NAO-ohjelman arviointi. Loppuraportin esittely 7.6.

Transkriptio

1 NAO-ohjelman arviointi Loppuraportin esittely 7.6.

2 Arvioinnin kysymykset 1. Miten NAO-ohjelmalle asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet ovat toteutuneet? 2. Kuinka toimiviksi ja tuloksellisiksi kehitetyt mallit ja toimenpiteet koetaan? 3. Kuinka tehdyt toimenpiteet ovat juurtuneet koulutuksen järjestäjän toimintaan? Voidaanko opittua hyödyntää laajemmin? 4. Mitkä ovat keskeisimmät kehittämistarpeet eri toimijoiden näkökulmasta, jotta hyvät käytännöt saadaan juurtumaan huomioiden ammatillisen koulutuksen tulevat muutokset (ml. keskeisenä reformi)? 5. Mitkä ovat suositukset koulutuksen järjestäjien ja opetushallinnon puolelle? 6. Kuinka ohjelman toimeenpano on tukenut tavoitteiden toteutumista? 2

3 Pääasiallinen aineisto Kyselyt: Opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnattu kysely: N=94, 53 koulutuksen järjestäjältä. Koulutuksen järjestäjille suunnattu täydentävä seurantatietojen keruu. Opiskelijakysely: N= 1253 opiskelijaa, 37 koulutuksen järjestäjältä. Koulutuksen järjestäjien edustajien haastattelut: N=20 Arvioinnissa on hyödynnetty OKMn tuottamia ja toimittamia aineistoja: koulutuksen järjestäjien seurantakyselyt, Tilastokeskuksen taustatilastot. Aikaisempia selvityksiä, jotka ovat tukeneet arviointikohteen syventämistä ja tulosten tulkintaa. 3

4 Opiskelijakyselyn vastanneet 95 % vastanneista opiskeli oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa koulutuksessa, 5 % oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa. 43 % oli vielä NAO-koulutuksessa, 47 % on suorittanut koulutuksen loppuun ja 10 % on keskeyttänyt. Ennen koulutusta 40 % oli työttömänä, 24 % töissä, 12 % pienten lasten kanssa % oli aikaisemmin keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen tai lukion kerran (49 %) tai useammin (30 %). Useammin keskeyttäneistä tyypillisin oli 2 tai 3 kertaa. Viidennes on vastannut, että hänelle on tehty HOJKS (oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea varten). 4

5 Tuloksia 5

6 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen? Aloittaneet: Tavoitteena aloittajaa vuosien aikana. Voidaan seurata luotettavasti vain niitä aloittaneita, joiden osalta on myönnetty NAO-rahoitusta: tavoitteena aloittajaa. Tullaan lähestulkoon saavuttamaan ohjelman vuosien 2017 ja 2018 aikana. Tavoitettu erityisesti työttömiä ja NEET-nuoria, mitä voidaan pitää kohderyhmän työmarkkinoilla heikomman aseman takia perusteltuna. Seurantakyselyn mukaan vuosina 2013 ja 2014 aloittaneista yli puolet on arvioinnin hetkellä valmistunut, ja vuonna 2015 aloittaneista lähes 40 %. Keskeyttämisaste näyttäytyy vielä osalla koulutuksen järjestäjistä varsin korkeana. Opiskelijoiden työllistymisestä ei ole saatavissa kattavaa tietoja. Opiskelijakyselyn perusteella 56 % opintonsa suorittaneista oli kyselyhetkellä työllistynyt. Ennen koulutusta työttömänä olleista 49 %. Koulutuksessa olevilla suurella osalla uskoa työllistymiseen. 6

7 Laadullinen kehittämistoiminta Odotettu vaikutus: koulutuksen järjestäjät ovat systemaattisesti lähteneet etsimään erilaisia tapoja tavoittaa kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Kohderyhmän koulutukseen pääsyyn on ohjelman myötä kiinnitetty huomiota. Lähtötaso vaihtelee koulutuksen järjestäjillä. Hakeutumisvaiheen ohjauksessa käytäntöjä on rakennettu niin alueellisena yhteistyönä kuin koulutuksen järjestäjien sisällä. Aktivoitu ja vahvistettu myös olemassa olevia verkostoja huomioimaan omaa perinteistä kohderyhmää laajempi joukko opiskelijoita. Keskeisenä opiskelijoiden henkilökohtainen kontaktointi sekä tulevien opiskelijoiden kohtaaminen ja rohkaisu opintopoluille. 7

8 jatkuu Opintojen henkilökohtaistamiseen ja opintojen tukemiseen on otettu käyttöön erilaisia työpari- ja tiimimalleja. Kehitettyjä malleja on usein kytketty kiinteäksi osaksi organisaation toimintaan, jolloin on lähdetty vahvistamaan olemassa olevia palveluita. Uusia rakenteita on kehitetty varsin maltillisesti, mutta milloin niitä on kehitetty kuten ohjaus- tai oppipajoja niitä lähdetty kehittämään pääosin juurtumisen näkökulmasta. Onnistumisina opintojen henkilökohtaistamisen käytännöt, opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden huomiointi sekä opintoedellytysten varmistaminen koulutuksen käynnistyessä. 8

9 Muutoksia toimintatapoihin opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemänä (esim.) Hakeva: Vastaajista, jotka ovat itse osallistuneet hakevaan toimintaan (N=33/88), 57 % koki, että muutoksia toimintatapoihin on ohjelman aikana havaittavissa paljon tai erittäin paljon. Tukeva: Kaikista vastaajista (N=87) 40 % koki, että muutoksia opiskelijoiden opintojen aikaiseen kokonaisvaltaisen tuen ja ohjaukseen toimintatapoihin on havaittavissa paljon tai erittäin paljon. 59 % koki kehittämistyön vielä vähemmän vaikuttavaksi. Hakeva toiminta 3% 41% 41% 16% Tuki opintojen aikana 3% 56% 32% 8% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon 9

10 Opiskelijoiden arvioita Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Hakeutuminen koulutukseen oli helppoa (Ka. 3,4) Saamani tieto herätti kiinnostuksen koulutusta kohtaan (Ka. 3,3) Saamani etukäteistieto koulutuksesta on vastannut todellisuutta (Ka. 2,9) Opintoja suunniteltaessa otettiin huomioon yksilölliset tarpeeni (Ka. 3,1) Aikaisempi työkokemus tai opinnot hyväksiluettiin (Ka. 2,7) % 20% 40% 60% 80% 100% Ka. Asteikolla 1-4 ilman en osaa sanoa. Palkeissa N:t 10

11 Opintojen aikainen tuki: opiskelijat N. viidennes olisi tarvinnut enemmän tukea ja ohjausta oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Summaava kysymys koskien tuen tarvetta: yhteensä 16 % olisi tarvinnut enemmän tukea; opintonsa keskeyttäneistä 35 %. Tuen tarve. Yleisimmät: Parempaa tiedonkulkua opintojen etenemisestä ja järjestelyistä. Ammattialaa tai ainekohtaista opetusta tai suomen kielen tukea Erityisen tuen tarpeen tai sairauden huomiointi opinnoissa. Tukea työssäoppimiseen tai työllistymiseen. Olisitko tarvinnut enemmän tukea ja ohjausta? 16% En 84% Kyllä 11

12 Erityisen hyvää NAO-koulutuksessa? Opiskelijoiden näkemänä 49 % kaikista vastaajista kommentoi kysymystä. Kommentoineista 93 % (N=517) kertoi positiivisia asioita Yksilöllisyyden huomiointi/henkilökohtaistaminen 138 Hyvät opettajat, ammattimaisuus/hyvä opetus 105 Aikataulu/nopeus/hitaus/joustavuus 76 Koulutukseen pääsy/tutkinnon/ammatin saaminen Työssäoppimisen määrä/käytännön läheisyys Tuen saaminen/onnistumiset Samassa tilanteessa olevat opiskelijat Yhteishenki Kaikki Ilmaisuus/edullisuus Monimuoto-opinnot 13 Muu, esim. rentous 8 12

13 Koulutuksen keskeyttäminen Keskeyttäneet suhteessa aloittaneisiin seurantakyselyn perusteella.: vaihtelee paljon koulutuksen järjestäjien välillä, mutta myös vuosittain. 100,0 90,0 Mukana vastaajat, joilla väh. 20 aloittanutta. Ks. lisätietoja raportista. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,

14 Syitä keskeyttämisen taustalla Koulutuksen järjestäjien näkemänä: Opiskelijat olisivat tarvinneet lisää elämänhallinnallista tukea. Osalla opiskelukunto on alun perin voinut olla liian heikko. Keskeyttämisen kierteeseen ei pääse kiinni. Taustalla elämäntilanteesta johtuvia syitä, joihin liittyy keskeisesti myös taloudelliset haasteet. Opiskelijoiden näkemänä (96 kertoi tarkemmin syitä keskeyttämiselle). Yleisimmät liittyvät elämäntilanteeseen (ml. taloudelliset vaikeudet) terveydellisiin syihin (ml. mielenterveys), koulutuksen järjestämiseen jäljitettäviin syihin: koettuun opetuksen ja ohjauksen heikkoon laatuun sekä mm. erimielisyyksiin henkilöstön opiskelijoiden välillä, mihin voi liittyä muun muassa ns. henkilöstön kohtaamisen taidot. Opintojen epämääräisyys eli ohjauksen puute. 14

15 Keskeyttämisen syyt opiskelijoiden näkemänä Luokiteltu avovastauksista: Motivaatio/ väärä ala 13 % Taloudelliset syyt 6 % Työllistyystilanne (oppisopimus) 3 % Terveydelliset syyt 24 % Koulutuksen järjestäjästä johtuvat syyt 27 % Elämäntilanteesta johtuvat syyt 27 % 15

16 Muutokset osaamiseen opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemänä Oletko muuttanut omaa työskentelyäsi (esim. pedagogiikkaa tai ohjausotetta) NAO-opiskelijoiden/ryhmien kouluttamiseen liittyen? (N=92) Erittäin paljon 6 % En juuri lainkaan 11 % En osaa sanoa 2 % Ei lainkaan 1 % Melko paljon 34 % Riittävästi 62 % Riittävästi 62 % Jossain määrin 35 % Jonkin verran 49 % Koetko, että oma osaamisesi vastaa tällä hetkellä NAO-kohderyhmän vaatimuksia? (N=92). 16

17 Yhteenvetoa, haasteita ja kehittämiskohtia Koulutuksen järjestäjän ja henkilöstön roolin muutos sosiaalityön puolelle. Opiskelijoiden tuen tarpeet ovat usein moninaisia, ja opintoedellytysten varmistamiseksi tarvitaan myös laajemman verkoston osaamista ja tukea. Vaikka verkostoyhteistyötä ja opiskeluhuollon palveluita on kehitetty, laajempi tietoisuuden levittäminen opiskelijoiden tuen mahdollisuuksista ja palveluista on vielä kesken usealla koulutuksen järjestäjällä. Opetushenkilöstön osaaminen on kasvanut, mutta erityisesti ns. sekaryhmissä toteutettavissa koulutuksissa osaamisen tulisi jakautua tasaisesti, jotta yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon. Opintopolkujen seurannan tasolla on vielä kehitettävää, jotta keskeyttämisen ennakointi ja tarvittavat tukitoimet osataan kohdentaa oikea-aikaisesti. Haasteena nousee paikoin alueellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus. Tulevaisuudessa haasteena noussee koulutuksen järjestäjien resurssien jakaminen myös aikuisopiskelijoiden käyttöön. 17

18 Yhteenvetoa, haasteita ja kehittämiskohtia NAO-kohderyhmän näkökulmasta on edistetty asiakaslähtöistä koulutusta. Itse koulutus edistää työllistymistä, mutta työelämäyhteistyön vahvistaminen ja ohjausresurssin lisääminen työpaikoille yhä kehittämisen kohde monella. Koulutusten järjestäjien näkökulmasta toteutettujen toimintamallien nähdään palvelevan laajemmin kaikkia opiskelijoita, jos resursointi turvataan. Osa koulutuksen järjestäjistä on päässyt kehittämään toimintamalleja maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseksi jo NAOn aikana. MAO-ohjelma tarjoaa hyvän jatkon edelleen kehittämiselle. Haasteena näyttäytyy resurssien riittävyys suomen kielen opetukseen. NAO-ohjelma on edesauttanut reformin toimeenpanoa; raja-aitoja on madallettu opintotarjonnan ja palveluiden näkökulmasta. Yksilöllisten opintopolkujen ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ajankohtainen kehittämisen kohde koulutusmuotojen yhtenäistyessä. 18

19 Suosituksia 19

20 Suositus 1. Koulutuksen järjestäjien tulisi edelleen vahvistaa henkilöstön ohjausosaamista ja opiskelijoiden kohtaamisen taitoja sekä varmistaa riittävät ohjausresurssit. Opetus- ja ohjaushenkilöstön kollegiaalisen tuen käytäntöjä, yhteisöllistä oppimista, ja osaamisen jakamista tulee myös edelleen vahvistaa. Tietoisuutta opiskeluhuollon palveluista tulisi levittää, ja varmistaa niiden resursointi myös aikuisille. 20

21 Suositus 2. Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa tulisi varmistaa, että myös enemmän ohjausta ja tukea tarvitsevien nuorten aikuisten koulutuksen toteutus on taloudellisesti kannustavaa. 3. Yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tulisi kehittää myös opiskelijoiden toimeentulon kannalta joustavampia rahoitusmuotoja. 21

22 Suositus 4. Opiskelijoiden opiskeluhuollon ja ohjauspalveluiden riittävyys tulisi varmistaa ammatillisen koulutuksen reformia toimeenpantaessa. Lisäksi olisi huolehdittava opetus- ja ohjaushenkilöstön riittävästä alueen palvelujärjestelmän tuntemuksesta osuvan ohjauksen näkökulmasta. 22