Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu

Transkriptio

1 Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu

2 Pertti Saariluoma Tuomo Kujala Sari Kuuva Tiina Kymäläinen Jaana Leikas Lassi A. Liikkanen Antti Oulasvirta Eikö jokaisen esineen, elävän olennon ja teon hyvyys, kauneus ja oikeellisuus määräydy yksinomaan sen käyttötarkoituksen mukaan, jota varten kukin niistä on tehty tai syntynyt? Sen juuri. Kunkin esineen käyttäjällä on siis pakostakin siitä suurin kokemus, ja hänen täytyy ilmoittaa valmistajalle, mitä hyviä tai huonoja puolia hänen käytössään olevassa esineessä on. Esimerkiksi huilunsoittaja antaa huiluntekijälle tietoja huiluista joita hän soittaessaan käyttää ja määrää millaisiksi ne on tehtävä, ja huiluntekijä noudattaa hänen määräyksiään. Niin tietysti. Toinen on siis perillä asiasta ja antaa tietoja hyvistä ja huonoista huiluista, toinen luottaa häneen ja tekee niitä. Niin. Saman esineen hyvyydestä ja huonoudesta on siis tekijällä kylläkin oikea käsitys, koska hän on yhteydessä asiantuntijaan ja joutuu kuuntelemaan tätä, mutta vain sen käyttäjällä on siitä todellista tietoa. Aivan. Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Platon (n.d., trans. 1981). Valtio. Kymmenes kirja. 601d 602a. Suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Helsinki: Otava.

3 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Kirjoittajat Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. Pertti Saariluoma professori, Jyväskylän yliopisto, kognitiotiede Tuomo Kujala tutkija, projektipäällikkö, Jyväskylän yliopisto JULKAISIJA KUSTANTAJA JA MYYNTI Teknologiateollisuus ry Teknologiainfo Teknova Oy Eteläranta 10, 4. krs HELSINKI puh. (09) 19231/julkaisumyynti Sari Kuuva tutkija, FT, Jyväskylän yliopisto Tiina Kymäläinen tutkija, VTT Jaana Leikas erikoistutkija, FT, VTT ISBN ebook ISBN Teknologiateollisuuden julkaisu 3/2010 Teknologiainfo Teknova Oy Ulkoasu ja taitto: Cleo Bade Kuvitus: Janne Laitinen & Tiina Kymäläinen Painopaikka: Tammerprint Oy, Tampere, 2010 Lassi A. Liikkanen tutkija, HIIT Antti Oulasvirta vanhempi tutkija, FT, HIIT

4 Sisällys Esipuhe 10 Lähtökohdat 1 Vuorovaikutussuunnittelun merkitys 14 Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen kustannukset 18 Ihmiskeskeinen vs. teknologiakeskeinen ajattelu 22 Vuorovaikutustutkimuksen suuntauksia 24 Ihmislähtöinen vuorovaikutusajattelu 28 Kirjan sisällöstä: kokonaisvaltainen suunnittelu 30 Vuorovaikutussuunnittelun asema tuotekehitysprosessissa 34 Vuorovaikutus suunnittelun perusteita 2 Ihminen ja teknologia 38 Teknologia käytön kohteena 40 Teknologia kokemuksena 41 Teknologia arvona 44 Teknologia merkityksenä 45 Käytön esteet 47 Arvokeskeinen ja eettinen suunnittelu 50 3 Käyttäjäpsykologia 59 Toiminnan ominaisuuksia 60 Psykologinen näkökulma käyttäjän toimintoihin 61 Suorituskapasiteetti 63 Tunteet ja motiivit 67 Kommunikaatio 69 Mielensisällöt 70 Yksilö ja persoonallisuus 72 Ryhmä ja organisaatio 74 Kulttuurit 78 Käyttäjätiedon hallinta ja ihmistutkimus 80 Käyttäjäpsykologian tieteellisestä merkityksestä 82 4 Muoto ja muodon kokeminen 84 Kapea ja laaja käsitys muodosta 84 Muodon keskeisiä elementtejä 86 Muoto suhteessa erilaisiin tuotetyyppeihin 89 Muotojen suhteesta aikaan 91 Muodon kokeminen 93 Muotoilun tutkimuksesta muodon kokemisen tutkimukseen 93 Muodon kokemisen tasot käytettävyys, esteettisyys ja symbolismi 97 Muotoilun kielestä 99 Muototiedon hallinta ja hankinta 100 Muodon merkityksistä 103 Suunnittelu ja arviointi 5 Suunnittelutoiminta 108 Suunnittelu ja suunnittelija 110 Suunnitteluajattelun tyypit 112 Suunnitteluprosessin kulku 115 Vuorovaikutussuunnittelun ominaispiirteitä 117 Luonnostelu 119 Kommunikaatio ja kokemusten jakaminen 120 Käyttäjien kanssa toteutettava luonnostelu 123 Skenaarioihin perustuva suunnittelu 125 Konseptisuunnittelu

5 Prototyypit 131 Nopea prototypointi 133 Arkkitehtuuriprototyypit 135 Prototyyppien evaluointi Konecranesissa Suunnitteluratkaisut 140 Ratkaisumalleja koneensuunnittelussa ja työpistesuunnittelussa 144 Vakiintuneita vuorovaikutussuunnittelun ratkaisumalleja 147 Esimerkki 1: Valikkorakenteet 147 Esimerkki 2: Puhelinkäyttöliittymät 150 Esimerkki 3: Suoraviestimet 151 Mallien kehittäminen suunnitteluorganisaatiossa 153 Tulevaisuuden ratkaisumalleja 155 Onko suunta oikea? Visuaalinen suunnittelu 160 Suunnitteluprosessin muutos 161 Suunnittelun elementit visuaalisen suunnittelun näkökulmasta 165 Suunnittelijoiden työkaluista ja välineistä 167 Älykkäiden ympäristöjen visuaalinen suunnittelu 171 Suunnittelutiedon jakaminen 174 Keinoja visualisointiprosessin toteuttamiseen 177 Visuaalisen suunnittelun haasteista Käyttäjätutkimuksen menetelmät 183 Käyttäjätiedon luonne 185 Mittaaminen ihmistutkimuksessa 187 Havainnointi 190 Kokeellinen tutkimus 192 Kyselyt 197 Käyttäjähaastattelut 199 Keskustelu- ja dokumenttianalyysi 201 Käyttäjäryhmät 202 Kenttäkokeet 205 Koehenkilöiden valinta ja kohtelu Tehtäväanalyysi ja prototyyppien arviointi 211 Välittömän käytettävyyden arvioinnin kehittyminen 211 Tehtäväanalyysi 216 Sekventiaalisuus ja hierarkkisuus 217 Tehtävätoiminnan mallintaminen ja metodologia 218 Prototyypin arviointi 220 Ongelman määrittäminen 223 Tavoitteiden asettaminen 223 Tiedon hankinta 226 Kysely ja haastattelu prototyypin arviointimenetelminä 227 Prototyypin kokeellinen arviointi 228 Analyysi ja tulkinta 232 Vuorovaikutus suunnittelun kehittäminen yrityksessä 10 Kokonaisvaltainen ja innovatiivinen vuorovaikutussuunnittelu 236 Vuorovaikutussuunnittelun tekninen ja inhimillinen ulottuvuus 236 Suunnittelun lähtökohdaksi elämä 238 Teknologisesti tuettu toiminta 243 Teknologian käyttötarkoitus 245 Keksinnöt ja innovaatiot 248 Kokonaisvaltaisempi suunnitteluprosessi 250 Vuorovaikutussuunnitteluprojektin perustaminen 252 Käyttäjiä koskevan tiedon hallinta 256 Muotoiluosaaminen 258 Hiljainen tieto 259 Kohti kokonaisvaltaista vuorovaikutussuunnittelua 265 Hiljaisesta tiedosta suunnittelukäytännöiksi