Ikäteknologia. Jaana Leikas (toim.) ETUKANSI ERI TIEDOSTOSSA

Transkriptio

1 ETUKANSI ERI TIEDOSTOSSA Miten teknologia voi olla tukemassa hyvää ikääntymistä? Millaista lisäarvoa ikäteknologian tulisi tuottaa? Ikäteknologia Jaana Leikas (toim.)

2 Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl Tutkimuksia 2, painos Copyright Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl painettu verkkojulkaisu Newprint Oy, Raisio Kansi: Aleksi Rinta-Kauppila ja Sari Halme 45

3 Ikäteknologia Kustantajan alkusanat Ikäteknologia saa tässä teoksessa laajan sisällön. Eikä hetkeäkään liian aikaisin. Olemme keskellä jatkuvaa kehitystä ja muutosta. Teknologia on mahdollisuus, jos ja kun haluamme sitä hyödyntää. Se antaa uusilla yhteydenpitovälineillä sisältöä elämään, helpottaa arkea ja luo turvaa. Miksi tarvitaan ikäteknologiaa ja sen sisällön analysointia? Siksi, että ikääntyneet ihmiset ja myös vanhustyön ammattilaiset tarvitsevat nimenomaan heidän tarpeensa ymmärtävää teknologiaa. Tämän teoksen ensimmäisessä luvussa määritellään ikäteknologian tarkoittavan hyvää ikääntymistä tukemaan suunnattuja tuotteita, palveluja, infrastruktuuria ja ympäristöjä. Kyse ei ole pelkästään laitteista, vaan paljon suuremmasta kokonaisuudesta, myös asenteista. Ongelmallista näyttää kuitenkin edelleen olevan niiden kaikkien toinen toisiinsa vaikuttavien muuttujien verkosto, joihin ikäteknologia nivoutuu. Ikäihmisten joukkokin on jo lähtökohtaisesti moninainen. On runsaasti virkeitä kolmatta ikäänsä eläviä senioreita ja on hoivaa ja hoitoa tarvitsevia hauraita vanhuksia. Kyky ja halu teknologian haltuunottoon vaihtelevat. Kehittämistyössä tämä erilaisuus on otettava haasteeksi, johon löydetään ratkaisuja. Vanhustyön keskusliitto on 65-vuotisen toimintansa aikana pyrkinyt olemaan mukana muutoksessa ja parhaimmillaan myös vaikuttamassa muutokseen. Ikäteknologiassa nähdään suuri mahdollisuus, joka voi monin tavoin antaa lisää elämää vuosiin. Vanhustyön keskusliitto kiittää lämpimästi VTT:tä ja kaikkia tämän teoksen kirjoittajia panoksestaan ensimmäisen laajan suomenkielisen Ikäteknologia-teoksen kokoamisessa. Ikääntyvä kansakunta tarvitsee ikäteknologiaa! Helsingissä Pirkko Karjalainen, toiminnanjohtaja Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry. 5

4 Kirjoittajat Heikki Haaparanta, FT, kehitysjohtaja, Turun kauppakorkeakoulu Mikko Härmä, LKT, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Veikko Ikonen, tutkimustiimin päällikkö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Jyrki Jyrkämä, emeritusprofessori, Jyväskylän yliopisto Antti Karisto, professori, Helsingin yliopisto Maria Laukka, taiteen maisteri, taidekasvattaja, tietokirjailija Jaana Leikas, dosentti, FT, johtava tutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Helinä Melkas, professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Jari Multisilta, professori, Helsingin yliopisto & Tampereen teknillinen yliopisto Nina Nevala, LitT, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos; ma professori Jyväskylän yliopisto Satu Pekkarinen, FT, erikoistutkija, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Anu Raappana, KL, tutkimuspäällikkö, Lahden ammattikorkeakoulu Merja Rantakokko, TtT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto Isto Ruoppila, emeritusprofessori, Jyväskylän yliopisto Pertti Saariluoma, professori, Jyväskylän yliopisto Reijo Savola, johtava tutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Lea Stenberg, projektipäällikkö, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Harri Suominen, emeritusprofessori, Jyväskylän yliopisto Hannele Tiittanen, TtL, KM, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu Ira Verma, arkkitehti, tutkija, Aalto-yliopisto, Sotera Instituutti Marja-Liisa Viherä, FT, ViheräVerstas Oy 10 11

5 Esipuhe Tämän teoksen tavoitteena on auttaa ymmärtämään laaja-alaisesti ikääntymisen tuomia haasteita ja vaatimuksia hyvän teknologian suunnittelulle ja teknologisten tuotteiden ja palvelujen hankkimiselle hyvän ikääntymisen tukemiseksi. Kun ihminen ikääntyy, erilaisten palvelujen tarve kasvaa. Työn ja vapaa-ajan, terveyden ja hyvinvoinnin sekä itsenäisen suoriutumisen alueille kaivataan niin yhteiskunnan kuin yksityisten palveluntarjoajien tarjoamia tuotteita ja palveluja. Ikäteknologian, ts. hyvää ikääntymistä tukevien tuotteiden ja palvelujen suunnittelun lähtökohtana ovat toisaalta juuri eläkkeelle jääneiden, aktiivista kolmatta ikää elävien ja toisaalta hoivaa ja hoitoa kaipaavien neljättä ikää lähestyvien tarpeet. Onnistuneen tuote- ja palvelusuunnittelun kannalta merkityksellisimpiä ovat ihmisen, teknologian ja tietoyhteiskunnan onnistuneen vuorovaikutuksen näkökulmasta tarkasteltavat kysymykset. Mikä tekee tuotteista ja palveluista mielekkäitä, helppokäyttöisiä ja haluttavia? Millaista lisäarvoa niiden tulisi tuottaa? Ikäteknologia-teos on ensimmäinen suomenkielinen perusteos, joka tarkastelee ikäteknologiaa sekä ihmis- että insinööritieteiden monitieteisestä ja monialaisesta näkökulmasta. Kirjan kirjoittajat edustavat alansa suomalaisen osaamisen kärkeä ja tuovat laaja-alaisen näkemyksen ikäteknologian kysymyksiin. Ikäteknologian suunnittelussa ja hankinnassa tulee ymmärtää ikääntymisen mukanaan tuomien kognitiivisten, emotionaalisten ja biologisten muutosten sekä sosiokulttuuristen tekijöiden asettamat vaatimukset. Suunnittelussa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä ikääntymisen vaikutuksista ihmisten arkeen: työhön, vapaa-aikaan, asumiseen ja harrastuksiin. Johdantoluvun tavoitteena on hahmottaa ikäteknologiaa kokonaisuutena ja tutustuttaa lukija ikäteknologian monimuotoiseen ja monialaiseen kenttään. Kokonaisuus hahmottuu geronteknologian, ts. ikääntymisen ja teknologian, ymmärtämisestä laajasti. Kirjan muut luvut on jaettu kolmeen pääosioon, joista ensimmäinen käsittelee ikääntymistä monimuotoisena prosessina. Luvussa 2 Merja Rantakokko ja Harri Suominen kuvaavat ikääntyneen liikkumiskyvyn muutoksia. Luvussa 3 Isto Ruoppila käsittelee ikääntymistä ja psyykkistä toimintakykyä. Luvussa 4 Jyrki Jyrkämä esittelee näkemystä ikääntyvästä toimijana. Luvussa 5 Mikko Härmä käsittelee ikääntyvää ihmistä työntekijänä. Luvussa 6 Marja-Liisa Viherä pohtii ikääntymistä tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa. Kirjan toisen pääosion kahdeksan lukua käsittelevät ikäteknologian suunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Luvussa 7 Jaana Leikas esittelee ihmislähtöisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun merkitystä. Luvussa 8 Lea Stenberg valottaa ikääntyvien asenteita, toiveita ja odotuksia sekä kokemuksia teknologian käytöstä. Luvussa 9 Pertti Saariluoma tarkastelee ikäteknologian suunnittelun kognitiotieteellisiä perusteita. Luvussa 10 Nina Nevala tarkastelee esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä. Luvussa 11 Reijo Savola valottaa tuotteiden ja palvelujen tietoturvaan liittyviä kysymyksiä, jota teemaa Veikko Ikonen ja Jaana Leikas jatkavat luvussa 12 eettisten kysymysten ja vastuullisen suunnittelun tarkastelulla. Esteettisyyden merkitystä ei voi liioitella ikäteknologiasta puhuttaessa, ja tätä kysymystä tarkastelee luvussa 13 Jaana Leikas yhdessä Maria Laukan kanssa. Tämän osion lopuksi Anu Raappana ja Hannele Tiittanen käsittelevät käyttäjäkoulutukseen liittyviä kysymyksiä luvussa

6 Kirjan kolmas pääosio kuvaa teknologian mahdollisuuksia, kehitystä ja käyttöä elämän eri alueilla. Luvussa 15 Jaana Leikas käsittelee tieto- ja viestintäteknologian kysymyksiä. Luvussa 16 Helinä Melkas ja Satu Pekkarinen tarkastelevat ikäteknologiaa hyvinvointiteknologian näkökulmasta. Luvussa 17 Jari Multisilta kuvaa median ja yhteisöllisten sovellusten mahdollisuuksia ikääntyvän ihmisen käytössä. Luvussa 18 Antti Karisto tarkastelee ikääntymistä muistin, muistelun ja identiteetin kautta. Luvussa 19 Heikki Haaparanta pohtii pelillisten sovellusten mahdollisuuksia ikääntyneiden käytössä. Lopuksi luvussa 20 Ira Verma esittelee asumisen ja ympäristöjen kehittämisen näkökulmia. Lämmin kiitos kaikille kirjoittajille. Kiitos myös VTT:lle, joka tuki kirjan toimitustyötä, sekä Sari Halmeelle ulkoasun suunnittelusta. Avatkoon tämä teos lukijalle näkymän monimuotoiseen ja monitieteiseen ikäteknologian ongelmakenttään. Olkoon se myös innostamassa tarmokkaaseen yhteistyöhön entistä paremman ikäteknologian tuotteiden, palvelujen ja infrastruktuurin kehittämiseksi nopeasti muuttuvassa teknologisessa yhteiskunnassamme, hyvän ikääntymisen puolesta. Tampereella Jaana Leikas 12 13

7 Sisällys Kustantajan alkusanat 5 Ikäteknologian pitkä tie 7 Vappu Taipale Kirjoittajat 10 Esipuhe 11 JOHDANTO 15 1 Ikäteknologia 17 Jaana Leikas IKÄÄNTYMINEN MONIMUOTOISENA PROSESSINA 27 2 Ikääntyminen ja liikkumiskyky 29 Merja Rantakokko ja Harri Suominen 3. Ikääntyminen ja psyykkinen toimintakyky 41 Isto Ruoppila 4 Ikäihmiset, teknologia ja toimijuus 59 Jyrki Jyrkämä 5 Ikääntyminen ja työ 71 Mikko Härmä 6 Ikääntyminen tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa 83 Marja-Liisa Viherä IKÄTEKNOLOGIAN SUUNNITTELU Ihmislähtöinen kokonaisvaltainen suunnittelu 103 Jaana Leikas 8 Ikäihmisten asenteet, toiveet ja käyttäjäkokemus 119 Lea Stenberg 9 Ikäteknologian suunnittelun kognitiotieteelliset perusteet 129 Pertti Saariluoma 13

8 10 Esteettömyys 143 Nina Nevala 11 Tuotteiden ja palvelujen tietoturva ja tietosuoja 153 Reijo Savola 12 Ikäteknologia ja eettiset kysymykset vastuullinen ja kestävä suunnitteluparadigma 161 Veikko Ikonen ja Jaana Leikas 13 Esteettisyys ikäteknologiassa 177 Jaana Leikas ja Maria Laukka 14 Ikäteknologian käyttöönottoon liittyvä käyttäjäkoulutus 187 Anu Raappana ja Hannele Tiittanen IKÄTEKNOLOGIAN SOVELLUSALUEITA Tieto- ja viestintäteknologia 199 Jaana Leikas 16 Hyvinvointiteknologia 209 Helinä Melkas ja Satu Pekkarinen 17 Media ja yhteisölliset sovellukset 227 Jari Multisilta 18 Muisti, identiteetti, ikäteknologia 237 Antti Karisto 19 Pelilliset sovellukset 259 Heikki Haaparanta 20 Teknologia ikääntyneen itsenäisen asumisen tukena 267 Ira Verma 14