BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

Transkriptio

1 BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

2 NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin potentiaali peltobiomassoissa sekä karjalannassa Biohajoavien jätteiden ja jätevedenpuhdistamoiden lietteiden määrät vähäisiä (yhteensä noin 6000 t/a) Ei merkittäviä biokaasutettavia materiaalivirtoja teollisuudesta Jätevedenpuhdistamolietteet käsitellään pääsääntöisesti aumakompostoimalla Alueellinen jätehuoltosuunnitelma ohjaa biohajoavien jätteiden laitosmaiseen käsittelyn lisäämiseen

3 TARKASTELTAVAT CASE KOHTEET 1000 LEHMÄN NAVETTA Tarvaalan alueelle suunnitellaan suurta lypsykarjayksikköä Yksikön suuri koko sekä asutuksen ja vesistön läheisyys asettavat vaatimuksia myös lannan käsittelylle Biokaasulaitos toimisi samalla paikallisten oppilaitosten oppimisja kehittämisympäristönä (JAMK POKE) Navettaa laajennetaan asteittain Alkuvaiheessa syötteenä myös nurmisäilörehu

4

5 ENERGIANTUOTANTO Energiantarve MWh/a Netto energiantuotanto (MWh/a) Jatkuva teho (kw) Lämpö n n n. 200 Sähkö n n n. 125 Lämmönkulutus: 1 MWh/lehmä/a Sähkönkulutus: 1,2 MWh/lehmä/a

6 BIOKAASULAITOKSEN KANNATTAVUUS ENERGIANTUOTANNON LÄHTÖKOHDASTA Investointikustannus Tulot /a Investointituki 20 % Sähköntuotanto (9,59 c/kwh) Lämmöntuotanto (30 /MWh) Käsittelykapasiteetti Takaisinmaksuaika t/a (lietelantaa) 10 v Yhteensä Kustannukset /a Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Laitos työllistää 0,5 henkilöä -Investointikustannuksia voidaan alentaa rakentamalla laitos yhdessä navettarakennuksen kanssa -Vain navetan tarvitsema lämpö on laskettu myyntituloksi Yhteensä Vuotuinen käyttökate

7 SÄHKÖNTUOTANTO VERKKOON SÄHKÖNSYÖTTÖTARIFFILLA Tulot /a Sähköntuotanto (13,35 c/kwh) Lämmöntuotanto (30 /MWh) Yhteensä Kustannukset /a Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate

8 RAJALAN TEOLLISUUSALUE Biokaasulaitoksen sijoittaminen Rajalan teollisuusalueelle Biokaasutettavina materiaaleina pohjoisen Keski Suomen biohajoavat jätteet ja suurnavetan lietteet sekä mahdollisesti muita pienempiä materiaalivirtoja (lannat ja peltobiomassat) Teollisuusalueella useita suuria öljylämmitteisiä kiinteistöjä Alueelle suunnitellaan aluelämpöverkkoa. Saattaa edellyttää ravinteiden käsittelyä ja mahdollistaa lannoitetuotteiden myynnin (ravinteiden peltolevityspinta ala yli 900 ha) Biokaasulaitos ei yksin riitä alueen lämmöntuotantoon Hetkellinen lämpötehontarve n. 1 MW Alueelta löytyy myös biokaasusta kiinnostuneita yrittäjiä Lietteenajoon ja lannan levitykseen on alueella olemassa suuren kokoluokan urakointiketju

9 LÄHTÖTIEDOT Materiaalit Tonnia Investointikustannus 2,2 milj. euroa Lietelanta Investointituki 20 % Puhdistamolietteet 5000 Käsittelykapasiteetti t/a biojätteet 1000 Takaisinmaksuaika 10 v Käyttökustannuksissa huomioit 1 henkilön työkustannukset Nettolämpö Nettosähkö 2700 MWh/a 2100 MWh/a Lämmöntarve alueella 3300 MWh/a

10 Tulot /a /a /a Tariffi 13,35 c/kwh Porttimaksu 45 /t Tariffi 13,35 c/kwh Porttimaksu 20 /t Ei tariffia Porttimaksu 45 /t Sähköntuotanto Lämmöntuotanto (30 /MWh) Porttimaksut Yhteensä Kustannukset /a /a /a Kuljetuskustannukset Käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset yhteensä Kiinteät kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate

11 Biokaasun ajoneuvokäyttö Tulot /a Biometaanin myyntulot (70 c/m3) Porttimaksut Yhteensä Kustannukset /a Kuljetuskustannukset Käyttökustannukset Biokaasun puhdistus ja jakeluinvestoinniksi arvioitu Biometaania voidaan tuottaa yli benslitraa vastaava määrä Laitos tuottaisi vuotuiset polttoaineet noin 250 henkilöautolle Muuttuvat kustannukset yhteensä Kiinteät kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate

12 BIOKAASULAITOSINVESTOINNIN EDELLYTYKSET Sähkönsyöttötariffi perus edellytys laitosinvestoinneille Edullisten lisäsyötteiden saaminen lannan ja jätteiden rinnalle Jätehuoltoyhteistyö muiden alueiden kanssa (Ääneseutu?) Lannoitetuotteiden myynnistä lisäliiketoimintaa Kiinnostuneiden yrittäjien sitouttaminen ja kouluttaminen

13 KIITOS Jaakko Tukia Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luonnonvarainstituutti p