevan määräyksen on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan. Sopimuksen osasto III:n kattamat yhteistyöaloja koskevat määräykset on muotoiltu yleispiirteiseksi tai julistuksenomaiseksi, eikä

8 8 U 79/2009 vp niillä siten arvioida olevan vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Määräys osapuolen velvollisuudesta ottaa takaisin toisen sopimuspuolen alueella luvattomasti oleskelevat kansalaisensa kuuluu lainsäädännön alaan. Sopimuksen kauppaa koskevat osiot voivat sisältää Lissabonin sopimuksen mukaan myös jäsenmaiden ja yhteisön jaettuun toimivaltaan kuuluvia määräyksiä ja siten mahdollisesti myös lainsäädännön alaan kuuluvia kysymyksiä. Tältä osin sopimuksen määräykset ovat parhaillaan tarkemman tarkastelun kohteena. Sopimukseen sisältyy Suomen toimivallan ja lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, joten sopimus tullaan perustuslain 94 ja 95 :ien mukaisesti saattamaan hallituksen esityksellä eduskunnan hyväksyttäväksi. Ahvenanmaan asema Sopimukseen sisältyy Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Sopimukseen on sisällytetty Ahvenanmaata koskeva poikkeus liittyen sopimuksen julkisia hankintoja koskeviin sitoumuksiin. Samoin sopimuksen palveluja ja investointeja koskeviin sitoumuksiin sisältyy poikkeus, joka koskee Ahvenanmaan oikeutta rajoittaa palveluiden tarjoamista alueellaan kotiseutuoikeuteen perustuen. Ehdotusten oikeusperusta Irakin kanssa tehtävä kumppanuus- ja yhteistyösopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli niin sanottu sekasopimus, joka sisältää sekä jäsenvaltioiden että EU:n toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Sopimuksen oikeusperusta tulee arvioitavaksi tarkemmin sopimuksen allekirjoittamista koskevan päätösehdotuksen yhteydessä sopimuksen sisällön sekä Lissabonin sopimuksen voimaantulon valossa. Menettelyn osalta voidaan arvioida tässä mielessä oikeusperustaksi SEUT (Sopimus Euroopan unionin toiminnasta) 218 artiklaa. Sopimuksen kansallinen valmistelu Valtioneuvosto on informoinut eduskuntaa E-kirjeellä (E 4/ 2006 vp) sekä sen jälkeen yleisten ja ulkoasiainneuvoston yhteydessä. Asiaa on valmisteltu virkamiestasolla kauppapolitiikkaa käsittelevässä 133- jaostossa (viimeksi ) sekä ulkosuhdejaostossa (viimeksi ). 6 VALTIONEUVOSTON KANTA Valtioneuvosto pitää tärkeänä EU:n ja Irakin suhteiden laaja-alaista kehittämistä ja syventämistä ja kannattaa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemistä Irakin kanssa.