NYBYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS LUONNOS

Transkriptio

1 NYBYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS LUONNOS

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Suunnittelun tavoitteet Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaavaprosessin vaiheet Osalliset ja osallistuminen Nykytilanne Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Kaavoitustilanne Luonnonolot Johdanto Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavedet Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Kasvillisuus ja luontotyypit Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Petolintujen reviirien selvittäminen Metson elinympäristöt ja soidinpaikat Muinaismuistot Yleistä Työmenetelmät Esiselvitys Yhteenveto esiselvityksen perusteella Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia Maisema-alue ja kulttuurihistorialliset kohteet Maisemakuva Tuulivoimapuiston tekninen kuvaus ja yleissuunnittelu Tuulivoimapuiston rakenteet Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Tuulivoimalaitoksia koskevat merkinnät Liikenne Suojelukohteet Tekninen huolto Osayleiskaavan vaikutukset Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Maankäyttö- ja elinkeinovaikutukset Kasvillisuus Linnusto Melu- ja varjostusvaikutukset Vaikutukset maisema- ja kulttuuriympäristöön Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen Kaavaluonnoksen nähtävillä olo Kaavaluonnoksesta saatu palaute Palautteen huomioiminen jatkosuunnittelussa Kaavaehdotuksen nähtävillä olo Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja vastineet Osayleiskaavan toteuttaminen Liitteet FCG Finnish Consulting Group Oy 2

3 1 JOHDANTO Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Iin kuntaan Nybyn kylän pohjoispuolelle. Taaleritehdas Oy on suunnitellut alueelle 8 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus on päätöksessään todennut, että tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta YVA -menettelyä. Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää osayleiskaavan laatimista. Kunnanhallitus on tehnyt periaatepäätöksen osayleiskaavan laatimisen käynnistämisestä. Iin kunta on ilmoittanut Nybyn tuulivoimapuiston osayleiskaavan vireille Osayleiskaava perustuu ympäristövaikutusten arvioinnin tarveharkintaan ja kaavaa varten laadittuihin selvityksiin. 1. päivänä huhtikuuta 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Nybyn tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on määrätty, että osayleiskaavaa voidaan 77 a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Osayleiskaavan laadintaan on Iin kunnasta osallistunut tekninen palvelujohtaja Markku Vitikka. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnasta vastaa FCG Finnish Consulting Group Oy. Kaavan laadinnasta ovat vastanneet arkkitehti SAFA Petri Tuormala, arkkitehti SAFA Eva Persson-Puurula ja arkkitehti SAFA Jaakko Isoherranen. 2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteiden lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakunnalliset tavoitteet, jotka sisältyvät maakunnallisiin suunnitelmiin. Näiden lisäksi osayleiskaava toteuttaa paikallisia tavoitteita, jotka muotoutuvat Iin kunnan kehittämistarpeista. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen suunnittelualueelle luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä 147 MW:n tasosta noin MW:iin vuoteen 2020 mennessä.. FCG Finnish Consulting Group Oy 3

4 Kuva 1, Kaava-alueen sijainti 3 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 3.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Aloitusvaiheen viranomaisneuvotttelu käytiin Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Osayleiskaavaehdotus käsiteltiin Iin kunnanhallituksessa Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo _ Osayleiskaavan hyväksyminen Iin kunnanvaltuustossa Kuulutus osayleiskaavan hyväksymisestä Kaava lainvoimainen Aloitusvaihe: Kaavoituksen vireille tulo (maaliskuu huhtikuu 2012) Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu OAS käsiteltiin käydyssä viranomaisneuvottelussa. OAS on ollut nähtävillä alkaen. Osayleiskaavan luonnosvaihe (kesäkuu 2012 s 2012) Osayleiskaavan luonnosaineiston valmistuttua se asetettiin nähtäville _ väliseksi ajaksi ja siitä tiedotettiin julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Nähtävillä olosta ilmoitettiin sanomalehdessä, kunnan ilmoitustauluilla ja kunnan internet-sivuilla. Osayleiskaavaluonnoksesta pystyi ilmaisemaan mielipi- FCG Finnish Consulting Group Oy 4

5 teensä ja mielipiteet toimitettiin Iin kunnanhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Saatu palaute käsiteltiin koosteeksi. Osayleiskaavan ehdotusvaihe ( kuu 201 kuu 201_) Osayleiskaavaehdotus valmistui alustavan aikataulun mukaan kuussa Iin kunnanhallitus päätti sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi..201_ (MRL 65, MRA 27 ). Ehdotus oli nähtävillä _. Osayleiskaavan nähtävillä olosta ilmoitettiin julkisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta (MRL 65, MRA 27 ). Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tiedotettiin postitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesi. Muistutukset toimitettiin kirjallisina Iin kunnanhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Hyväksymisvaihe ( kuu 2011 kuu 2011) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annettiin perustellut vastineet. Iin kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan..201_. 3.2 Osalliset ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Iin seudun riistanhoitoyhdistys, Olhavan Erä Ry elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Iin Energia Oy, Iin vesihuoltolaitos, Fingrid Oyj Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintokunnat, rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta ja sosiaali- ja terveyslautakunta Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Finavia Oyj, Puolustusvoimien pääesikunta, Metsähallitus, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Viranomaisyhteistyö Kaavatyötä valmisteltaessa on järjestetty 1. viranomaisneuvottelu FCG Finnish Consulting Group Oy 5

6 4 NYKYTILANNE Tarvittaessa kaavaa käsitellään muissakin työneuvotteluissa viranomaisten kanssa. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään sekä kaavatyötä ohjaavan kunnan työryhmän ja kaavakonsultin edustajat. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Asutus ja muu maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Iin kunnassa Nybyn kylän pohjoispuolella. Matkaa rannikolle ja Ruukinlahdelle on suunnittelualueelta noin yksi kilometri. Iin kuntakeskus sijaitsee noin 17 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella ja Simon kuntakeskus noin 20 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen pohjoispuolella. Eteläpuolella sijaitsevaan Ouluun on matkaa 55 kilometriä. Suunnittelualue sijoittuu sisämaan rakentamattomalle metsäiselle selännealueelle, joka on pääosin metsätalouskäytössä. Lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt Olhavanjoen varteen Olhavan ja Väli-Olhavan kyliin sekä Nybyn kylään Kemintien varteen. Olhavanjoen suistoalueella sijaitsevasta Olhavan kylästä on noin kolmen kilometrin verran matkaa suunnittelualueelle. Olhavan kyläasutus viljelysaloineen on keskittynyt nauhamaisesti Olhavanjoen varteen valtatien ja rautatien väliselle alueelle. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva loma-asutus on keskittynyt Olhavanjoen varteen sekä merenrannikolle. FCG Finnish Consulting Group Oy 6

7 Vt4 Oulu-Tornio rautatie Myllykankaan tuulivoimapuisto (kaavoitus vireillä) Nybyn tuulivoimapuisto (kaavoitus vireillä) Olhavan tuulivoimapuiston laajennus (kaavoitus vireillä) Olhavan tuulivoimapuisto (kaava lainvoimainen) Kuva 2, rakennuskanta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. FCG Finnish Consulting Group Oy 7

8 Palvelut Olhavan kylällä sijaitsee huoltoasema ja kauppa Olhavanjoen eteläpuolella. Kylällä toimii perusopetusta vuosiluokille 1-6 antava koulu ja päiväkoti. Liikenne Alueen liikenneverkon rungon muodostaa rannikon suuntaisesti kulkeva valtatie 4 (E 75) ja suunnittelualueen länsiosan läpi kulkee lisäksi Oulu Tornio-rautatie. Tekninen verkosto Suunnittelualueen halki kulkee kantaverkon 110 kv:n voimajohto. Kuva 3. Voimajohtoalueen poikkileikkaus. Maanomistus Kaava-alueen maa-alueet ovat rautatien aluetta lukuun ottamatta yksityisessä omistuksessa. FCG Finnish Consulting Group Oy 8

9 Kuva 4. Suunnittelualueen kiinteistöjaotus. Valtion omistuksessa olevaa rautatien aluetta lukuun ottamatta suunnittelualue on yksityisomistuksessa. 4.2 Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Olhavan tuulipuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. FCG Finnish Consulting Group Oy 9

10 Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Maakuntakaava Suunnittelualue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueelle. Maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä ja on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden tekemällä päätöksellä. Maakuntakaavan laatimisen yhteydessä tuulivoimarakentamiselle on todettu olevan hyvät mahdollisuudet Perämeren merialueilla, missä on hyvät tuuliolosuhteet ja runsaasti sora- tai hiekkapohjaisia matalikoita. Maakuntakaavassa tuulivoimapuistoalueita on ympäristöministeriön johdolla laaditun tuulivoimaselvityksen pohjalta osoitettu ainoastaan merialueelle ja tuulivoimakohteita ainoastaan rannikkoalueelle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tarkistaminen ja täydentäminen on käynnistynyt toteutuneiden ja vireillä olevien lakimuutosten, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen sekä maakuntaliiton strategioiden toteuttamiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus kohdistuu sekä energian tuotantoon että kulutukseen kuten maa- ja merituulivoiman tuotantoalueisiin, energiansiirtoyhteyksiin sekä energiatehokkaaseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Alustavan aikataulun mukaan uusi maakuntakaava hyväksyttäisiin keväällä Maakuntakaavan tarkistusta varten on laadittu Pohjois- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jonka pohjalta maakuntakaavaan tullaan merkitsemään tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sisämaassa. Kaavaalueet on sisällytetty tekeillä olevaan maakuntakaavaluonnokseen liitontuulivoimaselvityksen perusteella. Selvityksen tuulivoima-kohteet on jaoteltu teknis-taloudellisen tarkastelun ja ympäristövaikutusriski-indeksin perusteella kolmeen luokkaan: A. ensisijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu hyvin maakuntakaavan tuulivoimaalueeksi, B. toissijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi, C. tuulivoimatuotantoon soveltuva alue, jolla kuitenkin teknis-taloudelliset näkökohdat tai ympäristövaikutukset vaativat lisäselvityksiä ja/tai suunnittelua. Tuulivoimaselvityksessä Nybyn tuulivoimapuiston alue on luokiteltu B-luokkaan maisema- ja kulttuuriarvojensa vuoksi. Suunnittelualue sijoittuu nykyisessä maakuntakaavassa pääosin merkinnöittä jätetylle, ns. valkoiselle alueelle. Suunnittelualueella on merkintä 110 kv pääsähköjohdosta ja moottorikelkkailureitistä. Merkinnällä osoitetaan olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun pääreittejä. Suunnittelualueella on lisäksi merkintöjä tiedossa olevista, muinaismuistolailla (295/63) rauhoitetuista muinaismuistokohteista. Suunnittelualueen länsiosaan sijoittuvat lisäksi valtatie 4 ja Oulu- Tornio rautatie. Valtatie 4:n länsipuolella sijaitseva Nyby on merkitty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäväksi perinnemaisemakohteeksi. Kohteen suunnittelumääräyksenä todetaan, että alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kohteen kulttuurija luonnonperintöarvojen säilymistä. Nybyssä sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön ympäristön kohde (RYK). Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Olhavan kylä on merkitty maaseutuasutuksen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi (at), joka on toimintapohjaltaan vahva, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeä tai sijaitsee taajaman läheisyydessä. Olhavan kylä on maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävänä kulttuuriympäristö. FCG Finnish Consulting Group Oy 10

11 Olhavan kylän kohdalla on maakuntakaavassa osoitettu rannikkoa mukaileva Pohjanmaan rantatie merkinnällä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti. Pohjanmaan rantatien läheisyyteen on osoitettu lisäksi viheryhteystarve. Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Osayleiskaavaa koskee myös maakuntakaavan maa- ja metsätaloutta koskeva yleismääräys, jonka mukaan maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalouden yhtenäisyyttä. Kuva 5. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta Yleiskaava Alueen pohjoispuolella on vireillä Myllykankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Alueen eteläpuolella on vireillä Olhavan tuulivoimapuiston laajennuksen osayleiskaava. Lähin oikeusvaikutteinen osayleiskaava on suunnittelualueen kaakkoispuolella, jossa on voimassa Olhavan tuulivoimapuiston osayleiskaava, joka on hyväksytty Iin kunnanvaltuustossa. Rannikolla on voimassa oikeusvaikutteinen Iin merenrannikon ja saarten osayleiskaava. Kaava on hyväksytty Iin kunnanvaltuustossa. Suunnittelualueelle tai sen lähiympäristöön ei ole laadittu asemakaavaa. Asemakaava Hankealueelle tai sen lähiympäristöön ei ole laadittu asemakaavaa. FCG Finnish Consulting Group Oy 11

12 Kuva 6. Ote Myllykankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavasta, joka sijoittuu kaavaalueen pohjoispuolelle. FCG Finnish Consulting Group Oy 12

13 Kuva 7.Kaava-alueeseen rajoittuva Olhavan tuulivoimapuiston osayleiskaavan laajennus (ote kaavaluonnoksesta), joka sijoittuu kaava-alueen eteläpuolelle. FCG Finnish Consulting Group Oy 13

14 Kuva 8. Kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuva oikeusvaikutteinen Olhavan tuulivoimapuiston osayleiskaava. 5 LUONNONOLOT 5.1 Johdanto Suunnittelualuetta koskevassa luontoselvityksessä kuvaillaan alueen luonnon yleispiirteet, kuten metsien kasvupaikkatyypit ja käsittelyaste. Selvityksessä on paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määritelty tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luontodirektiivien mukaisten tai muutoin merkittävän lajiston kasvupaikkoja tai elinympäristöjä. Arvokkaat luontokohteet on esitetty kartalla (liite1). Tuulivoimapuiston kaavaluonnosvaiheessa tutkitaan eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Selvitysten ja maastokäyntien pohjalta alustavasta kaavaluonnoksesta rajataan pois alueet, jotka eivät selkeästi sovellu rakentamiseen. Kaavaluonnoksessa esitetty tuulivoimaloiden sijoittelu perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, tuulimittaustietoihin sekä muihin alueella tehtyihin selvityksiin. Voimalapaikkojen sijoitusta tarkennetaan lopullisten selvitysten valmistuttua kaavaehdotusvaiheessa. Luontoselvityksen maastotöiden tueksi selvitettiin hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatieto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, 2012). Metsäkeskukselta on tiedusteltu kohteita, joista maksetaan metsätalouden ympäristötukea. Pohjatietoina on käytetty myös lähialueille aiemmin tehtyjä ympäristöselvityksiä. Hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan Iin Olhavan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen luonnonolosuhteita on kartoitettu aiemmin Olhavan luontotyyppiselvityksessä (Lapin Vesitutkimus 2010) ja Iin Olhavan Tornatorinmaan ympäristöselvityksissä (FCG 2011). Hankealueen pohjoispuolella sijaitsevan Myllykankaan tuuli- FCG Finnish Consulting Group Oy 14

15 voimapuiston osayleiskaava-alueen luonnonolosuhteita on kuvattu alueelta laadituissa selvityksissä (Pöyry Finland Oy 2011). Inventoinneissa on tarkasteltu mahdollisia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan lajiston kasvupaikkoja arvokohdetarkasteluna koko hankealueelta sekä kasvillisuustyyppejä tarkemmin voimaloiden rakennuspaikoilta ja niitä yhdistäviltä tielinjauksilta. 5.2 Maa- ja kallioperä Hankealueen kallioperä koostuu pääosin erilaisista gneisseistä ja maaperä on pienipiirteisesti vaihtelevien moreeniharjanteiden mosaiikkia. Alueella on useita kalliopaljastumia. Maaston alavissa moreenialueiden painanteissa maaperä on saraturvetta ja rahkaturvetta sekä liejua. Alue on alavaa rannikkoseutua, jossa maaston korkeuserot ovat varsin pieniä. Maaston korkeimmat kohdat ovat noin 25 metriä merenpinnan yläpuolella. 5.3 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Hankealue sijaitsee Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella ja Perämeren rannikkoalueella (vesistöalue 84). Hankealue sijoittuu kolmannen jakovaiheen valumaaluejaossa välialueelle 84V128. Hankealueen vesistöjä ovat kapea pohjois-eteläsuuntainen kooltaan noin 2,5 ha Ulkulammi alueen itäosassa. Lampea ympäröivät suot. Hankealueen länsiosassa sijaitseva Sahajärvi on kooltaan noin 2,9 ha. Sahajärveen laskee Säynäjäjärvestä alkunsa saava Säynäjäoja, Antinjärvestä laskeva Antinoja ja Käärmesuolta ja Soidinrämeeltä laskeva Mätäsoja. Sahajärvi laskee Sahaojana Perämereen Ruukinlahdessa. Hankealueen luoteisosassa on pieniä suolampia; Koiralammit ja kaksi nimetöntä lampea. Hankealueen eteläosassa Parviaisenkankaan pohjoispuolen soilta laskee Kellarioja Ruukinlahteen. Hankealueen ulkopuolella alueen rajalla lähellä Ulkulammia rajalla on noin 1,2 ha suuruinen Pyöriälampi, joka on suorantainen lampi. Merenrantaan on hankealueelta noin 800 m Nybyn kohdalla ja Olhavanjoelle matkaa on noin 2 km. Pohjavesialueet Hankealuetta lähin pohjavesialue Kynkäänharju ( ) sijaitsee noin 6 km kaakkoon. Kynkäänharjun pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 0,34 km2. Seljänharjun pohjavesialue sijaitsee lounaaseen noin 4 km ja on luokan III pohjavesialue. Muut pohjavesialueet sijaitsevat etäämmällä hankealueesta. FCG Finnish Consulting Group Oy 15

16 Kuva 9. Pohjavesialueet 5.4 Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Hankealuetta lähin Natura-alue on Perämeren saaret (FI ), jonka lähimmät saaret sijaitsevat noin 5 km:n etäisyydellä. Tuuliaapa-Iso-Heposuon Natura-alue (FI ), joka on myös soidensuojeluohjelman kohde (SSO110422) sekä alueeseen liittyvä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde Tuuliaavan laajennus (AMO110147) sijaitsee noin 8 km hankealueesta koilliseen. Kyyttikarinnokan Natura-alue (FI ) sijaitsee merenrannalla noin 10 km päässä hankealueesta luoteeseen. Yksityisistä luonnonsuojelualueista hankealuetta lähimpänä sijaitsevat luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajatut merenrantaniityt Pohjankari (LTA204262) hankealueesta lounaaseen 1,3 km, Majava (LTA204260) hankealueesta länteen 1,8 km ja hankealueen lounaispuolella vajaan 3 km:n päässä Olhavajokisuussa sijaitseva Kyröletto-Vuornosletto (LTA204258). Hankealueen länsipuolella Nybyssä on maakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemakohteeksi arvotettu Nybyn niityt ja kedot. FCG Finnish Consulting Group Oy 16

17 Kuva 10. Natura-alueet, yksityismaiden luonnonsuojelualueet sekä suojeluohjelmien kohteet. 5.5 Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuuden yleiskuvaus Hankealue on metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaalista Pohjanmaan alueetta (3a). Hankealueen kangasmaan metsäalueet ovat kasvupaikkatyypiltään Pohjois-Suomen tuoreita puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita sekä karumpia kuivahkoja variksenmarja puolukkatyypin (EVT) kankaita. Karuimmilla kallioalueilla esiintyy myös kuivaa variksenmarja kanervatyypin (ECT) kangasta. 5.6 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Suot Luonnon kannalta arvokkaita kohteita ovat alueen ojittamattomat luonnontilaiset suot. Laajempia avosoita on Ulkulammen rantasuot, Soidinräme, suot Koiralampien ympäristössä, Sahajärven rannoilla sekä puronvarsilla. Purojen varsilla esiintyy korpia. Kallioalueet Hankealueelle sijoittuu useampia avokallioalueita, joiden puusto on luonnontilaista kitukasvuista männikköä. Kallioalueita voidaan tulkita metsälain (MetsäL 10 ) kitu- ja joutomaan arvokkaina elinympäristöinä säästettäviksi. Kallioalueilla on merkitystä paikallisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä ne ovat kokonaisuutena mosaiikkimaisesti vaihtelevien suoalueiden kanssa mm. kanalintujen elinympäristöinä tärkeitä alueita. FCG Finnish Consulting Group Oy 17

18 Puronvarret Hankealueen pohjoispuolelta laskee Sahajärveen Säynäjäoja, Antinoja ja Mätäsoja, joiden varrella on metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Puronvarsilla esiintyy luontotyypeistä korpea, rämettä, tulvaniittyä sekä monimuotoista puustoa. Säynäjäoja, Antinoja ja Mätäsoja ovat havumetsävyöhykkeen turvemaiden puroja, jotka luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan ovat Etelä- Suomessa ja koko maassa vaarantuneita (VU) ja Pohjois-Suomessa silmälläpidettäviä (NT). Arvokas lajisto Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan lähimmät tiedossa olevat uhanalaisesiintymät (putkilokasvit, sammalet) sijoittuvat varsin etäälle hankealueesta ja ovat lähinnä merenrantojen lajeja. Inventoinneissa hankealueella havaittiin alueellisesti uhanalaista (RT) siniyökönlehteä puronvarsilla sekä huomionarvoisina lajeina kissankäpälää ja herttakaksikkoa. Kuva 11. Ulkulammen rantaa FCG Finnish Consulting Group Oy 18

19 IIN KUNTA KAAVALUONNOS Kuva 12. Avokalliota Koiralampien eteläpuoleisen suon reunalla Kuva 13. Antinojan rantaa FCG Finnish Consulting Group Oy 19

20 Kuva 14. Sahaoja FCG Finnish Consulting Group Oy 20

21 Kuva 15. Nybyn tuulivoimapuisto, luontokohteet. FCG Finnish Consulting Group Oy 21

22 5.7 Petolintujen reviirien selvittäminen Nybyn Taaleritehtaan tuulipuistoalueella sekä Olhavan Tuuliwatin tuulipuistoalueen laajennusosalla suoritettiin petolintujen reviirien kartoitusta ja niiden liikkeiden tarkkailua (suunnittelualuetta koskevia selvitystarpeita käsiteltiin 1. viranomaisneuvottelussa ). Molempien tuulipuistoalueiden petolintujen reviirejä ja lintujen liikkeitä selvitettiin välisenä aikana yhteensä 15 päivän aikana. Selvityksiin käytettiin aikaa yhteensä noin 90 tuntia. Selvitys toteutettiin soveltamalla Helsingin yliopiston eläintieteen yksikön petolintuseurannasta antamia ohjeita (Helsingin yliopisto 2011). Selvitys toteutettiin tarkkailemalla alueella liikkuvien petolintujen liikkeitä hyvältä näköalapaikalta esim. lintutornista, sorakasalta tai hakkuulta. Lintujen liikkeet merkittiin kartoille ja vihkoon, ja ne tulkittiin myöhemmin toimistotyönä. Petolintujen reviirejä etsittiin aktiivisesti myös jalkautumalla tuulipuistoalueelle, ja etsimällä lintuja sekä niiden pesiä sopivilta metsäalueilta. Sopivannäköisissä metsiköissä soitettiin selvityksen kohteena olevien lajien ääntä ja yritettiin ääniatrapin avulla saada merkkejä alueella mahdollisesti pesivistä petolinnuista. Tämän raportin tulokset ovat vasta alustavia tuloksia alueen petolintujen reviiritilanteesta, koska selvitystä jatketaan vielä heinä-elokuun vaihteessa petolintujen poikasaikaan. Petolintujen poikueet ovat loppukesällä äänekkäitä ja siten helposti löydettävissä, mistä johtuen loppukesän maastotyöskentely lisää selvityksen luotettavuutta. Selvityksen maastotyöskentelyn aikana ja petolintujen reviirien tulkinnassa tuulipuistojen aluerajoja ei noudatettu orjallisesti, koska lintujen reviirit ovat lajista riippuen laajoja ja tuulipuistoalueen ulkopuolellakin pesivien petolintujen reviiri saattaa ulottua tuulipuistoalueelle. Havaittujen petolintujen reviirien laajuutta ja reviirien rajoja sekä reviirin käyttöä ei voida tulkita yksiselitteisesti ja oikein näinkään laajan seurannan aikana. Seuranta on otos alueella pesivien petolintujen liikkeistä koko niiden pesimäkauden aikana, koska reviirin eri osien käyttö voi jossain määrin vaihdella pesimäkauden eri vaiheissa. Liitekartalla rajatut reviirit (liite 3) osoittavat lajin oletetun reviirin sijaintia, ja ne on rajattu alueelle, missä lintujen on yleisimmin havaittu liikkuvan. Kartalla esitetyt reviirit eivät vastaa lintujen todellisten reviirien rajoja ja laajuutta, koska niitä ei voida rajata kartalle yksiselitteisesti. Nybyn ja Olhavan tuulipuistoalueiden metsien rakenne on sellainen, että alueilla ei oletettavasti sijaitse suurten petolintujen risupesiä. Alueella on hyvin vähän suurten petolintujen risupesien alustaksi soveltuvia tarpeeksi vahvoja puita. Yleisemminkin alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja siten voimakkaasti muokattuja ja nuorten ikäluokkien metsät ovat vallitsevana, eikä alueella ole juurikaan laajempia yhtenäisiä varttuneemman metsän alueita. Lähes ainoa laajempi ja suurempaa puustoa kasvava metsäalue sijaitsee Sahajärven pohjois- ja koillisosan alueella Säynäjäojan, Antinojan ja rautatien rajaamalla alueella kaavoitettavan alueen länsiosassa. Metsäalue tutkittiin tarkoin alkukesän aikana, ja sieltä löydettiin mm. kaksi vanhaa ja asumatonta kanahaukan pesää sekä varpushaukan asutettu pesä. Useat Suomessa pesivät petolinnut ovat taantuneet viime aikoina. Taantumisen syinä voidaan pitää sekä pesimäympäristössä tapahtuneita muutoksia, että muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla tapahtuneita muutoksia. Useimmat suurissa risupesissä pesivät lajit kärsivät myös tarpeeksi tukevien pesäpuiden puutteesta ja vanhojen pesien rapistumisesta. Olhavan-Nybyn petolintuselvityksen aikana havaituista lajeista mehiläishaukka, merikotka, sinisuohaukka ja hiirihaukka on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010). Kalasääski on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). FCG Finnish Consulting Group Oy 22

23 Selvityksen aikana havaitut lajit Seuraavassa on käsitelty tarkemmin petolintuselvityksen aikana havaitut lajit ja niiden reviirien sijainti sekä liikkeet tuulipuistoalueilla. Mehiläishaukka Mehiläishaukka pesii usein rehevissä ja varttuneissa sekametsissä, mutta myös puhtaissa lehtimetsissä ja sekametsissä. Mehiläishaukan pesä sijaitsee usein jonkin aukean tai rannan läheisyydessä, ja myös asutuksen tuntumassa. Mehiläishaukka rakentaa suuren risuista kasatun pesän, mitä se koristelee tuoreilla lehvillä. Se voi pesiä myös kanahaukan tai hiirihaukan vanhaan pesään. Pesä on yleensä käytössä useita vuosia ja reviirillä on myös useampia vaihtopesiä. Olhavan-Nybyn tuulipuistoalueelle tai sen rajojen tuntumaan sijoittui kaksi mehiläishaukan reviiriä. Kummankaan reviirin pesää ei löytynyt, eivätkä ne välttämättä sijaitse hankealueella. Toinen reviireistä sijoittui pieneltä osin alueen pohjoisosaan, missä havaittiin soidinta lentävä lintu kesäkuun alussa. Toinen reviiri sijoittui Olhavan alueen itäpuolelle, missä havaittiin myös soidintava mehiläishaukkapari kesäkuun alussa. Merikotka Merikotka pesii jo käytännössä koko Suomen rannikkoalueella, mutta Iin kohdalla mannerrannikolle ei ole vielä muodostunut lajin vakiintunutta reviiriä. Olhavan- Nybyn aluetta lähin tunnettu pesäpaikka sijaitsee noin 19 km etäisyydellä hankealueesta (Ollila 2011). Merikotka pesii useita vuosia samassa tukevan petäjän latvaosaan rakennetussa risulinnassa. Petolintuseurannan aikana havaittiin alueella merikotkia yhteensä neljä kertaa, mutta havainnot koskevat rannikkoalueellamme kierteleviä nuoria ja esiaikuisia yksilöitä. Vanhoja merikotkia ei havaittu Olhavan-Nybyn alueella kevään ja kesän seurantojen aikana, eikä laji pesi alueella. Tuulipuistojen alueella ei myöskään sijaitse lajin pesäpuiksi soveltuvia tarpeeksi tukevarunkoisia ja -oksaisia mäntyjä. Lapin vesitutkimus selvitti vuonna 2010 merikotkan mahdollista pesimistä Nybyn alueen läheisyydessä ja tuli selvityksessään siihen tulokseen, että alueen läheisyydessä ei sijaitse merikotkan reviiriä (Lapin vesitutkimus Oy 2010). Sinisuohaukka Sinisuohaukka pesii monenlaisten avoimien alueiden läheisyydessä kuten suon, niityn, hakkuuaukean tai pellon tuntumassa. Sen pesä sijaitsee maassa tiheän kasvillisuuden suojassa. Sinisuohaukka saalistaa etupäässä pikkunisäkkäitä, ja sen pesimäkanta vaihteleekin vuosien välillä kulloisenkin myyrätilanteen mukaan. Olhavan-Nybyn tuulipuistoalueella havaittiin toukokuussa soidintava sinisuohaukkapari rakennettavan Olhavan tuulipuistoalueen tuntumassa. Soidintavia sinisuohaukkoja havaittiin myös Olhavan alueen itäpuolella sekä Nybyn alueen pohjoispuolella, Myllykankaan alueen eteläosissa. Myöhemmin sinisuohaukoista tehtiin vain hajanaisia havaintoja Olhavan alueen pohjoisosista, eikä lajin pesintää alueella varmistettu. Tämä voi johtua siitä, että alkukesästä alueelle saapuneet linnut eivät jääneetkään sinne pesimään huonon ravintotilanteen vuoksi. Kanahaukka Kanahaukan pesä sijaitsee useimmiten varttuneessa tai vanhassa ja hyväkasvuisessa kuusikossa, missä on järeitä puita ja sekapuuna koivua. Useasti kanahaukka valitsee pesimäpaikakseen seudun komeimman yhtenäisen metsikön. Laajoilla talousmetsien vallitsemilla alueilla kanahaukkakin on joutunut sopeutumaan ja pesii paikoin myös muunlaisissa metsissä. Pesän lähettyvillä ei saa olla kovin runsaasti aluspuustoa, koska haukka ruokailee maassa ja ruokailupaikalta pitää olla hyvä näkyvyys ympäristöön. Kanahaukan pesä sijaitsee usein suonreunan, metsäaukion tai pellonreunan läheisyydessä, sekä tyypillisesti puronotkossa tai joen varrella. Kanahaukka rakentaa suuren risupesän, mikä voi olla käytössä vuosikymmeniä. FCG Finnish Consulting Group Oy 23

24 Reviirillä on yleensä 2-3 vaihtopesää, joita pari saattaa myös käyttää pesinnässään. Olhavan-Nybyn alueella ei havaittu soidintavia kanahaukkoja kevään ja alkukesän petolintuseurannan aikana. Toisaalta seuranta alkoi vasta toukokuun puolivälissä, jolloin alueella mahdollisesti asuvat kanahaukat ovat todennäköisesti olleet jo pesimässä. Kaavoitettavalla alueella käytännössä ainoa kanahaukan pesäpaikaksi kelpaava laajempi yhtenäinen metsäalue sijoittuu Sahajärven pohjois- ja koillispuoliseen varttuneeseen metsään. Alueelta löydettiin kaksi kanahaukan vanhaa vaihtopesää Antinojan ja Säynäjäojan väliseltä alueelta, mutta havaintoja lajista ei kuitenkaan tehty. Varpushaukka Varpushaukan tyypillisintä pesimäympäristöä ovat soistuneet, matalakasvuiset ja tiheät, koivua kasvavat kuusikkokorvet sekä puronotkot. Nykyisen metsien rakenteen vuoksi laji pesii myös taimikoissa ja hoitamattomissa metsissä, sekä paikoin myös asutuksen läheisyydessä. Varpushaukan hatara oksista rakennettu pesä sijaitsee usein puron tai ojan varrella. Varpushaukka rakentaa yleensä uuden pesän joka vuosi, jolloin reviiriltä saattaa löytyä yleensä useampiakin vanhoja pesiä. Varpushaukka on metsien yleispetolintu, joka voi nykypäivänä pesiä lähes millaisella alueella tahansa, jolloin sen pesien paikallistaminen on vaikeaa. Varpushaukkoja havaittiin Olhavan-Nybyn alueella yhteensä kolmella reviirillä. Alueelta tehtiin kaksi pesälöytöä, lajityypillisesti kosteapohjaisista puronvarsikuusikoista Mätäsojan varrelta, Soidinrämeen luoteispuolelta sekä Sahajärven pohjoisreunasta. Kolmas todettu reviiri sijaitsee Nybyn alueen pohjoisosan itäpuolella. Hiirihaukka Hiirihaukka pesii pienipiirteisesti vaihettuvassa ympäristössä, missä on valoisia havu- ja sekametsiä, peltoja, hakkuuaukeita ja soita. Hiirihaukka ei ole kovinkaan valikoiva pesäpaikkansa metsätyypin tai metsän rakenteen suhteen, kunhan alueelta löytyy sopiva pesäpuu tai pesäalusta. Pesä sijaitsee tavallisesti jonkin aukean (pelto, suo, hakkuuaukko tms.) tuntumassa. Myös hiirihaukka saattaa käyttää samaa pesäpaikkaa vuosia. Hiirihaukan reviiri on pieni, ja kaksi asuttua pesää saattaa sijaita alle kilometrinkin etäisyydellä toisistaan. Olhavan-Nybyn tuulipuistoalueella tai sen rajojen tuntumassa havaittiin kaksi hiirihaukkareviiriä. Kummankaan reviirin pesää ei löytynyt, eivätkä ne todennäköisesti sijaitse hankealueella. Toinen reviiri sijoittui osittain alueen koillispuolelle, missä havaittiin soidinta lentävä pari toukokuun lopussa. Toinen reviiri sijoittui Olhavan alueen itäpuolelle, missä havaittiin myös soidintava hiirihaukkapari toukokuun lopussa. Kalasääski Sääksi pesii yleensä kalaisien vesien lähituntumassa suoalueilla, hakkuilla sekä rannoilla ja saarissa. Sen pesäpuu on suuri risulinna puun latvassa, missä pari pesii useita vuosia. Pesäpuu on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Sääksi saattaa käydä saalistamassa useiden jopa kymmenien kilometrien etäisyydellä pesäpaikastaan. Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan Olhavan-Nybyn alueella tai niiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia sääksen pesäpaikkoja (Honkala 2011). Petolintuseurannan aikana laji havaittiin kuitenkin useita kertoja sekä hankealueella että sen itäpuoleisella alueella. Olhavan alueen itäpuolella havaittiin muutamaan otteeseen saalista kantava lintu sekä soidintava pari, jotka pesivät todennäköisesti jossain Pihlajajärvien ja Iso Pilkkasuon alueella. Sääksien pesää käytiin etsimässä yhdellä maastokäynnillä alueelle, mutta sitä ei kuitenkaan paikallistettu, koska alueella on runsaasti potentiaalista pesimäpaikaksi FCG Finnish Consulting Group Oy 24

25 kelpaavaa ympäristöä. Sääksien havaittiin välillä kulkevan tuulipuistoalueen poikki rannikolle saalistamaan ja palaamassa rannikolta kalan kanssa itään päin oletetun pesäpaikan suuntaan. Kerran sääksien havaittiin laskeutuvan myös Sahajärvelle. Myös Olhavan alueen eteläpuolella, Olhavanjoen alueella havaittiin kaksi kertaa rannikolle suuntaava lintu, joka saattoi tulla myös joltain toiselta reviiriltä kauempaa sisämaasta rannikolle saalistamaan. Tuulihaukka Tuulihaukka pesii tyypillisimmin viljelysalueilla ja niiden tuntumassa, mutta kelpuuttaa pesäpaikaksensa myös hakkuuaukon. Tuulihaukka ei rakenna pesäänsä itse, joten se on riippuvainen mm. varislintujen ja muiden petolintujen pesistä. Se pesii mieluusti myös varta vasten sille asetettuun pönttöön. Tuulihaukan ravintoa ovat ensisijaisesti pikkunisäkkäät, mutta se tulee toimeen mm. sisiliskoillakin. Olhavan-Nybyn tuulipuistoalueella havaittiin kaksi tuulihaukkareviiriä, mutta kummankaan reviirin pesäpaikkaa ei löydetty. Toinen pari havaittiin useita kertoja Olhavan tuulipuistotyömaalla Parviaisenkankaan ja Sulajärvien itäpuolella, missä se todennäköisesti pesi. Nybyn alueen läpi kulkevan metsäautotien ja voimalinjan alueella, Ulkunlammen pohjoispuolella havaittiin seurannan aikana neljä kertaa pariton koiraslintu, mutta se ei luultavasti pesinyt alueella. Hankealueen keskiosissa ja Olhavan tuulipuistotyömaan alueella havaittiin kolme kertaa myös saalisteleva koiratuulihaukka, joka suuntasi aina saaliin (sisilisko) kanssa kauas alueen länsipuolelle. Nybyn alueen pohjoispuolella Jäkäläsuon reunassa, Myllykankaan alueella, tuulihaukka pesi hakkuuaukolla sille asetetussa pöntössä. Nuolihaukka Nuolihaukka esiintyy erilaisten avointen alueiden kuten rantojen, niittyjen, hakkuiden ja monenlaisten kosteikoiden läheisyydessä. Nuolihaukka ei rakenna itse pesäänsä, vaan pesii tyypillisesti vanhoihin varislintujen pesiin. Nybyn alueelta löytyi yksi nuolihaukan reviiri Soidinrämeen ympäristöstä kesäkuun viimeisellä maastokäynnillä. Reviirin pesää ei kuitenkaan löytynyt, eikä sitä aktiivisesti etsitty suolla oleilleen kurkipoikueen vuoksi. Muuttohaukka Metsähallituksen petolintuvastaavan Tuomo Ollilan tiedonannon (Ollila 2011) mukaan Olhavan-Nybyn tuulipuistoalueilla ei pesi muuttohaukkoja. Lajin lähimmät tunnetut pesimäpaikat sijaitsevat noin km etäisyydellä alueen itäpuolella, mistä tunnetaan tällä hetkellä ainakin neljä reviiriä. Lajia ei havaittu petolintuseurannan aikana kertaakaan, joten on todennäköistä, että tuulipuistoalueet tai niiden länsipuolinen rannikkoalue ei kuulu lajin vakituisiin saalistusalueisiin. Muuttohaukka saalistaa ravintonsa todennäköisesti lähempänä pesimäpaikkaansa sijaitsevilta suoalueilta. Muut lajit Muista lajeista alueella havaittiin kaksi kertaa selvityksen aikana ruskosuohaukka; ensimmäisellä kerralla naaraslintu ja toisella kerralla koiraslintu. Molemmat havainnot tehtiin Olhavan alueen länsiosissa, ja ne koskevat todennäköisesti jossain läheisellä merenrannalla pesivän parin yksilöitä. Ruskosuohaukka pesii tyypillisesti kosteikoiden rannalla olevassa ruovikossa, millaisia hankealueella ei ole. Epävarmuustekijät Petolintujen reviirien selvittäminen on hyvin työlästä, eikä alueella pesivien petolintujen reviirien sijainnista saada yleensä täyttä selvyyttä yhden maastokauden aikana. Petolintuseurannasta annettu ohjeistus (Helsingin yliopisto 2011) toteaa, että hyvä tulos tietyllä alueella pesivien petolintujen reviireistä vaatii noin 400 tunnin työpanoksen vuosittain. Alueella pesivien petolintujen pesien selvittäminen yhden FCG Finnish Consulting Group Oy 25

26 vuoden aikana on myös erittäin vaativaa, ja vaatisikin yleensä useamman vuoden työpanoksen. Täytyy myös huomioida, että kaikki alueella reviiriään pitävät petolinnut eivät pesi joka vuosi esimerkiksi ravintotilanteesta johtuen. Petolinnuille on tyypillistä, että ne eivät välttämättä pesi joka vuosi, jos alueen ravintotilanne on heikko. Viime vuosina Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueella on ollut useita huonoja myyrävuosia, joka on hyvin todennäköisesti vaikuttanut alueen petolintukantoihin. Myös vuonna 2012 myyräkannat olivat hyvin alhaalla (Metla 2012). Tällaisissa tapauksissa alkukeväästä alueella saatetaan havaita petolintuja, jotka kiertelevät alueella muutamia päiviä etsien sellaisia alueita, joilla ravintoa olisi riittävästi tarjolla, mutta poistuvat muualle todettuaan, että alueella ei ole riittävästi ravintoa pesimiseen ja poikueen ruokintaan. Johtopäätökset Alueella tutkittiin petolintujen pesien osalta tarkimmin suunniteltujen voimaloiden sijoituspaikat, jolloin voitiin varmistua siitä, että ainakaan tuulivoimalan rakennuspaikalla ei sijaitse petolintujen pesiä. Näin ollen tuulivoimaloiden rakentaminen ei suoraan uhkaa heikentää alueella pesivien petolintujen elinmahdollisuuksia vähentämällä niiden pesäpaikkoja. Alueella harjoitettava metsätalous on tuulivoimarakentamista suurempi uhka alueen metsille ja niissä sijaitseville petolintujen pesäpaikoille. Olhavan ja Nybyn alue ei oletettavasti eroa petolintujen reviirimäärien suhteen muusta ympäröivästä alueesta, vaan se todennäköisesti edustaa alueellisesti keskivertokohdetta petolintujen suhteen. Petolintujen pesiminen rakennettavan tuulipuiston läheisyydessä aiheuttaa linnuille riskin törmätä tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Kaartelevien ja saalista tähyilevien petolintujen on muualla maailmassa todettu olevan keskimääräistä riskialttiimpia törmäämään tuulivoimaloihin, koska saalista tähyillessään ne eivät huomaa pyöriviä lapoja. Mahdollisilla törmäyksillä ei todennäköisesti ole vaikutusta laajemman alueen petolintupopulaatioihin, mutta paikallisesti niillä saattaa olla vaikutusta, jos joku reviiri autioituu törmäyskuolleisuuden seurauksena. On myös mahdollista, että alueella pesivät petolinnut siirtyvät pesimään kauemmas tuulipuistoalueelta rakentamisen jälkeen, koska kookkaat voimalat saattavat häiritä ja karkottaa lintuja. Todennäköisesti merkittävin petolintujen reviirien sijoittumista määräävä tekijä on kuitenkin sopivien pesäpaikkojen esiintyminen sekä vallitseva ravintotilanne. Olhavan-Nybyn kohdalla merkittävin petolintu on kalasääski, joka pesii jossain alueen itäpuolella ja kulkee saalistusmatkoillaan alueen läpi sen länsipuolisille merenlahdille. Yleensä sääksi lentää huomattavasti törmäyskorkeuden yläpuolella, mutta sen havaittiin jossain määrin lentävän myös törmäyskorkeudella. On mahdollista, että tuulipuiston rakentamisen jälkeen sääksi väistäisi tuulivoimaloita ja kulkisi saalistamassa etelämpänä Olhavajokisuiston alueella ja sen eteläpuolella. Tuulivoimapuiston rakentamisen vuoksi raivattavat avoimet alueet ja rakennettavat tielinjat saattavat osin myös houkutella alueelle avoimilla alueilla saalistavia lajeja kuten tuulihaukkoja. Esimerkiksi Olhavan tuulipuiston rakennustyömaalla sekä Simon Onkalon toimivien tuulivoimaloiden alueella havaittiin useita kertoja saalistavia tuulihaukkoja. Onkalon toiminnassa olevien voimaloiden läheisyydessä tuulihaukat liikkuivat törmäyskorkeuden alapuolella. Kokonaisuutena nyt toteutettavan selvityksen avulla voidaan katsoa saadun riittävä kuva alueella pesivien petolintujen reviirien sijoittumisesta ja lintujen liikkeistä yhden vuoden osalta. FCG Finnish Consulting Group Oy 26

27 Lähteet: BirdLife Suomi 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lintulajit (alustava listaus). WWW-dokumentti: (viitattu ). Helsingin yliopisto 2011: Petolintujen seurantaohjeet. Petolintuseuranta. Eläintieteen yksikkö. 14 s. Honkala, J. 2011: Kalasääksen pesäpaikat tuulivoimatuotannon suunnittelualueilla Tornion-Simon-Iin rannikolla. Luonnontieteellinen keskusmuseo, eläinmuseo, sääksirekisteri. Kirjallinen ilmoitus Lapin vesitutkimus Oy 2010: Iin Tuulivoimapuiston merikotkaselvitys. Fortum Power and Heat Oy. 7 s. Metla 2012: Myyriä vähän koko maassa. WWW-dokumentti: (viitattu ). Ollila, T. 2011: Selvitys Simo Ii -alueen erityisesti suojeltavien petolintulajien pesä-paikka- ja reviiritiedoista. Metsähallituksen petolinturekisteri. Kirjallinen ilmoitus, Rassi, P., Hyvarinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Rassi, P., Hyvarinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. 5.8 Metson elinympäristöt ja soidinpaikat Nybyn Taaleritehtaan tuulipuistoalueelle sekä Olhavan Tuuliwatin tuulipuistoalueen laajennukselle tehtiin metson soidinpaikkainventointi Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esittämien lausuntojen mukaisesti. Molemmilla tuulipuistoalueilla toteutettiin metson soidinpaikkainventointi maastoselvityksenä, jolloin lajin potentiaalisia soidinpaikkoja inventointiin välisenä aikana. Inventointeihin käytettiin aikaa yhteensä noin 20 tuntia, minkä lisäksi täydentävää aineistoa saatiin mm. alueen pesimälinnustoinventointien yhteydessä. Maastoinventointien lisäksi ja lähtötiedoiksi selvitettiin alueelta jo mahdollisesti tiedossa olevia soidinpaikkoja alueen metsästysseuroilta (Olhavan riistamiehet, Takaluoman hirviseura). Tarkistetut mahdolliset metson soidinpaikat arvotettiin seuraavalla luokituksella (luokitus: M. Tuomala, FCG): I: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää maastossa selkeästi erottuvan soidinkeskuksen. Alueelta havaintoja useista yksilöistä ja/tai runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai höyheniä. Alueella viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista. II: Ympäristön perusteella mahdollinen soidinpaikka. Alue ilmoitettu aiempien havaintojen perusteella soidinpaikaksi tai alue löydetty maastoselvitysten aikana, mutta selkeää soidinkeskusta ei hahmoteta. Ympäristössä hakomispuita ja jätöksiä. Lähialueella havaittu yksittäisiä lintuja päiväreviireillä. III: Ympäristön perusteella tuhoutunut soidinpaikka. Aiemmin tiedossa ollut soidinkeskus, joka on nykyisin metsätalouden vahvasti muuttama. Lähimaastosta ei ole hahmotettavissa selkeää uutta soidinpaikkaa. Ei havaintoja metsoista tai yksittäisiä havaintoja kauempana päiväreviireillä. Metso on luokiteltu uusimman uhanalaisuusarvioinnin mukaan valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi (Rassi ym. 2010), mutta se on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi (RT) Keskiboreaalisen vyöhykkeen Pohjanmaan lohkossa (BirdLife Suomi 2011). Metso on lisäksi Suomen kansainvälinen vastuulaji ja se on luettu kuuluvaksi EU:n lintudirektiivin liitteeseen I. FCG Finnish Consulting Group Oy 27

28 Tuulipuistoalueiden metson soidinpaikkainventoinnin tulokset on esitetty liitteessä 2, jotka esitetään ainoastaan kaavoituksesta vastaaville viranomaisille sekä riistaalan sidosryhmille soidinpaikoille mahdollisesti koituvan häirinnän vuoksi. Nybyn-Olhavan tuulipuistoalueilla sijaitsee runsaasti metsoille soveltuvaa elinympäristöä, minkä vuoksi alueella elää melko vahva metsokanta. Nybyn-Olhavan alueen metsokannan vahvuus perustuu alueelle tyypillisen kallio- ja suoalueiden muodostaman mosaiikin luomaan sopivien elinympäristöjen määrään. Lajin tyypillistä elinympäristöä ovat varttuneet kuusimetsät, mäntykankaat, korvet ja rämeet. Laji suosii erityisesti iäkkäitä ja keski-ikäisiä metsiä, mutta tulee nykyisellään toimeen myös nuoremmissa metsissä ja talousmetsäalueilla. Metsolle sopivia hakomismäntyjä esiintyy erityisesti rämelaiteilla sekä kalliokkoalueilla, mutta myös talousmetsämänniköissä. Alueet, joilla esiintyy sopivasti puustoisia mustikkatyypin tuoreita kangasmaita, isovarpuisia rämeitä sekä kallioalueita, ovat metson päiväreviireinä potentiaalisia. Soidinalueen ympärille metso tarvitsee riittävän laajan ja yhtenäisen metsäalueen (Keski-Suomen Metsoparlamentti 2011a). Metson soidinkeskus sijaitsee yleensä soidinalueen muusta maastosta selvästi erottuvalla kumpareella. Metson soidinpaikka ja soidinkeskus saattavat aika ajoin vaihtaa paikkaa monistakin eri syistä johtuen. Nybyn-Olhavan tuulipuistoalueelta löydettiin yksi I-luokan soidinalue Jeltinkallion koillispuoliselta kalliokkoalueelta, missä laajalla alueella oli runsaasti metson ulosteita ja hakomispuita. Varsinainen soidinkeskus sijaitsee hyvin todennäköisesti pienellä kallioisella männikkökumpareella (liite 3), missä havaittiin hyvin runsaasti ukkometson ja koppelon ulosteita, useita hakomispuita sekä kuopimisjälkiä ja höyheniä. Lisäksi kumpareen kyljessä havaittiin yksi soiva ukkometso, mutta jäljistä päätellen alueella on ollut useampiakin lintuja. Metson soidinpaikkana alue on ilmeisen toimiva, mikä on merkittävää, koska alue sijaitsee vain noin 500 m etäisyydellä Olhavan tuulipuiston rakennustyömaasta, mistä kantautuu rakentamisaikana runsaasti melua soidinalueellekin saakka. Alueelta löydettiin myös useampia II-luokan soidinpaikkoja (liite 3), mutta niiden alueelta ei tunnistettu selkeää soidinkeskusta, vaikka osa alueista olikin muutoin I- luokan kohteita. Erityisesti Soidinrämeen pohjoispuolisella kohteella, Koiralammin eteläpuoleisella kohteella sekä Hoikkasuon koillispuoleisella kohteella havaittiin runsaasti molempien sukupuolten lintujen ulosteita ja useita hakomispuita. Elinympäristöiltään kohteet olivat tyypillisiä metson soidinalueita. Metson elinympäristöjen ja soidinpaikkojen inventoinneissa yhden tai kahden kukon laulupaikan löytäminen talousmetsistä on hyvin vaikeaa. Nämä vaimeat ja pienet soitimet ovat usein tilapäisiä ja niiden kattava paikantaminen on mahdotonta. Voimakkaasti metsätalouskäytössä olevilla metsäalueilla saattaa selkeä suurempi soidinkeskus puuttua jopa kymmenen kilometrien säteeltä, ja soidinpaikat korvautuvat näillä tilapäisillä parin kukon soitimilla, joiden säästämisen laajamittaisempi suunnittelu niiden tilapäisen luonteenkin vuoksi on perusteetonta. Jeltinkallioiden koillispuolella sijaitsevalle I-luokan soidinalueelle, soidinkeskuksen välittömään läheisyyteen, on sijoitettu yksi tuulivoimala. Tuulivoimala on sijoitettu myös kolmelle II-luokan soidinalueelle: Ulkulammin länsipuolella, Koiralammen eteläpuolella ja Soidinrämeen pohjoispuolella. Erityisesti Jeltinkallioiden soidinalueen ja soidinkeskuksen elinvoimaisuuden turvaaminen vaatii alueelle suunnitellun tuulivoimalan sijoittelun uudelleenarviointia kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksessa esitetty voimaloiden sijoittelu todennäköisesti tuhoaa kyseisen soidinpaikan, koska tuulivoimalan rakennuspaikaksi kaavoitettava tv-1 -alue kattaa suuren osan alueelle rajatusta soidinalueesta, mukaan lukien soidinkeskuksen. Soidinpaikka on metson keskeistä elinympäristöä, minkä vuoksi soidinalueiden säilyminen takaa edellytykset elinvoimaiselle metsokannalle alueella. Metson soidinpaikkojen huomioiminen on kuitenkin vapaaehtoista, koska ne eivät kuulu ympäristölakien suojeltaviin kohteisiin. Metson toimivat soidinpaikat voidaan kuitenkin rinnastaa muihin arvokkaisiin luontokohteisiin, jolloin niiden huomioiminen maankäytössä on hyvien suunnittelukäytäntöjen mukaista. Metson soidinpaikkoja ympä- FCG Finnish Consulting Group Oy 28

29 röivien metsien käsittelyyn on annettu erilliset metsänkäsittelyohjeet (Keski- Suomen Metsoparlamentti 2011b), jotka huomioivat soidinpaikan säilymisen elinvoimaisena jatkossakin. Teeren soidinpaikat Nybyn-Olhavan tuulipuistoalueilla elää ilmeisen vahva teerikanta. Teeri on alueella useimmin tavattu metsäkanalintu, ja lajin ulosteita näkee yleisesti koko alueella. Teeren merkittävimpiä soidinalueita (inventointien perusteella ja metsästysseurojen tiedonannon mukaan) sijaitsee Soidinrämeellä sekä Ulkulammin ja Ulkusuon alueella (liite 3). Ulkulammilla havaittiin toukokuun alussa 2012 yhteensä 12 soivaa teerikoirasta. Lajin pienempiä soidinkeskittymiä saattaa sijaita alueen muilla pienillä lammilla, pienialaisilla soilla ja jopa avohakkuualoilla. Lähteet BirdLife Suomi 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lintulajit (alustava listaus). WWW-dokumentti: (viitattu ). Keski-Suomen Metsoparlamentti 2011a: Kuinka löydän metson soidinpaikan? Keski-Suomen riistanhoitopiiri / Metsoparlamentti. WWW-dokumentti: (viitattu ). Keski-Suomen Metsoparlamentti 2011b: Hakkuut ja hoitotoimet metsometsissä. Keski-Suomen riistanhoitopiiri / Metsoparlamentti. WWW-dokumentti: (viitattu ). Rassi, P., Hyvarinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. 6 MUINAISMUISTOT 6.1 Yleistä Inventoinnin tavoitteena on löytää ja dokumentoida alueen muinaisjäännöskohteet. Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Työn apuna käytetään historiallisia karttoja, joiden perusteella pyritään paikantamaan historiallisen ajan muinaisjäännöskohteita. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä etsitään maastosta erityisesti topografisesti otollisilta alueilta. Maastotyöt keskittyvät suunnittelualueen muuttuvan maankäytön alueille, kuten voimalanpaikoille, voimajohtoreiteille sekä maaston pinnanmuodostuksen kannalta olennaisiin kohteisiin. Maastotyöt tullaan tekemään kesällä 2012 ja inventointi raportti valmistui loppukesällä Alueella ei ole aiemmin suoritettu arkeologisia tutkimuksia. Muinaisjäännösinventoinnin laati FM arkeologi Kalle Luoto FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Esiselvitykseen ja suunnitelmiin perustuvat maastotarkastukset tehdään alueella heinäkuussa Työmenetelmät Tutkimuksen kenttätyövaiheessa tehdyt havainnot paikannetaan GPS-laitteella (tarkkuus noin +/- 5 m), mittanauhojen ja kompassin avulla. Tutkimuksen koordinaatistona käytetään KKJ 3 (2003) koordinaattijärjestelmää. Vanhojen tai poikkeavien koordinaattien munnokset tehdään MapInfo 11.0 tietokoneohjelmalla, jolla myös inventointikertomuksen kartat laaditaan. Havaintopisteiden sijainti merkittiin peruskarttaotteeseen (MK 1:20 000). FCG Finnish Consulting Group Oy 29

30 6.3 Esiselvitys Ennen maastokäyntiä tutustuttiin suunnitellun tuulivoimalapuistoalueen ominaispiirteisiin, historiallisiin karttoihin sekä maaperään. Pääosa tarkastelusta tehtiin analysoimalla alueen kartta- ja ilmakuvia ( digitaaliarkisto: Ilmakuvien ja karttamateriaalin avulla etsittiin alueita, joilla todennäköisimmin sijaitsisi muinaisjäännöskohteita, jotta voitiin rajata tarkemmin maastossa tarkasteltavia alueita. Esiselvityshavaintoja Alue sijaitsee m korkeustasojen välillä, joten kivikautisia kohteita alueella ei ole odotettavissa ja varhaismetallikauttakin vain alueen ylimmillä korkeustasoilla. Maanviljelylle perustunut talous lienee sijoittunut kautta aikain alueen isoimpiin jokilaaksoihin, joita alueen yhteydessä ei sijaitse. Kiinteään maanviljelyasutukseen liittyviä kohteita, kuten asuinpaikkoja, alueella tuskin sijaitsee. Sen sijaan varhaisempaan merenkulkuun liittyviä kohteita (mm. kiviraunioita) alueella saattaa olla. Aluetta lienee hyödynnetty kautta aikain lähinnä talouskäytössä. Alueella saattaa sijaita metsätalouteen, metsästykseen tai kalastukseen liittyviä jäännöksiä. Nuoremmalla historiallisella ajalla aluetta on saatettu hyödyntää voimallisemmin metsätalouskäytössä, mihin liittyen alueella saattaa sijaita tervahautoja, hiilimiiluja tai uittorakenteita. Oman mielenkiintoisen ja tärkeän lisän alueen metsäalueisiin tuo Nybyn ruukin läheisyys. Ruukki on tarvinnut polttoainetta ja raaka-ainetta, joita on todennäköisesti hankittu lähiseuduilta. Säynäjäkankaalta laskeva Säynäjäoja on potentiaalinen kuljetusreitti, jota on saatettu hyödyntää ruukille suuntautuvissa kuljetuksissa. Lähiseuduilta tunnetaan muutamia muinaisjäännöksiä. Parviaisenkangas (muinaisjäännösrekisterinumero ) on ajoittamaton rakkakuoppa. Rakkakuoppia on ajateltu käytetyn lähinnä varastointiin ja niiden ajoittaminen on hankalaa. Osa kuopista saattaa ajoittua tuhansien vuosien ikäisiksi, kun taas osa kuopista on huomattavan nuoria. Tuulivoimapuiston alueella sijaitsee rakkakivikoita, joissa saattaa sijaita rakkakuoppia. Työn valmisteluvaiheessa todettiin, että alueella ei ole odotettavissa vanhojen karttojen perusteella paikannettavia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Vanhat Nybyn ja Olhavan kylät sijoittuvat puiston ulkopuolelle. Alue ei ole ollut viljelys- tai laiduntamiskelpoinen. Historiallisten karttojen perusteella alue on ollut takamaata, jossa lähinnä on voitu harjoittaa metsään liittyviä elinkeinoja. Mahdollisista historiallisen ajan kohteista on syytä mainita tuulivoimapuistoalueen lounaispuolella sijaitsevaan Nybyn lasiruukkiin (ks. kuva 16, alla) liittyvät kohteet. Ruukinteollisuuden sijoittumiseen vaikutti erityisesti raaka-aineiden helpon saatavuuden lisäksi työvoiman saatavuus ja markkinoiden läheisyys. Pitäjänkartassa (v. 1846) Sahan sijainti ruukin läheisyydessä Pohjanmaantien kupeessa on kiintoisa. Todennäköisesti sahan hukka- ja jätemateriaalia on käytetty hyödyksi lasinvalmistuksessa. Nybyn ruukkiin liittyen tuulivoimapuiston alueella saattaa sijaita ruukin polttoaineen (puutavara) ja raaka-aineen (hiekka) hankintaan, kuljetukseen ja varastointiin liittyviä rakenteita, erityisesti Sahajärveen (ent. Säynäjänjärvi) laskevan Säynäjäojan ympäristössä. FCG Finnish Consulting Group Oy 30

31 Kuva 16. Pitäjänkartta vuodelta Karttaan on myöhemmin lisätty rautatien linjaus. Karttaan on merkitty Nybyn lasiruukki ja Säynäjäjärven (nyk. Sahajärvi) eteläpuolelle mylly tai saha Pohjanmaan maantien varteen (vasemmassa alakulmassa). Säynäjänoja kulkee tuulivoimapuiston alueella ja saattaa olla, että sitä on käytetty kuljetuksiin (lähinnä puutavara ja hiekka) ruukille. Maastotyö Suunnitellun tuulipuiston alueella tarkastetaan suunnitelman mukaiset voimaloiden paikat lähiympäristöineen (maastosta riippuen n m:n säteellä), sähköaseman paikka lähiympäristöineen, sekä alueelle tulevien uusien tielinjojen urat ja liepeet. Maastotöiden yhteydessä kohteet paikannetaan GPS-laitteen sekä peruskartan tietojen perusteella. Havaituista kohteista tehdään kirjallisia muistiinpanoja ja niistä otettiin digitaalisia kuvatallenteita. FCG Finnish Consulting Group Oy 31

32 6.4 Yhteenveto esiselvityksen perusteella Esiselvityksen perusteella alueella ei sijaitse entuudestaan tunnettuja muinaisjäännöskohteita. Ennen maastotöitä todennäköisimmiltä muinaisjäännösten sijainti kohteita vaikuttivat Säynäjäojan lähiympäristö sekä kallioalueet ja kivirakat. Laajoja hiekka-alueita ei maaperäkartassa voida havaita, mutta alueen länsipuolella näyttäisi hiekkakuoppia olevan Hoikkalammen ympäristössä radan länsipuolella. Kenties joitain pienempialaisia hiekka-alueita saattaa sijaita voimalanpaikkojen 6 ja 7 lähiympäristössä, joiden yhteydessä saattaa sijaita esihistoriallisia asuinpaikkoja. Sen sijaan suo- ja kosteikkoalueilla tuskin sijaitsee muinaisjäännöskohteita. Muinaisjäännösten kannalta Tärkeimpiä maastossa tarkastettavia kohteita ovat alueen korkeimmat kohdat (n. 25 m mpy) sekä Säynäojan vesireitin varret. 7 MAISEMA JA RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ 7.1 Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisemaselvityksen tavoitteena on esittää suunnitellun Nybyn tuulivoimapuistoalueen ja sen lähiympäristön maisemalliset yleispiirteet ja arvioida miten mahdollinen tuulivoimapuisto näkyy lähialueen maisemassa ja mikä on maiseman sietokyky tuulivoimaloiden osalta. Tuulivoimapuistojen aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat suurelta osin maisemakuvan muutoksena, eikä niinkään suuresti maiseman mekaanisena muokkaamisena. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat pääosin havaittavissa aivan tuulivoimaloiden tai rakennettavien teiden ja voimajohtojen välittömässä lähiympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Mahdolliset vaikutukset muodostuvat rakennettuun kulttuuriympäristöön siten kulttuuriympäristön luonteen ja maiseman muutoksista, mikäli tuulivoimalat on havaittavissa kohteista. Tästä johtuen vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön voidaan pitkältä tarkastella samojen periaatteiden mukaisesti. Maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty karttoja, ilmakuvia sekä valokuvia kohdealueesta. Lisäksi tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu ympäristöministeriön julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema " (Weckman 2006) lähtökohtia mukaillen. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelussa lähtötietoina on käytetty valtakunnallisia ja maakunnallisia listauksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä ja kohteista (mm. RKY 2009, maakuntakaava). Maisemavaikutusten arviointi on tehty olettamuksella, että tuulivoimalat ovat napakorkeudeltaan n. 140 m ja roottorin halkaisia on noin 120 m. Tuulivoimapuistosta on laadittu vaikutusten arvioinnin tueksi ja havainnollistamiseksi havainnekuvia. Maisemavaikutusten arvioinnista on vastannut FM, maisemasuunnittelija AMK Saara-Kaisa Konttori ja havainnekuvien laatimisesta ympäristöinsinööri AMK Hans Vadbäck FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. 7.2 Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia Maisemavaikutusten arvioinnin laadinta on hyvin haasteellista, koska maisemiin sisältyy erilaisia intressejä ja arvoasetelmia, jotka vaikuttavat ihmisten mielipiteisiin. Maisemavaikutusten arvioinnissa ei ole käytössä yksiselitteisesti mitattavia määrällisiä muuttujia. Tässä arvioinnissa on pyritty arvioimaan vain tuulivoimaloiden aiheuttamia konkreettisia vaikutuksia, jotka muuttavat maisemakuvaa, vaikutusten arvioinnin pitämiseksi mahdollisimman objektiivisena. FCG Finnish Consulting Group Oy 32

33 Tuulivoimalat voivat muuttaa maiseman luonnetta ja mittasuhteita. Lähtökohtaisesti tuulivoimalat kutistavat lähiympäristön maisemaa. Ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun. Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoiman käyttöön. Yksi merkittävä tuulivoimaloiden aiheuttama maisemallinen vaikutus muodostuu tuulivoimaloiden napakorkeudelle sijoitettavista lentoestevaloista. Lentoestevalojen voimakkuus, väri ja toimintatapa on sidoksissa tuulivoimaloiden korkeuteen. Maisemallisia vaikutuksia arvioitaessa on keskitytty etenkin maiseman muutoksiin asuin- ja lomarakennusten alueilla sekä yleisesti käytetyillä kulkuväylillä sekä virkistysalueilla. Lähtökohtaisesti maisemallisia vaikutuksia ei arvioida alueilla, jonne ei kohdistu aktiivista, jokapäiväistä käyttöä (mm. asumattomat suo- ja metsäalueet, metsäautotiet). 7.3 Maisema-alue ja kulttuurihistorialliset kohteet Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko Ii kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmassa seutujaossa Pohjois-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. "Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suhteen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä koko alueelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäiset.." Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon tunnuspiirteitä ovat kohtisuoraan merta laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitsevat viljellyn maan vyöhykkeet. Alueella on mannerjäätikön kerrostamia moreenialueita sekä paikoin syvään veteen kasautuneita tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietikkoalueita. Järviä ei Pohjois-Pohjanmaan jokiseudulla ja rannikolla juurikaan ole, mutta aapasoita on runsaasti. Maisema-alueet Nybyn tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Lähimmät maakunnallisesti merkittävät maisemakokonaisuudet sijaitsevat Iijoen suulla noin 12 km etäisyydellä hankealueesta sekä Krunnien saarilla noin 16 km etäisyydellä hankealueesta. Olhavanjoen suisto ja Olhanvan kylän ympäristö (n. 3 km hankealueesta) oli aiemmin RKY 1993 listauksen mukaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, mutta sillä ei ole enää sitä statusta. Silti alue voidaan vielä katsoa maakunnallisesti arvokkaaksi ympäristöksi. Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu Nybyn tuulivoimapuiston hankealueelle. Lähin kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde on Nybyn kartanoalue noin 1400 m etäisyydellä hankealueen lähimmästä tuulivoimalasta luoteeseen valtatien VT 4 varrella. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Pohjanlahden rantatien linjaus ei jää hankealueen välittömään läheisyyteen. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät tieosuudet ovat lähimmillään Nybyn kartanoalueella ja noin viiden kilometrin etäisyydellä hankealueesta Olhavan kylän lounaispuolella. FCG Finnish Consulting Group Oy 33

34 Kuva 17. Kemintien varrella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas Nybyn kartano. Pohjanmaan teollisuuden kartanot Ii/Nyby "Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennukset ovat verrattavissa kartanoiden päärakennuksiin. Pohjanmaan teollisuuden ja 1800-luvun patruunanrakennuksiin pihapiireineen ja lähiympäristöineen liittyy Pohjanmaan ja Suomen historiassa poikkeuksellista henkilö-, maanomistus- ja yhteiskuntahistoriaa sekä maaseudun varhaista teollistumishistoriaa. Ne kuvastavat Pohjanmaan laivanvarustuksen ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan tuomaa vaurautta Rannikko- Pohjanmaalla. "Meren rannalla Iin Olhavassa 1784 toimintansa aloittaneen Nybyn lasiruukin rakennuksista on jäljellä 1840-luvulla rakennettu suuri päärakennus ja valtava kivinavetta, lasipruukista vain perustusten rauniot. Pitkässä päärakennuksessa on yli 10 huonetta ja navetta on rakennettu yli 40:lle lehmälle. Tehdasyhdyskuntaan on kuulunut aikanaan myös saha, mylly, laivaveistämö ja koulu sekä runsaasti muuta rakennuskantaa. Pohjanmaan rantatie on osa Nybyn historiallista ympäristöä ja tietä reunustavista kiviaidoista on osia jäljellä. Ruukille on johtanut myös viitoitettu merireitti" Pohjanmaan rantatie "Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin läänin alueella pitkään ainoa maantie. " " Lapin läänin alueella lähes koko rantatien pituus, 70 kilometriä, on paikallistettavissa maastossa. Parhaiten säilyneet yli kilometrin mittaiset tieosuudet, joissa sekä vanhan tien linjaus että maasto ovat säilyneet, ovat Simossa Onkalonperäntie, Onkalontie, Simonkyläntie, Kirkkotie ja Palokankaantie sekä Viantie, Keminmaalla ja Torniossa Hisikankaantie ja Torniossa Hietaharjuntie, Laivajärventie sekä Färimäentie. Simon kunnassa Simonkyläntie, joka on toiminut kesätienä jo luvulla, on valittu Tielaitoksen museotievalikoimaan. " FCG Finnish Consulting Group Oy 34

35 Kuva 18. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat RKY 2009 kohteet ja maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet. 7.4 Maisemakuva Nybyn tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee metsätalousalueella, jossa maisematila on pääosin sulkeutunutta. Hankealuetta halkoo pohjois-eteläsuuntainen Kemi- Oulu rautatie sekä 110 kv voimajohtokatu ja lounas-koillinen suuntainen metsäautotie. Lisäksi hankealueelle sijoittuu polkuja tai kapeita metsäautoteitä. Valtatie VT FCG Finnish Consulting Group Oy 35

36 4 jää hankealueen lounaispuolelle. Valtatietä lähin voimala on suunniteltu noin 550 m etäisyydelle tiestä. Merenranta on lähimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueella ei ole nykyhetkellä korkeita maisemassa erottuvia elementtejä, kuten linkkimastoja tai tuulivoimaloita. Hankealueen eteläpuolella on rakenteilla Olhavan tuulivoimapuisto, johon rakennetaan vuoden 2012 aikana kahdeksan napakorkeudeltaan 140 m korkeaa tuulivoimalaa. Lähimmät olemassa olevat tuulivoimalat sijaitsevat Kuivaniemellä Vatungissa noin 8 km hankealueelta luoteeseen. Vatungissa on yhteensä kahdeksan tuulivoimalaa, joista yksi on 36 m korkea (napakorkeus), kuusi 50 m ja yksi 78 m korkea. Olhavanjoen rannalle sijoittuva Olhavan kylä sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Olhavan kylän ympäristössä on Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoille tyypillisesti sijoittunut asutusta ja peltoaloja, joskin asutus- ja viljelysalueet ovat suppeampia kuin Pohjois-Pohjanmaan merkittävillä jokilaaksojen viljelysalueilla. Olhavajoen ranta-alueiden lisäksi asutusta ja loma-asutusta on sijoittunut merenranta-alueille sekä valtatien 4 varrelle. Hankealueen maisemaan vaihtelevuutta tuovat hankealueelle sijoittuvat puronvarsimaastot sekä pienialaiset lammet ja suot. Metsät ovat pääosin metsätalouskäytössä ja hankealueelle sijoittuu myös hakkuualueita. Hankealueen maisema on hyvin peitteistä metsäalueista johtuen. Laajoja avoimia maisematiloja ei ole hankealueella, eikä sen välittömässä läheisyydessä. Laajempia avoimia maisematiloja sijaitsee hankealueen koillis- ja itäpuolisilla suoalueilla, mutta laajin avoin maisematila muodostuu hankealueen länsipuolelle merialueelle. Muilta osin hankealuetta ympäröivät alueet ovat pääosin peitteisiä ja maaston korkeuserot ovat vähäisiä. 8 TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS JA YLEISSUUNNITTELU Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään alueen halki kulkevaan 110 kv:n sähköverkkoon. Yleissuunnitelman yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, tuulimittaustietoihin sekä muihin alueella tehtäviin selvityksiin. Selvitysvaiheessa tehdään myös melu- ja varjostusmallinnuksia sekä tutkitaan voimaloiden maisemallisia vaikutuksia. Selvitysten ja maastokäyntien pohjalta kaavaluonnosvaiheessa rajataan pois alueet, jotka eivät sovellu rakentamiseen. Voimaloiden sijoitusta tarkennetaan kaavaehdotusvaiheessa lopullisten selvitysten ja kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. 8.1 Tuulivoimapuiston rakenteet Suunnitellut tuulivoimalat ovat enintään 140 m korkeita lieriötornimallisia tuulivoimaloita, joiden yksikköteho on noin 3 MW. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Hanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit, ilmajohdot sekä tiestön. Suunnittelualueelle rakennetaan sähköasema, johon tuulivoimalaitokset kytketään maakaapelein. Sähköasemalta energia syötetään hankealueen halki kulkevaan kantaverkon 110 kv voimajohtoon. Sähköasema muodostuu sähköasemakentästä ja kojeistorakennuksesta. FCG Finnish Consulting Group Oy 36

37 Tuulivoimaloiden rakentamis- ja pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 80 m maaalueet, jotka raivataan puustosta. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamistakin. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Ilmailuhallinnon määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on pyydettävä Ilmailuhallinnon lausunto. Lausunnossaan Ilmailuhallinto ottaa kantaa lentoturvallisuuteen sekä tuulivoimalalle määrättäviin merkintävaatimuksiin. Merkintävaatimuksiin vaikuttavat tapauskohtaisesti mm. lentoaseman ja lentoreitin läheisyys sekä tuulivoimaloiden ominaisuudet. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Huoltotieverkoston suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisimman paljon alueella olemassa olevaa tiestöä. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Huoltotieverkoston suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisimman paljon alueella olemassa olevaa tiestöä. FCG Finnish Consulting Group Oy 37

38 Kuva 19. Ote kaavaluonnoksesta 9 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaava-alueen pinta-ala on n.700 ha. Iin Nybyn tuulivoimapuiston suunnittelualueen maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Alueen halki kulkeva voimajohto on osoitettu kaavassa. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnitelman mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksillä on esitetty tuulivoimaloiden maksimaalinen napakorkeus sekä niiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Yleiskaavassa ei oteta kantaa kuitenkaan tuulivoimaloiden yksityiskohtaisempiin teknisiin ratkaisuihin, kuten voimalatehoihin tai tornirakenteeseen. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. FCG Finnish Consulting Group Oy 38

39 Lisäksi kaavamerkinnöin ja -määräyksin on varmistettu alueelta havaittujen luontoarvojen huomioon ottaminen tuulivoimapuiston rakentamisessa. Osayleiskaavassa on myös esitetty alueella olevat muinaisjäännökset. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) Tuulivoimapuiston päämaankäyttötarkoitukseksi on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1). Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Energiahuollon alue (EN) Tuulivoimalaitoksia palveleva sähkönsiirtoasema on merkitty kaavaan EN -alueeksi. Alue sijoittuu suunnittelualueen eteläosaan voimajohdon läheisyyteen. Energiahuoltoalueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 50 k-m2 suuruinen kojeistorakennus. 9.3 Tuulivoimalaitoksia koskevat merkinnät Tuulivoimaloiden alue (tv-1) Alue, johon tuulivoimaloita voidaan sijoittaa, on merkitty tv-merkinnällä osayleiskaavaan. Aluerajauksessa on huomioitu maasto-olosuhteet, maanomistusolosuhteet sekä riittävät suojaetäisyydet voimajohtoon sekä tie- ja rautatiealueille. Osa-aluetta koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: - Tuulivoimaloiden napakorkeus saa olla enintään 140 metriä - Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea - Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 8 tuulivoimalaa. - Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tuulivoimalaitoksen paikka Tuulivoimapuistosta on laadittu yleissuunnitelma, jossa on esitetty tuulivoimaloiden ja niihin liittyvien nostoalueiden tarkka sijainti ja tilavaatimukset. Tuulivoimaloiden paikat on merkitty osayleiskaavaan tuulipuiston yleissuunnitelman pohjalta. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset Koko osayleiskaava-aluetta koskevat seuraavat yleismääräykset: - Tuulivoimaloiden sähkönsiirtojohdot on toteutettava pääasiassa maakaapeleina - Tuulivoimaloiden, tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet - Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. - Energiahuollon alueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 50 k-m suuruinen kojeistorakennus. - Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava ilmavoimien esikuntaa tuulivoimaloiden ilmavalvontatutkavaikutuksiin liittyen. Lisäksi yleiskaavassa on tuulivoimarakentamista koskeva yleismääräys: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan FCG Finnish Consulting Group Oy 39

40 mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). 9.4 Liikenne Ohjeellinen tielinjaus Tuulivoimaloita palveleva huoltotiet on merkitty ohjeellisen tielinjauksen merkinnällä. Huoltotieverkostosa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon alueen nykyistä tieverkostoa. Myös nykyiset parannettavat tieosuudet on merkitty kaavaan ohjeellisen tielinjauksen merkinnällä. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveänä. Rautatie Osayleiskaavakartalla on osoitettu alueen poikki kulkeva rautatielinjaus. 9.5 Suojelukohteet Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Osayleiskaavassa on rajattu luo- merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet, joilla nykyiset luonnon olosuhteet on säilytettävä. 9.6 Tekninen huolto Voimajohdot Alueella kulkee 110 kv voimajohto. Voimajohtoa varten varattava alue on merkitty pistekatkoviivalla. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia. 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu hankkeen aikana tehtyihin selvityksiin, maastokäynteihin sekä aluetta koskeviin selvityksiin. Hankkeen suunnittelussa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon vaikutusten arvioinnissa. Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankkeen maankäyttö-, luonto-, maisema-, melu ja varjostusvaikutukset. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen, osa taas levittäytyy tasaisesti laajemmalle alueelle. Asutuksen määrä hankkeen lähialueella ei ole erityisen suuri. Tuulivoimaloihin sijoitettavat valot vaikuttavat etenkin pimeän ajan maiseman muutokseen ja nk. varjostusvaikutusta saattaa esiintyä aurinkoisella säällä. Lähiympäristön kannalta merkittävimpiä vaikutuksia ovat maisemalliset vaikutukset, joita on selvitetty osayleiskaavatyön yhteydessä mallinnusten ja havainnekuvien avulla Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Tuulivoimaloiden merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset, linnustovaikutukset sekä tuulivoimalaitosten käyntiääni. Lisäksi tuulivoimalaitosten rakentaminen aiheuttaa tilapäisiä perustustöihin ja rakenteiden pystyttämiseen liittyviä vaikutuksia. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. FCG Finnish Consulting Group Oy 40

41 Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat pysyvästi maisemaa. Lähialueen asutuksen, tuulivoimapuiston virkistysaluemerkityksen sekä ääni-, valo- ja maisemavaikutusten vuoksi hankkeella on myös sosiaalinen ulottuvuus. Tuulivoimapuisto voidaan käytännössä havaita ihmissilmin noin km säteellä. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat noin 5 km säteelle tuulivoimapuistosta. Melun ja varjostuksen vaikutukset kohdistuvat noin 2 km säteelle tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuisto ei estä alueen virkistyskäyttöä, kuten marjastusta, metsästystä ja ulkoilua jatkossakaan, mutta tuulivoimapuiston rakentaminen muuttaa alueen ympäristön luonnetta. Alueella liikkuvat voivat kokea tuulivoimalat virkistyskäyttöä häiritsevinä Maankäyttö- ja elinkeinovaikutukset Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, eikä tuulivoimaloiden rakentaminen estä metsätaloustoimintaa tai alueen virkistyskäyttöä tulevaisuudessa. Hankealueelle rakennettavaa huoltotiestöä voivat hyödyntää paikalliset maanomistajat ja muut alueella liikkuvat tahot. Tuulivoimalaitosten rakentaminen merkitsee yli 20 milj. euron investointia Iin kuntaan. Hankkeella on paikallista työvoimaa työllistävä vaikutus erityisesti rakennusaikana. Käytön aikana hanke työllistää lähinnä huoltotöiden ja valvonnan kautta. Tuulivoimapuisto tuo voimalapaikkojen vuokraajille merkittävät maanvuokratulotkoko toiminta-aikanaan (25-30 vuotta) 10.3 Kasvillisuus Tuulivoimaloiden rakentamisen vaatimalla alueella luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi alueeksi. Yksittäisen tuulivoimalaitoksen vaatima rakennuspinta- ala on noin 60x80 metriä, joten tältä osin vaikutus on jokseenkin pienialainen. Tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen lisäksi luonnonympäristö muuttuu teiden rakentamiseen tarvittavilla alueilla. Kaavaluonnosvaiheessa on käytettävissä ollut alustava selvitysaineisto, jonka pohjalta tuulivoimaloiden sijoitus alueelle on osoitettu. Suunnittelualueelle on rajattu luontoarvoiltaan erityisen tärkeät alueet ja tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvien huoltoteiden linjaukset on osoitettu kaavassa näiden alueiden ulkopuolelle. Luontovaikutusten arviointi täydentyy suunnittelun edetessä ja se pyritään kohdistamaan erityisesti rakennettaville alueille Linnusto Olhavan-Nybyn tuulivoimapuistoalueen linnustoa ja alueen kautta muuttavaa linnustoa tullaan seuraamaan hankkeen rakentamisvaiheen yhteydessä sekä tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Tuulivoimapuiston kaavoitusvaiheen aikana toteutettavat linnustoselvitykset kuvaavat tilannetta ennen tuulipuiston rakentamista. Varsinainen osayleiskaavaehdotus ja siihen liittyvä vaikutusten arviointi voidaan laatia sen jälkeen, kun kesän 2012 aikana tehtävän linnustoselvityksen tiedot ovat käytettävissä. Nybyn Taaleritehtaan tuulipuistoalueelle tehtiin metson soidinpaikkainventointi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esittämien lausuntojen mukaisesti. Nybyn tuulipuistoalueella toteutettiin metson soidinpaikkainventointi maastoselvityksenä, jolloin lajin potentiaalisia soidinpaikkoja inventointiin välisenä FCG Finnish Consulting Group Oy 41

42 aikana. Inventoinnista saadut tulokset on huomioitu kaavaluonnoksen valmistelussa rajaamalla tuulivoimalat soidinalueiden ulkopuolelle Melu- ja varjostusvaikutukset Tuulivoimalaitosten melu- ja varjostusvaikutuksia on arvioitu osayleiskaavahanketta varten laaditun laskentamallien avulla. Hankkeen aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu laatimalla mallinnukset tuulivoimaloiden aiheuttamista äänenpainetasoista. Mallinnusten tavoitteena on osoittaa, kuinka laajalle alueelle kyseiset vaikutukset ulottuvat ja ulottuvatko mallinnukset läheiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindProohjelman SHADOW-moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Nykyinen melutilanne Suunnitelualue sijoituu suurelta osin valtatie 4:n (E75) ja Oulu-Kemi-rautatien väliin, joten tie- ja raideliikenteen melulla on suurin vaikutus alueen melutilanteeseen tällä hetkellä. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamista tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhintatyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista. Tuulipuiston meluvaikutukset Laadittujen mallinnusten mukaan hanke ei näytä aiheuttavan merkittäviä ongelmia melun kanssa. Päiväaikaisen melunohjearvon 45 db alueelle ei jää yhtään häiriintyvää kohdetta. Melun ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot: Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona L Ae L Ae Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 3) 4) 45 db 40 db Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. FCG Finnish Consulting Group Oy 42

43 Kuva 20. Melumallinnuksen tulokset. Kuvassa uloin vihreä rajaus kuvaa kuinka kauas laskennallisesti tuulivoimaloiden aiheuttama 35 db(a):n meluvyöhyke ulottuu. Ympäristöministeriön on lisäksi tuulivoimarakentamisen suunnittelua käsittelevässä oppaassaan esittänyt suosituksia melun ohjearvoille, joita käytettäisiin tuulivoima- FCG Finnish Consulting Group Oy 43

44 IIN KUNTA KAAVALUONNOS rakentamisen suunnittelussa. Opasluonnos on ollut lausuntokierroksella keväällä 2012 ja lopullinen suunnitteluopas pyritään julkaisemaan kesän aikana. Ympäristöministeriön esittämät uudet tuulivoimarakentamista koskevat melun ohjearvot: Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 LAe LAe Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 45 db 40 db Virkistysalueet, joissa yövytään väliaikaisesti 35 db 35 db Ulkona Varjostusvaikutukset Varjostuslaskelmissa on selvitetty kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman vilkkuvan varjostuksen alaisena. Mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä. Esimerkiksi alueen puuston ja muiden näköesteiden vaikutuksia varjostukseen herkillä kohteilla ei huomioida mallinnusten tuloksissa. Varjostusvaikutukset ovat voimakkaimmillaan kesällä, kun aurinko paistaa eniten. Yhtäjaksoiset varjostusajat jäävät kuitenkin kohteissa suhteellisen lyhyiksi (n minuuttia päivässä). Mallinnus osoittaa, että tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset lähiasutukselle jäävät vähäiseksi (8h/a tai sen alle). Kuva 21. varjostusmallinnus FCG Finnish Consulting Group Oy 44

45 10.6 Vaikutukset maisema- ja kulttuuriympäristöön Mahdolliset näkemäsektorit Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Nybyn tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu pääosin peitteiselle alueelle ja todennäköisiä avoimia näkemäsektoreita kohti voimaloita avautuu hyvin vähän. Parhaimmat näkymät voimaloille avautuu todennäköisesti hankealueen koillispuolisilta suoalueilta, joille ei kohdistu suurta käyttöä sekä avoimelta merialueelta. Valtatieltä VT 4:lta avautuu mahdollisia suoria näkymäsektoreita kohti voimaloita hyvin vähän. Voimalat voidaan kuitenkin paikoin havaita valtatieltä puuston latvuston yläpuolella. Tien reunapuusto on kuitenkin sen verran tiivistä ja korkeaa, että näkymät ovat paikallisia ja näkymät ohitetaan nopeasti valtatien nopeusrajoituksista johtuen. Tienvarsille sijoittuvien pelto- tai suoalueiden kohdilla voimaloiden havaittavuus tielle paranee. Nybyn kartanoalueen avoimilta pelloilta voidaan todennäköisesti havaita tuulivoimaloiden lavat ja osa voimalatornista puuston yläpuolella. Olhavan kylältä ja Olhavan jokivarren avoimilta peltoalueilta voidaan havaita todennäköisesti tuulivoimaloiden osia puuston yläpuolella. Olhavan suunnasta tarkasteltuna Nybyn tuulivoimapuiston tuulivoimalat jäävät maisemassa taka-alalle rakenteilla olevan Olhavan tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden taakse. Merenranta-alueilla sijaitseville asunnoille ja loma-asunnoille tuulivoimalat eivät todennäköisimmin juurikaan näy, koska pääkatselusuunnat avautuvat kiinteistöiltä kohti merta. Toisaalta myös ranta-alueiden puusto katkaisee tehokkaasti näkymät kohti voimaloita. Muutamilta mereen työntyviltä pidemmiltä niemiltä ja rannikon saarilta voidaan osa tai osia tuulivoimaloista havaita. Havainnekuvat Arvioinnin tueksi on laadittu havainnekuvia tuulivoimapuiston näkyvyydestä merkittävimmille lähialueille. Havainnekuvat on laadittu WindPRO-ohjelman Photomontage moduulilla. Sovitteissa on hyödynnetty suunniteltujen tuulivoimalatyyppien olemassa olevaa todellista tietoa niiden ulkonäöstä ja mitoista. Sovitteet havainnollistavat tuulivoimaloiden kokoa ja sijoittumista maisemaan. On otettava huomioon, että sovitteissa käytetyt tuulivoimaloiden sijaintipaikat ovat alustavia, eikä valokuvasovite koskaan korvaa luonnollista näkökokemusta. Valokuvasovitteella voi kuitenkin karkeasti muodostaa käsityksen tuulivoimaloista aiheutuvien maisemamuutosten laajuudesta. Havainnekuvissa tuulivoimalat on sijoitettu tuulivoimapuistojen suunnitelmien mukaisille sijoituspaikoille. Havainnekuvien laadinnassa on hyödynnetty lisäksi kuvauspisteen koordinaatteja, maaston korkeusarvoja sekä maastossa olevia kohdistuspisteitä. Havainnekuvat on laadittu niin, että tuulivoimalat ovat aina kääntyneinä kohtisuoraan kameraa kohden. Tällöin ne erottuvat maisemassa parhaiten. Todellisuudessa voimaloiden suunta riippuu kulloinkin vallitsevasta tuulensuunnasta. Laaditut havainnekuvat Havainnekuvia on laadittu Nybyn tuulivoimapuistosta siten, että havainnekuvien laadinnassa on huomioitu myös Myllykankaan ja Olhavan tuulivoimahankkeet. Havainnekuvien lisäksi on esitetty WindPro-ohjelman mukautus tuulivoimaloiden sijoittumisesta valokuvaan. WindPro-mukautuksissa on esitetty tuulivoimalan figuuri valokuvan päällä. Punaiset ympyrät kuvavaat roottorin pyyhkäisyaluetta ja keltainen viiva horisontin linjaa. Näillä mukautuskuvilla pyritään havainnoillistamaan, FCG Finnish Consulting Group Oy 45

46 kuinka olemassa oleva puusto ja rakennukset katkaisevat näkymät kohti voimaloita. Kuva 22. Valokuvaamispisteet ja kuvaussuunnat. FCG Finnish Consulting Group Oy 46