KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS

Transkriptio

1 KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 186 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS Tampereen kaupunki Arkkitehdit MY

2 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI 186 Selvityksen laatija: Arkkitehdit MY / Anna Hakula Valokuvat, ellei muuta mainita: Arkkitehdit MY 2

3 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT 186 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TAUSTAA JA LÄHTÖKOHDAT... 5 Liikekortteleiden kehittäminen ja korttelisuunnitelmien laatiminen... 5 Kohdekortteli... 5 Selvityksen menetelmät ja sisältö RAKENTUMISEN HISTORIA... 7 Alueen rakentuminen... 7 Korttelin 186 muodostuminen... 9 Aika tila matriisi NYKYTILAN TULKINTA JA ARVOTTAMINEN Arvottamisen päänäkökulmat Arvottamisen kriteerit Arvoluokat ja niiden määrittely Kaupunkirakenne Kaupunkikuva Katutilat ja ympäröivä rakennuskanta Rakennukset HERKKYYSTARKASTELU Muutoskestävyys Kaupunkirakenne Kaupunkikuva Rakennuskohteet LÄHDELUETTELO

4 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI JOHDANTO Tämä rakennetun ympäristön selvitys liittyy Tampereen ydinkeskustan korttelin 186 korttelisuunnitelman laatimiseen. Osana ydinkeskustan elinvoimaisuuden, vetovoiman ja viihtyvyyden lisäämistä Tampereen kaupunki teettää liikekortteleihin kehittämissuunnitelmia, joissa tarkastellaan mm. korttelin täydennysrakentamispotentiaalia, keskitetyn pysäköinnin ja huollon edellytyksiä, sisäisten yhteyksien parantamista sekä mahdollisuuksia muuttaa sisäpihoja liiketoimintaa ja asiakkaita palveleviksi. Kortteli 186 sijaitsee Kyttälän kaupunginosassa kaupunkikuvallisesti tärkeän Sorin aukion reunalla. Kortteliin on vuosien aikana laadittu korttelisuunnitelma, jossa on tutkittu mm. rakennusten korottamisia ja täydennysrakentamista. Rakennetun ympäristön selvityksen on tarkoitus tuottaa kortteleista ja niiden rakennuksista tietoa korttelisuunnitelmien tueksi ja niitä mahdollisesti seuraavan asemakaavamuutostyön taustatiedoksi. Selvityksessä tarkastellaan korttelien lisäksi myös ympäröivää kaupunkirakennetta. Ominaispiirteitä ja arvoja tutkitaan DIVE menetelmää soveltaen: ensin tehdään luenta alueen historiasta. Historian luennasta koostetaan tulkinta ja tulkinnan perusteella määritellään alueen, kortteleiden ja kohteiden kaupunkikuvalliset ominaispiirteet ja arvot. Viimeisessä luvussa arvoja on peilattu suunnitelmaan ja arvioitu suunnitelman vaikutuksia ympäristöönsä. Työn on tehnyt Arkkitehtitoimisto MY Oy konsulttityönä Tampereen kaupungille. Selvityksen on laatinut Anna Hakula ja työtä on ohjannut Kimmo Ylä Anttila. Selvitys laadittiin korttelisuunnitelman yhteydessä syys talvella

5 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT TAUSTAA JA LÄHTÖKOHDAT Liikekortteleiden kehittäminen ja korttelisuunnitelmien laatiminen Tampereen ydinkeskustan liikekorttelien pitkäjänteinen kehittäminen on avainasemassa keskustan elinvoimaisuuden, vetovoiman ja viihtyvyyden lisäämisessä. Kaupunki haluaa edistää näiden keskustan ominaisuuksien vahvistamista. Kaupunki teettää tarpeen mukaan ydinkeskustan liikekortteleihin kehittämissuunnitelmat, joissa tarkastellaan mm. korttelin täydennysrakentamispotentiaalia, keskitetyn pysäköinnin ja huollon edellytyksiä, sisäisten yhteyksien parantamista sekä mahdollisuuksia muuttaa sisäpihoja liiketoimintaa ja asukkaita palveleviksi. Lisäksi selvitetään esteettömien kävelyyhteyksien toteutettavuutta vierekkäisiin kortteleihin. Korttelisuunnitelmien laadinta käynnistetään viimeistään, kun kaupungille tehdään aloite yksittäisen tontin kehittämisestä. Kuvassa näkyy korttelin sijainti kaupunkirakenteessa. Kokonaissuunnitelmalla tavoitellaan keskustan palveluiden käyttäjien, kiinteistönomistajien, yrittäjien ja asukkaiden kannalta pitkällä aikavälillä toiminnallisesti, laadullisesti ja taloudellisesti parempia ratkaisuja, kuin hanke kerrallaan suunniteltuna voitaisiin saavuttaa. Kiinteistönomistajille korttelisuunnitelma on positiivinen mahdollisuus. Sitä toteuttamalla voidaan lisätä kiinteistön arvoa ja tuottoja. Kohdekortteli RKY alueen rajaus (kartta: Museovirasto, Kortteli 186 sijaitsee XII kaupunginosassa (Kyttälä) Tampereen ydinkeskustassa. Suunnittelualue rajautuu Suvantokatuun, Tuomiokirkonkatuun, Otavalankatuun ja Aleksanterinkatuun. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) lähelle: Tammerkosken teollisuusmaisema, Tampereen linja autoasema ympäristöineen ja Ratinan stadion. Lisäksi arvokohteista välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Ortodoksikirkko, joka on kirkkolailla suojeltu rakennus. 5

6 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI 186 Selvityksen menetelmät ja sisältö Selvityksessä sovelletaan kulttuuriympäristön analyysiin kehitettyä DIVE menetelmää. Menetelmän prototyyppi on kehitetty Baltian ja Pohjoismaiden EU hankkeessa Sustainable Historic Towns: Urban Heritage as an Asset of Development ( ) ja kehitystyötä on jatkettu Pohjoismaisessa Communicating Heritage in Development Processes hankkeessa DIVE menetelmää sovelletaan seuraavasti: Aluksi on kuvattu tarkastelualueen historiallinen luonne. Tätä varten on koottu ja jäsennetty tietoa kohteiden historiasta, kehityksestä ja ominaispiirteistä aika tila matriisin muotoon. Karttatarkasteluissa kuvataan mm. kaupungin rakentumista tarkastelualueella, sekä kortteleiden rakennusten käyttöhistoriaa. Kuvausosion perusteella on koostettu historiallisen merkityssisällön tulkinta. Tulkinnassa arvioidaan ympäristön ja sen eriaikaisten osien luettavuutta, alkuperäisyyttä, säilyneisyyttä ja nykytilaa. Arvotusvaihe perustuu tulkintaan, jonka perusteella määritellään kulttuurihistoriallisia arvoja ja muutoksensietokykyä. Arvojen muutoskestävyyttä on lopuksi pohdittu eri mittakaavoissa. Selostus jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä pureudutaan historiaan, toisessa tulkitaan historian merkkejä nykytilassa, sekä osoitetaan alueen, kortteleiden ja rakennuskohteiden kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä ja arvoja. Kolmannessa osassa arvioidaan suunnitelman suhdetta kaupunkikuvaan, toimintoihin ja rakennuskohteiden arvoihin. Työssä tarkastelumateriaalina ovat alueen rakentumiseen liittyvät suunnitteludokumentit, kuten historialliset kartat ja asemakaavat, sekä arvokohteiden rakennuspiirustukset. Lisäksi lähtötietomateriaalina käytettiin Tampereen historiaa koskevia kirjoituksia ja teoksia. Herkkyystarkasteluissa arviointiaineistona on käytetty korttelisuunnitelman luonnosaineistoja. Lisäksi kortteleita ja niiden lähiympäristöä on tarkasteltu paikan päällä valokuvaamalla. 1 Museovirasto, (luettu ). 6

7 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT RAKENTUMISEN HISTORIA Alueen rakentuminen Vasemmalla Tampereen kaupungin mittausopillinen Asemakartta vuodelta 1825, joka pohjautuu vuoden 1822 Asemakaavaan ja oikealla Kyttälän puoli J. G. Walleniuksen mittaama Tammerkosken Jakokunnan rintamaasta vuodelta 1822 (kuva: Väinö Voionmaa, Yrjö Raevuori: Tampereen historia ( ) / Tampereen kaupunki). Kyttälän alue oli maalaismaisemaa 1800 luvun alkupuolella, ennen liittämistään Tampereeseen. Taloja ympäröivät peltokappaleisiin jaetut vainiot ja vainioita reunustivat pohjoisessa Näsijärven rantakalliot, idässä vain osittain viljellyt takamaat ja etelässä Kalevankankaan harjumaat. Lähimpänä Tammerkosken siltaa sijaitsi Kyttälän talo. Kaupungin teollistuessa teollisuusrakentaminen sijoittui kosken varteen. Teollistumisen myötä kaupungin ulkopuolinen Kyttälä kasvoi nopeasti. Se liitettiin Tampereeseen, kun kaupunki osti alueen vuonna 1877 Hatanpään kartanolta, Messukylästä. Aluetta ryhdyttiin heti kaavoittamaan, mutta kaavan toteutus jäi 1890 luvulle. Vanhassa Kyttälässä Isonsillan edessä oli Kolmikulmatori, josta lähti vasemmalle Tammelan suuntaan vievä Vanha maantie. Torilta oikealle Hatanpäätä kohti vei Uusi maantie, jota rautatien valmistuttua jatkettiin asemarakennukselle asti. Vasemmalla: Tampere 1879 / Tampereen kaupunki Historiallisia ja tilastollisia tietoja ja oikealla alkuperäinen karttapiirros: V. Lindholm 1889, Tampereen rakennusvirasto (Koskesta voimaa). 7

8 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI 186 Vasemmalla Suomen Matkailija Yhdistyksen Suomikartaston Tampere vuodelta 1902 ja oikealla näkymä kaupungin koillisosiin 1890 luvulla, Vapriikin kuva arkisto (Koskesta voimaa) Kyttälä kärsi vuoden 1918 sodassa ja tarkastelualueella lähinnä rakennusten piiput jäivät tulituksissa jäljelle. Alueen jälleenrakennus kesti pitkälle 1920 luvulle. Osa uusista rakennuksista oli 3 6 kerroksisia kivitaloja, osa puurakennuksia tuhoutuneiden tapaan. Raunioille oli myös helpompi toteuttaa jo suunniteltu uusi tielinjaus: Hatanpään valtatie. Kaupunki pakkolunasti tontit tietä varten. Kun Kyttälää rakennettiin uudelleen 1920 luvulla, vallalla oleva tyylisuunta oli klassismi luvun klassismin rakennuksia on Suomessa eniten vuosikymmenen lopulta, mutta Kyttälässä monet rakennuksista ovat joko alkupuolelta tai puolivälistä vuosikymmentä. Vasemmalla on näkymä Tuomiokirkonkadun ja Suvantokadun risteyksestä 1910 luvulta. Oikealla näkyy tuhoutunutta Kyttälää 1918 taistelujen jälkeen. Suvantokadun ja Tuomiokirkonkadun risteys (kuvat: Vapriikin kuvaarkisto). Ennen II maailmansotaa Tampereen keskustakorttelit olivat rakentuneet vuonna 1897 laaditun lähes koko keskusta alueen kattavan ruutu asemakaavan mukaisesti. Keskustan korttelit olivat umpikortteleita, joiden rakentumista ohjasi vuonna 1898 uusittu rakennusjärjestys. Sen mukaan keskustassa sai rakentaa kivirakennuksia, joiden korkeus oli kadun leveys + 2,5 metriä. Puistokatujen varsilla enimmäiskorkeudeksi määriteltiin 23 metriä. Rakentuminen toteutui niin, että tärkeimmäksi keskustakaduksi muodostuneen Hämeenkadun varren talot rakennettiin viisikerroksisina kivitaloina ja muualla pääsääntöisesti matalina puurakennuksina ja paikoin 2 3 kerroksisina kivitaloina. Vuoden 1928 asemakartta. Kuvissa linnoitustöihin lähtijöitä Suvantokadulla vuonna 1939 (kuva: E. M. Staf, Vapriikin kuva arkistot). Talvi ja jatkosodissa Kyttälään osui yksittäisiä pommeja. Yksi niistä osui kortteliin 186 tuhoten kivikerrostalon nykyisen virkamiestalon paikalta. 8

9 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT 186 Kyttälän eteläosan asemakaavamuutos vuodelta Modernistinen pohjois etelä suuntainen puoliavoin korttelimalli esitettiin alun perin asemakaavassa jo vuonna Voimassa oleva vuoden 1952 kaavamuutos koski piha alueiden järjestelyjä. Tampereen kaupunki, kaava arkisto. Väritys vahvennettu. Kun rakentaminen II maailmansodan jälkeen uudestaan kiihtyi, lähes koko keskusta kaavoitettiin uudelleen ja matalat puu ja kivirakennukset korvattiin uusilla kerrostaloilla. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Hämeenkadun varren kortteleiden melko uudet ja massiiviset kivitalot säilyivät ja uusia kaavoja laadittiin seuraavien lähimpien 3 4 korttelin mittaiselle vyöhykkeelle. Funktionalistiset suunnitteluihanteet olivat vakiintuneet kaupunkisuunnitteluun 1940 luvulla. Keskustaan toteutettiin uutta avokorttelimallia pohjois etelä suuntaisena korkeiden lamellitalojen sarjana. Väleihin suunniteltiin matalat 2 kerroksiset liike ja toimistorakennukset. Kyttälän eteläinen puoli on kaavoitettu yhtenä kokonaisuutena (1941, 1949 ja 1952), muualla asemakaavoja on laadittu pienemmissä osissa tarpeen mukaan. Vanhempien kivitalojen odotettiin korvautuvan aikaa myöden myös vastaavalla uudella lamellikorttelityypillä, osasta laadittiin uudet modernit asemakaavat 1960 luvun lopulla. Rakennusperinnön vaaliminen nousi modernismin vastaliikkeenä ja 1970 luvulla aloitettiin suojelutoimet. Suojelukaavat yleistyivät 1980 luvulla ja Hämeenkadun varren kivitalot pääsääntöisesti suojeltiin. Näin vakiintui yhdistelmä, jossa on vanha umpikorttelirakenne Hämeenkadun varrella ja sen ulkopuolella puoliavoin, pohjois eteläsuuntainen korttelirakenne. Lisäksi yksittäisiä 20 luvun kivitaloja on säilynyt korttelirakenteen seassa. Korttelin 186 muodostuminen Purkutyömaata ennen Pirkanportin rakentamista 1950 tai 1960 luvulla. (kuva: Erkki Kauppila, Vapriikin kuva arkisto) Ennen Kyttälän ensimmäistä asemakaavaa korttelin sivuitse kulki tie etelään: Hatanpäälle ja Pirkkalaan. Korttelin alueella ei sijainnut taloja, vaan se oli peltoa. Kyttälä sijaitsi korttelin pohjoispuolella ja haja asutusta itäpuolella. Verkatehdas oli rakentunut korttelin lähelle kosken rantaan. Asemakaavan toteutuessa kortteliin rakennettiin yksikerroksisia puurakennuksia. Kortteli oli tuolloin kaupunkirakenteen reunalla luvun lopulla korttelin viereen rakennettiin Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko. Vuoden 1918 taisteluissa korttelin puurakennukset tuhoutuivat kokonaan luvulla rakennettiin tuhoutuneiden tilalle uusia, osin korkeampia ja runkosyvyydeltään leveämpiä rakennuksia. Bertel Strömmer suunnitteli Otavallanhovin vuonna 1924 ja se valmistui seuraavana vuonna. Matalat rakennukset korvautuivat modernistisilla lamellitaloilla 1950 ja 1960 luvuilla. Virkamiestalo valmistui vuonna 1951 ja Pirkan portin rakennuslupa on vuodelta Aika tila matriisi Seuraavalla aukeamalla on esitetty Aika tila matriisi, joka tiivistää historian eri vaiheiden vaikutuksia eri mittakaavoissa. Matriisia voi lukea kahteen suuntaan: ylhäältä alaspäin liikkuu aikajana, joka alkaa alueen vanhimmasta rakennetusta historiasta, 1800 luvun alusta ja etenee kohti nykyaikaa. Vasemmalta oikealle käsitellään samassa ajassa eri näkökulmia alueeseen: tonttia, kaupunkirakennetta, yhteiskuntaa, paikkaa, suunnitteluideologiaa ja tarkasteluajankohdasta säilyneitä merkkejä nykypäivänä. 9

10 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI

11 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT

12 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI NYKYTILAN TULKINTA JA ARVOTTAMINEN Luvussa tulkitaan rakennetun historian näkymistä kaupunkikuvassa. Tulkinnan pohjaksi on suoritettu inventointi tarkentaen historiaan tutustumista kohdekohtaisesti, sekä maastokäynnein. Tulkinta on kirjoitettu kuvaukseksi, joka etenee suuremmasta mittakaavasta (kaupunkirakenne) pienempään (yksittäisiin rakennuskohteisiin). Eri mittakaavatarkastelujen lopussa tiivistetään johtopäätöksenä käsiteltävän aiheen arvot. Arvottamalla esitetään, mitä ominaispiirteitä alueella ja rakennuksissa tulee säilyttää. Alueiden arvotus perustuu pääosin jo tehtyihin selvityksiin 2. Yksittäisiä kohteita on arvioitu selvitysten lisäksi myös tutustumalla rakennusvalvonnan arkistosta löytyneisiin rakennuslupakuviin ja arvioimalla rakennuksen suhdetta paikkaansa ja rakentamishistoriaansa. Arvoluokituksen painotus on paikallisessa näkökulmassa, sillä Museovirasto luokittelee valtakunnalliset arvot. Suomalainen rakennuskanta on iältään varsin nuorta, vain alle 15 % on rakennettu ennen toista maailmansotaa. Näin 1900 luvun alkupuolen rakennuskanta on arvokasta jo ikänsä puolesta. Alueen rakentamisvuosikymmenet Arvottamisen päänäkökulmat Tällä hetkellä yleisiksi arvotusnäkökulmiksi ovat vakiintuneet: Arkkitehtoniset arvot. Kohteen rakennushistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot. Historialliset arvot. Kohteen liittyminen mm. sivistys tai taloushistoriaan. Ympäristölliset arvot. Kohteen liittyminen kaupunkikuvaan tai maisemaan. 3 Julkaisussa Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 näkökulmia on haluttu laajentaa ja siinä on päädytty seuraaviin tyyppiluokituksiin: H = henkilöhistoria I = innovaatio, tekninen kehitys K = kulttuurihistoria M = maisema, kaupunkikuva, ympäristökokonaisuus R = rakennustaide Tässä selvityksessä kohteen arvoja on tarkasteltu kolmesta eri päänäkökulmasta: arkkitehtoniset arvot, ympäristöarvot ja historialliset arvot. Vastaavia arvoperusteita ja kriteereitä Tampereella on käytetty aiemmin mm. Pispalan rakennusinventoinnissa (2002) 4. Arkkitehtoniset arvot Rakennustaiteellisesti arvokkaina pidetään mm. puhdaspiirteisiä arkkitehtuurityylikausien edustajia. Tyylikausien tarkka määrittely on kuitenkin haastavaa, sillä rakennusvaiheessa ajan tyylivirtaukset sulautuvat liukumina toisiinsa. Esimerkiksi 1920 luvun klassismi yksinkertaistuu kohti vuosikymmenen loppua ennen funktionalismin täysin koristeista riisuttua muotokieltä. Ja toisaalta vielä funktionalismin rakennuksissa saattaa olla vielä viittauksia joihinkin antiikin aiheisiin (esimerkiksi Piispantalo Pyynikillä). Rakennus 2 mm. Tampereen keskustan rakennettu ympäristö 2012, Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (Museovirasto). 3 Kivilaakso 2010, 8. 4 Pispalan rakennusinventointi 2002,

13 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT 186 taiteellisia arvoja määritelläänkin usein tyylipiirteiden lisäksi arkkitehdin perusteella: esimerkiksi Tampereella Bertel Strömmerin suunnittelemilla rakennuksilla on erityisasema 5. Rakennusteknisesti arvokkaassa kohteessa on käytetty rakennusteknisesti mielenkiintoisia, innovatiivisia, tyypillisiä tai uniikkeja ratkaisuja. Rakennusperinteisesti arvokkaita ovat omaa aikakauttaan tai ja alueensa rakennusperinnettä edustavat kohteet. Ympäristöarvot Maisemallisesti tai kaupunkikuvallisesti kohde on merkittävä, jos se on arvokkaan ympäristökokonaisuuden osatekijä, näkyy ympäristöönsä hyvin tai se muodostaa oman maisemallisen kokonaisuutensa. Historialliset arvot Asutushistoriallinen arvo liittyy kohteen tai paikan asutushistoriaan. Taloushistoriallisesti kohde on arvokas, jos se on teollisuus, kauppa tai liikennehistorian kannalta merkittävä. Liittyy merkittävään taloudelliseen toimintaan. Sivistyshistoriallisesti arvokkaita ovat esimerkiksi kirjastot ja koulut. Aatehistoriallisesti arvokkaita ovat esimerkiksi työväentalot ja seurojen talot, mutta tässä kategoriassa voidaan arvioida myös esimerkiksi kansanperinteeseen liittyviä rakenteita ja rakennuksia. Henkilöhistoriallisesti arvokas puolestaan liittyy johonkin historiallisesti merkittävään henkilöön. Tapahtumahistoriallisesti arvokas on jonkin ilmiön kehitykseen liittyvä rakennus tai paikka, jossa on tapahtunut jotakin merkittävää. Tampereella erityisesti vuoden 1918 sodan tapahtumapaikkoja lasketaan tähän kategoriaan. Sosiaalihistoriallisesti arvokas kohde edustaa havainnollisella tavalla alueelle tyypillistä sosiaalista kerrostumaa, elämäntapaa yms. Keskustan kerrostaloissa esimerkiksi palvelusväen portaikot kertovat erilaisesta elämäntavasta luvulla erilliset portaikot vähenivät. Kuitenkin varsinkin suurempiin asuntoihin oli edelleen kaksi sisäänkäyntiä: pääovi aulaan ja pienempi sivuovi eteiseen. Pienemmät asunnot sijoittuivat siipiosiin pihan puolelle ja näissä osissa ei yleensä ollut hissejä. Myös julkisivut olivat pihan puolella riisutummat kuin kadulla. Arvottamisen kriteerit Kriteereitä tarvitaan luokittelussa, missä tutkitaan eri arvonäkökulmien täyttymistä. Edellä kuvattuja arvoja tarkastellaan käytännössä seuraavien kriteerien pohjalta: edustavuus, tyypillisyys harvinaisuus alkuperäisyys, säilyneisyys, muutosten eri tasot, Koska rakennuksia on aina muutettu, on täysin alkuperäisessä asussaan olevaa vanhaa rakennusta lähes mahdotonta löytää. Kulttuurihistoriallisen arvon kannalta oleellista miksi ja miten muutokset on tehty. Usein suuret, kohteen ajankohdalle vieraat muutokset vähentävät rakennuksen antikvaarista arvoa. yhtenäisyys 5 mm. Tampereen kantakaupungin rakennusinventoinnin kriteereissä mainitaan Strömmerin tuotanto erikseen (s. 12). 13

14 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI 186 kerroksisuus symbolimerkitys, opetus ja tutkimusarvo sekä intensiteetti Täysin alkuperäisessä asussaan olevia rakennuksia on hyvin vähän, rakennuksia on lähes aina jollain tavalla ajan kuluessa muutettu tai korjattu. Kulttuurihistoriallisen arvon kannalta oleellista miksi ja miten muutokset on tehty. Usein suuret, kohteen ajankohdalle vieraat muutokset vähentävät rakennuksen antikvaarista arvoa. Kriteereistä ehkä abstraktein on intensiteetti, joka puolestaan tarkoittaa sitä kuinka vahvasti rakennuskohde tai ympäristö viestii alkuperäisestä tai muuten merkittävästi historiaansa kuuluneesta käyttötarkoituksesta Säilyneisyys Säilyneisyyden tarkastelu jaetaan usein neljään eri tasoon: Hyvin säilynyt: Rakennus on alkuperäinen tai jotakin merkittävää rakennusvaihetta edustava asu on säilynyt. Muutokset ovat pienehköjä ja paljon vanhaa materiaalia on säilynyt. Rakennuksen ikä on hahmotettavissa helposti. Kohtalaisen hyvin säilynyt: Rakennuksessa on saatettu tehdä kohtalaisen paljon muutoksia, mutta hahmo ja rakentamisaika ovat vielä helposti nähtävissä. Huonejako on säilynyt pääpiirteissään. Merkittävästi muutettu: Rakennuksessa on tehty suuria muutoksia julkisivuissa ja sisätiloissa. Alkuperäinen hahmo on kuitenkin tunnistettavissa, samoin rakentamisajankohta Täysin muutettu: Alkuperäistä rakennusaikaa ja rakennuksen hahmoa ei ole enää tunnistettavissa Arvoluokat ja niiden määrittely Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 julkaisussa on käytetty seuraavaa kuusiportaista arvoluokitusta: I = suojeltu lailla tai asemakaavalla Iv = suojeltu lailla tai asemakaavalla, alkuperäisyysaste vähentynyt II = erittäin merkittävä, alkuperäisyysaste suuri IIv = erittäin merkittävä, alkuperäisyysaste vähentynyt tai ympäristökokonaisuus kärsinyt III = merkittävä, alkuperäisyysaste suuri IIIv = merkittävä, alkuperäisyysaste vähentynyt tai ympäristökokonaisuus kärsinyt Tuon luokituksen ongelmana on alkuperäisyyden painotus arvoa määrittävänä tekijänä. Kaupunkiympäristö on kuitenkin prosessi, jossa onnistuneet lisäykset voivat lisätä kohteen kerroksellista arvoa. Korttelin 186 rakennuksia ei ole ennen korttelisuunnitelmaa ja Otavallanhovin asemakaavatyötä inventoitu. Tämän vuoksi rakennuksille ei myöskään ole määritelty arvoluokkaa. Luokituksen puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei rakennus voisi olla arvokas. 14

15 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT 186 Kuvassa on Pellavatehtaankadun ja Suvantokadun tuhoutunut kulma vuonna 1918, jonka yli Hatanpään valtatie linjattiin (kuva: kuvaamo Solio Oy, Vapriikin kuva arkistot). Näkymä Hatanpään valtatieltä 1920 luvun lopulta. Kuva: G.H.T, Tampereen museoiden kuva arkisto (Koskesta voimaa Kaupunginosa XII, sosiaaliset olot). Kaupunkirakenne Kortteli 186 kuuluu 1800 luvun lopussa rakentuneisiin Kyttälän alueen ruutukaavakortteleihin, joita myöhemmin on muokannut samaa ruutukaavaa noudatteleva asemakaava 1940 luvulta. Alueen lounaiskulmassa Aleksanterinkatu ja Hatanpään valtatien kaareva linjaus (1920 luvulta) liittyvät yhteen. Hatanpään valtatie on kaupungin tärkeä sisääntuloväylä. Kortteli 186 rajaa Kyttälän alueen lounaiskulman Hatanpään valtatien suuntaan ja Sorin aukion reunalla. Kortteli on osa ydinkeskustaa ja on toiminnoiltaan sekoittunutta korttelirakennetta, josta ensimmäinen kerros on aktiivista kadulle aukeavaa liiketilaa, kun taas ylemmät kerrokset toimisto ja asuinhuoneistoja. Virkamiestalossa ja Otavallanhovissa liiketilat sijoittuvat vain Otavalankadun varteen. 15

16 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI 186 Kaupunkikuva Kaupunkikuvalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaupungin maisemallisia piirteitä, rakennustyylejä ja suljettua, sekä avointa kaupunkitilaa. Kortteli sijoittuu kaupunkikuvallisesti 1800 luvun lopun Kyttälän ruutukaavan reunalle; Sorinaukion pohjoislaidalle ja osin Hatanpään valtatien varteen. Kyttälän alueen ruutukaavan kortteleissa on erityisesti kahta kerrostumaa: 1920 luvun klassismin rakennuksia, sekä 1940 luvun kaavan mahdollistamia modernistisia lamellikerrostaloja luvun klassismi 1920 luvun klassismin julkisivupinnat olivat aiempia tyylikausia sileämpiä ja askeettisempia. Ikkunat sijoitettiin yleisesti aivan julkisivun pintaan ja vähäiset koristeet ammensivat antiikin muotomaailmasta. Rapattuja julkisivuja rytmitettiin erilaisilla rappaustekniikoilla, kun taas tiilijulkisivuissa käytettiin erilaisia limityskuvioita. Ikkunoiden ja ovien yhteyteen saatettiin liittää erilaisia rappauskenttiä luvun klassismi ei muuttunut puhdaslinjaiseksi funktionalismiksi yhtäkkisesti, vaan myös 1930 luvun kerrostaloista löytyy historistisia viitteitä ja klassisia koristeaiheita. Vasta 1930 luvulla kuitenkin yleistyivät huoneistoparvekkeet, suorakaiteen muotoiset erkkerit ja kulmaikkunat. Myös julkisivujen väritys muuttui 1920 luvun väreistä (keltainen, punainen, vihreä ja ruskea) sävytettyyn valkoiseen. 7 Yleisesti voidaan nähdä liukumaa ensin kansallisromantiikasta ja jugendista kohti yksinkertaisia 1920 luvun klassisia muotoaiheita ja sitten klassismin edelleen yksinkertaistumista edelleen kohti 1930 luvulla yleistynyttä puhdasta funktionalismia. Isojakokartta vuodelta luvun rakennus on kaupunkikuvallisesti tärkeä osa alueen identiteettiä. Erityisesti sen julkisivusommitelma ja sijoittuminen katutilaan luovat alueelle tunnistettavaa omaleimaista luonnetta. Korttelille kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erityistä on sijainti kaupungin ruutukaavaan reunassa, kaupungin sisääntuloväylän, Hatanpään valtatien, sekä Sorin aukion reunalla. Näkymä Otavalankadulta. 6 Neuvonen 2006, sama,

17 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT 186 Katutilat ja ympäröivä rakennuskanta Suvantokatu Suvantokatu alkaa Ratinan suvannon etelälaidalta ja jatkuu Rautatiekatuun asti. Korttelin 186 kohdalla kadun luonne on avoin, sillä katutila jatkuu Sorin aukiolle. Aukiota rajaamassa on puuistutuksia, jotka tuovat puistokadun luonnetta myös Suvantokadulle. Koskikeskuksen sisäänkäynti hahmottuu kadun päätteenä Hatanpään valtatien itäpuolelle sijoittuvassa osassa. Katutilaa rytmittävät modernististen lamellikerrostalojen päädyt ja matalammat liiketilat. Tuomiokirkonkatu Tuomiokirkonkatu on yksi Kyttälän tärkeistä pohjois eteläsuuntaisista kauppakaduista. Katua on levennetty 1940 luvun kaavoituksessa, mutta korttelin 186 kohdalla katutila kapenee Otavallanhovin noudattaessa vanhempaa katulinjaa. Muut rakennukset ovat pääosin korkeita lamellitaloja. Aleksanterinkatu Aleksanterinkadun rakennuskanta on kerroksellista. Kadun varressa on säilynyt vuosisadan alkupuolen rakennuksia varsinkin eteläpäässä, mutta myös modernistisia lamelleja on joukossa. Ratinanlinna edustaa jopa postmodernia muotokieltä, joka sopeuttaa mittakaavansa 1920 luvun matalampiin rakennuksiin. Katutila aukeaa Hatanpään valtatieltä tultaessa ja tiivistyy 1920 luvun rakennusten välissä. Otavalankatu Otavalankatua rytmittävät 1940 luvun kaavan määrittelemät modernistiset lamellitalot ja niiden matalat liikesiivet. Kadun varteen osuu lisäksi useampikin 1920 luvun klassismia edustava rakennus. Otavalankadun länsipää on kävelykatu ja siellä kadun mittakaava on keskimääräistä Kyttälää matalampi. 17

18 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI 186 Sorin aukio Sorin aukiolle identiteettiä luo ortodoksikirkko, eli Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko. Aukion länsireunalla kulkee vilkasliikenteinen Hatanpään valtatie. Pohjoisreunan punatiiliset asuin ja liikerakennukset korostavat historiallista tunnelmaa ja luovat selkeästi rajautuvan katuseinämän. Pohjoisreunalla aukion reunaa rajaavat lamellitalojen päädyt, sekä matalammat liiketilat. Ruutukaavakortteleiden katujen varsilla näkyvimmät rakennusajankohdat ovat 1920 luvun klassismi matalahkona ja tiiviisti katutilaa rajaavana, sekä 1960 luvun lamellitalot liikesiipineen. Lamellitalot rajaavat pohjois eteläsuuntaisia leveämpiä (osittain katkelmallisia) puistokatuja ja liikesiivet sijoittuvat itä länsi suuntaisten kapeiden liikekatujen varrelle. Kortteli 186 on osa Sorin kaupunkiaukion reunajulkisivua ja näkyvässä sijainnissa myös Hatanpään valtatien suuntaan. 18

19 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT 186 Rakennukset As Oy Otavallanhovi Bertel Strömmer (1924) As Oy Otavallanhovi on kolmikerroksinen paikalla muurattu kivitalo, joka edustaa 1920 luvun klassismia. Rapatussa pääjulkisivussa Otavalankadulla on koristeena viisi pilasteria ja Tuomiokirkonkadulla erkkeri, sekä porttikongi pihalle. Sisäpihan julkisivut ovat rappaamattomat ja harmaata tiiltä. Tontti oli rakentamaton 1920 luvun alussa 8. Aiemmin tontilla sijainneet puurakennukset olivat tuhoutuneet vuoden 1918 taisteluissa. Rakennus sijoittuu tontille Kyttälän ensimmäisen 1800 luvun kaavan mukaisesti ja rajaa Tuomikirkonkadun katutilan kapeammaksi kuin ympäristön uudemmat rakennukset. Otavalankadun puolella se sijoittuu osaksi 1920 luvun rakennusten kerrostumaa. As Oy Otavallanhovi on säilyttänyt hyvin tyylipiirteensä, vaikka rakennusosia on muutettu. Kattomuotoa on yksinkertaistettu vuoden 1988 korjauksessa, portti on uusittu Ikkunat ja tuuletusparvekkeiden ovet on uusittu Rakennuksen on suunnitellut Bertel Strömmer, jonka muita merkittäviä rakennuksia Tampereella ovat mm. hotelli Tammer ja Tempon talo. Strömmer toimi Tampereen kaupunginarkkitehtina vuosina Vasemmalla kuva Tuomiokirkonkadun varrelta ja oikealla Otavalankadun ja Tuomiokirkonkadun kulma. Maakuntamuseo on todennut rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista seuraavaa (Lausunnossa liittyen rakennuksesta tehtyyn purkulupahakemukseen): 8 Arkion 2016, 3. 19

20 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI 186 Bertel Strömmerin suunnittelema ja vuonna 1925 valmistunut tiilirunkoinen, katujulkisivuiltaan rapattu ja ajalle tyypillistä klassisismia edustava asuinrakennus sijoittuu kaupunkikuvallisesti tärkeään paikkaan Tuomiokirkonkadun ja Otavalankadun kulmaan. Rakennuksen arkkitehtoniset ominaispiirteet ja keskeiset arvot perustuvat klassisismin muotokieleen, joka on säilynyt erinomaisen hienosti katujulkisivuissa. Pihan puolella rakennuksen arkkitehtuuri on vaatimattomampaa. Myös porrashuoneet ovat säilyttäneet historialliset piirteensä. Alkuperäisen suunnitelman kattoikkunoita ei enää ole. Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavassa, mutta sen kulttuurihistorialliset arvot ovat ilmeiset ja säilyttäminen sekä muutosten sopeuttaminen rakennuksen arkkitehtonisiin piirteisiin erityisen tärkeää. Lisäksi maakuntamuseo (maastokatselmus ) toteaa rakennuksen kulttuurihistoriallisiin arvoihin lisättäväksi myös sisätilojen arkkitehtonisten ratkaisujen säilyneisyyden ja huoneistojen ajalleen tyypilliset mittasuhteet. Avarat, korkeat huonetilat ovat säilyneet, vaikka huoneistoja on remontoitu. Otavallanhovi edustaa Kyttälän alueen 1950 ja 1960 luvuilla toteutetusta kaupunkiuudistuksesta selvinneiden 1900 luvun alkupuolen kivirakennusten harvinaiseksi käynyttä joukkoa. Rakennuksen kaupunkikuvallista asemaa korostaa sen sijainti vanhan asemakaavan mukaisesti katuvarressa. Kaupunkiuudistuksen yhteydessä katuja levennettiin ja rakennukset vedettiin kauemmas kadusta. Tontin asemakaava on vahvistettu vuonna 1957, mutta se ei ole toteutunut. Asemakaavassa ei ole huomioitu rakennussuojelullisia tavoitteita ja maakuntamuseon mukaan sitä voidaan pitää näiltä osin vanhentuneena. Lisäksi maakuntamuseo toteaa rakennuksen arvoista: Otavallanhovi on todettu jo vuonna 1998 laaditussa Kantakaupungin rakennuskulttuuri julkaisussa erittäin merkittäväksi niin rakennushistoriallisesti kuin kaupunkikuvallisesti ja sen alkuperäisyysasteen on todettu olevan suuri. Myös vuonna 2014 Arkion Oy:n laatimassa selvityksessä rakennuksella todetaan olevan kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. As Oy Otavallanhovilla on kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Se kuuluu Bertel Strömmerin suunnittelemiin rakennuksiin ja 1920 luvun rakennusten kerrostumaan Kyttälässä. Virkamiestalo Tampereen kaupungin rakennustoimisto, Arkkitehtiosasto (1951) Kerrostalo kuuluu Kyttälän moderniin kerrostumaan. Se koostuu 6 kerroksisesta lamelliosasta ja matalammasta siivestä. Erkkeri ikkunat tuovat vaihtelevuutta katukuvaan ja laatua huoneistoihin. 20

21 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT 186 Ennen virkamiestaloa tontilla olleet puurakennukset tuhoutuivat vuoden 1918 taisteluissa ja tämän jälkeen rakennettu 1920 luvun kivikerrostalo talvisodan pommituksissa. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1980 ja julkisivut kunnostettu vuonna Myös katto on uusittu 1995 korjauksissa. Rakennus on kuitenkin säilyttänyt alkuperäiset tyylipiirteensä. Talvisodassa (1939) tuhoutuneen rakennuksen purkutyömaa Kuvassa näkyvät lisäksi Otavallanhovi ja Pirkanportin tieltä purettu rakennus. (Kuva: Eero Troberg, Vapriikin kuvaarkisto) Tontilla aiemmin sijanneita rakennuksia: vasemmalla vuoden 1918 taisteluissa tuhoutunut ja oikealla talvisodassa pommitettu rakennus. Rakennus muodostaa kaupunkikuvallisen parin Pirkanportin kanssa. Rakennuksella on kaupunkikuvallista arvoa. Se edustaa 1950 luvun funktionalismia. Pirkanportti Kerttu Nuoliala (1962) Pirkanportti toteuttaa puhtaasti 1940 luvun kaavaa. Siinä on kaksi lamellia Tuomiokirkonkadun ja Aleksanterinkadun varressa ja matalampi liikesiipi Vuolteenkadulla. Rakennuksen arkkitehtuuri on tyypillistä 1960 luvun rationaalista tyylisuuntausta, jolle tyypillistä olivat minimalistinen ulkoasu ja horisontaaliset nauhaikkunat. Tontilla ensimmäisinä sijainneet puurakennukset tuhoutuivat vuoden 1918 taisteluissa ja tämän jälkeen rakennetut 1 2 kerroksiset rakennukset purettiin nykyisen rakennuksen tieltä 1950 ja 1960 lukujen vaihteessa. 21

22 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI 186 Vuonna 1962 rakennettu Pirkanportti on poikkeuksellisesti kahden tontin kokoinen taloyhtiö. Yhtenäinen kokonaisuus tehostaa rationalistisen arkkitehtuurin ilmaisuvoimaa. Rakennus kertoo modernistisesta kaupunkisuunnittelun vaiheesta Kyttälässä. Se sijaitsee Sorin aukion reunalla kaupunkirakenteellisessa rajapinnassa ruutukaavan ja vapaamuotoisemman umpikorttelirakenteen taitteessa. 22

23 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT HERKKYYSTARKASTELU Muutoskestävyys Tampereen keskustan rakennettu ympäristö 2012 selvityksen kokoamia kohteita samalla kartalla. Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2012 (nrot 1 29) Modernin rakennuskulttuurin kohteet (nrot 1 15) Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998: Kohde alueiden 2012 sisällä Kohde alueiden 2012 ulkopuolella, nro viittaa alkuperäiseen luetteloon Muutoskestävyydellä pyritään määrittämään, paljonko kohteen ominaispiirteitä voidaan muuttaa niin, että sen arvot vielä säilyvät. Tosiasiassa tätä on vaikeaa määritellä ja vasta konkreettisten hankkeiden vaikutuksia pystytään arvioimaan paremmin. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 Rakennetut kulttuuriympäristöt 2015 selvityksessä 9 esitetään, että mikäli kohde on jo nykytilassa fragmentoitunut 10, sitä huolellisemmin säilyneitä osia on vaalittava. Samassa selvityksessä on arvioitu kohteiden muutoskestävyyttä kolmiportaisella skaalalla: 1/3 kohteet tai kohteiden ominaispiirteet eivät juurikaan kestä muutoksia arvojen merkittävästi häiriintymättä. 2/3 kohteet kestävät maltillisen täydennysrakentamisen ja sen kaltaiset muutokset. 3/3 kohteet voivat jäädä osaksi uusiutuvaa rakennetta, kunhan uudis ja täydennysrakentaminen sovitetaan kohteen arvot huomioiden. Kohteiden muutoksen sietokykyä on tässä peilattu korttelissa käynnissä olevan As Oy Otavallanhovin asemakaavahankkeen ja korttelisuunnitelman eri vaihtoehtoihin. Korttelisuunnitelmien teemat ovat: ullakko ja kattorakentaminen, vihreät pihat, täydennysrakentaminen, katetut liikepihat, maanalainen pysäköinti ja huolto, sekä kävelypainotteiset kadut. Kaupunkirakenne Kortteli on tärkeä osa Kyttälän eteläisen alueen ruutukaava aluetta. Lähikortteleiden tapaan korttelissa on sekoittunut kahden eriaikaisen asemakaavan rakennuksia. As oy Otavallanhovi sijoittuu vanhan asemakaavan mukaisesti kapeampaan katulinjaukseen ja muut rakennukset uudemman 1940 luvun asemakaavan mukaisesti väljempään etelä pohjoissuuntaiseen kuusikerroksisten lamellien ja kaksikerroksisten väliosien perusrakenteeseen. Etelä pohjoissuuntaiset kadut ovat leveitä (vaikkakin katkelmallisia) puistokatuja ja poikkikadut kapeita liikekatuja. Otavallanhovin kulman muutosten myötä on joko mahdollisuus yhtenäistää kortteli 1940 luvun kaavan mukaiseen perusrakenteeseen tai rakentaa uudisrakennus nykyisen rakennuksen paikalle, jolloin se kytkeytyy toisiin alueella sijaitseviin katulinjasta poikkeavien rakennusten ryhmään. Yleisesti: kaupunkirakenne kestää tiivistämistä ja korottamista, jos täydennysrakentaminen tukee olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja sen ominaispiirteitä. Rakennusten korottamisessa ja täydennysrakentamisessa on huomioitava etelä pohjoissuuntaiseen rakenteen ominaispiirteet. Kaupunkikuva Ote Ullakkorakentamisselvityksen (2013) kaupunkikuvakartasta. Korttelisuunnitelmaan sisältyvien korottamisratkaisujen ja täydennysrakentamisen kaupunkikuvallisena ohjenuorana voidaan pitää vuonna 2013 laadittua Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta alueella 11 raporttia. Selvityksessä ei ole annettu 9 Rakennetut kulttuuriympäristöt 2015, Fragmentoitumisella tarkoitetaan sitä, että kokonaisuudesta on jäljellä enää vain vähäisiä osia. 11 Tampereen kaupunki

24 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI 186 rakennus tai korttelikohtaisia suosituksia ullakkorakentamisesta, vaan osoitettu keskusta alueella merkittävät ja erityyppiset kaupunkikuvalliset kokonaisuudet. 12 Kortteli sijoittuu kahden kaupunkikuvallisen elementin kulmaan: Hatanpään valtatien ja avoimen kaupunkitilan kulmaan. Hatanpään valtatie on selvityksessä esitetty Kaupunkikuvallisesti merkittävänä katutilana, jolla on keskeinen merkitys kaupunginosan kaupunkirakenteessa. Suvantokatu on puolestaan osa kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävän avoimen kaupunkitilan reunaa. Avoimien kaupunkitilojen osalta selvityksessä esitetään seuraavasti: Yleisenä suosituksena on sopeutuvan ja eheyttävän lähestymistavan käyttäminen ratkaisuissa, etenkin alueilla, joissa on yhtenäinen rakennuskanta. Sijainti näissä arvonäkymissä ei kuitenkaan sulje pois monimuotoisia ja innovatiivisiakaan ratkaisuja, jos ne ovat rakennustaiteellisesti erityisen korkeatasoisia. Monista kaupunkikuvallisista umpikorttelireunoista poiketen, Kyttälän eteläreunan korttelit eivät muodosta jatkuvaa yhtenäistä räystäslinjaa, vaan eteläreuna koostuu lamellirakennuksien päädyistä ja matalista liikerakennusosista, jotka laskevat Suvantokadun länteen viettävän katulinjan suunnassa. Lamellien pitkän länsireunan räystäslinja puolestaan on melko yhtenäinen. Yleisesti alueen korkeusasemien tarkasteluissa on huomioitava Sorin alueen kaupunkikuvan ja ympäröivien rakennusten korkeuksissa ennakoitavissa oleva muutos: ratapihan hankkeisiin (Kruunu ja Asemakeskus) sisältyy korkeaa rakentamista. Korottamis ja täydennysratkaisuissa on huomioitava korttelin ja erityisesti As oy Pirkanportin sijainti kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla. Korottamisessa on huomioitava Hatanpään valtatien suuntaan yhtenäisen räystäslinjan vaatimukset. Eteläpäädyssä korotusten ja täydennysrakentamisen suunnittelussa tulee huomioida lamellipäätyjen ja matalien osien rytmitys. Katutilat Katutilassa 1940 luvun asemakaavan modernistiseen lamellirivistöön lomitttuvat yksittäisinä katkelmina 1920 luvun rakennukset. 20 luvun klassismin yksityiskohdat ja materiaalit luovat myös tunnistettavan luonteen katutiloille. Katutaso on Kyttälässä ja myös korttelissa pääosin aktiivinen liiketilojen ja näyteikkunoiden ansiosta. Uudis ja täydennysrakennuksissa suositeltavaa on liiketilojen sijoittaminen katutasoon katutilaa aktivoivana tkeijänä. Rakennuskohteet As Oy Otavallanhovi Otavallanhovi on osa 1920 luvun rakennusten kerrostumaa Kyttälässä. Sen kolmikerroksisuus myös vahvistaa Otavalankadun matalampaa mittakaavaa. Rakennus on Bertel Strömmerin varhaisimpia rakennuksia Tampereella ja luo tunnistettavan ilmeen korttelin kulmaan. As Oy Otavallanhovin hallitus on hakenut purkulupaa rakennukselle. Purkuluvasta ovat antaneet lausuntonsa Asemakaava ( ) ja Pirkanmaan maakuntamuseo 12 Tampereen kaupunki 2013,

25 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELIT 186 ( ), joista kumpikaan ei ole puoltanut purkulupaa. Aiemman laajennushankkeen yhteydessä maakuntamuseo on todennut, että vintin muuttaminen asunnoiksi on mahdollista. Rakennuksen purkaminen muuttaa kaupunkikuvaa ja samalla katoaa kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä kohde. Uudisrakennuksessa on mahdollisuus joko yhtenäistävään ratkaisuun alueen muun asemakaavan mukaisesti tai vanhojen 20 luvun rakennusten tapaan alueen rakenteesta poikkeavaan ratkaisuun. Poikkeavissa ratkaisuissa huomionarvoista on koko Kyttälä alueen kaavasta poikkeavien ratkaisujen yhteisten tekijöiden mahdollisuus (rakennuskorkeus, kattomuodot, muu arkkitehtuuri). Pirkanportti Pirkanportti kertoo 1940 luvun modernistisesta kaupunkisuunnittelun vaiheesta Kyttälässä, sekä edustaa melko tyypillistä 1960 luvun arkkitehtuuria. Sen sijainti kaupunkirakenteessa on merkittävä, sillä se sijaitsee Sorin aukion reunalla, ja se näkyy maisemassa laajalle alueelle. Rakennuskompleksin ryhdikäs arkkitehtuuri kestää lamelliosien korottamista tai liiketilasiiven mahdollisen korvautumisen nykyistä korkeammalla rakennusosalla. Sijainti kaupunkiaukion reunalla velvoittaa arkkitehtonisesti korkeatasoiseen ratkaisuun ja huomiomaan kaupunkikuvalliset tekijät (ks. edellä). Virkamiestalo Virkamiestalo edustaa 1950 luvun funktionalismia ja on kaupunkikuvallisesti arvokas. Rakennuksen sijainti kaupunkirakenteessa ei ole keskeinen ja sen matalampaa on mahdollista korottaa kokonaisuuden kärsimättä. Ullakkorakentaminen ei ole mahdollista, ellei kattomuotoa muuteta. Kattomuodon muuttaminen ja korotuksen rakentaminen tulee muuttamaan mittasuhteiltaan tasapainoista 1950 luvun kerrostaloa. Mahdollisen korotusratkaisun suunnittelussa on huomioitava liittyminen yhteiseen korttelijulkisivuun Pirkanportin kanssa. Kattomuoto tulee tutkia sekä suhteessa rakennuksen omiin ominaisuuksiin että korttelikokonaisuuteen. 25

26 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYS: KORTTELI 186 LÄHDELUETTELO Badermann, Pirjo: Asunto Oy Otavallanhovi Rakennushistoriaselvitys Arkion Oy Hirvikallio, Seija 2012: Tampereen Verkatehtaan vanha pääkonttori, Rakennushistoria ja kulttuuriympäristöselvitys. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Kivilaakso, Aura: Rakennusperintö suojelun kohteena, Suomen rakennustaiteen museo (luettu ) Koskesta voimaa, Kaupunki , Kyttälän rakennuskanta ja vuoden 1886 asemakaava www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/ /kyttalakadut.htm (luettu ) Koskesta voimaa, Kaupunki ,Tampereen alueen ja rakennuskannan kehittyminen www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/ /alue.htm (luettu ) Koskesta voimaa, Kaupunki , Kaupunginosa XII Kyttälän eteläosa www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/ /XII.htm (luettu ) Koskesta voimaa, Kaupunki , Kaupunginosa XII, Sosiaaliset olot Tampereen eliittiä www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/ /XIIc.htm (luettu ) Leskinen Marjatta, Jaakola Juha 1998: Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö. Julkaisuja 2/98. Tampere. Mukala, Jorma 2010 (1999): Metso, Voima,Tuulensuu, Tampereen arkkitehtuuria. Tampere Seuran 119. julkaisu. 2. painos. Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ww.rky.fi (luettu ) Neuvonen, Petri 2006 (toim.): Kerrostalot Arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen. Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustekniikan keskus säätiö. Museovirasto. Helsinki. Pirkanmaan liitto: Pirkanmaan maakuntakaava 2040 (luonnos), Kulttuuriympäristöselvitys 2015, Pispalan rakennusinventointi 2002, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Tampereen kaupungin Ympäristötoimen kaavoitusyksikkö, Loppuraportti. Riionheimo, Anna & Ehrström, Margaretha 2014 (toim.): Kulttuuriympäristöanalyysi opas DIVE menetelmän käyttöön, Museovirasto, 83 s., pdf dive menetelman kayttoon.pdf (luettu ) Tampereen kaupunki Historiallisia ja tilastollisia tietoja Tampereen kaupunki. 2013: Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta alueella, Väinö Voionmaa, Yrjö Raevuori: Tampereen historia ( ) / Tampereen kaupunki 26