Otsikko Sivu. 106 Kokouksen järjestäytyminen Jäsenkuntien äänimäärien vahvistaminen Maakuntavaltuuston vaalilautakunnan valinta 7

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus AIKA klo 10:10-10:55 PAIKKA Uudenmaan liitto KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 106 Kokouksen järjestäytyminen Jäsenkuntien äänimäärien vahvistaminen Maakuntavaltuuston vaalilautakunnan valinta Uudenmaan liiton maakuntakaavoituskatsaus tiedoksi Maakuntaohjelman laadintaprosessi tiedoksi Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista koskien Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa 112 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan määrääminen tulemaan voimaan ja voimassa olevan kaavan kumoutuminen 113 Asiantuntijapalvelun hankkiminen maakunta- ja sote-uudistuksen ICT-asioiden valmisteluun; lisähankinta 114 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituspäätös (myönteinen): Etelä-Suomen tavaralogistiikan järjestelmän tehostaminen toimenpiteet ja kehityspolut AIKO Vaalien valmistelutoimikunnan varajäsenien vaihtuminen: Maaria Parry Julianna Kentalan tilalle sekä Laura Ylitalo Hanna Isbomin tilalle Osavuosikatsaus 2/2017 tiedoksi Ilmoitusasioita Johtajien antamat lausunnot Johtajien päätökset 46

2 PÖYTÄKIRJA 6/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ansalehto-Salmi Irja Jäsen Enroth Matti Jäsen Herttuainen Auli Jäsen pöytäkirjantarkastaja Karimäki Johanna Jäsen pöytäkirjantarkastaja Karhuvaara Arja Jäsen Krohn Minerva Jäsen Markkula Markku Jäsen Mäkelä Outi Puheenjohtaja Raatikainen Mika Jäsen Sainio Jari II varapuheenjohtaja Salonen Pasi I varapuheenjohtaja Taipale Kaarin Jäsen Heijnsbroek-Wirén Mia Varajäsen Heinäluoma Eero Mv:n pj poistui kokouksesta klo :n 108 kohdalla Juurikkala Timo Mv:n I vpj Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Elo Seija Viestintäpäällikkö POISSA Blomqvist Thomas Jäsen ilmoittanut esteestä Jalonen Jaakko Jäsen Hakola Juha Mv:n II vpj

3 PÖYTÄKIRJA 6/ ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2017 / 2017 Auli Herttuainen Johanna Karimäki PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

4 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Auli Herttuainen, Jaakko Jalonen). Päätös: Maakuntahallitus totesi kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Auli Herttuainen ja Johanna Karimäki. Merkittiin pöytäkirjaan, että :n "Uusimaa hankkeen ohjausorganisaation tarkistaminen" maakuntajohtajan ehdotus on peruutettu, joten asia poistetaan esityslistalta. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Listan kaava-asiat, Merja Vikman-Kanerva.

5 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Jäsenkuntien äänimäärien vahvistaminen MHS Uudenmaan liiton perussopimuksen 12 mukaan kuntaa edustavien valtuutettujen lukumäärä ja kunnan ääniosuus maakuntavaltuustossa määräytyy kunnallisvaaleja edeltävän vuodenvaihteen tietojen perusteella asukasluvun pohjalta niin, että jäsenkunnista maakuntavaltuustossa on valtuutettu jokaista alkavaa kunnan asukasta kohden. Maakuntavaltuutettujen määrä kunnittain on seuraava: Kunta Väestö* Valtuutetut Askola Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Lohja Loviisa Myrskylä Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Porvoo Pukkila Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti *Tilastokeskus Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se vahvistaa jäsenkuntien äänimäärän edellä olevan luettelon mukaisesti tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

6 PÖYTÄKIRJA 6/ Päätös: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että se vahvistaa jäsenkuntien äänimäärän edellä olevan luettelon mukaisesti tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

7 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Maakuntavaltuuston vaalilautakunnan valinta MHS Uudenmaan liiton hallintosäännön 94 :n mukaan maakuntavaltuusto voi valita toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan sekä heidän keskuudestaan lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnassa on viisi jäsentä ja heillä varajäsenet. Mikäli hallituksen valmistelema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus toteutuvat heinäkuussa ilmoitetussa aikataulussa, päättyy liiton kaikkien toimielinten toimikausi tarkastuslautakuntaa lukuunottamatta Koska tarvittavaa lainsäädäntöä ei vielä ole hyväksytty, eikä se myöskään ole voimassa, on vaalilautakunta valittava kunnallisvaalikauden mukaiselle neljän vuoden toimikaudelle. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto valitsee vaalilautakunnan sekä lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja että vaalilautakunnan toimikausi on tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Vastuujohtaja ja valmistelija: Paula Autioniemi Päätös: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto valitsee vaalilautakunnan sekä lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja että vaalilautakunnan toimikausi on tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

8 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Uudenmaan liiton maakuntakaavoituskatsaus tiedoksi MHS Tiivistelmä Uudenmaan liitossa on valmisteilla useita maakuntakaavoja. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja. Valtuusto hyväksyi 4. vaihemaakuntakaavan keväällä Östersundomin alueen maakuntakaavassa käsitellään kaikki keskeiset alue- ja yhdyskuntarakenteen teemat, ja se on osa Uudenmaan toista vaihemaakuntakaavaa. Kaavaehdotus oli lausunnoilla keväällä ja asetetaan nähtäville syksyllä Kokonaismaakuntakaavan eli Uusimaa-kaavan 2050 taustaselvitykset ovat valmisteilla ja kaavatyö etenee luonnosvaiheeseen syksyllä Asian yksityiskohtainen selostus Uudenmaan liiton maakuntakaavoitus Maakuntakaavoitustilanne syksyllä 2017 Uudenmaan maakuntakaavoituksella suunnitellaan 26 jäsenkunnan maankäytön kokonaisuutta yli kuntarajojen. Ratkaisuilla on suuri vaikutus siihen, millainen Uusimaa on tulevaisuudessa. Maakuntakaava on kartalla esitetty pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Yleispiirteisimpänä kaavana se ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua. Maakuntakaavat laaditaan yleensä koko maakunnan alueelle. Kokonaiskaavoissa käsitellään kaikki maankäyttömuodot, vaihekaavoissa vain tietyt teemat tai tietty alue. Maakuntakaavat laaditaan Uudenmaan liitossa ja kaavat hyväksyy maakuntavaltuusto. Päävastuu kaavan valmistelusta on aluesuunnittelun vastuualueella ja maakuntahallitus ohjaa kaavaprosessia. Kaavatyö kestää nelisen vuotta. Valtuuston päätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava tulee lainvoimaiseksi vasta valitusprosessin päätyttyä. Maakuntahallitus voi kuitenkin päättää, että kaava tulee voimaan valituksista huolimatta. Ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja. Valtuuston hyväksymään kaava-aineistoon kuuluvat kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Selostuksessa perustellaan ja esitellään kaavan ratkaisuja. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja. Kaavan pääteemat ovat elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Lisäksi kaavassa on käsitelty joitakin ajankohtaisia asioita kuten Malmin lentokenttää ja pääradan uusia asemanseutuja. Kaavan ratkaisuilla varmistetaan Uudenmaan kilpailukyky ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan toukokuussa Kaavasta on tehty Helsingin hallinto-oikeuteen 11 valitusta, joista valmistellaan parhaillaan lausuntoa.

9 PÖYTÄKIRJA 6/ Östersundomin alueen maakuntakaavan ehdotus oli lausunnoilla maalis-huhtikuussa Kaavaehdotus sisälsi kaksi vaihtoehtoista metrolinjausta (nk. Suora ja Pohjoinen vaihtoehto). Molemmista vaihtoehdoista laadittiin Natura-vaikutusten arvioinnit ja ELY-keskukselta ja Metsähallitukselta saatiin niitä koskevat luonnonsuojelulain mukaiset lausunnot. Maakuntahallitus hyväksyi kesäkuussa Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin laaditut vastineet. Alkusyksystä nähtäville asetettava kaavaehdotus päätettiin valmistella suoran metrolinjauksen pohjalta. Nähtäville asetettava kaavaehdotus tulee maakuntahallituksen hyväksyttäväksi syksyllä. Kokonaismaakuntakaavan eli Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu käynnistyi vuonna Kaava muodostuu koko Uudenmaan alueen käsittävästä rakennekaavasta sekä kolmesta seuduttaisesta vaihekaavasta. Tavoitteena on, että kaavat etenevät luonnosvaiheeseen loppuvuodesta Useita Uusimaa-kaavan taustaselvityksiä on käynnissä tai on jo valmistunut. Kaavan sisältöä ja tavoitteita on valmisteltu mm. useassa työpajassa kuntien ja valtion edustajien kanssa ja ne on kirjattu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka oli nähtävillä alkuvuonna Suunnitelmasta saatu palaute käsiteltiin keväällä 2017 ja suunnitelmaa täydennettiin palautteen pohjalta. Uusimaa-kaavan 1. viranomaisneuvottelu pidettiin keväällä Kevään 2017 aikana laadittiin kehityskuvia ja taustaselvityksiä kaavan eri teemoista vuorovaikutuksessa kaavan sidosryhmien kanssa. Lisäksi vuonna 2016 laadittujen väestö- ja työpaikkaprojektioiden pohjalta laadittiin rakennemallitarkastelu, jonka vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointien kautta edetään kohti rakennekaavan luonnosta. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä maakuntakaavoituksen tilannekatsauksen tiedoksi ja viedä sen tiedoksi maakuntavaltuustolle tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti merkitä maakuntakaavoituksen tilannekatsauksen tiedoksi ja viedä sen tiedoksi maakuntavaltuustolle tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Merkittiin pöytäkirjaan maakuntajohtajan ilmoitus esittelytekstin teknisestä korjauksesta kohtaan Maakuntakaavoitustilanne syksyllä 2017, jossa on tarkistettu Östersundomin alueen maakuntakaavan ehdotusta koskevaa päätösaikataulua. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

10 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Maakuntaohjelman laadintaprosessi tiedoksi 507/ /2016 MHS Tiivistelmä Valmisteilla oleva Uusimaa-ohjelma 2.0 on maakuntaohjelma vuosille Sen visio vuodelle 2050 on: Tekevä ja toimiva Uusimaa Euroopan kärjessä. Ohjelmatyössä on valittu kolme strategista painopistettä, jotka ovat Hyvinvoiva ja osaava ihminen, Menestyvä ja vastuullinen business sekä Ilmastoviisas ja monimuotoinen maakunta. Uusimaa 2.0 ohjelma esitellään nyt uudelle maakuntavaltuustolle, ja luonnos viedään hyväksyttäväksi lausunnoille ja nähtävillä oloa varten uudelle maakuntahallitukselle sen ensimmäisessä kokouksessa syyskuussa. Tämän jälkeen ohjelma on sidosryhmien nähtävänä ja kommentoitavana loka-marraskuussa Se tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn marraskuussa 2017 ja valtuuston vahvistettavaksi joulukuussa Asian vireilletulo Asian taustat Maakuntaohjelma laaditaan tämän hetken lainsäädännön mukaisesti, samalla varaudutaan maakuntauudistuksen myötä tuleviin muutoksiin. Maakuntahallitus päätti Uusimaa-ohjelman käynnistämisestä ja hyväksyi esitetyn työsuunnitelman kokouksessaan Maakuntavaltuustoa informoitiin ohjelman valmistelusta Maakunnan suunnittelujärjestelmä käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Vuosittain päivitettävä toimeenpanosuunnitelma konkretisoi maakuntaohjelman toteuttamista. Uusimaa-ohjelma 2.0 on valmisteltu yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, kuntien, yritysten, kehittämisyhtiöiden, koulutus- ja tutkimustoimijoiden kanssa. Ohjelman valmistelusta on kerrottu Uudenmaan liiton verkkosivuilla, jolloin Uudenmaan asukkailla on ollut mahdollisuus tutustua ohjelman valmisteluvaiheisiin. Jos maakuntahallitus syyskuussa hyväksyy ohjelman ja siitä tehdyn ympäristöselostuksen, laitetaan ne verkkosivuille nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Kommentoinnin mahdollisuudesta viestitetään sosiaalisessa mediassa. SOVA-laki (200/2005) asettaa velvoitteet maakuntaohjelmasta vastaavan viranomaisen selvittää ja arvioida ohjelman sekä sen vaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset ja laatia ohjelman ympäristöselostuksen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsauksen tiedoksi ja viedä sen tiedoksi maakuntavaltuustolle tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

11 PÖYTÄKIRJA 6/ Vastuujohtaja: Valmistelija: Juha Eskelinen Lauri Kuukasjärvi Liisa Hyttinen Päätös: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti merkitä Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsauksen tiedoksi ja viedä sen tiedoksi maakuntavaltuustolle tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

12 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista koskien Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa 176/05.00/2013 MHS Lausunto Valitusten viitteet Valitusoikeus Valitusten keskeinen sisältö Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan Bastukärrin logistiikka-aluetta koskevalla muutoksella palauttamalla alue kaavaan siinä muodossa, kuin se oli nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa. Maakuntavaltuuston päätöksestä on tehty 11 valitusta. Hallinto-oikeus on pyytänyt maakuntahallitusta antamaan lausuntonsa valitusten johdosta. Lausunto tulee toimittaa hallinto-oikeudelle mennessä. Maakuntahallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Dnrot: 04872/17/4101, 05014/17/4101, 05050/17/4101, 05052/17/4101, 05055/17/4101, 05057/17/4101, 05111/17/4101, 05115/17/4101, 05121/17/4101, 05136/17/4101, 05137/17/4101 Valituksen ovat jättäneet: BF-Lento Oy, * * * * * * * *, * * * * * * * * * *, * * * * * * * * * * * *, Malmin lentoaseman ystävät ry, * * * * * * * *, Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry, Porvoon Seudun Lintuyhdistys Borgå Nejdens Fågelförening r.y., Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan piiri ry, Vantaan kaupunki ja * * * * * *. Kuntalain (365/1995) 92 :n 1. momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain momentin mukaan kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä kunnallisvalituksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Valituksen jättäneillä on ollut valitusoikeus asiassa. Valituksissa on vaadittu maakuntavaltuuston päätöksen kumoamista lainvastaisena valituksessa mainituin osin sekä kumoamaan, muuttamaan tai poistamaan kaavamerkintöjä valituksissa mainituin osin. Valitukset ovat esityslistan liitteenä. Lisäksi kaikki valitusasiakirjat liitteineen ovat nähtävillä maakuntahallituksen kokouksessa. Valitusten keskeinen sisältö on kuvattu tässä lausunnossa.

13 PÖYTÄKIRJA 6/ Valitukset ovat kohdistuneet seuraaviin seikkoihin valittajittain: Malmin lentokenttää koskeva muutos ja lentotoiminnan lakkaaminen Päätöksen ristiriita perustuslain kulttuuriperinnön vaalimista koskevan säännöksen kanssa BF-Lento, * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * * *, * * * Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällön puutteellisuus, koska siinä ei mainittu lentoaseman muutoksia tai lakkauttamisen mahdollisuutta * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * * *, * * * Vuorovaikutusprosessin puutteellisuus, koska lentokentän lakkauttaminen ja valtakunnallisen rajanylityspaikan menettäminen ei ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausuttavien asioiden joukossa * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * Lentokentän ottaminen mukaan maakuntakaavaluonnokseen ei ole perusteltua, koska se on ristiriidassa Helsingin kaupungin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antaman lausunnon kanssa * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * Kaavan vaikutusten arvioinnin ja selvitysten puutteellisuus ja virheellisyys mm. rakentamismahdollisuuksien, taajamatoimintoihin siirtymisen vaikutusten sekä taloudellisten, kulttuurihistoriallisten ja ilmailua koskevien vaikutusten osalta BF-Lento, * * * *, * * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * * * Muistutuksiin annettuihin vastineisiin vastaaminen kollektiivivastauksella käsittelemättä yksittäisiä muistutuksia * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * * *, * * * Ristiriita RKY-merkinnän kanssa ja merkinnän toteuttamisen ja turvaamisen puutteellisuus mm. kiitoteiden osalta BF-Lento, * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * *, * * * * * Luonnon- ja ympäristöarvoille aiheutuvien vaikutusten selvittämisen puutteellisuus, mm. lepakot ja perhoset sekä linnut ja kasvisto BF-Lento, Malmin lentoaseman ystävät, * * * Lentokenttäalueen linnoitusten suojelemisen huomioimatta jättäminen * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * Ympäristöministeriön, museoviraston ja kuntaliiton kulttuuriperintöä koskevan oppaan ohjeiden vastainen menettely ja sen johdosta aiheutunut kaavan puutteellinen valmistelu Malmin lentoaseman ystävät, * * * Maakuntakaavassa ei voi tiivistää aluetta asuinkäyttöön asukkaalle * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * * Helsingin uuden hyväksytyn yleiskaavan vaikutusten sivuuttaminen ja uusien lausuntojen pyytämättä jättäminen ja uuden kaavavalmistelun käynnistämättä jättäminen * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * * *, * * *

14 PÖYTÄKIRJA 6/ Helsingin kaupunginmuseon muista suunnitelmista antamien lausuntojen sekä kaupungin teettämän ympäristöhistoriaselvityksen huomioon ottamatta jättäminen * * * * Maakuntakaavan hallituksen kehysriihipäätöksen vastaisuus ja kaavan selostuksen puutteellisuus, koska valtio ei ole tehnyt päätöstä siviili-ilmailun lopettamisesta * * * *, Malmin lentoaseman ystävä, * * * Valtion tahtotilan sivuuttaminen lentokentän olemassaolon ja kulttuurihistoriallisen ominaisluonteen säilyttämisessä * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * Valtakunnallisen rajanylityspaikan lakkauttamisen aiheuttaminen ja sulkemisesta saavutettavuuteen aiheutuvien vaikutusten selvittämättä jättäminen * * * *, * * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * * Lentokentän lakkauttamisen valtakunnallisten vaikutusten selvittämättä jättäminen kaavamerkinnän tosiasiallisesti johtaessa valtakunnallisesti merkittävän lentoaseman sulkemiseen * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * * *, * * * Perätön väite kaavaselostuksessa koskien mahdollisuutta harrasteilmailun siirtämistä muulle lentokentälle Uudellamaalla * * * *, Malmin lentoaseman ystävät, * * * Maakuntakaavassa ei ole riittävästi otettu huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita * * * * *, * * * * * Maakuntakaavassa ei ole kiinnitetty huomiota alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen alueelle suunnitellussa rakentamisessa * * * * * Tiivis ja tehokas rakentaminen on ristiriidassa alueen kulttuuriympäristön ominaisluonteen ja arvojen kanssa * * * *, * * * * *, * * * * * Bastukärrin logistiikka-alueen laajennus Logistiikka-alueen laajennuksen poistaminen Nikinmäen omakotiyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan piiri ry, Vantaan kaupunki Logistiikka-alueen laajentamisen vaikutusten riittämätön selvittäminen Vantaan kaupunki Logistiikka- ja louhintahankkeiden liikenteen ohjaamisen poistaminen Jokivarrentieltä Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan piiri ry, Vantaan kaupunki Maakuntavaltuutetun esteellisyys osallistua päätöksentekoon Nikinmäen omakotiyhdistys

15 PÖYTÄKIRJA 6/ Porvoon merialueen tuulivoimavaraus Tuulivoimavarauksen poistaminen Porvoon seudun lintuyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan piiri ry SL-varaukset SL-varausten palauttaminen voimassa olevien maakuntakaavojen mukaisiksi Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan piiri ry Viherrakenteen tavoitteiden toteutuminen Kaavalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen viherrakenteen osalta Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan piiri ry Ulkoilureittimerkintä Sipoon Immersbyssä ja kaavan valkoisten alueiden suunittelumääräys Ulkoilureittimerkinnän poistaminen ja valkoisia alueita koskevan suunnittelumääräyksen muuttaminen * * * * * * * * * * * * Vaatimus toimeenpanokiellosta valituksenalaisilta osilta Valittajat ovat pyytäneet hallinto-oikeutta asettamaan maakuntavaltuuston päätöksen täytäntöönpanokieltoon seuraavilta osin: Malmin lentokenttää koskeva muutos ja lentotoiminnan lakkaaminen Täytäntöönpanon kieltäminen, kunnes valitus on lainvoimaisesti ratkaistu BF-Lento Oy, * * * *, * * * * * Täytäntöönpanokiellon asettaminen Malmin lentokentälle ja sen melualueelle Malmin lentoaseman ystävät, * * * Täytäntöönpanokiellon asettaminen Malmin lentokentän alueelle BF-Lento Bastukärrin logistiikka-alueen laajennus Kaavan asettaminen valituksen alaisilta osin toimenpidekieltoon Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan piiri ry Porvoon merialueen tuulivoimavaraus Kaavan asettaminen valituksen alaisilta osin toimenpidekieltoon Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan piiri ry SL-varaukset Kaavan asettaminen valituksen alaisilta osin toimenpidekieltoon Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan piiri ry Osassa valituksia valittajat ovat lisäksi vaatineet velvoittamaan Uudenmaan liittoa korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa.

16 PÖYTÄKIRJA 6/ Lausunnon antaminen Valitusten hylkääminen Uudenmaan liiton hallintosäännön 15 mukaan maakuntahallitus antaa selityksen maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta sekä käyttää liiton puhevaltaa tuomioistuimessa. Maakuntahallitus pyytää hallinto-oikeudelta valitusten hylkäämistä perusteettomina alla selostetuin perustein. Yleistä 4. vaihemaakuntakaavasta Perusteet valitusten hylkäämiselle Uudenmaan liitto viittaa 4. vaihemaakuntakaavan selostukseen, jossa on esitetty: Kaavaratkaisun lähtökohdat Uusimaa suunnittelualueena Kaavan tavoitteet ja sisältö Kaavaratkaisu Kaavan oikeusvaikutukset Vaikutusten arviointi Toteuttaminen ja seuranta 4. vaihemaakuntakaavan teemojen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suhde Malmin lentoaseman muutos ja lentotoiminnan lakkaaminen Uudenmaan liitto toistaa 4. vaihemaakuntakaavan muistutusvastineissaan antamansa vastauksen: Malmin lentokenttäalue on osoitettu nähtäville asetetussa kaavaehdotuksessa taajamatoimintojen alueena, jota koskee tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintä ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä. Alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa puoltaa alueen kehittämistä tiiviinä taajamatoimintojen alueena. Ominaisuusmerkintä puolestaan tunnistaa alueen kulttuurihistorialliset arvot. Kaavaehdotus täyttää Malmin lentokenttäaluetta koskevan kaavaratkaisun osalta valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja on maakuntakaavalle maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjen sisältövaatimusten mukainen. Maakuntakaavaehdotus toteuttaa lainvoimaisen Uudenmaan maakuntakaavan Malmin lentokenttäaluetta koskevan suunnittelumääräyksen, jonka mukaan alue varataan yleisilmailukentäksi ja kun alueen käyttö lentokenttätoimintaan päättyy, se varataan taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavaehdotuksessa on Malmin lentoasemaa koskevassa kaavaratkaisussa otettu asianmukaisesti huomioon aluetta koskeva voimassa olevan maakuntakaavan liikennealue ja sitä koskeva suunnittelumääräys, kentän tämän hetkinen sopimus- ja päätöstilanne sekä ratkaisut, jotka koskevat kentällä nyt toimivien viranomaistehtävien uusia sijoituspaikkoja. Uudenmaan liitto on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 8 :n edellyttämällä tavalla tarpeellisessa määrin yhteistyössä asianomaisten kuntien, valtion viranomaisten ja muiden maakuntakaavoituksen kannalta keskeisten tahojen kanssa sekä ollut valtakunnallisesti merkittävissä asioissa yhteydessä ympäristöministeriöön ja niihin ministeriöihin, joita asia koskee. Kaavaratkaisua laadittaessa on ollut

17 PÖYTÄKIRJA 6/ käytettävissä riittävät selvitykset ja vaikutukset on arvioitu huomioon ottaen maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana. Lausuntomenettelyssä ja lakisääteisessä viranomaisneuvottelussa voivat viranomaiset esittää kaikki kaavaehdotusta koskevat kantansa ja muutosesityksensä, joten erillinen kuuleminen yksittäisestä kaavaratkaisusta ei ole tarpeen. Maakuntakaavaehdotus on ollut lausunnoilla maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 :n edellyttämällä tavalla Säännöksen tarkoituksena on että kaavaehdotusta valmisteltaessa olisi mahdollista ottaa kuntien ja viranomaisten näkemykset huomioon nähtäville asetettavassa kaavaehdotuksessa. Lausunnoilla ollut kaavaehdotus oli Malmin lentokentän osalta saman sisältöinen kuin nähtävillä ollut kaavaehdotus. Lausunto saatiin myös liikenne- ja viestintäministeriöltä, puolustusministeriöltä, ympäristöministeriöltä, liikennevirastolta, Trafilta ja Finavialta. Lausunnoissaan eivät kyseiset tahot ottaneet kantaa Malmin lentokenttää koskevaan kaavaratkaisuun. Sen sijaan Museovirasto totesi lausunnossaan, että Malmin lentoaseman osoittaminen maankäytöltään tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi on olennaisessa ristiriidassa alueen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen ja suojelutavoitteiden kanssa. Tehokas maankäyttö ei täytä vaatimuksia eri valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittamisesta eikä alueen historialliseen kehitykseen soveltuvasta alueidenkäytöstä. Virasto katsoi, että Malmin lentoaseman osalta kaavaehdotus ei täytä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonympäristöä koskevaa erityistavoitetta eikä se täytä MRL:n maakuntakaavan laatimiselle asettamia sisältövaatimuksia maiseman ja kulttuuriperinnön vaalimisesta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen edellyttämä viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa eivät osallistujat ottaneet kantaa kaavaehdotuksessa esitettyyn Malmin lentoasemaa koskevaan kaavaratkaisuun. Museovirasto oli kutsuttu viranomaisneuvotteluun, mutta ei ollut paikalla. Kaavaehdotuksessa on kiinnitetty maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n edellyttämällä tavalla erityistä huomiota maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Malmin lentokentän alue on osoitettu kaavaehdotuksessa inventoinnin Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) mukaisesti ominaisuusmerkinnällä valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Merkintä koskee rakennuksia ja rakenteita, ei toimintoja. Ratkaisu toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maakuntakaavan tehtävä on toteuttaa sekä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita että RKY-alueelle asetettuja tavoitteita. Tämä edellyttää eri alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittamista. Yhteensovittaminen on ratkaistu Malmin lentoaseman alueella tavalla, joka mahdollistaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnallisten arvojen huomioon ottamisen. Sekä taajamatoimintojen alueen, tiivistettävän alueen että valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön suunnittelumääräyksissä korostetaan alueen ominaisluonteeseen kuuluvien arvojen huomioon ottamista yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Yksityiskohtainen suunnittelu tapahtuu kuntakaavoituksen kautta, jonka yhteydessä kehittämisperiaatemerkintänä maakuntakaavassa esitetty tiivistettävän taajamatoimintojen alue voi tarkentua tavalla, joka ottaa asianmukaisesti huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot.

18 PÖYTÄKIRJA 6/ Malmin kenttää korvaavan uuden kentän osoittamisesta ei ole tehty viranomaispäätöstä. Näin ollen Uudenmaan liitolla ei ole ollut edellytyksiä osoittaa korvaavaa kenttää. Aiheeseen voidaan palata asian jatkovalmistelun mahdollisesti niin vaatiessa seuraavissa maakuntakaavoissa. Maakuntakaava on ohjaava ja mahdollistava kaava. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua kaavakartan ja suunnittelumääräysten kautta. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue sisältää mm. paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Suunnittelumääräyksessä on velvoite ottaa huomioon vaikutukset Natura 2000-verkoston alueisiin ja estää alueiden perusteena olevien luonnonarvojen merkittävä heikentäminen. Lisäksi Uudenmaan liitto toteaa seuraavaa: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa Malmin lentokenttä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ominaisuusmerkinnällä. Malmin lentokenttä kuuluu Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -inventointiin (RKY 2009), joka on otettu valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi ja joka on alueiden käytön suunnittelun lähtökohtia kuten maankäyttö- ja rakennuslaissa maakuntakaavasta säädetään (MRL 24 ja 28 ). Alueen valtakunnalliset rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja tiiviskin kaupunkirakenne pystytään sovittamaan yhteen. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenään etenkin alueilla, joissa on voimakasta kasvupainetta. Asia on tunnistettu ja otettu huomioon maakuntakaavaratkaisussa. Myös Malmia koskee maakuntakaavan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön suunnittelumääräys, joka edellyttää, että maakuntakaavassa osoitettu käyttötarkoitus (taajama) sovitetaan yhteen maisema- ja kulttuuriarvojen kanssa. Malmin lentoasemaan liittyviä rakennusten ja rakenteiden kulttuurihistoriallisia arvoja voidaan säilyttää ja vaalia, vaikka alueen käyttötarkoitus muuttuu. Malmin lentokenttää koskevissa valituksissa on tuotu esille, kuinka Malmin lentokenttä on saanut kotimaisia ja ulkomaisia tunnustuksia. Uudenmaan liitto ei kiistä Malmin lentokentän kulttuurihistoriallisia arvoja eikä sen saamia kansainvälisiä tunnustuksia. Maakuntakaavan laatiminen perustuu kuitenkin ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin, ja siihen, mitä siellä maakuntakaavoituksesta säädetään. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jonka vaikutusten arviointikin on mahdollista tehdä vain yleispiirteisellä tasolla. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä tehdyt selvitykset otetaan huomioon maakuntakaavaa toteutettaessa maankäyttö- ja rakennuslain ja luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla. Maakuntakaavan taajama-toimintojen alue sisältää paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet, jotka voidaan kohdentaa alueille, joille selvitykset osoittavat erityisiä luontoarvoja. Lisäksi on huomattava, ettei maakuntakaava sisällä aluekohtaista mitoitusta asukasmäärälle eikä yksityiskohtaiseen rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelussa on kuultu Finaviaa ja liikenne- ja viestintäministeriötä. Kumpikaan näistä ilmailutoiminnasta vastaavasta viranomaisesta ei ole viranomaisneuvotteluissa tai lausunnoissaan tuonut esiin sitä, että Uudenmaan 4.

19 PÖYTÄKIRJA 6/ vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisu Malmin lentokenttäalueen osalta heikentäisi valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista ilmailukapasiteettia. Myöskään rajanylitysasioista vastaavalla sisäministeriöllä ei ole ollut huomauttamista Malmin alueen maakuntakaavaratkaisuun. Vaihemaakuntakaavan valmisteluprosessiin kuuluva vuorovaikutus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen mukaista. Kuntien jäsenillä ja muilla osallisilla on ollut lainsäädännön edellyttämä mahdollisuus arvioida kaavoitusta ja lausua siitä mielipiteensä. Maakuntakaavan vuorovaikutuksen kautta kaavan valmistelusta on tiedotettu liiton kotisivuilla ja maakuntakaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä ja kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti Kaikkien halukkaiden on ollut mahdollista osallistua keskusteluun kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista keskeisistä kysymyksistä koko kaavaprosessin ajan. Kaavan vuorovaikutusmahdollisuuksista on kerrottu osallisille osallistumisja arviointisuunnitelmassa. Lisäksi Malmin lentokenttään liittyvästä kaavaprosessista on tiedotettu aktiivisesti jo ennen maakuntakaavan julkisesti nähtäville tuloa : Maakuntahallituksen kokoustiedote Tiedote Maakuntahallituksen puheenjohtajan blogikirjoitus Artikkeli Maakuntahallitus on käsitellyt ensimmäisen kerran Malmin alueen kaavaratkaisua kokouksessaan , jolloin se on merkinnyt Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksen tiedoksi Malmia koskevan äänestyksen jälkeen maakuntajohtajan ehdotuksen mukaisesti ja päättänyt oikeuttaa toimiston lähettämään kaavaluonnoksen lausunnoille ja asettamaan sen nähtäville. Valituksissa on mm. esitetty, että selostuksen arviointitekstissä on perätön väite ilmailutoiminnan siirtomahdollisuuksista ja pitää selostustekstissä esitettyjä asioita muutoinkin puutteellisina tai väärinä. Kaavaselostuksesta on säädetty MRL:n 29 :ssä ja tarkemmin sen sisällöstä on säädetty MRA:n 10 :ssä. MRL:n mukaan kaavaselostus ei ole oikeusvaikutteinen samalla tavoin kuin kaavakartta ja kaavamerkinnät ja määräykset. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan kaavaselostus täyttää sille MRL:ssä esitetyt vaatimukset ja sen perusteella on voitu tehdä kaavaratkaisua koskevat päätökset. Kaavaselostuksen teksti olisi joltain osin tullut kirjoittaa paremmin. Mm. lentotoiminnan siirtomahdollisuuksia koskeva arviointiteksti, johon valituksessa viitataan ( voi siirtyä muille Uudellamaalla harrasteilmailua harjoittaville kentille lisäten ilmailu-toimintaa ja siihen liittyvää muuta liikennettä niillä." olisi tullut kirjoittaa toisin. Arviointi-tekstistä saa liian optimistisen käsityksen siirtomahdollisuuksista, vaikka todennäköisesti vain osa harrastetoiminnasta voi siirtyä olemassa oleville kentille Uudellamaalla ja muualle Etelä-Suomeen. Lainsäädäntö ei edellytä, että kaikkien maakuntakaavan luonnoksesta tai ehdotuksesta saatujen lausuntojen, mielipiteiden tai muistutusten tulisi johtaa kaavaluonnoksen tai ehdotuksen muutoksiin, vaan harkintavalta asiassa on kaavoittajalla. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan perustaksi laaditut selvitykset ovat kaavan yleispiirteisyys ja tarkkuustaso huomioon ottaen maankäyttö- ja

20 PÖYTÄKIRJA 6/ rakennuslain 9 :n mukaiset ja riittävät. Uudenmaan liiton tekemien luonto-, kulttuuriympäristö ja muiden selvitysten pohjalta oli riittävästi arvioitavissa Malmin alueen kaavaratkaisun toteuttamiskelpoisuus. Bastukärrin logistiikka-alueen laajennus Uudenmaan liitto toistaa lausuntovastineessaan antamansa vastauksen: Bastukärrin logistiikka-alueen eteläosan laajennus luonnokseen verrattuna perustuu tilatarpeen lisäksi myös siihen, että laajennetun alueen kautta liikenne voidaan suunnata myös etelään Jokivarrentielle. Logistiikka-alueen rajauksen muutokselle ei ole perustetta. Lisäksi Uudenmaan liitto toteaa seuraavaa: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan perustaksi laaditut selvitykset Bastukärrin logistiikka-alueesta ovat kaavan yleispiirteisyys ja tarkkuustaso huomioon ottaen maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaiset ja riittävät. Uudenmaan liiton tekemien selvitysten (Uudenmaan liiton julkaisut E140 ja E152 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan logistiikka-alueiden liikennetarkastelu) pohjalta oli riittävästi arvioitavissa Bastukärrin logistiikka-alueen toteuttamiskelpoisuus maakuntakaava-tasolla. Logistiikka-alueen merkinnällä osoitetaan laajoja yhtenäisiä alueita logistiikalle ja logistiikkaintensiiviselle teollisuudelle sekä niitä tukeville toiminnoille. 4. vaihemaakuntakaavan logistiikkamerkintä ei edellytä tai sulje pois kiviainesten ottoa. Logistiikka-alueen käyttöönotto vaatii minimissään tavanomaista rakennuspaikan rakennettavuuteen liittyvää pinnan tasaamista sekä maa- ja kivimassojen siirtoa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä kiviaineshuoltoa. Maa-ainesten ottoon liittyvä lupaharkinta perustuu maa-aineslakiin. Maa-aineshankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset tulevat käsiteltäviksi myös ympäristölupamenettelyssä. Maa-aineslain mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa laissa säädettyjen rajoitusten kanssa. Bastukärrin alueen kiviaineshankkeen laajuutta ja kestoa ei voida perustella maakuntakaavalla, vaan kyseessä on hanketoimijan maa-aineslain mukainen toiminta. Täten myöskään louhintahankkeen liikennevaikutuksia ei ole ollut syytä arvioida maakuntakaavassa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetun Bastukärrin logistiikka-alueen toteutus edellyttää alueen yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Maakuntakaavaratkaisu, jossa logistiikan aluevaraus ulottuu pohjoisessa maantie 148:lle ja etelässä Jokivarrentielle tukee sellaista kuntakaavoituksen ratkaisua, jossa alueelle on sekä pohjoinen että eteläinen katuyhteys. Myös huoltovarmuuden kannalta tällainen ratkaisu on tarkoituksenmukainen. Koska katuyhteyksiä ei osoiteta maakuntakaavassa, kunta voi kuitenkin toteuttaa yhteyden Jokivarrentielle, vaikka maakuntakaavan aluevaraus ei ulottuisi tiehen asti. Valituksessa on esitetty, että maakuntakaavan hyväksymispäätös uhkaa logistiikka-alueen etelä-osan luontokohdetta. Valituksessa ei ole tarkemmin yksilöity luontokohdetta, mutta sillä tarkoitettaneen Bastukärrin luontoselvityksessä (Rudus Oy:n maa-ainestoiminta Bastukärrissä

21 PÖYTÄKIRJA 6/ Sipoossa, ) selvitettyä kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Kyseisen lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymisedellytyksiä on jo arvioitu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Uudenmaan ELY-keskus on yhteisviranomaisen lausunnossaan (Rudus Oy:n maa-ainestoiminta Bastukärrissä Sipoossa, ) todennut ko. esiintymästä, että kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyminen alueella voidaan turvata toteuttamalla kirjoverkkoperhosen suojelu- ja seurantasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet. Koska logistiikka-alueen toteuttamisessa on todennäköisesti helpompi turvata kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikat kuin laaja-alaisen kiviainestenottoalueen yhteydessä, ei maakuntakaavaratkaisun voida katsoa vaarantavan lajia alueella. MRL:n 32 :n 3. mom. mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa muutoin kuin kaavaa muutettaessa. Sipoossa on voimassa oikeusvaikutteinen Sipoon yleiskaava 2025, jonka Sipoon valtuusto hyväksyi Sipoon yleiskaava 2025 kuulutettiin lainvoimaiseksi Valittajan käsityksen mukaan valtuutettu * * * * * * * * on ollut esteellinen kaava-asian käsittelyssä, koska hän on HOK-Elannon edustajiston sekä hallintoneuvoston 2017 jäsen ja nauttii siten kyseiseltä yhteisöltä taloudellisia etuja. Maankäyttö- ja rakennuslain 31 mukaan maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä elin, joka Uudenmaan liitossa on maakuntavaltuusto. Koska Uudenmaan liitto on kuntayhtymä, sovelletaan siihen kuntalakia sanotun lain 86 nojalla. Kuntalain 52 :n mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolaissa tarkoitettua läheistään. Valittaja ei ole näyttänyt, että asia koskisi henkilökohtaisesti valtuutettu Månssonia tai hänen läheistään. Månssonin HOK-Elannolta saamat taloudelliset edut eivät ole olleet riippuvaisia siitä, minkä kannan hän on ottanut tehdessään päätöksiä maakuntavaltuutettuna. Jäsenyys HOK-Elannon edustajistossa tai hallintoneuvostossa ei aiheuta tilannetta, josta syntyi lain tarkoittama esteellisyys osallistua 4. vaihemaakuntakaavaa koskevaan päätöksentekoon maakuntavaltuustossa Porvoon merialueen tuulivoimavaraus Uudenmaan liitto toistaa 4. vaihemaakuntakaavan muistutusvastineissaan antamansa vastauksen: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on laadittu nykyisen lainsäädännön ja tuulivoimarakentamista suunnittelua ohjaavan ohjeistuksen puitteissa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus perustuu kaavaan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 edellyttävät. Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua kaavakartan ja erityisesti suunnittelumääräysten kautta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimalle soveltuva alue edellyttää toteutuakseen hanketoimijaa sekä alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jonka yhteydessä vaikutuksia arvioidaan tarkemmin.

22 PÖYTÄKIRJA 6/ Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan tuulivoimaratkaisun perustaksi on laadittu linnustoselvitys, joissa on tarkasteltu kaavaehdotuksessa esitettyjen maakunnallisten tuulivoima-alueiden kokonaisvaikutuksia muuttolinnustoon ja Natura-alueisiin. Selvityksessä käytetyt lintujen muuttoreittejä ja lintumääriä koskevat tiedot on saatu Helsingin Seudun Lintutieteelliseltä yhdistykseltä Tringalta ja Porvoon seudun lintuyhdistykseltä. Muuttotarkastelussa ovat mukana BirdLife Suomen julkaisema Lintujen päämuuttoreitit Suomessa raportin sisältämä tuulivoimasuunnittelun kannalta merkittävin lintulajisto. Muuttoreiteistä on tiedot päämuuttoreiteistä sekä niiden puskurivyöhykkeistä. Muuttoreitit ja lintumäärät koskevat sekä kevät- että syysmuuttoreittejä. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevassa oppaassa (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) todetaan, että maakuntakaavoituksessa selvitetään olemassa olevaa aineistoa ja osallistumista hyödyntäen linnuston kannalta arvokkaat kohteet. Kaavaa varten näin on toimittu käyttämällä parasta saatavilla olevaa aineistoa koskien lintujen muuttoreittejä ja muuttavia lintumääriä. Linnustoselvitys toteaa samaa kuin muistutus, että kaavassa esitetyt tuulivoimala-alueet sijoittuvat usean lajin kansainvälisesti merkittävälle muuttoreitille. Selvityksen mukaan törmäysmäärien arvioidaan jäävän melko vähäisiksi suurista muuttajamääräistä huolimatta. Tuulivoimalat voivat vaikuttaa lintujen muuttomatkojen pituuksiin ja aiheuttaa häiriöitä tai lentoesteitä pesiville, lepäileville tai ruokaileville linnuille. Vaikutukset lintupopulaatioihin eivät kuitenkaan ole todettu merkittäviksi minkään tarkastelussa olleen lajin kohdalla. Natura-alueiden lintudirektiivin lajeihin voi selvityksen mukaan kohdistua vaikutuksia. Selvityksessä kuitenkin todetaan, että maakunnalliset tuulivoima-alueet on mahdollista toteuttaa siten, että merkittäviä muuttolinnustoon tai Natura-alueisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ei muodostu. Haitallisten vaikutusten välttäminen edellyttää yksityiskohtaisemmalta suunnittelulta tuulivoimaloiden huolellista sijoittelua sekä harkintaa voimaloiden enimmäismäärissä. Lisäksi Uudenmaan liitto toteaa seuraavaa: Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet on Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettu ominaisuusmerkinnällä, jolla ympäristöministeriön ohjeen (Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset s. 48) mukaan osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä osa-alueiden erityisominaisuuksia, joiden säilyminen halutaan turvata tai joiden asettamat reunaehdot on otettava huomioon suunniteltaessa alueiden käyttöä. Ominaisuusmerkinnällä osoitettujen alueiden laajuuden ja yleispiirteisyyden takia alueiden tarkemmassa suunnittelussa on riittävät mahdollisuudet turvata linnusto- ja muiden ympäristövaikutusten vähentäminen. Söderskärin alueen tuulivoimahanke ei todennäköisesti ole ajankohtainen ennen kuin maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolella, kun tuulivoimatuotannon teknistaloudellinen kehitys on edennyt. Kaavaratkaisulla on kuitenkin haluttu säilyttää mahdollisuus Söderskärin merialueen tuulivoimatuotannolle tulevaisuudessa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetun tuulivoima-alueen toteutus edellyttää alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua, kaavoitusta ja luvitusta, jolloin tulevat selvitettäväksi myös ympäristöön liittyvät reunaehdot

23 PÖYTÄKIRJA 6/ maakuntakaavamääräysten ja lainsäädännön mukaisesti. Viherrakenteen tavoitteiden toteutuminen ja SL-varaukset Alle 5 ha:n SL-varauksiin liittyen Uudenmaan liitto toistaa 4. vaihemaakuntakaavan muistutusvastineissaan antamansa vastauksen: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta alle viiden hehtaarin kokoisia luonnonsuojelualueita. Ratkaisun keskeiset perusteet on tavoite kaavakartan selkeydestä ja maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana. Alle viiden hehtaarin kohteilla ei pienialaisina ole vastaavaa merkitystä maakuntatason alueidenkäytön ohjauksen kannalta kuin laajemmilla alueilla. Jo toteutuneilla alle viiden hehtaarin luonnonsuojelualueilla on suoja luonnonsuojelulain mukaisten päätösten tai valtion hankintapäätösten kautta. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä kaikki, myös alle viiden hehtaarin luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet on otettava huomioon. Kaavaselostuksen liitekartalla esitetään kaikki ne alle viiden hehtaarin kokoiset toteutuneet luonnonsuojelualueet, jotka sijaitsevat kaavassa esitettävien luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Viherrakenteen tavoitteiden toteutumiseen liittyen valittajan mukaan kaava ei tällaisenaan toteuta Uusimaa-ohjelman kolmatta kärkeä: Kestävä luonnontalous - Miten takaamme luonnonvarojen kestävän käytön ja säilytämme luonnon monimuotoisena eikä yhtä kaavan päätavoitteista "Turvataan luonnon monimuotoisuus, niin että ekologisen verkoston ydinalueet ovat yhtenäisiä ja että yhteydet alueiden välillä säilyvät. Uudenmaan liitto toistaa muistutusvastineessaan antamansa vastauksen: Viherrakenne on maakuntakaavaehdotuksessa määritelty viheralueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamana verkostona. Maakuntakaava on osa alueiden käytön suunnittelujärjestelmää. Kuntien alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi myös viherrakenteen osalta laativat kunnat yleis- ja asemakaavoja. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman maankäytöstä maakunnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakuntakaavassa osoitetaan aluevarauksia vain siltä osin kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Siten maakuntakaavassa voidaan osoittaa vain osa viheralueista ja viheryhteyksistä. Sen viherrakenne muodostuu luonnonsuojelualueista, Natura 2000-verkoston alueista, pohjavesialueista, geologisista muodostumista, laajoista yhtenäisistä metsäalueista (MLY), virkistysalueista, viheryhteystarpeista ja ulkoilureiteistä sekä ns. valkoisista alueista. Myös eräiden muiden kaavamerkintöjen, kuten teollisuus-, logistiikka- tai tuulivoima-alueiden, suunnittelumääräyksiin on sisällytetty luontoarvojen huomioon ottaminen. Muistutuksessa mainitut kaavan ja Uusimaa-ohjelman tavoitteet toteutuvat kaavassa yllä mainittujen kaavamerkintöjen sekä niitä koskevien suunnittelumääräysten kautta. Näin ollen kaavaehdotuksen voidaan katsoa riittävässä määrin turvaavan maakunnan viherrakenteen. Lisäksi Uudenmaan liitto toteaa seuraavaa: Kuten valittaja toteaa, on lausunnoilla olleesta kaavaehdotuksesta poistettu SL-varauksia ja LUO-varaukset. Varausten poistamisesta on päättänyt maakuntahallitus. Maakuntahallituksen perusteet alle 5 ha:n SL-varausten poistamiselle on esitetty edellä tässä lausunnossa. LUO-alueiden poistaminen perustui sille, että kaavaprosessin aikana jäi laajasta

24 PÖYTÄKIRJA 6/ vuorovaikutuksesta ja kaavaratkaisun edelleen tarkentamisesta huolimatta avoimeksi merkittäviä kysymyksiä liittyen erityisesti viranomaisten edellytyksiin edistää maakuntakaavan toteuttamista, maanomistajiin kohdistuviin vaikutuksiin sekä myös käytetyn Zonation-menetelmän riittävyyteen ainoana LUO-merkinnän lähtökohtana. LUO-alueet oli perusteltua poistaa kaavaratkaisusta, koska niiden ei voitu katsoa saavuttavan riittävän voimakasta ja tulkinnaltaan selkeää ohjausta suhteessa yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. Lausunnoilla olleessa maakuntakaavaehdotuksessa oli osoitettu soidensuojelutyöryhmän inventointiaineistoista tunnistamat valtakunnallisesti arvokkaat suot SL-alueina. Maakuntahallituksen päätös poistaa näille suoalueille osoitettuja SL-merkintöjä kaavakartalta perustui useisiin kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin, joissa todettiin kaavaehdotuksen vaarantavan vapaaehtoisuuteen perustuvan suojelun toteutumisen ja mahdollisesti haittaavan soidensuojelua pitkällä aikavälillä. Uudellamaalla suoluonnon suojelu on erityisen tärkeää ja siten on tarpeen välttää maankäytön suunnittelussa ratkaisuja, jotka voivat vaarantaa suojelun edellytyksiä ja heikentää halukkuutta vapaaehtoiseen suojeluun. Oli perusteltua poistaa kaavaratkaisusta ne valtakunnallisen suoinventoinnin alueet, jotka eivät ole valtion omistuksessa. Kaavakartalla osoitetaan luonnonsuojelualueina kuitenkin edelleen ne suoalueet, jotka ovat jo lainvoimaisissa kaavoissa osoitettu luonnonsuojelualueiksi. Kaavaratkaisu edistää soidensuojelua varmistamalla, ettei vaihemaakuntakaavassa osoiteta valtakunnallisen suoinventoinnin alueille luonnonarvoja ja suojeluedellytyksiä vaarantavaa maankäyttöä. Poistetuista LUO- ja SL-merkinnöistä huolimatta kaavan voidaan säilytettävien viherrakenteen merkintöjen ja niitä koskevien suunnittelumääräysten kautta katsoa riittävässä määrin täyttävän sille asetetut tavoitteet ja turvaavan maakunnan viherrakenteen. Ulkoilureittimerkintä Sipoon Immersbyssä ja kaavan valkoisten alueiden suunnittelumääräys Uudenmaan liitto toistaa muistutusvastineessaan antamansa vastauksen: Kaavassa osoitetuille valkoisille alueille voi sijoittua paikallisesti merkittävää maankäyttöä, ja niiden suunnittelusta päättää kunta. Helsingin seudun valkoisia alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan valkoiset alueet on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Valkoiset alueet, kuten muukin maakuntakaavassa osoitettu maankäyttö tarkentuu kuntien tarkemmassa suunnittelussa, yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai päivitettäessä yleiskaavaa. Maakuntakaavalla ei voida poistaa muistutuksessa esitettyjä ristiriitaisia elinkeinorajoituksia, joita muistuttaja yleiskaavan esittää tuoneen. Maakuntakaavassa osoitettujen ulkoilureittien tavoitteena on osoittaa maakunnalliset ulkoilureitit, jotka yhdistävät virkistysalueita ja muodostavat seudullisesti merkittävän ulkoilureittien verkoston. Ulkoilureitit ovat ohjeellisia linjauksia ja osoitetaan viitteellisinä siten, että ne eivät kulje pihapiirien, viljelysten tai muiden sellaisten alueiden läpi, joista reitistä aiheutuisi