Selkoa selkokielestä. Pertti Rajala Välkky-projekti

Transkriptio

1 Selkoa selkokielestä Pertti Rajala Välkky-projekti

2 Miksi selkokieltä? Mietittyäni asiaa 50 vuotta voin nyt sanoa, että maailma on sana. Samuli Paronen Sana tuntuu hauraalta aseelta, mutta kuitenkin sillä hakataan ihminen pökerryksiin, hallitaan häntä. Pentti Haanpää Kaikista lähetetyistä viesteistä 95 % ei voi milloinkaan tavoittaa vastaanottajaa, eikä sitä ansaitsekaan. Erno Paasilinna

3 Kielen tehtäviä Kieli on ihmisen lajityyppinen ominaisuus sosiaalisen vuorovaikutuksen väline ajattelun väline ajatusten, kokemusten ja tunteiden ilmaisemisen väline elämänhallinnan väline valtaa. Tiede, taide ja koko inhimillinen kulttuuri lepää kielen varassa. Tieto kielestä auttaa ihmistä ymmärtämään ja jäsentämään kokemuksiaan. Kieli on osa identiteettiä. Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja (Mikkola ym., WSOY 2003)

4 Kieli muuttuu jatkuvasti Koulutus lisääntyy. Erikoiskielet lisääntyvät. Kansainvälistyminen lisääntyy. Tekstien määrä lisääntyy, ja samalla lisääntyy tekstilajien määrä. Visuaalisuus lisääntyy. Kirjoitus esiintyy kuvien kanssa. Kieli teknistyy (tietokoneiden vaikutus, lyhenteet ja koodit).

5 Kielen muodot Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä.

6 Selkokieli muissa kielissä selkeä yleiskieli klarspråk plain language einfache Sprache Selkokieli/selkosuomi lättläst easy to read / easy-to-read easy language leichte Sprache

7 Selkokielen tarve 2013 lapset ja nuoret 8 12 % työikäiset 6 10 % yli 65-vuotiaat yli % Selkokielen kohderyhmiin kuuluu Suomessa noin (8 12 %) henkilöä. Heistä pieni osa on mekaanisesti lukutaidottomia ja pieniosa tarvitsee puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Tämän lisäksi selkokielestä on hyötyä tietyissä tilanteissa suuremmalle, noin % osuudelle väestöstä (tällöin mukana ovat myös selkokielen käyttäjät). Tiivistäen voidaan sanoa, että selkokielen käyttäjiä on Suomessa yli eli noin 10 % väestöstä.

8 Perustuslaki (erikoiskieli) Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa voi tehdä valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen. Välikysymykseen tulee vastata eduskunnan täysistunnossa viidentoista päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saatettu valtioneuvoston tietoon. Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille.

9 Perustuslaki (yleiskieli) Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa saa tehdä valtioneuvostolle välikysymyksen. Hallituksen vastauksesta käydyn keskustelun jälkeen eduskunta äänestää siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta.

10 Perustuslaki (selkokieli) Kansanedustajalla on oikeus tehdä kysymyksiä hallituksen jäsenille. Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä hallitukselle välikysymyksen. Kysymyksen pitää käsitellä niitä asioita, joista hallitus on vastuussa. Hallituksen pitää antaa vastaus välikysymykseen eduskunnan täysistunnossa. Tämän jälkeen asiasta käydään keskustelu, jonka lopuksi on äänestys. Tällöin äänestetään siitä, luottaako eduskunta hallitukseen. Jos äänestyksen tulos osoittaa, että eduskunta ei luota hallitukseen, hallituksen pitää erota. Välikysymys voi johtaa myös siihen, että joku ministereistä joutuu eroamaan.

11 Selkokielen käyttäjäryhmät

12 Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä (esim. ADHD, FASD) 2. joilla on kielellisiä vaikeuksia (lukivaikeus, dysfasia) 3. joiden kehitys on viivästynyt (kehitysvammaiset henkilöt ja muut, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia) 4. joilla on autismin kirjoon liittyviä oppimisvaikeuksia 5. joilla on aivoverenkierron häiriö (esim. afasia) 6. joilla on muistihäiriö (erityisesti dementoituneet henkilöt) ja osa hyvin iäkkäistä henkilöistä 7. jotka opettelevat suomea toisena tai vieraana kielenä (tavallisimmin maahanmuuttajat).

13 Vähemmistökielten puhujat Suomen perinteisiksi vähemmistökieliksi lasketaan yleensä pohjois-, inarin- ja koltansaame, romanikieli ja viittomakieli. Romanikieli on uhanalainen kieli Suomessa. Suomen noin romanista valtaosa on kaksikielisiä, ja useimmille suomi on vahvempi kieli. Suomen alueella puhutaan kolmea saamen kymmenestä kielestä. Suomen noin saamelaisesta vajaa puolet puhuu saamea äidinkielenään. Viittomakieli on noin kuuron tai huonokuuloisen henkilön äidinkieli. Lisäksi sillä on noin kuulevaa käyttäjää. Sisäkorvaistutteen myötä kuurojen viittomakielisten määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä.

14 Selkokielen käyttäjäryhmät Näiden ryhmien lisäksi selkokielestä voi olla hyötyä henkilöille, jotka kuuluvat etniseen tai kielelliseen vähemmistöön, mielenterveyskuntoutujille, syrjäytyneille, ulkosuomalaisille, koululaisille ja suurelle yleisölle. Huomaa kuitenkin, että aina vain osa kuhunkin ryhmään kuuluvista henkilöistä hyötyy selkokielestä.

15 Kirjoitusohjeet Selkeän kirjoittamisen edellytys on selkeä ajattelu.

16 Kansainväliset selkokieliohjeistot Guidelines for Easy-to-read Material IFLA = International Federation of Library Associations YK:n alainen kansainvälinen kirjastojärjestö (ohjeita ollaan uusimassa) Tee se helpoksi European Association of Inclusion International eurooppalainen kansalaisjärjestö, joka toimii kehitysvammaisten ja heidän omaistensa oikeuksien puolesta EU-maissa uusinut selko-ohjeensa kesällä 2009 ( Suomessa käytössä olevat selko-ohjeet pohjautuvat kuitenkin järjestön vanhempaan selkokieliohjeistoon. (Suomeksi osoitteesta:

17 Tekstilajit kirjoittajan valmiudet Tekstit muodostavat ryhmiä, joita sanotaan tekstilajeiksi. Kullakin tekstilajilla on oma viestintätehtävänsä. Tekstilajit jakaantuvat asiateksteihin ja kaunokirjallisiin teksteihin. Esimerkkejä asiateksteistä: tiedon välittämistä painottavat: lakiteksti, uutinen, tiedote, oppikirjateksti mielipiteen välittämistä painottavat: arvostelu, pääkirjoitus, kolumni, mainos erittelyä ja pohdiskelua painottavat: artikkeli, essee Esimerkkejä kaunokirjallisista teksteistä: novelli, romaani, runo, näytelmä, pakina, aforismi

18 Ohjeita selkotekstin kirjoittajalle Noudata yleisiä oikeinkirjoitusohjeita. Muista, että selkotekstin kirjoittaminen ei ole pelkkää tekniikkaa ja ohjeiden noudattamista, vaan kirjoittajan luova panos on ensiarvoisen tärkeä samalla tavalla kuin kaikessa kirjoittamisessa.

19 Kirjoitusohjeet Selkokirjoittajan on huomioitava kaikki kielen tasot, esim. pelkkä sanaston muuttaminen ei riitä. Ohjeet on jaettu viiteen pääluokkaan: tekstitaso (aihe, lukija, tekstilaji, rajaus) sanastotaso (tuttuus, pituus, monet merkitykset) havainnollisuus (abstraktiotaso, aika ja paikka) vaikeat rakenteet (sijamuodot, verbimuodot) lause- ja virketaso (pituus, järjestys, sidosteisuus).

20 Tekstitaso Pohdi, onko aihe oikein valittu. Määritä lukijakunta, jolle julkaisu on suunnattu. Ota lukijaryhmän jäsen tai jäseniä mukaan suunnitteluun, jos mahdollista. Mieti, mitä tietoja lukijalla on aiheesta ennestään. Päätä, muokkaatko tekstiä vai kirjoitatko sen kokonaan uudestaan. Päätä vaihdatko näkökulmaa tai tyyliä. Jos teksti on suunnattu aikuisille, käytä aikuisten kieltä.

21 Tekstitaso Mieti asioiden esittämisjärjestystä. Mieti, miten rakenteesta tulee looginen ja helposti avautuva. Päätä aiheen rajauksesta. Mieti, mitä haluat lukijan tai kuulijan todella oppivan, muistavan tai omaksuvan asiasta. Mieti, mikä on lukijan motivaatio tarttua tekstiin. Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä.

22 Sanastotaso Käytä valtaosin jokapäiväisiä, tuttuja sanoja. Vältä erikoiskielten sanoja ja murresanoja. Selitä käsitteelliset, vaikeat sanat ja ilmaisut tekstissä. Vältä pitkiä sanoja. Muista, että sanoilla on monia merkityksiä. Harkitse tarkkaan, kun käytät kielikuvia tai sanontoja. Ole maltillinen sanojen vaihtelussa. Ole varovainen isojen lukujen kanssa ja vältä lyhenteitä.

23 Sanastotaso Testaa taajuustuntumasi Oheisessa listassa on sanoja, jotka ovat 20 yleisimmän sanan joukossa. Osa sanoista on taas harvinaisempia, niitä yleisempiä sanoja on yli Testaa taajuustuntumasi. Mitkä sanoista ovat yleisiä, mitkä harvinaisempia? ikäpolvi, ihminen, kaita, kumpare, aallokko, päivä, suuri, heiveröinen, kaikki

24 Sanastotaso Outojen sanojen selittäminen Tapa 1: Kuutit eli hylkeenpoikaset pääsevät mereen jo ensi viikolla. Tapa 2: Korkeasaaren kuutit pääsevät mereen jo ensi viikolla. Hylkeenpoikaset ovat ehtineet kasvaa jo 30 kilon painoisiksi.

25 Sanastotaso Sanojen monet merkitykset Metaforat ja sanojen monimerkityksisyys ovat kielen käyttöekonomian kannalta edullisia, sillä niiden avulla kieli kykenee ilmaisemaan yhä uusia merkityksiä entisin voimavaroin. Sanojen monet merkitykset voivat olla erityisen vaikeita toisesta kulttuurista tulevalle. Esimerkkejä: selkä talvi on selän takana, järven selkä juosta aika juoksee, palkka juoksee

26 Sanastotaso Vertaile esimerkeissä käytettyjä kielikuvia. avioliitto on ajanut karille avioliitto on päättynyt eroon eduskunta painiskelee lakiesitysten kanssa eduskunta työskentelee lakiesityksen kanssa asia on jätetty pöydälle asia on jätetty käsittelemättä ja siirretty seuraavaan kokoukseen

27 Sanastotaso Suuret luvut ja mittajärjestelmät Monilla selkokielen käyttäjillä on vaikeuksia suurien lukujen ja erilaisten mittajärjestelmien kanssa. Eräässä selkoryhmässä suunniteltiin vierailua Turun linnaan, ja hanke herätti paljon keskustelua. Keskustelussa linnan korkeudeksi arveltiin metriä, metriä ja metriä.

28 Havainnollisuus Havainnollisuus Ole konkreettinen: vältä abstrakteja ilmaisuja, viljele esimerkkejä. Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan.

29 Havainnollisuus Jos asioille on konkreettinen, tarkka ilmaus, kannattaa ensisijaisesti käyttää sitä. Ei näin: SK-pankin toimitusjohtaja myönsi, että pankista on jo lähtenyt tuhansia asiakkaita muualle. Vaan näin: Tuhannet ihmiset ovat jo vaihtaneet tilinsä toiseen pankkiin. Toukokuussa SK-pankki menetti pelkästään Helsingissä yli asiakasta.

30 Vaikeat rakenteet Vaikeat rakenteet Vältä vaikeita sijamuotoja, esim. vaimoineen, talotta. Vältä vaikeita verbimuotoja, esim. juoksennellessamme. Vältä liiallista passiivia. Vältä tarpeettomia kieltomuotoja. Vältä pitkiä määriteketjuja.

31 Vaikeat rakenteet Vaikea: Menisimmeköhän sinne lainkaan? Helpompi: Emme luultavasti mene sinne lainkaan. Vaikea: kirjastoissammekin Helpompi: myös Suomen kirjastoissa Lause passiivissa: Ensi kesäksi suunnitellaan taas uutta esitystä. Ilmaus on parempi aktiivissa: Kansalaisopiston rehtori ilmoitti, että sama teatteriryhmä valmistaa ensi kesäksi uuden näytelmän.

32 Vaikeat rakenteet Ilmaise selkeästi, mitä tehdään ja kuka tekee Katriina Rapatin tutkielmaan on koottu eräästä historiaa käsittelevästä tekstistä vierekkäin ilmauksia, joista jälkimmäiset toimivat selkotekstissä paremmin. päämääränään voitot este kauppayhteydet vastustuskyky kaupungin halki virtaavan vastapalvelukseksi Aleksanteria imarrellut johtoaseman tarkoituksena ratkaisu pyrki / halusi voitti esti kävi kauppaa pystyy vastustamaan kaupungin läpi virtasi auttaa vuorostaan toista imarteli Aleksanteria johti hän tarkoitti ratkaisivat Rapatti, Katriina 2007: Oppikirjatekstin vuorovaikutteisuus avaimena ymmärtämiseen. Sivuaineen tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos

33 Virke- ja lausetaso Suosi lyhyitä virkkeitä ja lauseita. Kerro vain yksi tärkeä asia yhdessä virkkeessä/lauseessa. Sijoita tärkein asia päälauseeseen, tarkennukset sivulauseeseen. Sijoita tuttu asia yleensä lauseen alkuun, uusi asia loppuun. Suosi suoraa sanajärjestystä. Käytä sidoskeinoja, joilla lauseet liittyvät toisiinsa. Vältä vaikeita virke- ja lauserakenteita.

34 Virke- ja lausetaso Pitkät virkkeet on purettava osiin. Helsingin Sanomien juttu Kiss-yhtyeen Suomen konsertista alkoi seuraavasti: Newyorkilaisen Kiss-yhtyeen laulaja-kitaristi Paul Stanley, 56, ja laulaja-basisti Gene Simmons, 58, ovat aikoja sitten keränneet taskuistamme varsin mukavat eläkerahastot: miljoonia myyneillä albumeilla, loppuunmyydyillä konserttikiertueilla ja rockin mielikuvituksellisimmalla oheistuotevalikoimalla. (HS )

35 Virke- ja lausetaso Ehdotus selkotekstiksi: Kiss-yhtye on kotoisin New Yorkista. Yhtye perustettiin jo vuonna 1972, ja kaksi sen jäsentä, Paul Stanley ja Gene Simmons, ovat olleet mukana alusta lähtien. He ovat nyt rikkaita miehiä. Yhtyeen levyjä on myyty miljoonia, ja loppuunmyydyt konsertit eri puolilla maailmaa ovat tuottaneet paljon rahaa. Tuloja miehet ovat saaneet myös erilaisista oheistuotteista, sillä yhtyeen kannattajat ovat ostaneet innokkaasti esimerkiksi Kiss-paitoja.

36 Virke- ja lausetaso Irtovirkkeistä ehyeksi tekstiksi Jos tekstistä poistetaan sidossanat, jäljelle jää irtoajatuksia, joiden yhteyksiä voi vain arvailla. Paikalleen asetetut sidokset osoittavat, missä suhteissa virkkeiden asiat ovat. Irtovirkkeitä Roomalainen mies esiintyi julkisuudessa. Hän pukeutui toogaan. Se oli kömpelö vaate. Sitä ei käytetty työasuna. Sidostettuja virkkeitä Kun roomalainen mies esiintyi julkisuudessa, hän pukeutui toogaan. Se oli kuitenkin kömpelö vaate. Siksi sitä ei käytetty työasuna. (Mikkola ym. 2008)

37 Sidosteisuutta liian vähän Kukan päivän disko oli Helsingissä 13. päivänä toukokuuta. Silloin oli Kukan nimipäivä. Kukan päivänä on tapana juhlia kevättä. Nyt oli disko. Se oli Helsingin kaupungintalossa. Kaupungintalossa pidetään kokouksia. Mutta nyt siellä oli disko. Tanssiminen on mukavaa. Jotkut ujostelevat aluksi. He katselevat ja kuuntelevat vähän aikaa. He näkevät, että tanssiminen on hauskaa. He haluavat mukaan. Kaikki tanssivat. Kaikilla on hauskaa. Lähde: Ketju 2/1981

38 Ehdotus sidosteisuuden lisäämiseksi Helsingissä järjestettiin disko 13. päivänä toukokuuta. Silloin oli Kukan nimipäivä, jolloin on tapana juhlia kevättä. Kukan päivän disko järjestettiin Helsingin kaupungintalossa, jossa pidetään tavallisesti kokouksia. Tanssiminen on mukavaa, mutta jotkut ujostelevat aluksi. He katselevat ja kuuntelevat vähän aikaa. Sitten he näkevät, että tanssiminen on hauskaa. Hekin haluavat mukaan.

39 Tekstin tarkistus Lue teksti uudelleen jonkin ajan kuluttua ja parantele sitä tarpeen mukaan. Tarkista, että rakenne on looginen. Mieti, ovatko kaikki yksityiskohdat todella tarpeen. Mieti myös vastakkaisesti: sisältääkö kirjoituksesi tarpeeksi uutta tietoa vai oletko toistanut vain itsestäänselvyyksiä. Tekstin ääneen lukeminen auttaa usein viimeistelyssä. Silloin huomaa, jos tekstiin on jäänyt kankeita kirjakielen ilmaisuja. Käytä apuna selkokielen käyttäjien palautetta. Anna tekstisi luettavaksi toiselle selkokirjoittajalle.

40 Esimerkki hyvästä selkotekstistä Mikael Agricola ja ABC-kirja Kustaa Vaasan aikaan Suomen piispana oli Mikael Agricola. Hän kirjoitti ABC-kirjan eli ensimmäisen suomenkielisen aapisen. Agricola loi perustan kirjakielelle eli sille kielelle, jota kirjoitamme. Hän halusi, että suomalaiset voisivat lukea myös Raamattua omalla kielellään. Siksi hän käänsi Uuden testamentin suomen kielelle. Pertti Rajala 1989: Suomen historia selkokielellä

41 Mikä tekee esimerkistä hyvän? Leena Laurinen, Jyväskylän yliopisto Alussa kuvataan lukijalle aika ja paikka. Tekstin teemana on Mikael Agricola, joka esitellään heti alussa. Uudet käsitteet (ABC-kirja, kirjakieli) määritellään tekstissä. Teeman kuljetus ja lauseiden sidosteisuus on loogista. Laajasta historiallisesta tiedosta on valittu oleellisin.

42 Harjoitus Kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee kotiaskareissa sekä antaa hoiva-, perushoito- ja sairaanhoitopalveluja sekä tukee terveyden ylläpitämisessä muuttuvissakin olosuhteissa.

43 Selkokielen periaatteita tiivistetysti Mieti, mitä haluat sanoa ja kenelle Rajaa aihe. Tarkista tekstin johdonmukaisuus. Sanasto Käytä yleistä, tuttua sanastoa. Vältä pitkiä sanoja ja selitä vaikeat ilmaisut. Yksinkertaiset rakenteet Korvaa vaikeat sijamuodot tai verbirakenteet helpommilla. Vältä passiivia, käytä persoonaan viittaavia sanoja. Lyhyet lauseet Kirjoita vain yksi tärkeä asia yhteen lauseeseen. Käytä suoraa sanajärjestystä. Kirjoita tärkein asia päälauseeseen ja tarkennukset sivulauseeseen.

44 Selkokielen periaatteita tiivistetysti Teksti kokonaisuutena Sido lauseet toisiinsa eri sidoskeinoja käyttäen. Tarkista, että tekstin rakenne on looginen. Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan. Ole konkreettinen ja anna esimerkkejä. Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä. Käytä myönteistä kieltä. Käytä aikuisten kieltä, kun kirjoitat aikuisille. Tarkista teksti Hanki palautetta kohderyhmiltä!

45 Selkokielen periaatteita tiivistetysti Älä pakkaa liikaa asiaa yhteen virkkeeseen. Vältä hankalia ja pitkiä lauserakenteita. ei kapulakieltä tai monimutkaisia rakenteita laita tekijät esiin ja syy seuraus-suhteet näkyviin Vältä pitkiä määriteketjuja pääsanojen edellä. esimerkiksi verbien partisiippeja (vaikeasti puhdistettavissa oleva ruostunut pata) Vältä vaikeita rakenteita, joita esiintyy vain kirjoitetussa kielessä. paperinmakuisia lauseenvastikkeita (Pulssi nousi korkealle laskeakseen taas normaaliksi; Hän kokee tulleensa iloiseksi; Sieltä luultiin löydetyn avain) potentiaalia (Ehdotus hyväksyttäneen; Hän tullee huomenna) verbien infinitiivimuotoja (luistelemaisillaan, tehden, seisoskelemassa) Vältä vaikeita sijamuotoja abstrakteissa yhteyksissä. esimerkiksi essiivi voi olla vaikea (EU näyttäytyy hankalana kansalaisille), mutta se voi olla myös käyttökelpoinen rakenne (Pirjo on koulussa opettajana)

46 Selkojulkaisujen taitto ja kuvitus

47 Ymmärrämme vain osan siitä, mitä näemme Näköaisti on kenties kaikkein keskeisin tiedonsiirron väylä ulkomaailmasta ihmisen aivoihin. Visuaaliset ympäristöt sisältävät yleensä paljon informaatiota. Tietoa on kullakin hetkellä rajattava ja valikoitava erittäin voimakkaasti. Voimakkaasti huomiota keräävät kohteet voivat estää tai häiritä huomion kohdistamista oleelliseen informaatioon. Yksilöiden välillä on suuria eroja näkökyvyssä; myös ikä tuo erilaisia muutoksia näkökykyyn. Risto Näsänen 2007: Visuaalisen käytettävyyden opas

48 Selkojulkaisujen ulkoasu Teksti on ladottu oikealta liehuksi. Tavujakoja ei juuri käytetä. Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä pistettä. Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein päätteellinen kirjain.

49 Selkojulkaisujen ulkoasu Rivien välit ovat ilmavia. Välit ovat 2 6 pistettä kirjainkokoa suurempia. Palstan leveys määräytyy kirjaimen koon mukaan. Liian leveä palsta hankaloittaa lukemista. Suositeltava merkkimäärä on 50 merkkiä rivillä, enintään 60 merkkiä. Taitossa eri elementtien välinen hierarkia on oikea. Esimerkiksi pääotsikko, väliotsikko, ingressi ja leipäteksti erottuvat riittävästi toisistaan.

50 Selkokeskus 2009

51 Yleiskielinen esite eduskunnasta Selkokeskus 2009

52 Selkokielinen esite eduskunnasta Selkokeskus 2009

53 Selkeyttä tiedotteisiin Selkokeskus 2009

54 Värien käyttö Tekstin ja taustan kirkkausero vaikuttaa luettavuuteen. Neutraali, paljon valkoista sisältävä taustaväri parantaa tekstin luettavuutta. Taustan ja kirjainten kontrasti pitää olla sitä suurempi, mitä pienempi on kirjainkoko. Kirjava tausta vaikeuttaa lukemista lähes kaikissa tapauksissa. Harald Arnkil 2007: Värit havaintojen maailmassa. Taideteollinen korkeakoulu.

55 Selkokuva Erityisryhmien tapaa ymmärtää kuvia on tutkittu vähän. Informoivalle kuvalle voidaan nimetä joitakin vaatimuksia: Valitse laadultaan korkeatasoisia kuvia. Tarkista, että painojälki on korkeatasoinen. Valitse kuva, joka on yhtenevä tekstin kanssa, ei esimerkiksi vastakohta. Vältä erikoisia kuvakulmia. Vältä symbolisia kuvia. Rajaa turhat yksityiskohdat pois. Tarkkaile kuvien suhdetta toisiinsa, esimerkiksi hiiri ja norsu vierekkäisissä kuvissa. Huomio! Kaikki ohjeet eivät koske taidekuvia.

56 Selkokeskus 2009 Vihdoinkin hiihtosäät! Onko kuva hyvä suhteessa otsikkoon?

57 Symbolikuvien käyttö Kuvat: Selkouutisissa julkaistuja Lehtikuvan kuvia Jutun otsikko: Ero tuntuu aina pahalta Selkouutisten kirjoituksessa kerrottiin avioeroista ja haastateltiin kahta eronnutta naista, jotka eivät tahtoneet esiintyä kuvissa. Kuvitus oli oheinen. Oliko kuvitus onnistunut?

58 Selkokeskus 2009 Viestivätkö otsikko ja kuva samaa? Saksa siirtyy nyt EU:n johtoon Vaasa täyttää 400 vuotta Kuvateksti: Myös Ruotsin kuningaspari osallistuu Vaasan juhlallisuuksiin.

59 Selkokeskus 2009 Viestivätkö kuva ja otsikko samaa? Turistit etsivät Suomesta talvista tunnelmaa Nikolai Valujev on pelottava vastustaja

60 Selkokeskus 2009 Viestivätkö kuva ja otsikko samaa? Alkoholin juominen on vähentynyt

61 Selkokeskus 2009 Liian vaikea pilakuva? Edellyttääkö pilakuvan ymmärtäminen liikaa taustatietoa šakinpeluusta? ESKO, MIKSI SINÄ HÄVIÄT TAHALLASI? KATSON, PYSTYYKÖ TUO TODELLA SYÖMÄÄN KAIKKI NAPPULAT. Selkouutiset 8/2008

62 Selkosovellukset

63 Selkokeskus 2009 Selkosovellukset painotuotteet selkokirjat selkolehdet selkoesitteet internet ja cd-rom selkokieliset verkkosivut cd-rom-julkaisut radio ja tv radion selkouutiset (televisiossa ei ohjelmia) näytelmät muutamia kokeiluja vuorovaikutus selkoryhmät kahdenkeskinen vuorovaikutus

64 Selkokielen historiaa 1978 Selkokirjallisuus-sana otetaan käyttöön Ensimmäinen selkoseminaari järjestetään Oriveden opistolla Leija alkaa ilmestyä, ensimmäinen varsinainen selkokirja ilmestyy Ensimmäinen teoriakirja ilmestyy. Pohjoismainen yhteistyö alkaa Selkouutiset ja LL-Bladet alkavat ilmestyä säännöllisesti. Opetusministeriön kirjatyöryhmä aloittaa toimintansa. 10 selkokirjaa ilmestyy Selkokirjoja on julkaistu yli 100

65 Selkokielen historiaa 2000 Selkokeskus perustetaan Ensimmäinen internetin selkosivusto avataan Selkokirjoja on julkaistu yli Kansainvälinen ETR-verkosto aloittaa toimintansa Radion selkouutiset siirtyvät Radio Suomeen Internetissä on jo kymmenkunta selkosivustoa. Selkokielen käsikirja ilmestyy. Selkokieli ja vuorovaikutus -opas ilmestyy.

66 Selkotunnukset Selkojulkaisun tunnistaa logosta. Tunnus toimii laadun takeena. Tunnuksen selkokirjoille myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. Selkokeskus myöntää tunnuksen muille selkojulkaisuille esitteille lehdille internetsivustoille (yhteistyössä Papunetverkkopalvelun kanssa). Lasten selkokirjoilla on oma logonsa. Lastenkirjojen logo

67 Selkokieliset lehdet Leija perustettu 1983 kehitysvammaisten aikakauslehti Selkosanomat perustettu 1990 ajankohtaislehti, suunnattu useille lukijaryhmille - nimenmuutos 2012 LL-Bladet perustettu 1990 Selkouutiset ruotsiksi Eräissä muissa lehdissä on pyritty selkeään ilmaisuun tai kokeiltu selkosivuja.

68 Selkokeskus 2009 Leija Leija on kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten aikakauslehti, jossa on asiaa ja viihdettä selkokielellä. Lehteä julkaisee Kehitysvammaisten Tukiliitto yhteistyössä Me Itse -yhdistyksen kanssa. Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Muualla Euroopassa kehitysvammaisille julkaistaan omia sivuja osana omaisjärjestön lehteä (ainakin Saksassa ja Ruotsissa).

69 Selkosanomat

70 Selkosanomat Selkouutiset on 8 12-sivuinen ajankohtaislehti, joka kertoo kotimaan ja ulkomaiden tapahtumista, kulttuurista, urheilusta ja viihteestä. Siinä käsitellään samoja aiheita kuin muissakin tiedotusvälineissä, mutta kokonaiskuva on myönteisempi. Lehti on suunnattu monille eri lukijaryhmille. Se ilmestyy joka toinen viikko. Lehden välissä on usein liitteitä eri aihepiireistä. Lehden julkaisija on Selkokeskus/Kehitysvammaliitto. Se julkaistaan myös ruotsiksi nimellä LL-Bladet (yhteistyössä FDUV:n kanssa). Verkkosivut ovat luettavissa internetissä osoitteessa Selkouutiset ilmestyy myös näköislehtenä.

71 Arvio Selkouutisten lukijaryhmistä Yleis- ja erityisopetus 34 % Vammaishuolto 29 % Suomen kielen opetus Suomessa ja ulkomailla 24 % Toisen asteen opetus 13 % muun muassa ammattikoulujen erityisopetus Vanhushuolto 8 % Muut tahot 1 % Selkouutisten painetulla lehdellä on tilaajia noin 3 000, lukijoita noin Verkkolehdellä on useita satoja lukijoita.

72 Arvio LL-Bladetin lukijaryhmistä Peruskoulut ja lukiot 75 % Vammaishuolto 18 % Muut tahot 3 % LL-Bladetin painetulla lehdellä on tilaajia noin lukijoita noin Verkkolehdellä on noin parisataa lukijaa.

73 Selkolehdet muissa Euroopan maissa Euroopassa ilmestyy kuusi Selkouutisia ja LL-Bladetia vastaavaa ajankohtaislehteä: 8 Sidor (Ruotsi, perustettu 1984) Klar Tale (Norja, 1990) Overblik (Tanska, 1987) Wablieft (Belgia, 1986) L Essentiel (Belgia, 1990, siirtynyt verkkojulkaisuksi 2009) Okee (Hollanti, 1994). Joissakin maissa ilmestyy maahanmuuttajille omia helppolukuisia lehtiä esimerkiksi Nyhetstidningen Ruotsissa.

74 Radion selkouutiset Uutiset on suunnattu ensisijaisesti maahanmuuttajille, nyt myös ikääntyville. YLE aloitti Selkouutiset vuonna 1992, vuonna 2003 kohderyhmä vaihtui nykyiseksi. Selkouutisia tehdään maahanmuuttajille, joiden kielitaito on perinteisen kuusiportaisen kielitaitoasteikon puolimaissa.

75 Radion selkouutiset (Pertti Seppä) Selkouutisten kielen pitää olla selkosuomea tekstiltään, sisällöltään ja puheeltaan. Radio-ohjelmassa selkokielisyyden täytyy toteutua monella eri alueella niin, että selkokielisyyden taso eri alueilla on sama. Kokonaisuus ratkaisee. Hyvän selkokielisen radiouutisen perusta on hyvin taustoitettu selkoteksti ja hyvin esitetty selkopuhe. Keskiöön nousee selkouutiskieli, joka on kirjoitettu puhuttavaksi ja tarkoitettu kuultavaksi.

76 Radion selkouutiset (Pertti Seppä) Käytetään tavallisia, yksinkertaisia rakenteita. Suositaan aktiivimuotoja. Vältetään verbien nominaalimuotoja ollessa, ajateltaessa, tulematta, allekirjoitettava, tutkitun, suunniteltuja. Vältetään aikamuodoista pluskvamperfektiä. Vältetään harvinaisia lausetyyppejä. Vältetään liitepartikkeleita esimerkiksi -kin, -kaan, -han, -pa. Ei käytetä harvinaisia sijamuotoja rahatta, puolisoineen, omin käsin. Ei käytetä lauseenvastikkeita. Ei käytetä potentiaalia lienee, tehtäneen, kirjoittane. Ei käytetä pelkästään kirjoitetussa kielessä eläviä muotoja.

77 Selkokieli televisiossa Televisiossa ei vielä ole varsinaisia selko-ohjelmia. Kielen ymmärrettävyyteen on kiinnitetty huomiota muun muassa viittomakielisissä uutisissa ja lasten uutisissa. Viikoittaisen ajankohtaiskatsauksen aloittamista on esitetty useita kertoja Ylelle. Vastaavaa ohjelmaa ei tiedetä myöskään muista maista.

78 Selkokieli internetissä Tarkoituksena on luoda periaatteet, jotka ottaisivat laajasti huomioon erilaisten erityisryhmien tarpeet ja mahdollisuudet. Selkokielisten ja saavutettavien verkkosivujen periaatteita kehitellään jatkuvasti. Lisätietoja saa Selkokeskuksesta. Verkkosivuston selkokielisyydestä voi pyytää lausunnon, ja samalla arvioidaan myös sivujen käytettävyys yhteistyössä Papunet-verkkopalvelun kanssa. Tarkistuksen ja korjausten jälkeen sivustolle voidaan myöntää selkologo.

79 Selkokieli internetissä Papunetin selko-, kuva- ja pelisivuilla saavutettavuus on otettu huomioon muun muassa selkokielisessä ilmaisussa ja äänituessa standardien mukaisessa toteutuksessa selkeässä rakenteessa navigoinnin yksinkertaisuudessa sivuston ulkoasussa ja värityksessä muissa teknisissä ratkaisuissa, esimerkiksi näkövammaisten lukulaitteiden toimivuudessa selkosivuilla.

80 Selkokieli internetissä Kaikki internetissä olevat laajat selkosivustot esitellään sivulla Esimerkiksi Kirkon selkosivut Papunet Verneri Virtuopo Oulun omahoito Mara-verkkosivut verso.palmenia.helsinki.fi/mara/

81 Muu tiedotus Tiedotusaineistoja julkaistaan yhteistyössä viranomaisten ja yritysten kanssa. Viime vuosina esitteitä on ilmestynyt muun muassa matkailusta rahankäytöstä Euroopan unionista kirjastossa asioimisesta kansanvallasta ja vaaleista eduskunnan toiminnasta. Useimmat esitteet julkaistaan myös Papunetissä. Joihinkin esitteisiin liittyy myös oheisaineistoja ohjaajalle.

82 Uusimpia esitteitä Selkokeskus 2009

83 Selkokirja Selkokirja voi olla suoraan selkokielelle kirjoitettu aiemmin ilmestyneestä kirjasta selkokirjaksi mukautettu. Selkokielellä on julkaistu tietokirjoja oppikirjoja kaunokirjallisuutta: romaaneja, novelleja, runoja ja näytelmiä.

84 Selkokirjat Selkokirjoja on julkaistu kaikilta kirjallisuuden aloilta. Kaikkiaan niitä on Suomessa ilmestynyt lähes 250 nimekettä. Suosituin selkokirja on Seitsemän veljestä, josta on otettu jo viides painos. Tavallisesti painosmäärä on kpl.

85 Selkokirjojen levitys Selkokeskus välittää uusimpia selkokirjoja keskitetysti. Kirjoihin voi tutustua ja niitä voi tilata osoitteesta Kirjakaupasta selkokirjoja saa yleensä tilaamalla. Kustantajat ja eräät järjestöt myyvät selkokirjoja. Selkokirjoja voi lainata kirjastosta. Selkokeskus julkaisee myös vuosittain ilmaisen selkokirjaesitteen.

86 Selkokirjojen tilaus Selkokeskus 2009

87 Selkokirjat ja kirjasto Eri kirjastoissa selkokirjoja on vaihtelevasti. Selkokirjat on tavallisesti sijoitettu omalle hyllylleen. Selkokirjahylly on yleensä merkitty selkeästi. Selkokirjoja kannattaa tiedustella kirjastoista, sillä kirjastot tilaavat kirjoja myös kysynnän perusteella. Muutamissa kirjastoissa on infopisteitä ihmisille, joilla on vaikeuksia lukemisessa, esimerkiksi Kallion kirjasto Helsingissä Sampolan kirjasto Tampereella. Kallion kirjaston sivuilla on lista pääkaupunkiseudun kirjastojen (Helmet) selkokirjoista

88 Uusimpia selkokirjoja Selkokeskus 2009

89 Lasten selkokirjat Rajanveto helppolukuisiin lastenkirjoihin on vaikeaa. Helppolukuisia lastenkirjoja on ilmestynyt runsaasti jo 1970-luvulta lähtien.

90 Mukautetut selkokirjat (Ari Sainio) Selkomukautus ei ole sama kirja kuin alkuperäinen teos. Selkomukautusta voi verrata kirjoista tehtyihin teatteri- tai elokuvasovituksiin. Lähtötekstiä ei saa jäädä tuijottamaan liian tiiviisti, vaan asioita on välillä kerrottava rennosti täysin omin sanoin. Mukauttaminen vaatii lähtötekstin syvällistä sisäistämistä.

91 Mukautetut selkokirjat (Ari Sainio) Selkomukautuksessa lähtöteoksen pääjuoni (tarina) esitetään yleensä melko yhtäpitävästi. Sivujuonia ja juonipoikkeamia karsitaan. Tarina kerrotaan usein samassa järjestyksessä kuin lähtöteoksessa. Selkomukautukseen pääsevät lähtöteoksen päähenkilöt; sivuhenkilöitä on mukautuksissa karsittu tarvittaessa rankastikin. Parhaimmillaan mukautettu selkokirja syntyy kirjailijan ja mukauttajan yhteistyönä. Ensimmäinen mukautus (Arto Paasilinnan Isoisää etsimässä) ilmestyi vuonna 1990.

92 Mukautetut selkokirjat (Ari Sainio) Laajat ympäristön tai olosuhteiden kuvaukset jätetään usein pois kokonaan tai niitä karsitaan reilusti. Jack Londonin kirjassa Whitefang on laajoja kuvauksia asumattomasta erämaasta. Mukautuksen alkuun niistä jäivät jäljelle seuraavat lauseet: Joki oli jäässä. Joen molemmilla rannoilla kohosi uhkaavana tumma kuusimetsä. Kaikkialla oli hiljaista. Oli kylmä. Villi erämaa oli autio ja kolkko. (Jack London: Valkohammas. Selkokielinen mukautus)

93 Selkokieliset oppikirjat Selkokielisiä oppikirjoja on julkaistu jonkin verran, mutta oppikirjoissa ei ole selkologoa, eivätkä ne voi saada valtion selkokirjatukea. Kehitteillä on järjestelmä, jossa myös oppikirjat voisivat saada hakemuksesta selkologon. Tikas-sarja on laaja tietotekniikkaa käsittelevä sarja, jossa on ilmestynyt jo seitsemän kirjaa. tilaukset

94 Selkokirjat (lätt läst) Ruotsissa Ruotsi on edelläkävijä maailmassa selkokirjojen tuotannossa: julkaiseminen alkanut jo 1960-luvulla kustantaminen keskitetty omaan säätiöön (LL-Förlaget). Markkinointia hoitaa Lättläst-kirjakerho 4 lehteä vuodessa. Ruotsissa lukuryhmätoiminta on laajaa. Selkokeskusta vastaava Centrum för Lättläst on kouluttanut yli lukuryhmän vetäjää, jotka toimivat maanlaajuisesti.

95 Selkokieli ja vuorovaikutus

96 Selkokieli vuorovaikutuksessa Selkokielistä vuorovaikutusta tarvitaan tilanteessa, jossa toisen osanottajan kieli- tai kommunikointitaito on merkittävästi heikompi kuin toisen. Tavoitteena on helpottaa kummankin osallistujan mahdollisuutta osallistua vuorovaikutukseen. Osaavampi viestijä muokkaa puhettaan puhekumppaninsa tarpeiden mukaiseksi ja yrittää parhaansa mukaan ymmärtää tämän tapaa puhua ja viestiä. Tärkeintä on asenne: että haluaa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi ja on valmis näkemään vaivaa ymmärtämisen vuoksi.

97 Miten osaavampi viestijä voi tukea selkokieltä tarvitsevaa? 1) Tue vuorottelua Selkokielen käyttäjät eivät aina osaa ottaa vuoroaan keskustelussa tai he eivät hahmota, kuinka kauan voivat itse puhua vuorottelun häiriintymättä. Huolehdi, että kaikki keskustelijat voivat osallistua yhdenvertaisesti. 2) Anna aikaa Anna aikaa, siedä tavallista pidempää hiljaisuutta. Älä keskeytä. Älä ole ymmärtävinäsi, jos et ole varma. Tauko selkokielisessä keskustelussa voi olla tavallista pidempi, jos keskustelija tarvitsee aikaa. 3) Suojele kasvoja Älä nolaa keskustelukumppaniasi korostamalla epäsymmetriaa välillänne. Kun kysyt tai korjaat, älä tuo väärinkäsityksiä varsinaisiksi puheenaiheiksi.

98 Miten osaavampi viestijä voi tukea keskustelussa selkokieltä tarvitsevaa? 4) Älä pelkää erimielisyyttä ja yllättäviä puheenvuoroja Selkokielen käyttäjällä voi olla tarve osoittaa yksimielisyyttä keskustelukumppanin kanssa, vaikka hän oikeasti olisikin toista mieltä. Muista kannustaa odotuksenvastaisiin mielipiteisiin. Mieti, miten muotoilet kysymykset. 5) Noudata intuitiotasi Esimerkiksi kasvojensuojelu vaatii tilanneherkkyyttä: joskus ymmärtämisongelman voi ohittaa, joskus se täytyy ottaa avoimesti esille. Usein on hyvä toimia oman intuition mukaan. Vasta jos keskustelu jumittuu tai ongelma toistuu usein, täytyy miettiä muita ratkaisuja. Jos keskustelu sujuu vuorotteluna hyvässä ilmapiirissä, periaatteita ei tarvitse koko ajan tietoisesti ajatella.

99 Ymmärtäminen ja puheenvuoron suunnittelu voivat vaatia aikaa

100 Hyvät kysymykset Selkokielen käyttäjä saattaa helposti vastata niin kuin hän luulee, että hänen kuuluu vastata. Näin voi käydä varsinkin silloin, jos kysymys on samalla kehotus tai ehdotus. Ilmiötä sanotaan myöntyvyydeksi. Miten ottaa se huomioon? On ainakin oltava tietoinen ilmiöstä ja yritettävä muokata kysymys niin, että siitä ei näy, miten kysyjä toivoisi vastattavan. Kysymyspolku: aloita avoimesta: Mitä haluaisit aamiaiseksi tänään?, jos se on liian vaikea, jatka vaihtoehdoilla: Ottaisitko puuroa vai voileipää? ja vasta lopuksi, jos tarpeen, kysy kyllä/ei -kysymys: Haluatko puuroa aamiaiseksi?

101 Miten tukea keskustelua? Käytä eleitä ja ilmeitä puheen tukena. Rauhoita keskustelutilanne. Jos taustamelu häiritsee, etsi rauhallinen paikka. Käytä tarvittaessa korvaavia kommunikointimenetelmiä. Piirrä, esitä, viito, kirjoita, käytä valmiita kuvia. Lisää tietoa: J. Kartio (toim.) : Selkokieli ja vuorovaikutus Opike: Helsinki

102 Puheen muokkaaminen selkokieliseksi

103 Yleiset, puhekieliset sanat Mitä yleisempiä ja keskustelukumppanille tutumpia sanoja käytät, sitä helpompaa selkopuhekieli on. Selkopuheessa pitää välttää erikoiskielten sanoja, kuten eri ammattikielen sanoja, vierassanoja, pienten ryhmien omia sanoja, nuorison slangia paitsi, jos puhuu näiden ryhmien edustajien kanssa. Jos erikoiskielen sanaa täytyy käyttää, se on selitettävä. Miten korvaisit sanat kriittinen, trombi, diagnoosi, irkata?

104 Kielen konkreettisuus Mitä konkreettisempi sana on, sitä suppeampaa ja helpommin aistein havaittavaa käsitettä se kuvaa ja sitä helpompi se on ymmärtää. Esimerkiksi sanat yhteiskunta työttömyysturva työttömyyspäiväraha kukkarossa olevat rahat voi nähdä käsitteiden jatkumona abstraktista konkreettiseen. Selkokielessä pitäisi käyttää mahdollisimman konkreettisia käsitteitä. Kannattaa käyttää paljon esimerkkejä, jotka konkretisoivat asioita. Selityksen ei selkokielessä tarvitse olla täydellinen ja aukoton, vaan voi miettiä, mitä alakäsitteitä käsitteellä on. Esimerkiksi sanaa taide voi selittää kertomalla, mitä konkreettisia olioita käsitteen alaan kuuluu: kirjat, taulut, näytelmät, elokuvat.

105 Kuvakieli Kielikuvat rikastavat kieltä ja joskus ne auttavat ymmärtämään vaikeita asioita. Ne ovat tavattoman yleisiä, mutta aina emme edes huomaa niitä: esimerkiksi pöydän jalka, tien pää. Kielen kuvallisuus voi kuitenkin olla selkokielen käyttäjälle vaikeaa. Kielikuvista kannattaa keskustella ja niitä voi selittää yhdessä. Miten selität selkokielen käyttäjälle kielikuvan Mopo karkaa käsistä?

106 Vaikean sanan toistaminen Sanojen toistaminen on puheessa yleistä. Keskustelijat toistavat sekä omia että toistensa ilmauksia, yleensä tiedostamattaan. Yksi toistamisen tehtävä on helpottaa ymmärtämistä. Selkokielessä on joskus tarpeen tietoisestikin toistaa vaikeita ilmaisuja. Silloin keskustelukumppani saa aikaa prosessoida sanan merkitystä. Toistaminen on myös hyvä tapa korostaa tärkeitä asioita puheessa.

107 Sanan selittäminen Jos toistaminen ei auta, sana pitää selittää. Joskus sanoille löytyy helpompi synonyymi, mutta yleensä ne pitää selittää monin sanoin. Voit myös näyttää, viittoa tai piirtää. Sanojen selittämisessä harjaantuu, kun harjoittelee.

108 Ei vaikeita rakenteita Selkopuheessa kannattaa suosia suoraa sanajärjestystä ja välttää kirjakielelle tyypillisiä rakenteita, esimerkiksi lauseenvastikkeita ja passiivia. Käytä mieluiten lauseita, joissa on persoonamuotoinen verbi (esimerkiksi päätin, (he) ajattelevat, ymmärsitte). Miten sanoisit paremmin: Saatuaan peruskoulun päätökseen Anna päätti jatkaa opintojaan ammattiopistossa. Tiesin Matin luulevan Annan pyrkineen lukioon. Työryhmässä päätettiin mittavista säästötoimista.

109 Ei liian tiivistä Omaa puheenvuoroaan ei saa rakentaa liian tiiviiksi silloinkaan, kun tarkoitus on tiedottaa tai opastaa. Selkokielisessä puheessa on syytä muistaa vuorovaikutuksen ja keskustelun perusolemus eli vuorottelu. Puhuja voi kysellä, pyytää vahvistusta tai kommenttia ja edetä puheessa vähän kerrallaan. Kaikkea ei tarvitse kertoa yhdessä puheenvuorossa.

110 Ei liian polveilevaa Puhu jäsennellysti. Selkokielen käyttäjän muistikapasiteetti ei ehkä riitä seuraamaan pitkiä polveilevia tarinoita. Mieti, mikä on todella tärkeää, ja aloita siitä. Voit toistaa viestisi ydinkohtia ja kertoa ääneen, miten jäsennät puhettasi. Nyt mä kerron, miten sä voit leikata kankaasta sopivia palasia. Sun täytyy muistaa kaks asiaa

111 Puhetempo Rauhallinen puheen tempo sopii selkokieleen. Puhetta ei pidä kuitenkaan hidastaa luonnottomaksi, äänteitä ei kannata venyttää. Asiakokonaisuuksien välissä on hyvä pitää taukoja. Silloin keskustelukumppani saa aikaa jäsentää kuulemaansa ja voi tehdä tarkistuskysymyksiä.

112 Selkokeskus palvelee

113 Selkokeskuksen palvelut Selkouutiset selkokirjat eri kustantajien selkokirjojen kirjavälitys internetissä ilmainen esite vuosittain valtiontukea selkokirjojen tekijöille ja kustantajille apua selkotekstien kirjoittamiseen ja muokkaamiseen selkologo julkaisuille tai nettisivuille selkokieleen liittyvää koulutusta ja esittelyjä myös selkoryhmistä ja vuorovaikutuksesta toimiva yhteistyöverkosto (myös kansainvälinen) kampanjoita yhteistyössä eri tahojen kanssa laaja sivusto internetissä osoitteessa

114 Selkokeskuksen internetsivut

115 Tietoa internetissä selkokielellä Selkokielisillä sivuilla on tietoa selkokirjoista (myös tilaus) Selkouutisista (myös tilaus) selkoesitteistä (myös tilaus) yhteiskunnasta monista arkipäivän asioista. Selkokielisten sivujen ohjaussivu

116 Selkokeskus Selkokeskus toimii aloitteentekijänä ideoi uusia selkosovellutuksia. on osa Kehitysvammaliiton toimintaa, mutta palvelee kaikkia selkokielestä kiinnostuneita. Selkokeskuksella on asiantuntijoita eri puolilla Suomea. Selkokeskuksen tukena toimii neuvottelukunta, johon 35 eri tahoa on nimennyt edustajansa. Voit tilata sähköpostiisi ilmaisen verkkotiedotteen, jossa kerrotaan ajankohtaisista selkoasioista.

117 Uudet teoriakirjat Hannu Virtanen: Selkokielen käsikirja ilmestyi lokakuussa 2009 tietoa kielen tehtävistä osoitteisiin lopussa asiahakemisto Johanna Kartio: Selkokieli ja vuorovaikutus ilmestyi joulukuussa 2009 ensimmäinen laajempi esitys aiheesta

118 Yhteystiedot Selkokeskus Viljatie 4 A Helsinki puhelin (09) selkouutiset@kvl.fi Ruotsinkieliset palvelut: LL-center Nordenskiöldsgatan 18 A Helsingfors (09) ll-center@fduv.fi

119 Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja. Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita. Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha. Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli. Opi käyttämään pieniä sanoja suurista asioista. Se on vaikeaa. Mutta pienillä sanoilla sanot, mitä todella tarkoitat. Kun et tiedä, mitä tarkoitat, käytä silloin pitkiä, suuria sanoja ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner Käännös Ari Sainio