Selkokeskus Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2009

Transkriptio

1 Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2009

2 Kielen muodot Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä.

3 Esimerkki hyvästä selkotekstistä Mikael Agricola ja ABC-kirja Kustaa Vaasan aikaan Suomen piispana oli Mikael Agricola. Hän kirjoitti ABC-kirjan eli ensimmäisen suomenkielisen aapisen. Agricola loi perustan kirjakielelle eli sille kielelle, jota kirjoitamme. Hän halusi, että suomalaiset voisivat lukea myös Raamattua omalla kielellään. Siksi hän käänsi Uuden testamentin suomen kielelle. Pertti Rajala 1989: Suomen historia selkokielellä Selkokeskus 2009

4 Mikä tekee esimerkistä hyvän? Leena Laurinen, Jyväskylän yliopisto Selkokeskus 2009 Alussa kuvataan lukijalle aika ja paikka. Tekstin teemana on Mikael Agricola, joka esitellään heti alussa. Uudet käsitteet (ABC-kirja, kirjakieli) määritellään tekstissä. Teeman kuljetus ja lauseiden sidosteisuus on loogista. Laajasta historiallisesta tiedosta on valittu oleellisin.

5 Selkokielen tarve Selkokielen tarpeesta ei ole laajoja tutkimuksia. Arvio (Hannu Virtanen 2001) pohjautuu eri tahoilta kerättyihin tilasto- ja tutkimustietoihin. Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: lapset ja nuoret 4 8 % työikäiset4 6 % yli 65-vuotiaat %. Selkokielen kohderyhmiin kuuluu yhteensä noin (4 7 %) suomalaista. Heistä pieni osa on täysin lukutaidottomia ja pieni osa tarvitsee puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia.

6 Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä (esim. ADHD, FASD) 2. joilla on kielellisiä vaikeuksia (lukivaikeus, dysfasia) 3. joiden kehitys on viivästynyt (kehitysvammaiset henkilöt ja muut, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia) 4. joilla on autismin kirjoon liittyviä oppimisvaikeuksia 5. joilla on aivoverenkierron häiriö (esim. afasia) 6. joilla on muistihäiriö (erityisesti dementoituneet henkilöt) ja osa hyvin iäkkäistä henkilöistä 7. jotka opettelevat suomea toisena tai vieraana kielenä (tavallisimmin maahanmuuttajat).

7 Selkokielen käyttäjäryhmät Näiden ryhmien lisäksi selkokielestä voi olla hyötyä henkilöille, jotka kuuluvat etniseen tai kielelliseen vähemmistöön, mielenterveyskuntoutujille, syrjäytyneille, ulkosuomalaisille, koululaisille ja suurelle yleisölle. Huomaa kuitenkin, että aina vain osa kuhunkin ryhmään kuuluvista henkilöistä hyötyy selkokielestä.

8 Ohjeita selkotekstin kirjoittajalle Selkokeskus 2009 Yleistä Noudata yleisiä oikeinkirjoitusohjeita. Muista, että selkotekstin kirjoittaminen ei ole pelkkää tekniikkaa ja ohjeiden noudattamista, vaan kirjoittajan luova panos on ensiarvoisen tärkeä samalla tavalla kuin kaikessa kirjoittamisessa.

9 Kirjoitusohjeet Huomioitava kaikki kielen tasot, esim. vain sanaston muuttaminen ei riitä. tekstitaso (aihe, kenelle, tekstilaji, rajaus) sanastotaso (tuttuus, pituus, monet merkitykset) havainnollisuus (abstraktiotaso, aika ja paikka) vaikeat rakenteet (sijamuodot, verbimuodot) lause- ja virketaso (pituus, järjestys, sidosteisuus)

10 Virke- ja lausetaso Pitkät virkkeet on purettava osiin. Helsingin Sanomien juttu Kiss-yhtyeen Suomen konsertista alkoi seuraavasti: Newyorkilaisen Kiss-yhtyeen laulaja-kitaristi Paul Stanley, 56, ja laulaja-basisti Gene Simmons, 58, ovat aikoja sitten keränneet taskuistamme varsin mukavat eläkerahastot: miljoonia myyneillä albumeilla, loppuunmyydyillä konserttikiertueilla ja rockin mielikuvituksellisimmalla oheistuotevalikoimalla. (HS )

11 Virke- ja lausetaso Ehdotus selkotekstiksi: Kiss-yhtye on kotoisin New Yorkista. Yhtye perustettiin jo vuonna 1972, ja kaksi sen jäsentä, Paul Stanley ja Gene Simmons, ovat olleet mukana alusta lähtien. He ovat nyt rikkaita miehiä. Yhtyeen levyjä on myyty miljoonia, ja loppuunmyydyt konsertit eri puolilla maailmaa ovat tuottaneet paljon rahaa. Tuloja miehet ovat saaneet myös erilaisista oheistuotteista, sillä yhtyeen kannattajat ovat ostaneet innokkaasti esimerkiksi Kiss-paitoja.

12 Selkojulkaisujen ulkoasu Teksti on ladottu oikealta liehuksi. Tavujakoja ei juuri käytetä. Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä pistettä. Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein päätteellinen kirjain. Rivien välit ovat ilmavia. Palstan leveys määräytyy kirjaimen koon mukaan. Taitossa eri elementtien välinen hierarkia on oikea.

13 Yleiskielinen esite eduskunnasta Selkokeskus 2009

14 Selkokielinen esite eduskunnasta Selkokeskus 2009

15 Selkokuva Erityisryhmien tapaa ymmärtää kuvia on tutkittu vähän. Informoivalle kuvalle voidaan nimetä joitakin vaatimuksia: Valitse laadultaan korkeatasoisia kuvia. Tarkista, että painojälki on korkeatasoinen. Valitse kuva, joka on yhtenevä tekstin kanssa, ei esimerkiksi vastakohta. Vältä erikoisia kuvakulmia. Vältä symbolisia kuvia. Rajaa turhat yksityiskohdat pois. Tarkkaile kuvien suhdetta toisiinsa, esimerkiksi hiiri ja norsu vierekkäisissä kuvissa. Huomio! Kaikki ohjeet eivät koske esteettisiä, taiteellisia kuvia.

16 Vihdoinkin hiihtosäät! Onko kuva hyvä suhteessa otsikkoon?

17 Vihdoinkin hiihtosäät! Selkokeskus 2009

18 Selkosovellukset painotuotteet selkokirjat selkolehdet selkoesitteet internet ja cd-rom selkokieliset verkkosivut cd-rom-julkaisut radio ja tv radion selkouutiset (televisiossa ei ohjelmia) näytelmät muutamia kokeiluja vuorovaikutus selkoryhmät kahdenkeskinen vuorovaikutus

19 Selkotunnukset Selkojulkaisun tunnistaa logosta. Tunnus toimii laadun takeena. Tunnuksen selkokirjoille myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. Selkokeskus myöntää tunnuksen muille selkojulkaisuille esitteille lehdille internetsivustoille (yhteistyössä Papunetverkkopalvelun kanssa). Lasten selkokirjoilla on oma logonsa. Lastenkirjojen logo

20 Selkokieliset lehdet Leija perustettu 1983 kehitysvammaisten aikakauslehti Selkouutiset perustettu 1990 ajankohtaislehti, suunnattu useille lukijaryhmille LL-Bladet perustettu 1990 Selkouutiset ruotsiksi Eräissä muissa lehdissä on pyritty selkeään ilmaisuun tai kokeiltu selkosivuja.

21 Radion selkouutiset Alkuillan Selkouutiset Radio Puheessa klo Myöhäisillan Selkouutiset Radio Suomessa klo Radio Puheessa klo Selkouutisten viikkokatsaus lauantaisin Radio Puheessa klo Radio Suomessa klo Lähetysten äänet, tekstit ja sisältökysymykset sekä arkisto internetissä yle.fi/selkouutiset Televisiossa ei vielä ole varsinaisia selko-ohjelmia.

22 Selkokieli internetissä Kaikki internetissä olevat laajat selkosivustot esitellään sivulla Esimerkiksi Kirkon selkosivut Papunet Verneri Virtuopo Oulun omahoito Mara-verkkosivut verso.palmenia.helsinki.fi/mara/

23 Muu tiedotus Tiedotusaineistoja julkaistaan yhteistyössä viranomaisten ja yritysten kanssa. Viime vuosina esitteitä on ilmestynyt muun muassa matkailusta rahankäytöstä Euroopan unionista kirjastossa asioimisesta kansanvallasta ja vaaleista eduskunnan toiminnasta. Useimmat esitteet julkaistaan myös Papunetissä. Joihinkin esitteisiin liittyy myös oheisaineistoja ohjaajalle.

24 Viime vuosien selkoesitteitä Selkokeskus 2009

25 Selkokirjat Selkokirjoja on julkaistu kaikilta kirjallisuuden aloilta. Kaikkiaan niitä on Suomessa ilmestynyt lähes 250 nimekettä. Suosituin selkokirja on Seitsemän veljestä, josta on otettu jo viides painos. Tavallisesti painosmäärä on kpl.

26 Uusimpia selkokirjoja Selkokeskus 2009

27 Vuorovaikutus ja selkoryhmät Selkokeskus 2009 Selkokielen periaatteet on luotu kirjoitetun kielen tarpeisiin. Viime vuosina on paneuduttu myös siihen, mitä selkokieli on puheessa ja vuorovaikutuksessa. Selkokeskuksen sivuilla on laaja kokonaisuus aiheesta. Selkoryhmissä luetaan selkokirjoja ja -lehtiä sekä keskustellaan luetun pohjalta. Toiminnan tavoitteena on tuettu vuorovaikutus.

28 Uudet teoriakirjat Hannu Virtanen: Selkokielen käsikirja ilmestyi lokakuussa 2009 kielen tehtävistä osoitteisiin lopussa asiahakemisto Johanna Kartio (toim.): Selkokieli ja vuorovaikutus ilmestyi joulukuussa 2009 ensimmäinen laajempi esitys tästä aiheesta

29 Selkokeskuksen palvelut Selkouutiset selkokirjat eri kustantajien selkokirjojen kirjavälitys ilmainen kirjaesite vuosittain valtiontukea selkokirjojen tekijöille ja kustantajille apua selkotekstien kirjoittamiseen ja muokkaamiseen selkologo julkaisuille tai nettisivuille selkokieleen liittyvää koulutusta ja esittelyjä myös selkoryhmistä ja vuorovaikutuksesta toimiva yhteistyöverkosto (myös kansainvälinen) kampanjoita yhteistyössä eri tahojen kanssa laaja sivusto internetissä osoitteessa

30 Yhteystiedot Selkokeskus Viljatie 4 A Helsinki puhelin (09) selkokeskus@kvl.fi Ruotsinkieliset palvelut: LL-center Vilhelmsbergsgatan 11 C Helsingfors (09) ll-center@fduv.fi