OPD Psykoanalyyttinen kesäkoulu Anneli Larmo, psykoanalyytikko IPA
|
|
- Annemari Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPD Psykoanalyyttinen kesäkoulu Anneli Larmo, psykoanalyytikko IPA
2 Operationalisoidun psykodynaamisen diagnostiikan käyttö psykoterapia-arviossa Miksi on tarpeen käyttää validoituja arviointimenetelmiä? Millainen väline OPD-2 on? Miten opin käyttämään OPD-2:a?
3 Mitä hyötyä on validoidun arviointimenetelmän käytöstä? OPD-2:a esiteltiin Suomessa sekä YTHS:ssä että Psykiatripäivillä jo noin 10 vuotta sitten. Se ei kuitenkaan herättänyt kovin voimakasta kiinnostusta. Moni koki jo arvioivansa potilaitaan OPD-2:n omaisesti. Strukturoitu menetelmäkin tuntui ehkä työläältä ottaa käyttöön. Myöhemmin järjestettiin kolmivaiheinen koulutus, joka päättyi toukokuussa 2013 ja antoi koulutettaville pätevyyden OPD:n käyttöön. Osallistujia oli alle 10. Koulutus järjestettiin Suomen Psykiatriyhdistyksen koulutuksena ja pääkouluttajana oli Professori Manfred Cierpka Heidelbergista.
4 Entä nyt vuonna 2017? Terveydenhuolto on muuttunut yhä enemmän siihen suuntaan, että kaiken hoidon täytyy olla näyttöön perustuvaa ja validoitua. Tämä koskee myös psykoterapioita. Psykodynaamisessa psykoterapiassa ja psykoanalyysissa on potilaitten arvioiminen perustunut melko lailla terapeutin tunnevasteisiin, joita on ollut vaikea operationalisoida. Muutokset potilaassa hoidon aikana tai potilaan ongelmat hoidon alkuvaiheessa on koettu myös vaikeaksi kuvata tavalla, jota voitaisiin mitata ja vertailla toisiin vastaaviin tapauksiin. Tämä ei nykymaailmassa tunnu kovin vakuuttavalta. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa käytetään erilaisia mittareita selvittämään potilaan psykiatrista sairautta tai ongelman luonnetta. Niistä yksi on laaja SCID- haastattelu, jolla voidaan arvioida sekä potilaan psykiatrista sairautta että persoonallisuuden häiriötä. Nämä mittarit eivät kuitenkaan vastaa niihin kysymyksiin, joihin psykoanalyytikko tai psykoanalyyttinen psykoterapeutti haluaisi saada vastauksen. Ne eivät kuvaa potilaan psykodynamiikkaa. OPD-2 on instrumentti, jolla voimme tehdä potilaasta psykodynaamisen alkuarvion ja seurata hänen hoitoaan.
5 OPD-2:n kuvausta OPD-2 on pitkällisen työryhmätyön tulos ja sitä on kehitetty pääasiassa Saksassa. Se on validoitu tutkimusväline. OPD-2 on tällä hetkellä käytössä eri puolilla maailmaa, vaikka se ei oikein ole saanut jalansijaa Suomessa. Ei ainakaan minun tietojeni mukaan. Haastattelu tuntuu aluksi työläältä. Potilaasta on tehtävä paljon havaintoja ja kyselykaavakkeet saattavat tuntua monimutkaiselta. Se voi puolestaan johtua siitä, että niitä ei ole käännetty suomeksi Kun toisaalta on sisäistänyt metodin ei haastattelu vaadi sen enempää aikaa kuin mikä tahansa perusteellinen psykologinen tai psykiatrinen haastattelu, joissa myöskin on pidettävä mielessä tiettyjä asioita.
6 OPD-2:n kuvausta Haastattelun lopuksi kyetään potilaan vastausten perusteella luomaan psykodynaaminen kooste potilaan ongelmasta, jonka potilas voi ymmärtää. Lopputulos ja miten tulokseen on tultu on näytettävissä tarvittaessa muille osapuolille ja voidaan olettaa, että samaan tulokseen olisi tullut kuka tahansa toinen, joka olisi haastatellut potilaan OPD-2:een perustuen.
7 OPD-2:n viisi akselia Haastattelu on jaettu viiteen akseliin, joitten avulla potilasta arvioidaan eri näkökulmista. I akseli: Potilaan koettu sairaus ja hoitoedellytykset II akseli: Potilaan interpersoonalliset suhteet III akseli: Ristiriidat (Tällä akselilla kartoitetaan potilaan tiedostamattomia ristiriitoja) IV akseli: Rakenne (persoonallisuuden rakenne) V akseli: Psyykkiset ja psykosomaattiset häiriöt. ICD 10 diagnoosinumero.
8 I Akseli - Axis I Potilaan koettu sairaus ja hoitoedellytykset Tämä osa OPD-2 haastattelua muistuttaa psykiatrista arviota. Lähtökohtana on potilaan oma kokemus sairaudestaan. Potilaan kokemus arvioidaan asteikolla Ei lainkaan vähäinen kohtalainen voimakas hyvin voimakas - ei arvioitavissa Kysymykset jakaantuvat 7 kohtaan, jossa kussakin on 2-3 alaryhmää. Kohta 1. Sairauden tai ongelman tämänhetkinen voimakkuus. Tässä yhteydessä potilas täyttää myös Global Assessment of Functioning (GAF) kaavakkeen, jolla arvioidaan potilaan tämänhetkistä toimintakykyä
9 GAF:n lisäksi potilas täyttää EQ-5D terveyskyselyn, joka arvioi potilaan kykyä huolehtia itsestään, arjesta selviytymistä, potilaan kokeman kivun ja muut vaivat sekä ahdistuksen ja masennuksen. Kohta 2. Häiriön tai ongelman kesto. Miten kauan jatkunut. Alle 6 kuukautta tai yli 10 vuotta. Minkä ikäinen potilas oli vuosissa ongelman ilmaantuessa. Kohta 3. Potilaan kokemus sairaudestaan ja miten hän sen ilmaisee. Tässä kohdassa kysellään subjektiivisesta kärsimyksestä, kiinnitetään huomiota potilaan tapaan kertoa sairautensa fyysisistä puolista ja psykologisista puolista sekä sosiaalista ongelmista häiriöön liittyen. Kohta 4. Millaisia sairauskäsityksiä potilaalla on. Ihmisten käsitys siitä miten sairaudet saavat alkunsa voi vaihdella suuresti. Potilas voi liittää sairautensa somaattisiin tekijöihin, psykologisiin tai sosiaalisiin. Esim. Ongelmani saivat alkunsa siitä, kun vaimoni jätti minut.
10 Kohta 5. Millaisia käsityksiä potilaalla on muutoksen mahdollisuuksista. Potilaan muutostoiveet voivat liittyä somaattiseen hoitoon, psykologiseen interventioon tai hän voi toivoa, että joku muuttaisi hänen sosiaalisia suhteitaan. Esim. Jos vain löytäisin uuden rakastetun, olisi kaikki hyvin. Kohta 6. Mitä voimavaroja potilaalla on muutokseen. Potilaalta saattaa löytyä omaa voimaa tai psykososiaalista tukea, mikä edesauttaa muutoksessa. Kohta 7. Muutoksen esteet. Nämä voivat olla sekä sisäisiä että ulkoisia. Potilas voi olla elämäntilanteessa, jossa psykodynaamiseen psykoterapiaan vaadittava riittävä aika ja asettuminen eivät ole mahdollisia.
11 I Akselissa on myös psykoterapia moduuli, jolla voidaan arvioida alustavasti potilaan soveltuvuutta psykodynaamiseen psykoterapiaan. Silloin kysely on kohdasta 5. alkaen hieman erilainen. Kohta 5. Miten potilas käsittää muutoksen. Arveleeko hän oireitten vähenevän, odottaako hän sisäisten motiiviensa ja ristiriitojensa selkiintyvän, toivooko hän tukea tunne-elämäänsä tai odottaako hän hoitavan henkilön olevan aktiivisen ja direktiivisen. Kohta 6. Potilaan muutosta edesauttavat tekijät - voimavarat. Potilaan kyky psykologiseen ajatteluun (psychological mindedness) Kohta 7. Muutoksen esteet. Sairaus tai häiriön jatkuminen saattaa tarjota potilaalle sekundaarihyötyä, mikä vaikeuttaa oireesta tai häiriöstä luopumista.
12 II Akseli Axis II Tällä akselilla pyritään selvittämään potilaan interpersoonalliset suhteet. Sillä tarkoitetaan potilaan tapaa olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Se vastaa psykoanalyyttista kokonaiskuvaa transferenssista, jossa huomioidaan sekä täydentävät tunnevasteet että samastukset potilaaseen. Toisin sanoen transferenssi-vastatransferenssi kokonaisuudessaan. Se mikä tässä akselissa hienointa ja poikkeaa psykoanalyyttisestä transfrenssikuvauksesta, on suhteitten kehämäinen kuvaus. Potilaan tapa nähdä toinen toistuvasti tietynlaisena, johtaa tapaan nähdä toistuvasti itsensä tietynlaisena ja tietynlaiseen käyttäytymiseen suhteessa toisiin. Toiset puolestaan reaktiona tähän näkevät potilaan toistuvasti tietynlaisena ja itsensä suhteessa potilaaseen vastaavasti tietynlaisena, mikä johtaa käytökseen, joka vahvistaa potilaan käsitystä toisista ja vaikuttaa sitten hänen käsitykseensä itsestä.
13 The interpersonal circumplex model Vuorovaikutuksen operationalisointiin käytetään niin kutsuttua Interpersonaallisen kehän mallia. Kehiä on itse asiassa kaksi. Ensimmäinen kuvaa käyttäytymistä muita kohtaan ja kokemusta muista ja toinen käyttäytymistä itseä kohtaan ja kokemusta itsestä. Kehässä, jossa kuvataan käyttäytymistä muita kohtaan on pystyakselilla ylhäällä runsaan tilan antaminen toiselle ja alhaalla tilan rajoittaminen ja toiseen puuttuminen. Sitä voisi kutsua valta-akseliksi. Vaaka-akselilla on kuvataan puolestaan niitä tunteita, joita ihminen osoittaa toista kohtaan. Vasemmalla tunnekylmyys, torjuva käytös ja oikealla on tunkeutuva kiintymys.
14 Kehässä, jossa kuvataan käyttäytymistä itseä kohtaan on pystyakselilla ylhäällä itsenäisyyden ja tilan vaatiminen itselle ja alapäässä autonomian välttäminen ja toive saada ohjeita muilta. Vaaka-akselilla on vasemmalla välttelevä käytös, muitten kiintymyksenosoitusten torjuminen ja oikealla oman itseyden häviäminen toisen osoittaessa kiintymystä. Kummassakin kehässä on myös 45 asteen kulmassa oleva akseli, jolla on kuvaus suhtautumisesta toiseen ja itseen. Kehän kuvaukset muuttuvat oikealta vasemmalle enemmän ja enemmän negatiivisiksi. Jokaista kuvausta kohti on vastaavasti kuvattu miten jokin asia näyttäytyy käyttäytymisessä itseä tai muita kohtaan. Tilan antaminen toiselle näkyy esimerkiksi siten, ettei ohjaa toista, eikä pyri vaikuttamaan tähän. Suhteessa itseen puolestaan autonomian välttäminen näyttäytyy siten, että alistuu ja pidättäytyy. Näistä kehistä syntyy 32 kohtaa, joista ensimmäiset 1-16 kuvastavat omaa suhtautumista toiseen ja miten se näkyy käytöksessä sekä toinen kehä suhdetta itseen ja miten se näkyy käyttäytymisessä kohdat
15 Peter Fonagy on toisessa yhteydessä puhunut luottamuksesta ihmissuhteissa ja miten sen olemassaolo tai puuttuminen johtaa joko luottamusta vahvistavaan kehään tai sitä edelleen heikentävään kehään kuten tapahtuu epävakaassa persoonallisuudessa. Vaikka asia näyttää näin sanottuna yksinkertaiselta, potilaan dysfunktionaalinen vuorovaikutus tai interpersoonalliset suhteet eivät ole ihan helposti mitattavissa tai määriteltävissä. Kliinisen haastattelun tukena käytetään tässä interpersoonallisten suhteitten kehämalli, joka on vedetty kaavakkeeseen suoraksi. Siinä ovat kaikki 32 tapaa miten kokee itsensä ja miten se näyttäytyy käyttäytymisessä suhteessa toiseen, sekä miten toinen kokee potilaan ja miten se puolestaan näyttäytyy toisen käyttäytymisessä suhteessa potilaaseen. Tehtävänä on sitten etsiä sopivimmat kuvaukset ensin miten potilas toistuvasti näkee itsensä suhteessa muihin, miten se näkyy hänen käytöksessään, miten muut toistuvasti kokevat potilaan ja miten se näyttäytyy heidän käyttäytymisessään. Haastattelija täyttää lopuksi vuorovaikutuskuvauksen, jossa hän kuvaa miten potilas toistuvasti kokee muut tietynlaisina ja miten hän sen perusteella käyttäytyy toista kohtaan. Miten muut puolestaan kokevat potilaan ja miten se näkyy heidän käyttäytymisessään, mikä puolestaan saattaa vahvistaa potilaan kokemusta itsestään suhteessa toisiin.
16 Lopputuloksena on kehämäinen interpersoonallisten suhteitten formulaatio. Esimerkiksi: Potilas kokee muitten hylkäävän hänet, se saa hänet reagoimaan takertumalla toisiin, muut puolestaan kokevat potilaan vaativan itselleen tilaa, mikä saa muut tuntemaan, että heitä kontrolloidaan, mikä saa heidät vetäytymään, jolloin potilas kokee tulevansa hylätyksi ja takertuu muihin, jotka kokevat jne.
17 III Akseli Axis III Ristiriidat Tässä pyrkimyksenä on on operationalisoida tiedostamattomat ristiriidat, jotta ne voitaisiin määritellä tavalla, joka olisi toistettavissa ja siten todennettavissa. Psykoanalyyttisen teorian mukaan ovat tiedostamattomat, torjutut, usein infantiilit ristiriidat neuroosien taustalla. Psykoanalyyttisina terapeutteina tai psykoanalyytikkoina etsimme tiedostamattomien ristiriitojen johdannaisia ja sitä kautta pääsemme ristiriidan luokse. OPD-2:ssä toimitaan samaan tapaan. Ristiriitojen tutkimiseen on olemassa oma kaavakkeensa, joka auttaa meitä käsitteistämään ja jäsentämään kliinisen haastattelun löydöksiä.
18 III - Ristiriidat OPD- 2 Conflict Checklist Ristiriitoja on yhteensä 7. Jokaisen kohdalla kerrotaan aluksi nk yleiset kriteerit tässä ristiriidassa: millaisesta ihmistyypistä on kyse, mikä tunne ohjaa potilaan käyttäytymistä, millaisia tunnevasteita potilas herättää haastattelijassa. Nollakohtana ovat potilaat, joitten kyky havaita ristiriitojaan tai tunteitaan on suojautumiskeinojen vaurioittama. Suojautusikeinot estävät heitä tekemästä havaintoja omista tunteistaan tai eläytymään toisiin. Tähän ryhmään voisivat kuulua esim. epävakaat potilaat. Yleisten kriteereitten jälkeen ovat yksilöidymmät kriteerit, jossa potilaan elämän eri alueet käydään läpi. Niitä ovat lapsuudenperhe, puoliso/perhe, työ, sosiaalinen ympäristö, suhde omistamiseen, ruumis/seksuaalisuus, sairaus. Listan alussa huomioidaan ristiriitojen puuttumisen lisäksi stressin aiheuttamat ristiriidat, joita ei tässä tarkoiteta ristiriidalla.
19 Ristriita 1 C1 Individuaatio, itsenäisyys vs riippuvuus C1 Individuation vs Dependency Tämä ristiriita näyttäytyy toisaalta läheisyyden kaipuuna (riippuvuutena) ja samanaikaisena pyrkimyksenä riippumattomuuteen ja etäisyydenottoon (individuaatio). Yleisissä kriteereissä erotellaan passiivinen ja aktiivinen moodi. Kuten myös tarkasteltaessa potilaan eri elämänalueita. Kaavakkeessa kuvataan tarkkaan mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Tähän ryhmään kuuluva ihminen saattaisi, jos kyseessä on passiivinen moodi kuvata ihmissuhteensa hyvin läheisinä ja paljastaa keskustelussa, että hän on valmis tekemään mitä tahansa, ettei suhteeseen tulisi säröä. Aktiivisessa moodissa oleva ihminen saattaisi puolestaan korostaa omaa riippumattomuuttaan, ettei tarvitse muita, vaan selviää aina itse.
20 Ristiriita 2 C2 Alistuminen vs hallinta, kontrolli C2 Submission vs Control Tässä ihminen pyrkii dominoimaan toista tai alistumaan ja sopeutumaan toisen vaatimuksiin. Voiman tunne toisaalta ja avuttomuus toisaalta vaikuttavat siihen minkä arvoiseksi ihminen kokee itsensä. Siksi on tärkeää erottaa tämä ristiriita myöhemmin tulevasta itsearvostukseen, itsetuntoon liittyvästä ristiriidasta. Passiivisessa moodissa nähdään potilaan passiivis-vihamielinen alistuminen tai sopeutuminen. Aktiivisessa moodissa voidaan havaita ihmisen pyrkivän hyökkäävällä tavalla valtaan tai ottamaan itselleen tilaa. Tässä ristiriidassa omina tunnevasteina passiivisessa moodissa voisi olla ärtymys ja samanaikainen oma alistuva käytös, kun taas potilaan ollessa aktiivisessa moodissa, syntyisi avoimempi valtataistelu.
21 Ristiriita 3 C 3 Huolenpito vs itseriittoisuus C3 Care vs Autarky Potilaalla on kyky muodostaa ihmissuhteita, ihmissuhteissa näkyy potilaan toive tulla hoivatuksi tai suojautuminen tätä halua, tunnetta vastaan. Tässä ristiriidassa voi näkyä myös toisiin takertumista (passiivisessa moodissa) tai toisten altruistista hoivaamista (aktiivisessa moodissa). Passiivisessa moodissa johtavana tunnetilana on suru, masennus ja pelko toisen menettämisestä sekä kateus. Aktiivisessa moodissa käyttäytymistä ohjaava tunnetila on huoli toisesta, latentti masennus ja kateus
22 Ristiriita 4 C4 Itsetunto ristiriita C4 Self-worth conflict Jokainen toivoo itsetuntonsa, omanarvontunteensa tulevan tyydytetyksi ja havaituksi. Itsetunnon ristiriidasta on kyse silloin, kun ihmisen tarve saada toisilta arvostusta ja huomiota on huomiota herättävän voimakasta ja tyydyttämätöntä. Taustalla voi olla riittämätön myönteinen palaute menneisyydessä tai nyt tai että palaute on jostain syystä jäänyt potilaalta havaitsematta ja siksi johtanut kokemukseen omasta arvottomuudesta.. Kyse on siis vaille jäämisestä ja näkymättömäksi jäämisestä. Passiivisessa moodissa potilas näkee itsensä muita huonompana ja aktiivisessa moodissa hän käyttäytyy muita kohtaan äärimmäisen itsevarmasti.
23 Ristiriita 5 C 5 Syyllisyysristiriita (itsesyytökset vs muitten syyttäminen) C5 Guilt conflict (self-blame vs blame of object) Syyllisyysristiriidassa on kyse syyllisyyden kasaamisesta itselle tai muille. Edellytyksenä on, että ihminen kykenee tuntemaan syyllisyyttä. Tässä ristiriidassa potilas joko nopeasti ottaa syyllisyyden omalle kontolleen, vajoaa itsesyytöksiin tai alkaa rangaista itseään. Passiivinen moodi. Tai (aktiivinen moodi) potilas ulkoistaa syyllisyyden toisiin, minkä jälkeen hän kieltäytyy kantamasta mitään vastuuta. Edellä mainittu käyttäytyminen näyttäytyy kaikilla elämän alueilla. Esimerkiksi suhteessa omistamiseen (passiivinen moodi) näkyy potilaan vaikeus ottaa vastaan lahjoja, apua ym., vaan hänen on välittömästi maksettava takaisin. Aktiivisessa moodissa taas kaikki kuuluu potilaalle itsestäänselvyytenä.
24 Ristiriita 6 C 6 Oidipaalinen ristiriita C6 Oedipal conflict Tässä ristiriidassa potilasta motivoi halu olla haluttava ja puoleensavetävä. Hän haluaa saada muitten huomion osakseen, luoda suhteesta eroottisella tavalla lämpimän ollakseen varma omasta miehisestä tai naisellisesta vetovoimastaan. Tämä on seurausta identifikaatiosta seksuaaliseen (oidipaalisen) samaa sukupuolta olevaan vanhempaan ja tämän roolin omaksumisesta. Oidipaalinen ristiriita kuvastaa vaikeutta sopeutua itsessä oleviin vastakkaisiin pyrkimyksiin ja toiveisiin. Potilas haluaa toisaalta olla joku, toisaalta pysyttäytyä taka-alalla. Hän haluaa kilpailla ja toisaalta antaa periksi, hän haluaa nauttia ruumiillisuudestaan ja toisaalta uhrata sen. Tässä ei ole primaaristi kyse seksuaalisesta häiriöstä, vaan nimenomaan halujen ristiriidasta..
25 Ristiriita 6 On tärkeä erottaa oidipaalinen ristiriita itsetuntoristiriidasta, syyllisyydestä ja identiteettiristiriidasta, joka tulee seuraavaksi. Passiivisessa moodissa potilas pitäytyy taustalla, harmittomana, ei-viehättävänä, a- seksuaalisena hiirenä. Aktiivisessa moodissa potilas haluaa olla keskipisteenä fallis-hysteerisellä tavalla. Tällaisen potilaan tunteet vaihtelevat voimakkaasti ja ovat osin dramaattisia ja erotisoituneita. Potilas saattaa olla vailla häpyä, kun taas passiivisessa moodissa potilas on arka ja pelokas.
26 Ristiriita 7 C 7 Identiteetti ristiriita C7 Identity conflict Passiivisessa moodissa potilas kärsii kroonisesta tai jatkuvasti esiin tulevasta identiteetin puutteesta. Potilas käyttää selviämiskeinonaan vähättelyä, rationalisaatiota tai identiteetin ristiriitaisuuden tai puutteellisuuden kieltämistä. Aktiivisessa moodissa potilas puhuu epävarmuudestaan aktiivisesti ja pyrkii välttämään tilanteita, joissa identiteetin ristiriitaisuus tulisi näkyviin. Hän saattaa luoda suojakseen tarinan perheestään, taustastaan tai lainata itselleen identiteetin jolta kulta toiselta. Tämä ristiriita näyttäytyy passiivisessa moodissa esimerkiksi puolison valinnassa siten, että potilas välttää kumppaneita, joilla olisi ihailtavia ominaisuuksia. Ero itsen ja toisen välillä olisi vaikea sietää ja se muistuttaisi jatkuvasti omista puutteista. Aktiivisessa moodissa potilas etsii kumppania, perheitä, suhteita, jotka voivat tarjota hänen omalle puutteelliselle identiteetilleen tukea. Se ei välttämättä sekään johda hyvään lopputulokseen.
27 Yhteenveto ristiriidoista Kun haastattelija on tehnyt ratkaisunsa siitä mistä 1-2 ristiriidasta tämän potilaan kohdalla on kyse täyttää haastattelija kaavakkeen OPD-2 Rating Sheet Axis III: Conflicts (OPD-2 arviontikaavake, III akseli: ristiriidat) Ensin vastataan kaavakkeen neljään ristiriitaa koskevaan kysymykseen vaihtoehtoina kyllä/ei. Ristiriitaa ei voida määrittää, diagnostinen epävarmuus, potilas on rakentumaton, potilaan suojautumiskeinot estävät ristiriidan ja tunteen havaitsemisen tai kyseessä on ajankohtaisen stressin aiheuttama ristiriita. Jos vastaus johonkin näistä on kyllä ei meidän tarvitse jatkaa. Jos sen sijaan ristiriita voidaan arvioida jatkamme vastaamista koskien ristiriitaa, joka häiritsee potilaan toimintakykyä. Jokainen ristiriita arvioidaan asteikolla: puuttuu ei merkittävä merkittävä hyvin merkittävä ei arvioitavissa.
28 Yhteenveto ristiriidoista Tämän jälkeen valitaan pääasiallinen ristiriita ja tämän lisäksi seuraavaksi tärkein. Lopuksi arvioidaan vielä potilaan moodi, passiivinen vai aktiivinen Se arvioidaan asteikolla: pääasiassa aktiivinen - sekä että (aktiivinen) sekä että (passiivinen) pääasiassa passiivinen - ei arvioitavissa. Nyt meillä on siis perustiedot potilaasta, käsitys hänen interpersoonallisten suhteitten dysfunktionaalisuudesta, siitä auki kirjoitettu ihmissuhteitten vuorovaikutuksen kehä ja hänen pääasiallinen tiedostamaton ristiriitansa, miten ja minä asteisena se ilmenee hänessä eri näkökulmista katsottuna. Seuraavaksi siirrymme arvioimaan potilaan persoonallisuuden rakennetta.
29 Akseli IV Axis IV Persoonallisuuden rakenne OPD-2 Structure Myös rakennetta arvioitaessa on OPD-2:n näkökulma interpersoonallinen. yhtäältä tarkastellaan potilaan suhdetta itseen, toisaalta toiseen, muihin tai ulkomaailmaan. Myös rakenteen arviontiin käytetään strukturoitua kyselykaavaketta (Structure checklist), joka on jaettu neljään osa-alueeseen, joita puolestaan tarkastellaan sekä itseen että toiseen suhtautumisen näkökulmasta. 1. osa-alue on potilaan kognitiivinen kyky: suhteessa itse-havainnointiin Potilaan kognitiivinen kyky: suhteessa havaintojen tekemiseen toisesta.
30 2. osa-alue tarkastelee potilaan kykyä hallita tunteitaan kyky hallita tunteita: kyky säädellä omia tunteita Kyky hallita tunteita: kyky säädellä vuorovaikutussuhdetta toiseen. 3. osa-alue tarkastelee potilaan emotionaalisia kykyjä, kykyä tunneilmaisuun: Yhteys, kyky kommunikaatioon sisäisen maailman suuntaan Kyky kommunikaatioon ulkoisen maailman kanssa. Ja lopuksi 4. osa-alue tarkastelee potilaan kykyä kiintymyssuhteisiin. Sisäisiin objekteihin Ulkoisiin objekteihin. Arviot on jaettu neljään integraation tasoon: korkea integraatio kohtalainen matala disintegroitunut.
31 Rakenne tarkastuslistan kuvausta 1. Kognitiivinen kyky: 1.1. Kyky tehdä havaintoja itsestä, itse-havainnointi on puolestaan jaettu kolmeen alaryhmään: itsereflektio, tunteitten erittely, identiteetti 1.2. Kyky tehdä havaintoja objektista samoin kolmeen alaryhmään: kyky nähdä itse ja objekti erillisinä, kyky nähdä objekti kokonaisena, kyky tehdä realistisia havaintoja toisesta.
32 Esimerkiksi 1.1. kohtalainen kyky itsereflektioon tarkoittaa, ettei potilas ole kiinnostunut pohtimaan itseään. Itse-reflektio on kohdistunut lähinnä toimivaan itseen, mitä sanoi, mitä teki ja potilaan on vaikea löytää käsitteitä kuvaamaan itseään. Tai kohdassa 1.2. esimerkiksi kuvataan potilaan matala kyky nähdä objekti realistisesti seuraavasti. Kuva toisesta muovautuu potilaan omien tarpeitten ja pelkojen pohjalta. Tästä riippumatta potilas saattaa intuitiivisesta aavistaa toisen asenteita. 2. potilaan kyky tunteitten hallintaan, tunteitten säätelyyn 2.1. arvioidaan potilaan impulssikontrollia, tunteitten sietämistä ja itsetunnon (selfworth) säätelyä asteikolla korkea kohtalainen - matala integraatio ja disintegraatio. Tässä disintegroitunut kyky sietää tunteita kuvataan seuraavalla tavalla. Potilaalla on intensiivisiä positiivisia ja negatiivisia tunteita, joita hän ei kestä ja jotka laukaisevat äärimmäisen virittyneisyyden, johon potilas reagoi refleksinomaisesti toimimalla.
33 2.2. potilaan kyky säädellä suhdettaan toisiin jakaantuu suojeleviin suhteisiin, löytää tasapainon omien ja toisen etujen välillä, kyky ennakointiin. Jos tarkastelemme korkean integraation omaavan potilaan kykyä ennakointiin kuvataan sitä seuraavasti. Potilas kykenee ennakoimaan miten toinen tulee reagoimaan ja voi siten ohjata tai säädellä omaa käyttäytymistään. 3. Emotionaalinen kyky. Kohdassa 3.1. arvioidaan potilaan kykyä sisäiseen kommunikaatioon. Se jaetaan tunteitten kokemiseen, fantasioitten käyttöön sekä ruumiilliseen itseen. Jos tarkastelemme matalan integraation omaavan potilaan kykyä käyttää fantasioitaan, muuttuvat negatiiviset fantasiat hänen mielessään pikaisesti uhkaavaksi varmuudeksi.
34 Kohta 3.2. jossa arvioidaan potilaan kykyä olla yhteydessä ulkoiseen maailmaan, jaetaan seuraaviin kolmeen alaryhmään: Ottaa yhteyttä, luo suhteita, ilmaisee tunteita, kykyempatiaan. Jos valitsemme mitä sanotaan korkean integraation omaavan ihmisen kyvystä luoda ihmissuhteita, todetaan siitä, että potilas on kykenevä luomaan suhteita ja aloittamaan elävän vuorovaikutuksen toisten kanssa. 4. Potilaan kyky kiintymyssuhteisiin. Kohta 4.1. potilaan kyky solmia kiintymyssuhteita sisäisiin objekteihin jaetaan seuraaviin kolmeen osaan: internalisaatio, introjektien käyttö ja vaihtelevat, monenlaiset kiintymyssuhteet. Tässä kohdassa esimerkiksi matalan integraation merkki introjektien käytössä on seuraavan lainen. Potilas ei löydä sisäisiä objektejaan eikä siitä syystä kykene rauhoittamaan itseään, huolehtimaan itsestään tai suojelemaan itseään.
35 Kohdassa 4.2. kuvataan potilaan kykyä luoda ulkoisia kiintymyssuhteita. Kolme alakohtaa ovat: kyky muodostaa kiintymyssuhteita, kyky vastaanottaa apua ja kyky irtaantua suhteesta. Kohdassa 4.2. kyky irtaantua suhteesta kuvataan korkeassa integraatiossa näin: Potilaalla on kyky sietää eroja ja kyky ilmaista tilanteeseen sopivaa surua. Hän on kykenevä irrottamaan menetettyyn objektiin sijoittamansa tunteet. Voisimme sanoa, että potilas on kykenevä tekemään surutyötä.
36 Yhteenveto persoonallisuuden rakenteesta Nyt olemme valmiit tekemään yhteenvedon haastattelun tästä osiosta. Yhteenveto on jaettu vastaavasti osiin kuin haastattelukin 1.1. itsehavainnointi, 1.2. objektin havainnointi, 2.1. itsen säätely, 2.2. objektisuhteitten säätely, 3.1. sisäinen kommunikaatio, 3.2. kommunikaatio ulkoisen maailman kanssa, 4.1. kiintymyssuhteet sisäisiin objekteihin, 4.2. kiintymyssuhde ulkoisiin objekteihin.
37 Kuten haastatellussakin jaamme potilaan vastaukset integraation mukaan korkeaan, kohtalaiseen, matalaan ja disintegroituneeseen sekä niihin, joita ei voi arvioida. Potilas voi olla myös kahden integraatiotason välissä. Esimerkiksi potilaan itsehavainnointi on korkean ja kohtalaisen välissä, jolloin potilas saa pisteitä 1,5. Kohdassa 5 lasketaan potilaan saamat pisteet yhteen. Se antaa käsityksen potilaan rakentuneisuudesta. Painopiste voi olla jollain integraation alueella.
38 Yhteenveto Psykodynaamista yhteenvetoa ajatellen ovat akselit II, III ja IV erityisesti merkityksellisiä. Niitten pohjalta voimme laatia potilaalle kuvauksen hänen ongelmistaan alkaen hänen interpersoonallisista suhteistaan, siirtyen keskeiseen ristiriita-alueeseen ja lopulta persoonallisuuden rakentuneisuuteen. Tämä yhteenveto perustuu nyt validoituun, strukturoituun haastatteluun, joka voidaan tarvittaessa toistaa. Se antaa meille myös erittäin hyvän lähtökohdan hoidon aloittamiseen ja sen fokusoimiseen. Jos meillä on mahdollisuus tehdä psykoanalyysia ilman aikarajoitusta, ei fokusointi ehkä ole tarpeen. Haastattelun tulos antaa meillä silti osviittaa siitä mihin meidän analyytikkoina tai terapeutteina pitäisi varautua tai mihin voisimme varautua. Se antaa meille mahdollisuuden seurata hoidon etenemistä.
39 Jos lisäksi olemme videoineet haastattelun voimme myös itse palata siihen tai antaa jonkun toisen tehdä sen pohjalta yhteenvedon, mikä edelleen vahvistaa psykodynaamisen diagnoosin tai formulaation oikeutusta. Potilas saa strukturoidun haastattelun jälkeen psykodynaamisen kuvauksen ongelmastaan ja, koska sisäiset ristiriidat ja persoonallisuuden rakenteet sekä dysfunktionaaliset vuorovaikutuksen tavat on operationalisoitu, ovat ne kuvattavissa potilaalle tavalla, jonka hän voi ymmärtää. Kehämäisen mallin käyttö antaa meille mahdollisuuden kuvata potilaalle miten ristiriidat, rakenteelliset puutteet ja tapa olla vuorovaikutuksessa muihin näyttäytyy hänen elämässään ja ihmissuhteissaan ja millaisia seurauksia siitä on. Formulaatio auttaa meitä myös kertomaan potilaalle mikä psykoterapian tarkoitus tai päämäärä hänen kohdallaan voisi olla.
40 Anna Anna on tullut hoitoon tilanteessa, jossa hänen miehensä uhkasi erota hänestä. Anna oli jäänyt kotiin hoitamaan lapsia, jotka nyt olivat teinejä. Hän ei ollut voinut kuvitella, että mies voisi hänet koskaan jättää. Tämä kuvitelma liittyi fantasiaan, että häntä ei voi jättää, koska hän on perheen nuorin. Tosiasiassa Annan isä oli kuollut kun hän oli 6 kuukauden ikäinen ja äiti oli tämän jälkeen masentunut. Äiti oli kieltänyt isän menetyksen, isästä ei puhuttu. Anna kasvoi ja kehittyi yksinäisenä ja arkana lapsena. Miehessään hän kohtasi toisen samanlaisen ja he avioituivat opiskeluaikana. Ihmissuhteitaan Anna kuvasi seuraavasti. Anna koki olevansa ihmsisuhteissa se, joka auttoi muita, antoi viisaita neuvoja,
41 Samanaikaisesti hän ajatteli, ettei kukaan ihminen ole toisesta ihmisestä oikeasti kiinnostunut. Kaikki on näennäistä. Samaan aikaan hän koki, että tietyt lähipiirin ihmiset ottivat kaiken tilan itselleen, jättäen hänet vaille tilaa, eikä pelkästään niin, vaan hän katosi kokonaan. Se herätti hänessä voimakasta kiukkua tiettyjä muita kohtaan. Samanaikaisesti nämä tilaa ottavat, muitten huomion saavat ihmiset herättivät hänessä voimakkaita kateudentunteita ja se puolestaan synnytti itsesyytöksiä ja voimakasta alemmuutta hänessä. Tämän tapaiset kokemukset saivat hänet vetäytymään yhä enemmän ihmissuhteista. Potilas oli varautunut ihmissuhteissaan. Hänen oli vaikea ilmaista tunteitaan, vaikka hän tunnisti ne.
42 Yhteenvetoa Jos yritämme näitten niukkojen tietojen pohjalta tehdä jonkinlaista formulaatiota potilaasta, voisimme päätyä seuraavaan. Potilas näkee muut hylkäävinä ja torjuvina, se saa hänet osin vetäytymään ihmissuhteista, osin käyttäytymään vaativasta. Muut kokevat hänet torjuvana ja itseriittoisena ja saavat heidät vetäytymään, jonka jälkeen potilas tuntee itsensä entistä enemmin torjutuksi. Mitä tulee ristiriitaan. Valitsisin itsetuntoristiriidan. Ja kuvaisin potilaalle miten hän ihmissuhteissaan tuntee, ettei tule nähdyksi. Syy siihen on arvottomuuden tunteessa. Sen hän on pyrkinyt kieltämään ajattelemalla yhtäältä, ettei häntä voi hylätä ja toisaalta, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvottomia, kukaan ei ole kiinnostunut kenestäkään.
43 Hän on kohtalaisesti integroitunut. Hänellä on vaikeuksia lähinnä eläytyä toiseen ihmiseen ja hän on varautunut suhteessa muihin, muut pelottavat häntä ja hänen on vaikea säädellä omia surun ja huonommuudentunteita, koska ei löydä suhdetta sisäiseen objektiin. Hänen on myös vaikea käyttää ulkoista objektia lohdukseen. Hoidon keskeinen tehtävä olisi muuttaa terapeuttisessa vuorovaikutuksessa potilaan dysfunktionaalista vuorovaikutuksen tapaa, käsitellä potilaan arvottomuuden tunnetta ja auttaa häntä luomaan uusia sisäisiä objektisuhteita. Näitten asioitten korjautuessa suhteet ulkomaailmaan ja ulkoisiin objekteihin muuttuisivat.
44 Lopuksi Olen yrittänyt lyhyessä ajassa luoda teille kuvan OPD-2 haastattelumenetelmästä ja sen hyödystä aloittaessamme psykoterapeuttisen hoidon ja halutessamme arvioida millainen hoito potilaalle olisi sovelias. Vaikka tässä puhuttiin lähinnä alkuarviosta, voi haastattelua käyttää myös potilaan voinnin seuraamiseen. Oma esitykseni oli luettelonomainen. Kun tapaamme potilaan kliinikkona emme suinkaan pidä käsillä kaavakkeita, vaan pyrimme pitämään mielessämme millaisia asioita arvioimme ja täytämme kaavakkeet myöhemmin. Jos mahdollista olisi alkuhaastattelun taltioiminen paikallaan, jotta siihen olisi mahdollista palata tarvittaessa. Toivon, että esitys innostaisi teitä tutustumaan lähemmin OPD-2 manuaaliin ja hoidon suunnitteluun.
45 Kiitos!
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
Kansalaisuuden kynnykset
Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen
Maahanmuuton prosessi ja stressi
Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.
Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
Mikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
Lapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki
Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana
TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
Mielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa
Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
Mielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän
Psyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
Diabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen
TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta 6.10.2018 Heli Janhonen Mitä silloin hyväksyn, kun hyväksyn itseni? ITSEHYVÄKSYNTÄ PYSÄHTYMINEN Mitä on juuri
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
Mielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
Vainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
Kehitysvammaisten käytöshäiriöt
Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit
MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa
YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa.
Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti
Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
TERVETULOA! yhteistä elämää
TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-
Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:
DIABETESHOITAJIEN VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT 11.4.2019 OMAN PERSOONAN KÄYTTÖ AMMATISSA Maj-Lis Kartano Psykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko Ryhmäpsykoterapian kouluttaja, esh-kätilö KOHDATTAVANA
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
Stressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
T U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
Psykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot. Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko
Psykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko Esityksen sisältö Psykoterapian taustateoriat Psykoanalyysi
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten
Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?
Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet
Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
Arvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin