Lapsen kokemus vanhemman päihdeongelmasta. auttaminen. Maritta Itäpuisto, tutkija Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Lapsen kokemus vanhemman päihdeongelmasta ja lapsen auttaminen Maritta Itäpuisto, tutkija Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto

2 Lapsen kokemus vanhemman päihdeongelmasta Väitöskirjan (2005) aineisto: 12 nuoren aikuisen haastattelut Helsingin Sanomien NYT-liitteen kirjeet 34 kpl (eri ikäiset kirjoittajat) 10 kirjoitusta Lasinen lapsuus kirjoituskilpailun aineistosta Internet-kysely v. nuorille (n= 68) (Holmila, Itäpuisto & Ilva 2008) Varjomaailman & MLL:n sivustolla

3 Miten lapsen kokemus vanhemman päihdeongelmasta muodostuu Koetut ongelmat, perheen toiminta ja vanhemmuus yhdessä Päihdeongelma näyttäytyy lapselle eri tavoin kuin aikuisille: lapsi herkempi Ongelmanmäärittelyprosessi usein pitkä: lapsi kerää tietoa ja toimii; lopulta johtopäätös, että kyseessä on vanhemman päihdeongelma Lapsi tietoinen omasta tilanteestaan ongelmaisen vanhemman lapsena: lastenkodin uhka, huostaanoton toivominen, tieto ettei ole palveluita

4 Lapsen kokemia ongelmia: vaikeat tunteet Negatiiviset tunteet yhteisiä lapsille riippumatta siitä onko perhe hyvä vai huono Pelko, viha ja häpeä, yksinäisyys ja vaille tukea jääminen yleisiä; muita negatiivisia tunteita laaja kirjo Tunteet osana ongelmanmäärittelyprosessia: oma pelko on varma merkki siitä, että vanhemmalla on ongelma

5 Lapsen kokemia ongelmia: väkivalta Fyysinen väkivalta: noin 1/3 lapsista kokee tai näkee Henkinen väkivalta: noin 2/3 kokee Seksuaalinen, sosiaalinen ja taloudellinen väkivalta Tahaton lasten häirintä, josta seuraa mm. unen puute

6 Perheen ja kodin kokeminen Perhe ja koti eivät vastaa kulttuurimme näkemystä turvasta, hyvästä ja rauhasta Perhe ei ole yhtenäinen yksikkö, vaan erilliset yksilöt ja ristiriidat Juoja on ulkopuolinen, ei-toivottu tai vastustaja muulle perheelle Perheprosessien häiriintyminen: epäsopu, yhteisyyden ja kommunikaation puute

7 Päihdeongelmaisen vanhemmuus Vanhemmuustyypit: 1) hyvä vanhempi: jopa täysin alkoholisoitunut vanhempi saatetaan kokea hyväksi 2) sadistinen vanhempi 3) välinpitämätön vanhempi yleisin kuvattu vanhemmuuden muoto; ei välitä lapsesta jos ei ole varsinaisesti väkivaltainenkaan tms.

8 Perheen ja ympäristön rajankäynti Äidin lähtöä kotoa ja isän kotiin tulemista pelätään Vanhempi tuo väkivallan kotiin, hallittu hallitsemattomuus Perheen ulkopuoliset ihmiset: Häiritsevät (yleensä juomakumppanit) Leimaavat ja välinpitämättömät Auttavat ja tukevat

9 Lapsen oma toimijuus ja kompetenssi Lapsuudensosiologinen käsitteistö ja lähestymistapa: lapsen toimijuus, kompetenssi ja oma maailma Kompetenssiparadigma: sosiaalinen kompetenssi on yksilön kykyä selviytyä omassa ympäristössään Lapset muokkaavat heille annettuja kulttuurisia ja materiaalisia resursseja (=leluja, rooleja, osallistumisoikeutta)

10 Päihdeongelmaisen vanhemman lapsen toimijuus Monenlaista toimijuutta ja pystyvyyttä, mikroselviytymistä Itsestä huolehtiminen: alistetun keinoja väistely, passiivinen vastarinta, epäsuora kapinointi, vitsailu (J. Kitzinger 1997) Toisten hoitaminen: sisarusten, juojan tai toisen vanhemman (mm. tunnetyö) Asioiden hoitaminen

11 Lapsen kompetenssin rajoituksia Ns. rakenteellinen näkymättömäksi tekeminen: lainsäädäntö sekä aikuisten sosiaaliset verkostot ja toimintatavat Arkielämässä lapsen kokemuksia vähätellään, kuvitellaan ettei lapsi näe, ymmärrä tai muista Luonnolliset rajoitukset

12 Lapsen tuen tarve Internetkysely (2008/2011): Mikä helpottaisi elämääsi Pääsisi pois kotoa väliaikaisesti tai pysyvästi (54 % & 31 %) Hoitoa päihdeongelmaiselle (54%) Mahdollisuus puhua jollekulle (27%) Riitely kotona loppuisi (50%) Saisi vaatteita ja/tai ruokaa (19%) Saisi nukkua rauhassa (40%)

13 Lapsen tukijat Molemmissa tutkimuksissa: ikätoverit ja sisarukset tärkeitä tukijoita sekä ei-ongelmainen vanhempi Ammattilaisilla pienehkö rooli auttajina; esiintyvät myös pelottavina ja uhkana Perheen ulkopuoliset harvoin, mutta tuki tärkeää kun sitä saa

14 Päihdeongelmaisen vanhemman lapsen auttaminen

15 Avopäihdepalveluiden merkitys lasten auttamisessa a) Lain näkökulmasta: Päihdehuoltolaki (1986, 7 ): palveluita annettava päihdeongelmaisen perheenjäsenille näiden avun, tuen ja hoidon tarpeen mukaan. Lastensuojelulaki 10 & Terveydenhuoltolaki 70 : Lapsen hoidon ja tuen tarve selvitettävä ja lapselle taattava riittävä hoito ja tuki kun vanhempi/huoltaja saa päihdehoitoa Päihdehuoltoasetus 2 : lapsen hoidon ja tuen tarpeen huomioon ottaminen selvittävä vanhemman kuntoutussuunnitelmasta

16 Avopäihdepalveluiden merkitys lasten auttamisessa b) Käytännön näkökulmasta v päihdetapauslaskennassa asiakasta A-klinikoilla/avopäihdepalveluissa Asiakkaiden lasten määrää ei tilastoida (15 000?) Lapsen ongelma on vanhemman päihteiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat: heikot vanhemmuustaidot, responsiivisuuden puute, väkivaltaisuus ym. päihdehoidossa mahdollista päästä ongelman alkulähteelle

17 Perheenjäsenet päihdepalveluissa -tutkimuksen toteutus Tutkimusprojekti 8/2011 8/2013 Toteutus Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksessa Rahoittaja Alko Avopalveluiden päihdetyöntekijöiden haastattelut (n=17) eri paikkakunnilla eri puolilla Suomea, eri tavoin järjestetyissä palveluissa

18 Tutkimuskysymyksiä Miten perheenjäsenet näkyvät eri tavoin organisoiduissa avopäihdepalveluissa? Miten lapsia/perheenjäseniä käytännössä autetaan avopäihdehoidon kontekstissa? Millaisia käsityksiä päihdeongelmaisesta, tämän perheenjäsenistä ja lapsista työntekijöillä on?

19 Havaintoja (1/2) Kuntien, klinikoiden ja työntekijöiden välillä on paljon eroja käytännön toiminnassa ja suhtautumisessa lasten auttamiseen Lapset eivät yleensä näy ja kuulu päihdetyössä Harvat työntekijät tapaavat lapsia Työntekijät kokevat ettei keinoja lasten auttamiseen; tapahtuu päihdetyössä aikuisten kautta Usko, että muut auttavat lapsia

20 Lakien toteutuminen? (2/2) Lapsista kysyminen epäsystemaattista lastensuojeluilmoituksen tekeminen? lapsen huomioiminen kuntoutussuunnitelmassa harvoin Kun on kehitetty lapsia auttavia toimintatapoja, ne ovat jääneet paikalliseen käyttöön Perheen auttaminen nousee usein muualta kuin päihdetyöstä Yhdellä klinikalla päihdetyössä kehitetty perheen auttaminen

21 Lasten avuntarpeen selvittämisen ja heidän auttamisensa tiellä useita esteitä 1) Hallinnolliset ja rakenteelliset tekijät lasten ja aikuisten palvelut erillään hallinnollisesti ja konkreettisesti erilaiset lupamenettelyt, salassapitovelvollisuus ja sijainti erillään vaikeuttavat yhteistyötä tilat soveltuvat vain aikuis- tai yksilöasiakkaan kohtaamiseen

22 2) Työntekijän ominaisuudet ja asenteet Koulutuksen ja kokemuksen puute lasten kanssa työskentelystä Haluttomuus lasten auttamiseen Näkemys, että vain aikuisasiakas kuuluu omaan vastuualueeseen Usko, että muut (lastensuojelu, koulu jne.) hoitavat lasten auttamisen

23 3) Päihdetyön taustaideologia ja päihdehoidon toteutus Aine- ja aikuiskeskeisyys Aikuisasiakkaan suojelu mm. lastensuojeluilmoitukselta Lasten tilanteen selvittämiseen ja lasten auttamiseen tarvittavien välineiden puuttuminen Luotetaan vanhemman kertomaan lapsen tilanteesta ja avuntarpeesta Päihdetyön ideologia ylittää yksilölliset ja rakenteelliset tekijät

24 Pohdintaa Vanhempien ongelmat yhä yleisempiä ja monimutkaisempia (huumeet, sekäkäyttö, rahapelit, mielenterveys jne.) Ongelmien ylisukupolvisuus (vs. periytyvyys ) Ammattilaisten mahdollisuudet lasten auttamiseen: ovatko nykyiset mallit ja keinot riittäviä, oikeanlaisia ja tasaarvoisia? Lastensuojelun mahdollisuudet? Riittävätkö resurssit Onko osaamista erityisesti päihdekysymyksiin

25 Pohdintaa: mitä pitäisi tehdä? Aine- ja käyttäjäkeskeisyydestä kohti perheen täysivaltaista huomioon ottamista Päihdehuollon keinot lasten auttamiseksi: Vanhemmuustaitojen opettaminen päihdehoidossa Ehkäisyneuvonta ja -palkkio päihdeklinikoilla Lasten omat palvelut, lastenpsykologit tai perheterapeutit päihdeklinikoille Välineet systemaattiseen lapsista kysymiseen Valtakunnalliset ohjeet ja käytännöt

26 Aineistoja ja julkaisuja Pullon varjosta valoon, Kokemuksia alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eletystä lapsuudesta, (väitöskirja) Pullon pohjimmaiset. Lapsi, perhe ja alkoholi, Nettikysely vuotiaille nuorille, 2008 (Marja Holmila, Minna Ilva, Antti Järventaus) Drugs: education, prevention and policy 2011 Lapsi ja vanhempien alkoholinkäyttö opas varhaiskasvatuksen työntekijöille, 2010 (Annikka Taitto) ladattavissa Lasinen lapsuus-sivustoilta Perheenjäsenten rooli päihdepalveluissa (Itäpuisto & Selin, tulossa) THL & Ahts julkaisu Päihdehaitat muille