Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta

Transkriptio

1 Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Kantu-päivät 2015 Petri Paju abstrakti Käsittelen alustuksessani kysymystä siitä, miltä kolmannen sektorin toimijat näyttävät avun tarjoajana ja palveluiden tuottajana lapsiperheiden näkökulmasta. Tarkastelu perustuu vuoden 2013 lopulla tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 1065 vanhempaa perheistä, joissa on 0-15-vuotiaita lapsia. Kyselyn toteutti Taloustutkimus oy Emma & Elias ohjelman ja HelsinkiMission toimeksiannosta. Kyselyn tulosten perusteella järjestöt liitetään, ei niin yllättävästi, harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Hieman vähemmän, mutta kuitenkin merkittävästi, järjestöihin luotetaan vanhempien neuvojana ja vertaistuen organisoijana. Kunta ja ammattiapu ovat ensisijaiset avun ja palveluiden tuottaja ja muoto valtaosassa tilanteista, joita kyselyssä käsiteltiin. Järjestöt eivät profiloidu selkeästi verrattuna yrityksiin, kuntiin tai seurakuntiin. Järjestöt ovat inhimillisiä ja helposti lähestyttäviä, mutta eivät niin paljon kuin seurakunnat. Järjestöjä ei mielletä tuhlaileviksi tai avun tarvitsijaa leimaaviksi. Luotettavuudessa ja pätevyydessä järjestöihin ei liitetä järin mairittelevia ominaisuuksia. Seurakuntien toiminnan jatkuvuutta, inhimillisyyttä ja luotettavuutta ihmiset arvostavat paljon, mutta seurakuntaa ei kuitenkaan pidetä ensisijaisena avun tarjoajana muutoin kuin henkisen tuen antajana kriiseissä. Lopulta kuitenkin valtaosa perheiden avuntarpeesta ei koskaan tule kuntien tai järjestöjen tietoon. Sukulaiset ja ystävät ovat perheille ensisijaiset tukijat. Internetin vertaisryhmistä apua ainakin johonkin asiaan on hakenut yli 60 % kyselyyn vastanneista.

2 Kantu-päivät 2015 Vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tukena työryhmä Lisää aikuisuutta lapsille lisää lapsuutta aikuisille Puheenvuoron aiheena on mieskaveritoiminta sekä kummimummi- ja vaaritoiminta vastavuoroisuutta luovana ja ylläpitävinä vapaaehtoistoiminnan muotoina. Molemmissa toiminnan muodoissa merkittävä tekijä on kaverillinen tai sukulaistyyppinen suhde ihmisten välillä. Mieskaverit ja kummi-isovanhemmat luovat lapsen kanssa ihmissuhteen, jonka kestoa, sitoutumisen astetta, tapaamisten useutta tai sisältöä järjestävä taho ei määrittele. Järjestävälle taholle sen sijaan jää itse järjestäminen ja molemminpuolisen luottamuksen varmistaminen niin pitkälle kuin se on mahdollista. Toiminnan ja ihmissuhteen ihmiset luovat itse. Haluamme puheenvuorollamme tuoda esille vapaaehtoistoiminnan mahdollisuutta tuottaa ihmissuhteita, molemmille osapuolille mielekästä toimintaa ja mahdollisuuksia, joita ei kenties olisi saman ikäisten ihmisten välisessä suhteessa ja joita ei välttämättä elämässä ole kaikille muodostunut itsestään. Pienperheyhdistys ry Kaisli Syrjänen

3 Ehdotus alustukseksi KANTU-päiville 2015 Vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tukena työryhmään: Vanhempien erotessa vapaaehtoiset tukena Anu Sauliala ja Päivi Hietanen, Ensi- ja turvakotien liitto Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten vapaaehtoiset ovat lapsiperheiden rinnalla silloinkin, jos vanhempien parisuhde päättyy. Eron jälkeen vanhempien tehtävä on turvata molempien vanhempien säilyminen lapsen elämässä. Vanhempien toimiva keskinäinen yhteistyö lapsen asioissa on merkittävä lasta eron kielteisiltä vaikutuksilta suojaava tekijä. Suomessa kehitetyt Eroneuvo ja Neuvokahvila -palvelut tukevat vanhempia erotilanteessa. Toiminnan keskiössä ovat avun hakemisen matala kynnys, normalisoiminen, vapaaehtoiset ja vertaisuus. Eroneuvon erityisyytenä on ammattilaisen tuottama tiedollinen tuki ja vapaaehtoisten tuottama vertaistuki. Neuvokahvila on eronneiden vanhempien kohtaamispaikka, josta vastaavat vapaaehtoiset. Eroneuvoissa ja Neuvokahvilassa muiden eronneiden vanhempien ja vapaaehtoisten tarjoama vertaistuki avaa uusia näkökulmia omaan tilanteeseen, vahvistaa lapsen näkökulman huomioon ottamista ja muistuttaa vanhempia vanhemmuuden jatkumisesta eron jälkeen. Omasta erostaan selvinneet vanhemmat, isät ja äidit, luovat uskoa tulevaan - erosta voi selvitä ja eron jälkeinen yhteistyö toisen vanhemman kanssa on mahdollista! Vapaaehtoisten ensisijainen tehtävä on kuunnella asiakkaita ja keskustella eron mukaan tuomista muutoksista omien kokemustensa pohjalta. Vapaaehtoiset tukevat kävijöitä yhteistyövanhemmuuden polulle. Palautteen mukaan vapaaehtoisten läsnäolo on merkittävä ja asiakasta tukevaa. Alustuksessa käydään läpi miten vapaaehtoistoiminnan ja vertaisuuden keinoin voidaan auttaa erotilanteessa olevia vanhempia ja siten lasten selviytymistä muuttuvassa perhetilanteessa. Lisäksi kerrotaan vanhemman ja vapaaehtoisen näkökulmasta mitkä ovat vapaaehtoistyön vahvuudet eroauttamisessa. Mitä vertaisena toiminen antaa vapaaehtoiselle ja mitä asiakkaat hyötyvät vapaaehtoisen vertaisen tuesta. Miten vapaaehtoisten antamaan eroauttamista on kehitetty, pilotoitu, tutkittu ja tuotettu materiaalia. Ensi- ja turvakotien liitto on vaikeissa tilanteissa (mm.perheväkivalta, päihteidenkäyttö, mielenterveysongelmat, erotilanteet) elävien lasten ja perheiden ääni ja edunvalvoja yhteiskunnassamme. 29 jäsenyhdistyksessä ympäri Suomen tarjotaan perheiden tarvitsemaa ammatillista apua, vapaaehtoisten tukea sekä osallisuuden ja vertaisuuden kokemuksia laitos- ja avopalveluissa.

4 Abstrakti KANTU 2015 Esittelen esityksessä suomalaisen sosiaalialan järjestö HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvihanketta ja hankkeessa käynnissä olevaa vapaaehtoistoiminnan vaikutuksia tarkastelevaa tutkimusta sekä sen alustavia tuloksia. Pelastakaa sukupolvi -hanke Pelastakaa sukupolvi hanke on HelsinkiMission kehittämishanke, jolla halutaan lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia. Keinoina tähän hankkeessa kehitetään ja organisoidaan monipuolista vapaaehtoistoimintaa sekä herätetään keskustelua jokaisen kansalaisvastuusta lasten ja perheiden hyvinvoinnissa. Hankkeen kohderyhmiä ovat siis yhtäältä lapsiperheet, lapset ja vanhemmat, toisaalta laaja vapaaehtoisten ja potentiaalisten vapaaehtoisten joukko. Kolmas kohderyhmä on suuri yleisö, johon pyritään vaikuttamaan viestinnän keinoin. Koko hankkeen tavoitteet ovat tiivistetysti: 1) Tukea perheiden hyvinvointia vapaaehtoisten antaman tuen ja arjen avun keinoin, ja ehkäistä näin ennalta haasteiden muuttuminen ongelmiksi. 2) Tarjota monipuolisia toimintamahdollisuuksia ja tehdä kynnys matalaksi lasten ja perheiden auttamistoimintaan, sekä mahdollistaa näin vapaaehtoisen auttamistoiminnan anti suurelle kiinnostuneiden joukolle. Keskeisenä osana hanketta HelsinkiMissio on kehittänyt tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa äiti- ja isämentoritoimintaa, jossa kaupungin neuvoloiden ja varhaisen tuen työntekijät ohjaavat HelsinkiMission äiti- ja isämentoritoiminnan piiriin asiakkaitaan, joiden uskovat hyötyvän vapaaehtoisten tarjoamasta tuesta. Asiakasohjausten ja yhteistyön sujuvuuden varmistamiseksi HelsinkiMission työntekijät ovat järjestäneet yli 200 Helsingin kaupungin työntekijälle (neuvoloista ja varhaisesta tuesta) yhteisiä suunnittelu-ideointi-koulutustapaamisia. HelsinkiMissio huolehtii aina mentorin ja perheen yhdistämisestä ja seuraa ja ohjaa suhteen etenemistä. Yhteistyötä kaupungin työntekijöiden kanssa tehdään myös perheiden tilanteiden seurannassa. Hankkeesta tehtävä tutkimus Tutkimuksen tavoitteena on yhtäältä saada tietoa HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi hankkeen toiminnan vaikutuksista hankkeen mentoritoiminnan asiakkaisiin lapsiperheiden, ammatillisten työntekijöiden ja vapaaehtoisten näkökulmasta sekä kolmannen sektorin ja julkisen sektorin välisestä yhteistyöstä ja sitä edesauttavista/ haittaavista tekijöistä. Tämän laadullisen tutkimuksen fokuksena on nimenomaan edellä mainittujen ryhmien kokemukset vapaaehtoistoiminnan vaikutuksista ja merkityksistä omassa elämässään ja omassa työssään.

5 Tutkimuskysymykset 1. Mitä vaikutuksia/merkityksiä HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnalla on ollut asiakasperheille/vapaaehtoisille/kaupungin työntekijöille? 2. Minkälaisiin tarpeisiin vapaaehtoistoiminta on perheissä kohdentunut? 3. Onko HelsinkiMission vapaaehtoistoiminta vaikuttanut ammatillisen työn tarpeeseen ja jos niin miten? 4. Mitä merkityksiä asiakkaat/vapaaehtoiset/kaupungin työntekijät antavat avun tarpeelle ja auttamiselle? 5. Mitä merkityksiä asiakkaat/vapaaehtoiset/kaupungin työntekijät antavat vapaaehtoistyölle? 6. Minkälaisena kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyö näyttäytyy Pelastakaa sukupolvi hankkeessa? 7. Miten vapaaehtoistyön tekeminen, sen vastaanottaminen ja sen kanssa yhteistyötä tekeminen vaikuttaa arjen auttamiseen? Aineistoa on kerätty ja kerätään seuraavin keinoin: 1. Haastattelut sekä ryhmä että yksilöhaastattelut 2. Kyselyt 3. Koulutus- ja muut palautteet ja SWOT- analyysit Haastattelut tehdään lähinnä puolistrukturoituina. Tätä menetelmää käytetään arvioinnissa useimmin. Kyselylomakkeen välityksellä voidaan kerätä sekä määrällistä että laadullista tietoa. Kyselytutkimus toteutettiin loppuvuodesta 2014 yhteistyössä Lastensuojelun keskusliiton kanssa ja sen suoritti Taloustutkimus. Kysely suunnattiin kansalaisille tieteelliseen näyttöön riittävällä otannalla. Koulutuspalautteita ja SWOT-analyyseja käytetään yleisesti haastattelukysymysten suunnittelussa ja tutkimuksen fokusoinnissa. Palautteet ovat nimettömiä. Tutkimus toteutetaan pääosin laadullisen analyysin metodeja, laadullista sisällön analyysia ja teemoittelua käyttäen. Alustavissa tuloksissa nousee selkeästi esille mentoritoiminnan paikka yksinäisyyden lievittäjänä ja kohtaamisen tarpeeseen vastaajana, toimiminen alueella, johon ammattityöllä ei ammattilaisten itsensä mielestä voida vastata.