Inhimillistä teknologiaa ikäihmisille
|
|
- Mari Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Inhimillistä teknologiaa ikäihmisille Piia Silvennoinen, YTT, yliopettaja Laurea-ammattikorkeakoulu
2 Vanhuuskuvat nyky-suomessa Marcel Proust: Kaikista realiteeteista vanhuus on se, joka säilyy kauimmin abstraktina käsitteenä. Muilla ihmisillä on tietoa vanhuudesta, vanhalla itsellään on elettyä kokemusta. (de Beauvoir 1970) Vallalla kaksi toisilleen vastakkaista vanhuuskuvaa: Positiivinen vanhuuskuva - yrittää piilottaa vanhenemisen epämukavat puolet (aktiiviset ja dynaamiset seniorit) Negatiivinen vanhuuskuva - tarrautuu raihnaisuuteen (laitoshoidossa kärvistelevät yksinäiset vanhukset) lähde: Saarenheimo
3 Vanhuuskuvat nyky-suomessa Kolmas ikä ja neljäs ikä uudet termit kuvaamaan ikääntymisen muutosta. Ennen tätä puhuttiin nuorista vanhoista (alle 75-vuotiaat) ja vanhoista vanhoista (yli 75- vuotiaat). Kolmatta ikää elävät = heterogeeninen ja itsenäinen väestöryhmä. Neljättä ikää elävät = homogeeninen ja avuton väestöryhmä (korkea ikä, huomattava toimintarajoitteisuus, moninaisten palvelujen runsas käyttö, pitkäaikaissairastavuus, yksinäisyys). (lähde:emt) 3
4 Vanhuus elämänkulussa Elämänkulun monimuotoistuminen aiempaa enemmän vapautta valita oma yksilöllinen tapa kypsyä ja ikääntyä. Se millaisena elämänkulku ja sen myöhäisvaiheet ymmärretään vaikuttaa myös moniin väestö- ja sosiaalipoliittisiin käytäntöihin. Tulisiko vanhuutta tarkastella a) yhtenäisenä ajanjaksona, joka alkaa eläkkeelle siirtymisestä ja päättyy kuolemaan 4
5 Vanhuus elämänkulussa b) useana erillisenä vaiheena, kuten kolmas ja neljäs ikä VAI c) elämänkulun kokonaisuuteen kuuluvana muutosten ja jatkuvuuden vaihteluna, joka saa eri ihmisten kohdalla erilaisia muotoja ja myös ajoittuu eri tavoin Kysymys esillä vanhuspalvelulain valmistelussa, pohdittiin, pitäisikö siihen kirjata jokin tietty vanhuuden alaikäraja. (Lähde: emt.) 5
6 Vanhuus elämänkulussa Päädyttiin määrittelemään ikääntynyt väestö vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaksi väestöksi ja iäkäs henkilö, nykyajan vanhus, Ihmiseksi, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Näin määriteltynä vanhenemiskysymys määrittyy kysymykseksi toimintakyvystä ja terveydestä. (Lähde: emt.) 6
7 Vanhuus elämänkulussa Kolmas ikä alkaa vanhuuseläkkeelle jäämisestä, mutta käsitykset milloin siirrytään vanhuuteen, vaihtelevat suuresti. Vanhustyön keskusliiton Suomalaisessa ikägallupissa (2013) vastaajat (1071 yli 15- vuotiasta ihmistä) määrittelivät keskimääräisesti vanhuuden alkamisiän 72 vuoteen. Mitä vanhempi vastaaja, sitä tuonnemmas alaikäraja asettui. (Lähde: emt) 7
8 Milloin olet vanha? Toimintakyvyn ja terveyden tutkijat dramaattisimmat muutokset tapahtuvat joskus 75 tai 80 ikävuoden jälkeen. Jotkut tutkijat asettavat seniori-iän ja varsinaisen vanhuuden rajapyykin jopa 85 vuoteen, koska vasta tätä vanhempaa väestönosaa luonnehtivat a) selvästi suurempi sairastuvuus, b) lääketieteellisten hoitojen että hoivapalvelujen suuri tarve. Myös julkisessa keskustelussa vanhus = ihminen, joka ei selviydy arjestaan ilman muiden apua. (Lähde: emt.) 8
9 Milloin olet vanha? Raihnaisuuden tiivistyminen muutamaan viimeiseen elinvuoteen. Geriatrit luoneet diagnoosin hauraus-raihnausoireyhtymä eli HRO, oireyhtymä kuvaa viimeisten vuosien tilannetta lääketieteelliseltä kannalta. HROssa kyse on sekä fyysisestä raihnaudesta että psyykkisestä haavoittuvuudesta, sillä myös koetun kognition ja koetun hyvinvoinnin alueella on mahdollista erottaa kronologiseen ikääntymiseen liittyvät muutokset niistä, jotka liittyvä ikää enemmän kuoleman läheisyyteen. (Lähde: emt.) 9
10 Vanhuuden kulttuurinen muutos Elämänkulun loppupäässä tapahtunut valtava kulttuurinen muutos viime vuosikymmeninä. Vanhuus toimijuuden ja valinnan kenttänä. Kolmas ikä kaupallistuminen, anti-ageing liike, kulutusyhteiskunnan lisääntynyt segmentoituminen ja erilaistuminen. Vanhuuden muutos kytkeytyy ennen kaikkea aktiivisen ikääntymisen käsitteeseen ja retoriikkaan, jolla otettu haltuun ikääntymistä työelämässä että kolmatta ikää. (Lähde: emt.) 10
11 Vanhuuden kulttuurinen muutos Puhe aktiivisesta ikääntymisestä korvannut osittain 1990-luvulla suositun onnistuneen vanhenemisen sanaston. Sekä aktiivista ikääntymistä että onnistunutta ikääntymistä sanoina leimaa suorituskeskeisyys. Aktiivisuus näyttäytyy sekä mahdollisuutena että normina, joilla säädellään ihmisten valintoja ja kokemuksia työelämän viimeisinä vuosina ja eläkeiässä. Vanhuuden negatiiviset stereotypiat eivät ole kuitenkaan hävinneet, ne ovat sen sijaan tiivistyneet neljänteen ikään. (Lähde: emt.) 11
12 Aktiivinen eläkeläinen Neljäs ikä ymmärretään ikääntymisen projektin päättymisenä kuin kulttuurisesti ja elämäntyylillisesti kiinnostavana elämänvaiheena. Ennen eläkeiästä puhuttiin hyvin ansaittuna lepona, vapaana työelämän ponnisteluista ja tuotteliaisuuden vaatimuksista. Siirtymän luonnetta symbolisoi lahjaksi annetut keinutuolit ja kävelykepit. Nyt eläkkeellä olon kuvastoa hallitsevat rauhallisen keinuttelun ja köpöttelyn sijaan kiire ja puuha. (Lähde: emt.) 12
13 Aktiivinen eläkeläinen Eläkeläisten elämä kiireisempää kuin koskaan aikaisemmin. Elämänkulku ja ikäpolvet tutkimuksen (2014) ryhmäkeskusteluissa eri-ikäiset ihmiset puhuivat eläkeiän kiireistä. Kiireen etiikka korostuu puuhakkuus ja aktiivisuus, kiireisen elämäntavan ihailu ilmentää moraalisen jatkuvuuden merkitystä siirryttäessä pois työelämästä. Moraalinen jatkuvuus varmistetaan toimimalla työelämästä tuttujen arvostusten mukaisesti myös vapaa-aikaan painottuvassa uudessa elämänvaiheessa. (Lähde: emt.) 13
14 Aktiivinen eläkeläinen Moraalinen jatkuvuus voi joillekin tarkoittaa työnteon jatkamista tai työnteon tunnusmerkit täyttävää vapaaehtoistoimintaa, aktiivista roolia perhe-elämässä, kokoaikaista harrastamista tai matkustelua. Oleellista ei ole se mihin aikansa käyttää, vaan puuhakkuus sinänsä. Kiireen etiikka siis kesyttää joutilaan eläkkeellä olon nautinnot ja siten vahvistaa yhteiskunnan suorituskeskeistä arvomaailmaa. (Lähde: emt.) 14
15 Aktiivisuutta ikä kaikki Katzin (2000) mukaan aktiivisuutta ryhdyttiin korostamaan II MSn jälkeen osana yleisempää elämänkulun ja vanhenemisen säätelyä. Juuret 1950-luvun hyvinvointikeskustelussa, jossa pohdittiin vanhuuteen sopeutumisen strategioita. Tullut jopa hallitseva diskurssi kertoo kuinka ihmisten tulisi vanheta, jotta he pysyisivät mahdollisimman terveinä ja autonomisina sekä yhteiskunnan kannalta riittävän vaivattomina. (Lähde: emt.) 15
16 Aktiivisuutta ikä kaikki Aktiivisuuden ihanne hyväksytty laajalti osaksi yhteiskuntien pyrkimyksiä säädellä ikääntyvän väestön arvoja ja käyttäytymistä. EU-komissio, OECD ja WHO ovat asettaneet aktiivisen ikääntymisen yhdeksi väestöpoliittiseksi tavoitteekseen. Määritelmissä korostuvat tuottavuus, työnteko, toimintakyvyn ylläpitäminen, elinikäinen opiskelu ja osallistuminen. Keskeistä pysyminen mukana esim. opiskelun avulla, sosiaalisuus, yksilön vastuu. (Lähde: emt.) 16
17 Kolmas ikä Työiän ja varsinaisen vanhuuden väliin sijoittuva elämänvaihe. Kin syntymisen ovat mahdollistaneet keskimääräinen eliniän pidentyminen, riittävän korkea elintaso, lisääntyneet koulutusmahdollisuudet, parantunut terveydenhuolto ja kulutuskulttuuri. Kolmas ikä ja aktiivinen ikääntyminen liittyvät erottamattomasti yhteen muodostavat parivaljakon, josta alettu odottaa talouden piristysruisketta. (lähde: emt.) 17
18 Kolmas ikä markkinarakona Suomessa vielä suurelta osin hyödyntämättä. USAssa pidemmällä, perustuu suureen hyvätuloisten ja vauraiden eläkeläisten määrään. USAssa erilaiset harrastamiseen, asumiseen, itsensä toteuttamiseen ja matkailuun liittyvät seniorituotteet ovat pitkään muodostaneet merkittävän teollisuudenalan. Kolmas ikä voidaan kulttuurisena ymmärtää vastarintana, joka kohdistuu kaikkeen siihen, mikä edustaa vanhaa ja perinteistä vanhuutta, sillä aiemmat vanhusmallit eivät enää käyttökelpoisia. (Lähde: emt.) 18
19 Kolmas ikä uutena urana Ihmiset kaipaavat elämäänsä mielekkäitä sosiaalisia rooleja tekemistä, joka on henkilökohtaisesti tyydyttävää ja jolla on laajempaa merkitystä. Työnteko, vapaaehtoistoiminta, opiskelu, harrastukset ja perheenjäsenten auttaminen tarjoavat väylän encore-uriin. Encore-urassa yhdistyvät itsensä toteuttaminen ja mahdollisuus vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. (Lähde: emt.) 19
20 Neljäs ikä musta aukko vai kulttuurisesti omaleimainen elämänvaihe? Synonyymina yli 85 vuoden iälle, määrittyy heikon toimintakyvyn ja runsaan palveluiden tarpeen elämänvaiheeksi. Neljänteen ikään siirrytään kun ei enää selviydytä omatoimisesti arjen haasteista. Neljännen iän tutkija Amanda Grenier mukaan ihmiset tekevät elämän viimeisessä vaiheissa erilaisia, oman persoonansa ja tilanteensa mukaisia ratkaisuja ja käyttävät vaihtelevia strategioita pyrkiessään käsittelemään vanhuuden tuomia ruumiillisia ja kognitiivisia muutoksia. (Lähde: emt.) 20
21 Neljäs ikä Grenierin mukaan siirtymistä neljänteen ikään luonnehtii jatkuva epävarmuus ja tasapainottelu muutoksen ja jatkuvuuden eri suuntiin vetävien voimien ristiaallokossa. Löytyi kolmenlaisia tapoja käsitellä neljänteen ikään siirtymistä (Grenier): 1. aktiivisuuttaan tietoisesti rajoittavat, eläkemuutoksille antautuminen, 2. etäisyydenotto vanhuuden merkeistä, huonompikuntoisten ikätoverien välttely ja 3. aktiivisen sopeutumisstrategian omaksuneet. (Lähde: emt.) 21
22 Neljäs ikä Grenierin mielestä neljäs ikä on eräänlainen välitila suhteessa yhtäältä terveyteen, sairauksiin ja kuolemaan, sekä toisaalta suhteessa tosiasialliseen raihnaisuuteen, sen subjektiivisiin merkityksiin ja sosiokulttuurisiin raihnausdiskursseihin. Vanhuuden ymmärtäminen välitilana siirtää painopisteen kiinteiden, ulkoa määriteltyjen vaiheiden tarkastelusta yksilöllisiin ja yhteisöllisiin merkityksenantoprosesseihin. (Lähde: emt.) 22
23 Neljäs ikä Vaikka tieto myöhäisvanhuudesta on lisääntynyt, niin ymmärrys neljännestä iästä jää puutteelliseksi, jos ei tarkastella millaisia merkityksiä yhteiskunnassa projisoidaan tähän elämänvaiheeseen. Neljäs ikä ei vain ole hoivakotivanhuutta. Lähde: emt. Onko se myös teknologiavanhuutta (Silvennoinen 2014)? Hoivan kontekstissa neljäs ikä näyttäytyy nimenomaan muiden ihmisten ja instituutioiden määrittämänä tilana pikemminkin kuin omana kokemuksena (Gilleard & Higgs). (Lähde: emt.) 23
24 Neljäs ikä Siirtyessään neljänteen ikään ihminen siirtyy tilaan, jossa ollaan pikemminkin puheen aiheita kuin puhekumppaneita; enemmän toiminnan kohteita kuin toimijoita. (Lähde: emt.) 24
25 Inhimillistä teknologiaa ikäihmisille Miten teknologia voi olla tuottamassa hyvää ikääntymistä? Millaista lisäarvoa ikäteknologian tulisi tuottaa? (Leikas ym. 2014) Ikäteknologian tarve tunnistettu jo 80-luvulla (Taipale 2014) Millaisia ovat inhimilliset, hyvää ikääntymistä tukevat teknologiset ratkaisut? Mikä tekee tuotteista ja palveluista mielekkäitä, helppokäyttöisiä ja haluttavia? Millaista lisäarvoa niiden tulisi tuottaa? (lähde: Leikas 2014a.) 25
26 Määritelmiä Ikäteknologia = hyvää ikääntymistä tukemaan suunnatut tuotteet, palvelut ja infrastruktuurit sekä sosiaaliset, fyysiset- ja informaatioympäristöt. Synonyymi geronteknologialle. Geronteknologia = em. Lisäksi ikäteknologiaa käsittelevä tutkimusala. Teknologia = eri käyttötarkoituksia palvelevat tuotteet, palvelut ja niiden aikaansaamiseksi tarvittavat prosessit. (lähde: emt.) 26
27 Ikäteknologia Ikäteknologian lähtökohtana ovat aktiivista kolmatta ikää elävien kuin hoivaa ja huolenpitoa kaipaavien neljättä ikää lähestyvien tarpeet. Onnistunut ikäteknologian suunnittelu vaatii kokonaisvaltaista näkemystä ikääntymisen prosesseista ja teknologian vaikutuksista ihmisten elämään. Ikäteknologia on hyvää elämää tukevaa teknologiaa, joka palvelee ikääntyvien ihmisten ja heitä hoitavien ja tukevien henkilöiden ja sidosryhmien tarpeita. IT = teknologiset ratkaisut, jotka ylläpitävät ja edistävät fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja mahdollistavat työn tekemisen, harrastamisen ja tukevat yksilöllisyyttä monimuotoisesti. (lähde: emt.) 27
28 Ikäteknologian kehittämisen kaksi näkökulmaa 1) Ikäteknologiaa tulee kehittää palvelemaan niitä ikääntyviä, joilla on eriytyneitä, ikääntymisen esiin nostamia tarpeita kotona asumisen mahdollistaminen ja itsenäistä suoriutumista tukevan teknologian kehittäminen. 2) Ikäteknologian tulisi huomioida suhteellisen hyväkuntoisten, hyvillä tietotekniikka- ja kielitaidoilla varustettujen ikääntyvien tarpeet. (lähde: emt.) 28
29 Geronteknologian 5 roolia ikääntyneen hyvinvoinnin tukemisessa 1. terveyden ja toimintakyvyn heikkenemistä ehkäisevä rooli (teknologia ennaltaehkäisee ja viivyttää ikään liittyviä rajoitteita). 2. aktiivisuutta ja vahvuuksia korostava rooli (laitteet ja menetelmät, joiden avulla voi hyödyntää ikääntyneiden vahvuuksia työssä, vapaa-ajalla, oppimisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa). 3. heikkeneviä kykyjä kompensoiva rooli (laitteet ja menetelmät, jotka kompensoivat fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä). (lähde: emt.) 29
30 Geronteknologian 5 roolia ikääntymisen tukemisessa 4. hoivatyötä tukeva rooli (ikäihmisiä hoitavien työn helpottamiseksi). 5. tutkimusta edistävä rooli (tavoitteena vaikuttaa ikääntyvien työ- ja elinoloihin tukemalla tieteellistä tutkimusta). (lähde: emt.) 30
31 Ikäteknologia katse tulevaisuuteen GT asettaa uusille teknologioille suuria haasteita ja toiveita - älykkäät teknologiat, ubiikit ympäristöt, robotiikka. Eettiset kysymykset tulleet entistä tärkeämmiksi syynä teknologian nopea kehittyminen ja monimutkaistuminen, hoivaresurssien väheneminen, hoivan laatu, paikannustekniikka sekä ikäihmisten haluttomuus osallistua GT tutkimuksiin. (lähde: emt.) 31
32 Esteettisyyden merkitys ikäteknologisten tuotteiden käyttäjäkokemuksessa Tuotteiden kauneus on merkittävä ja elämäniloa tuova tekijä. Ikävän näköiset tai omiin kauneusarvoihin sopimattomat saattavat masentaa. Perinteiset apuvälineet ja seniorituotteet saatetaan koeta leimaaviksi ja raihnaisuutta korostaviksi. (lähde: emt.) 32
33 Ikääntymismuutokset - liikkumiskyky Liikkumisvaikeudet lisääntyvät Terveys 2000 tutkimus osoitti, että vuotiaista miehistä lähes 60% ja naisista lähes 50% kykeni kävelemään puolen kilometrin matkan ilman vaikeuksia, mutta yli 85 vuotiaista vastaavat luvut olivat enää vain 17% miehistä ja 18% naisista. Elinpiiri kapenee liikkumiskyky optimaalisinta kun henkilö voi turvallisesti liikkua missä, milloin ja miten hän haluaa. (lähde: Rantakokko & Suominen 2014.) 33
34 Ikääntymismuutokset - liikkumiskyky Elinpiiriliikkuvuus = alue, jossa henkilö liikkuu tietyn ajan (yleensä 4 vkon) aikana, liikkumisen useus ja liikkumiseen tarvittava apu. Em. Osatekijöiden avulla voidaan laskea elinpiiriindeksi, joka kuvaa henkilön elinpiirin laajuutta. Itsenäinen elinpiiri = saavuttaa ilman apuvälineitä ja toisen henkilön apua, tuettu elinpiiri = saavuttaa apuvälineen tukemana tarvitsematta toisen henkilön apua, maksimaalinen elinpiiri = elinpiirin taso, joko ilman apua tai tarvittaessa toisen henkilön tai apuvälineen turvin. (lähde: emt.) 34
35 Ikääntymismuutokset - liikkumiskyky USAssa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että elinpiirin laajuus on yhteydessä kaatumisiin, masennukseen, laitoshoitoon sijoittumiseen sekä kuolleisuuteen. Elinpiirimuutokset ennakoivat hyvin päivittäistoiminnoista selviytymisen tasoa. Laajempi elinpiiri yhteydessä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin iäkkäillä kotona asuvilla henkilöillä. (lähde: emt.) 35
36 Ikääntymismuutokset psyykkinen toimintakyky Muisti eniten heikkenemistä tapahtuu mieleen painamisen ja mieleen palauttamisen prosesseissa. Jos vaikeutta yhdessä, vaikeutta toisessakin. Oppiminen ihminen (terve) kykenee oppimaan uutta koko elämänsä ajan, myös motorisia taitoja. Yli 75 vuotiaille tekninen kehitys liian nopeaa, ei mahdollisuutta tarvittaviin välineisiin ja niiden vaatimien taitojen omaksumiseen. 36
37 Ikääntymismuutokset psyykkinen toimintakyky Ikäihmisten motivoimiseksi opettelemaan ja opiskelemaan TVTden käyttöä tulisi painottaa etuja, joita tällä on hyvälle vanhenemiselle. Internet sosiaalinen vuorovaikutus erityisesti lapsiin ja lastenlapsiin, tehdä rutiiniasioita (laskujen maksu) jne. Kognitiiviset muutokset fyysinen aktiivisuus vähentää seurauksia, kognitiiviset reservit vahvassa yhteydessä älykkyyteen, sosioekonomisilla tekijöillä suuri vaikutus. (lähde: Ruoppila 2014) 37
38 Ikääntymismuutokset psyykkinen toimintakyky Neljännessä iässä (75/80+) painottuvat kielteiset asiat, kuten toimintakyvyn heikkeneminen, läheisten ihmissuhteiden menetykset, mielialaongelmat ja kuoleman lähestyminen. Kaikilla kuitenkin jäljellä erilaisia voimavaroja (persoonallisia vahvuuksia, tunne-elämän kypsyyttä, lisääntynyttä tietoa, luovuutta ja viisautta). (lähde: Ruoppila 2014) 38
39 Ikääntymismuutokset psyykkinen toimintakyky Ihmisen elämään vaikuttaa hänen mielialansa. Suomalaisista 65 vuotta täyttäneistä 20%:lla on lieviä mielialaongelmia ja 5% kärsii varsinaisesta masennuksesta. Vanhimmissa ikäluokissa jopa yli 30%:lla on masentuvuutta. Masentuneisuuteen liittyy usein vaikeita tiedonkäsittelyn ongelmia, mutta lievätkin mielialaongelmat vaikuttavat muistiin, erityisesti ajattelutoimintoihin. Ennen uusien asioiden opiskelua, tulisi hoitaa mielialaongelmat. Yksinäisyys keskeinen mielialaongelman aiheuttaja. (lähde: emt.) 39
40 Ikäteknologian ihmislähtöinen kokonaisvaltainen suunnittelu Ikäteknologian kehittämisen päämääränä tulisi olla hyvän ikääntymisen turvaaminen ja ikäihmisten elämänlaadun ylläpitäminen tai parantaminen. Epäonnistuneet ikäteknologiatuotteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1.Ikääntyneille kehitetyt tuotteet, joiden muotokieli sisältää viestin käyttäjän raihnaisuudesta. Suunnittelun lähtökohdaksi otettu näkemys hauraasta ja sairaasta vanhuksesta ilman todellista ymmärrystä (aktiivisten) ikääntyneiden tarpeista. (Lähde: Leikas 2014b) Näitä tuotteita ei hyväksytä ja niiden käyttöä vältetään. 40
41 Ikäteknologian ihmislähtöinen kokonaisvaltainen suunnittelu 2. Monet modernin TVT-teknologian tuotteet erilaisine sovelluksineen. Nämä nuorten näkökulmasta suunnitellut tuotteet ja palvelut eivät istu emotionaalisella tasolla ikääntyneen maailmaan. Koetaan kompleksisina, hämmentävinä ja jopa esteettisesti arveluttavina. Iän ei tulisi olla määrittävä tekijä tuotteiden kehitystyössä. ITn suunnittelun tulisi lähteä liikkeelle sen ymmärtämisestä millaisesta ihmisen toiminnasta on kyse. (lähde: emt.) 41
42 Ikäteknologian kokonaisvaltainen suunnittelu (jatkoa edelliseen slideen) Tulisi määritellä niitä päämääriä, joita uuden teknologian on määrä tukea teknologian ja ihmisen vuorovaikutuksen suunnittelun tulisi aina lähteä liikkeelle ihmisen toiminnan tarkastelusta. Tulee ymmärtää ikääntymistä kokonaisvaltaisesti- Miten ihmiset voivat ja haluavat toimia suhteessa teknologiaan. Teknologia ei saa syrjäyttää yksilöä yhteiskunnasta. (lähde: emt.) 42
43 Life-Based Design Teknologian suunnittelun tulisi lähteä liikkeelle sen elämänmuodon ja toimintakulttuurin tarkastelusta, jossa teknologiaa ja sen sovelluksia on tarkoitus käyttää. Elämänlähtöinen suunnittelu life-based design, teknologiakeskeisestä suunnittelusta ihmiskeskeiseen suunnitteluun elämänmuotoon vaikuttavat psyykkiset, fyysiset ja sosiokulttuuriset tekijät, arvot, tarpeet, toiveet ja odotukset. (lähde: emt.) 43
44 Life-Based Design Tulee tunnistaa ihmisten teknologiatarpeet. Tämä front-end design yksi heikoimmin tunnettuja teknologiasuunnittelualueita. Käyttöliittymäsuunnittelu korostuu ikäteknologiassa käytettävyyden ja helppokäyttöisyyteen tulisi kiinnittää huomiota. Heikentynyt näkökyky, kuulo tai sorminäppäryys ei saisi estää tuotteen käyttöä. (lähde: emt.) 44
45 Life-Based Design TVTn vaikeakäyttöisyys kiteytyy vääristä lähtökohdista suunniteltuihin käyttöjärjestelmiin. Ne on joko suunniteltu 1. vanhuutta korostaviksi tai jopa leimaaviksi tai 2. niissä ei ole huomioitu ikääntymisestä johtuvien toimintavajavuuksien edellyttämää helppokäyttöisyyden vaatimuksia. Esim. Yksinäisyyden tunteen lievittämiseen suunnitellut tuotteet eivät huomioi heikkonäköisyyttä. (lähde: emt.) 45
46 Arvot suunnittelun keskiössä Ihmisten arvoilla, odotuksilla, päämäärillä ja kulttuurisilla tekijöillä merkittävä vaikutus tuotteiden ja palveluiden käyttömotivaatioon. Päivittäisistä toiminnoista ja askareista suoriutuminen ja terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Näitä elämänalueita tukevien teknologioiden tulee olla helppokäyttöistä, varmatoimista ja tuottaa selkeää hyötyä arkipäivään. Tulisi pohtia mihin arvoihin suunnittelussa tukeudutaan. (lähde: emt.) 46
47 Käyttäjätiedon monitieteinen hallinta Käyttäjätieto = syvällinen tieto olemassa olevan palvelun tai tuotteen käyttäjistä ja heidän toiminnastaan. Tuotekehittelyprosessissa käyttäjätieto usein vähäistä, koska 1) ei ole riittävää osaamista ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksesta, ei panostettu käyttäjätiedon arvostamiseen, 2) yrityksissä vallalla hurry-up-kulttuuri, jossa nopeiden tuotekehityssyklien takia ei ole aikaa paneutua käyttäjätiedon keräämiseen tai käyttäjäosaamisen lisäämiseen yrityksen sisällä 47
48 Käyttäjätiedon monipuolinen hallinta 3) Käyttäjätiedon luonne = tietoa ei voida esittää ranskalaisin viivoin, ihmistieto on kuvailevaa ja selittävää. Ihmistietoa koskevan tiedon ymmärtäminen, paneutumista käyttäjien toiminnan, toiminta- ja sosiaalisten kontekstien, arvojen ja tarpeiden kokonaisuuteen. Tehokkaana työkaluna monitieteinen suunnittelutiimi (teknologit, sosiologit, sosiaalipsykologit) (lähde: emt.) 48
49 Ikäihmisten osallistaminen suunnitteluun Hyödyllistä kahdesta näkökulmasta: 1. Ikääntyneet kokevat teknologian ja muokkaavat sen omalla tavallaan. 2. Tuotetta ei koeta omaksi, jos se koetaan yksityisyyttä loukkaavaksi, komplesiseksi, monimutkaiseksi, hämmentäväksi, toiminnanvajavaisuuksia korostavaksi tai elinympäristöä häiritseväksi. (lähde: emt.) 49
50 Lopuksi Ikäteknologian suunnitteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ja moniulotteista suunnittelunäkökulmaa, jonka keskiössä on ikäihminen ja hänen elämänsä. Monitieteiselle yhteistyölle perustuvan suunnittelun tulisi ponnistaa ikäihmisten elämänmuotojen ymmärtämisestä, huomioiden yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden vaatimukset ja tarkastella vakavasti elämänmuodoista nousevia praktisia ja moraalisia arvoja sekä eettisiä kysymyksiä. Hyvä suunnittelu sisältää myös innovaatioprosessin hahmottamisen ja teknologian käyttökulttuurien ja juurruttamisvaihtoehtojen tarkastelun, sekä käyttäjien ja sidosryhmien tehokkaan ja arvostavan osallistamisen tuotteiden ja palveluiden yhteissuunnitteluun. (lähde: emt.) 50
51 Lähteet Leikas, Jaana (2014a). Johdanto. Teoksessa J. Leikas (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Tutkimuksia 2. Leikas, Jaana (2014b). Ihmislähtöinen kokonaisvaltainen suunnittelu. Teoksessa J. Leikas (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Tutkimuksia 2. Rantakokko, Merja & Suominen, Harri (2014). Ikääntyminen ja liikkumiskyky. Teoksessa J. Leikas (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Tutkimuksia 2. 51
52 Lähteet Ruoppila, Isto (2014). Ikääntyminen ja psyykkinen toimintakyky. Teoksessa J. Leikas (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Tutkimuksia 2. Saarenheimo, Marja (2014) Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Eloisa ikä. Vuosista viis. RAY. Vappu, Taipale (2014) Ikäteknologian pitkä tie. Teoksessa J. Leikas (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Tutkimuksia 2. 52
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut
LisätiedotIkäteknologia. Jaana Leikas (toim.) ETUKANSI ERI TIEDOSTOSSA
ETUKANSI ERI TIEDOSTOSSA Miten teknologia voi olla tukemassa hyvää ikääntymistä? Millaista lisäarvoa ikäteknologian tulisi tuottaa? Ikäteknologia Jaana Leikas (toim.) Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotIkäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu
Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu Kolme ajankohtaista näkökulmaa ikääntymiseen Kun suunnittelemme palveluja, sekä teknologiaa,
LisätiedotTOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?
TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotVanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma
Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö Tampereen yliopisto
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotVANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
LisätiedotIKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta
AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotVanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana
Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt
LisätiedotVanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?
Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotOsa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys
Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotEloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä
Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen
LisätiedotPalvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL
Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Arvioi tällä lomakkella perhehoitajan valmiuksiin liittyviä vahvuuksiasi ja kehittämistarpeitasi perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Kokoa vahvuuksia, tarpeita
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.
IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA Aulanko Hämeenlinna to 6.9.2012 Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.erikoislääkäri, LT MOTTO Hyvinvointivaltio SUOMI on rikas maa, mutta sittenkin
LisätiedotSisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
LisätiedotVanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies
Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
LisätiedotIKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN
IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Havaintoja valmennukseen osallistuvan vahvuuksista ja kehittämistarpeista perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Osallistujan nimi: Tällaisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita
LisätiedotIKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)
IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) YKSILÖ YMPÄRISTÖ Yksilö ympäristö -suhteesta tulee vanhetessa
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
LisätiedotLuennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä
LisätiedotM a r j o O u t i l a ikääntyneiden elämä teknologiavälitteisten palveluiden kontekstissa
M a r j o O u t i l a 2 3. 5. 2 0 1 7 Tiedontuotanto ikääntyneiden elämä teknologiavälitteisten palveluiden kontekstissa Tutkimushaastattelut -tehty yhteensä 7 haastattelua Kolari Sodankylä Rovaniemi Tervola
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti
VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS 4.5.2015 Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti Vanhuslaki 11 Vanhusneuvosto Sen lisäksi, mitä kuntalain 27 :ssä säädetään kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista,
LisätiedotMILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007
MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotRYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen
RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen 4.10.2019 pj. Ritva Kangassalo, Satakunnan vanhustuki ry., Satakunnan vanhusneuvosto Anttila Carita, Pomarkun vanhusneuvosto / seurakunta Harju Pertti, Porin vanhusneuvosto
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotYhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy
Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotHEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotHämeenlinnan vanhusneuvosto
Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980
LisätiedotIäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito
Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä
Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen
LisätiedotFT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi
FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?
LisätiedotYleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet
Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotIKÄIHMISET JA TOIMIJUUS
IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotTaide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin
Uutta tutkimusta taiteista ja hyvinvoinnista: katsauksia kansainväliseen tutkimukseen Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin 26.10.2017 Sitra Helena Malmivirta KT, LTO,
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
Lisätiedotikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto
Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään
LisätiedotAktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotVanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto
Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotAsiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa
Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotM a r j o O u t i l a ikääntyneiden elämä teknologiavälitteisten palveluiden kontekstissa
M a r j o O u t i l a 3 1. 5. 2 0 1 7 Tiedontuotanto: ikääntyneiden elämä teknologiavälitteisten palveluiden kontekstissa Teknologian merkitys hyvässä vanhuudessa -erityisesti teknologian merkitys kotona
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotKotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi
Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotTakaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?
Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden? Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.11.2012 Matti Mäkelä 8.11.2012 Vanhuspalvelulaki / Matti Mäkelä 1 Vanhuspalvelulaki:
LisätiedotCP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen
CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 1 (5) 14 Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys kaupunginhallitukselle 1.7.2013 voimaan astuvan ns. vanhuspalvelulain vaikutuksista kaupungin vanhusten hoiva- ja
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotYHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT
YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
Lisätiedot