Leukanivelen sairaudet Temporomandibular Joint Diseases

Transkriptio

1 Leukanivelen sairaudet Temporomandibular Joint Diseases Mauno Könönen, prof., Dr. Odont. Dept. Stomatognathic Physiology and Prosthetic Dentistry University of Helsinki and Helsinki University Central Hospital (HUCH)

2 Leukanivel lateraalisesti Interkuspaaliasema Suun avaus

3 Classification of Orofacial Pains Axis I Axis II Diagnosis Classification of Orofacial Pains

4 Diagnostic classification Temporomandibular Joint Articular Disorders Masticatory Muscle Disorders

5 TMD Classification Muscle disorders Disc problems Joint diseases

6 Kondyylin patologiset muutokset (a) Normaali kondyyli (b) Nivelpinnan viistemuodostus (c) Nivelpinnan alainen skleroosi (d) Nivelpinnan litistyminen ja osteofyytti (e) Mikrokysta (f) Nivelpinnan eroosio (g) Nivelhiiri (h) Kondyylin deformoituminen Kuva Therapia Odontologica

7 Muutokset leukanivelessä Vasta edennyt artriitti näkyy röntgen-kuvassa Röntgenkuvissa todetaan nivelrakojen kaventumista, nivelpään tasoittumista ja litistymistä, nivelkuopan tasoittumista Myöhemmin eroosiota, osteofyyttimuodostusta ja nivelpinnan alaisen luun kystamaisia kirkastumia

8 Osteoartriitti ja osteoartroosi eli nivelrikko Ei-tulehduksellinen

9 Eurooppa: osteoarthosis (noninflammatory), arthosis, arthritis deformans Pohjois-Amerikka: osteoarhritis (noninflammatory), degenerative joint disease, degenerative arthritis

10 Osteoartriitti - osteoartroosi Primäärinen: etiologinen tekijä puuttuu usein ajan ja iän myötä, rasituksen aiheuttama idiopaattinen 40+ v. alkaa hitaasti Sekundäärinen: trauma / infektio / systeeminen artriitti vuotiaat

11 Nivelrikko Esiintyvyys useimmin naisilla ja yli 40-vuotiailla hidas puhkeaminen vain toisessa leukanivelessä kerrallaan yleensä Yleisin leukaniveliin vaikuttava sairaus Röntgenlöydöksiä (oireettomilla) Histologisia löydöksiä Kliinisiä löydöksiä 14-44%:lla 40-60%:lla 8-16%:lla

12 Nivelrikko Etiologia ei selvä Geneettinen altistus, trauma, purentavirheet, rasitus > muutos oireettomasta tilasta oireelliseksi Useiden nivelsairauksien yleisnimi Toiminnallinen suorituskyky alentunut Mekaaninen kuormitus yleisin syy

13 Nivelrikko Pitkälle edennyt deformoiva artroosi voi aiheuttaa purennan muutoksen Leukanivelessä esiintyy artroottisia muutoksia useimmiten nivelen lateraaliosassa. Tämä voi johtua siitä, että toiminnan aikana laterotruusiopuolen nilvelpää pysyy lähes paikallaan, jolloin nivelpintoihin kohdistuvat voimat vaikuttavat pienelle alueelle suhteellisen kauan aikaa. Mediotruusiopuolen nivelpää liikkuu koko ajan laajalla alueella

14 Nivelrikon eteneminen Ruston alainen luu muovaantuu uudelleen -> kovettuu ja siihen muodostuu kystoja Ruston pinta rikkoutuu ja siihen syntyy kollageenisäikeiden suuntaa noudattavia rakoja (ruston fibrillaatio) -> ajan myötä tiivis fibroottinen nivelpinta on tuhoutunut ja tapahtuu luisia muutoksia Kun fibrilloitunut kohta kuormittuu -> nivelrikko -> kantava rusto ohenee, käy epätasaiseksi ja saattaa hävitä kokonaan Samanaikaisesti nivelpintojen reuna-alueilla tapahtuu luun uudiskasvua, osteofyyttimuodostusta Joskus osteofyyttejä esiintyy ilman selvää rustotuhoakin

15 Nivelrikko (Ei-tulehduksellinen) Oireiden vakavuus A B 6 12 Aika (kuukausissa) Merkit ja oireet vähenevät ajan myötä - ennuste hyvä

16 Nivelrikko Osteoartriitti on kehon vaste nivelen rasituksen kasvulle ja yleisin artriitin muoto Artriitti tarkoittaa nivelpinnan tulehdusta Usein nivelissä, jotka kannattavat kehon painoa (lonkka, polvet, selkäranka) Laboratoriokoetta, jolla voitaisiin tunnistaa artroosi, ei ole Reumaserologia on negatiivinen Diagnoosi kliinisiin ja radiologisiin löydöksiin perustuen

17 Nivelrikko Funktionaalinen tai parafunktionaalinen kuormitus saa aikaan adaptoivan ja lopulta degeneratiiviset muutokset leukanivelessä Kun rasitus vähenee, nivel adaptoituu ja tila muuttuu osteoartroosiksi eli nivelrikoksi Adaptiivisen vaiheen aikana ei kipua

18 Diagnoosikriteerit -oireet 1. Ei etiologista tekijää (prim.) / Trauma tai sairaus (sekund.) 2. Kipua rasituksessa, usein toispuolisista ja leuan liikutus pahentaa sitä 3. Kipu pahenee iltaa kohden 4. Palpaatioarka 5. Luumuutoksesta radiologinen löytö Lisäksi mahdollisesti: 1. Liikerajoitus - avausrajoitus kivun vuoksi 2. Krepitaatio rahina 3. Pää-, korva- ja niskasärkyä

19 Osteoarthritis (Noninflammatory) Summary time-dependent functional or parafunctional loading elicit adaptive and ultimately degenerative changes in TMJ genetic predisposing, trauma, dental defects change from asymptomatic state to symptomatic reduce joint overload signs and symptoms decrease in time prognosis favorable

20 Tiivistelmä Nivelrikko Ei-tulehduksellinen sairaus, jossa yleensä rasituksesta johtuva nivelpinnan kuluminen Ei tarkkaa etiologiaa, usein iän ja ajan myötä Aamujäykkyyttä ei ole (vs. reuma) Toinen puoli yleensä aktiivinen yli 40v. naisilla yleisin Potilaan informoiminen tärkeää Radiologisesti näkyy mm. nivelrakojen kaventumista, nivelpään tasoittumista ja litistymistä

21 Inflammatory Disorders (ICM.9.CM ) Capsulitis Synovitis Polyarthritides

22 Synoviitti tai kapsuliitti Trauma leukaan voi aiheuttaa nivelpintaan muutoksia Synoviaalikudoksen ja kapsulaarisen ligamentin tulehdus on kliinisesti samanlainen Artroskopialla ainoastaan erotusdiagnostiikka Syy: trauma (isku, kudosten puristus anteriorisessa discus dislokaatiossa, hml käynti) tai läheisistä kudoksista levinnyt tulehdus Kliininen taudinkuva: kaikennäköinen liike joka venyttää kapsulaarista ligamenttia aiheuttaa kipua nivel aristaa palpoidessa lateraalisesti, kipu suoraan korvan edessä suun rajoittunut avaus Jos tulehdukseen liittyy turvotus, saman puolen purenta molaarialueella voi olla muuttunut

23 Tulehduksellisten nivelsairauksien luokituksia Sijainti Perifeerinen Aksiaalinen Perifeerinen ja aksiaalinen Puhkeamisikä esim. Juveniilireuma Primäärinen / Sekundäärinen artriitti

24 Tulehduksellisten nivelsairauksien luokituksia Tulehtuneiden nivelten lukumäärä Monoartriitti (1) Oligoartriitti (2-4) Polyartriitti (>4) Jakautuminen Symmetrinen Asymmetrinen

25 Reumaattisten sairauksien luokittelu n. 100 heterogeenistä tilaa/ sairautta Tulehduksellisia nivelsairauksia on runsaasti: nivelreuma, psoriaasiartriitti, Lymen tauti, systeemiset sidekudostaudit, vaskuliitit jne. Osa melko harvinaisia Akuutteja ja kroonisia Moni-ilmeisiä sairauksia Kliiniset piirteet samoja eri syndroomissa Diagnostisten laboratoriotestien puute Etiologia ja patogeneesi tuntematon tai epäselvä Luokitus vaihtelee

26 Polyarthritides (ICM.9.CM 714.9) Rheumatoid arthritis Juvenile chronic arthritis Ankylosing spondylitis Psoriatic arthritis Reiter s disease Infectious arthritis Crystal induced disease Scleroderma Sjögren s syndrome Lupus erythematosus

27 Diff Dg between RA and OA RA OA Age childhood, adults increases with age Predisposing f. HLA-DR4, -DR1 trauma, congenital abn. Symptoms, early morning stiffness pain increases with use Joints involved MCP, wrists, PIP, DIP (Heberden s nodes) DIP almost never weightbearing joints Physical findings soft tissue swelling osteophytes, mini-swelling Radiologic findings erosions, osteopenia sclerosis, osteophytes Laboratory findings ESR, RF+, anemia normal

28 Tulehtuneen nivelen kliiniset piirteet Oireet Kipu Jäykkyys Turvotus pahenee iltaa kohden jäykin aamuisin Löydökset Arkuus Punotus Lämpö Turvotus Liikerajoitukset palpaatioarkuus harvinainen: kihti, sepsis rajoittuneet liikerajoitukset

29 Leukanivelen tulehdukset 1. Nivelrikko - osteoartroosi (ei-tulehduksellinen) 2. Tulehduksellinen, reumaattinen artriitti (autoimmuunitauteja) 1. Juveniilireuma 2. Nivelreuma 3. Sjögrenin syndrooma 3. Spondylartropatiat 1. Psorias 2. Selkärankareuma 3. Reiterin syndrooma 4. Reaktiivinen artriitti 4. Aineenvaihduntaan liittyvä artriitti 1. Kihti, Pseudokihti 5. Infektoitunut artriitti 6. Traumaattinen artriitti 1. synoviitti, kapsuliitti 7. Sidekudossairauteen liittyvä artriitti 1. Systemic lupus erythematosus 2. Skeloderma 3. Mixed connective tissue disease

30 Anamneesi Systemaattisesti potilaan taustan ja hoidon selvitys (perinnölliset rasitteet) Taudin alkamisajankohta, luonne, kivuliaisuus Oireita muissa nivelissä? Trauma tai metabolinen sairaus TMJ leikkaus? Iho-oireet Purentafysiologinen tutkimus: inspektio, palpaatio, kuuntelu Röntgenkuvien vertailu MRI, TT Laboratoriotestit

31 Nivelreuma Rheumatoid Arthritis

32 Nivelreuma (RA) Kriteerit Huomautukset Artriitin luokittelussa potilaan voidaan sanoa sairastavan nivelreumaa, jos hänellä todetaan vähintään neljä näistä seitsemästä kriteeristä 1. Aamujäykkyys Vähintään tunnin kestävä, ainakin kuuden viikon mittainen aamujäykkyys nivelissä. 2. Yli kolmen nivelalueen artriitti Turvotus niveltä ympäröivissä pehmytosissa tai nivelen nesteily (ei luinen paksunnos), jonka lääkäri on todennut vähintään kolmessa seuraavista nivelistä: vasen tai oikea MCP-alue, PIP-alue, ranne, kyynärnivel, polvi, nilkka, MTP-alue. Artriitin on kestettävä vähintään kuusi viikkoa. 3. Käsien artriitti Turvotus tai nesteily (kuten yllä) ranteessa, MCP-nivelessä tai sormien PIPnivelissä. Artriitin on kestettävä vähintään kuusi viikkoa. 4. Symmetrinen artriitti Artriitti, joka esiintyy samanaikaisesti sekä oikealla että vasemmalla puolella jossakin yllä luetelluista nivelryhmistä (MCP-, PIP- tai MTP-nivelien ei tarvitse olla välttämättä samoja). Artriitin on kestettävä vähintään kuusi viikkoa. 5. Reumakyhmyt Lääkärin havaitsemia, tyypillisiä ihon alaisia kyhmyjä. 6. Reumatekijä veressä Positiivinen reumatekijä (RF) seerumissa, todettuna valinnaisella menetelmällä, jossa positiivisten löydösten osuus alittaa 5 % terveessä kontrolliryhmässä. 7. Röntgenmuutokset Käsien, ranteiden tai jalkojen röntgenkuvissa näkyy nivelreumalle tyypillisiä eroosioita tai kiistatonta luun dekalsifikaatiota.

33 Nivelreuma Krooninen autoimmuunitauti Keskeistä pitkäaikainen nivelten rakenteiden tuhoutuminen ja virheasentoihin johtava tulehdus Tautiin liittyy immunologisia poikkeavuuksia, joista tyypillisin on reumatekijän esiintyminen seerumissa Synoviaalikalvojen tulehdus leviää kiinnityskudoksiin ja niveleen, josta tulee paksumpi ja aristava Synoviaalisolut vapauttavat ensyymejä, jotka tuhoavat nivelkudoksia, eteenkin rustoa Symmetrinen, useissa nivelissä

34 Nivelreuma Nivelen turvotus ja arkuus Kiivaasti tulehtunut nivel on myös lämmin ja punoittava Tulehduksen pitkittyessä nivelkalvo paksuuntuu Krooninen synoviitti ylläpitää destruoivaa prosessia Lisääntynyt kipu, niveltuho ja fibroottinen arpikudos estävät nivelen liikettä Useimmiten alkaa vaivihkaa Nivelissä arkuutta, aamujäykkyyttä ja turvotusta Niveloireet voivat alkaa mistä nivelestä tahansa, mutta yleisintä on päkiöissä tuntuva kävelyarkuus ja sormien nivelten arkuus

35 Nivelreuman oireet syvä, tylppä kipu eteenkin rasituksessa avaus- ja liikerajoitus lihasarkuus ja alentunut purentavoima krepitaatio tai naksuminen nyrkkisääntö: aamulla leuka jäykkä alle 1/2 tuntia = nivelrikko yli 1/2 tuntia nivelreuma symmetrinen

36 Nivelreuma Esiintyvyys Yleisin tulehduksellisista artriiteista Aikuisväestössä nivelreumaa esiintyy 1%- 2,5%:lla Naisilla tauti on monien muiden autoimmuunisairauksien tapaan yleisempi kuin miehillä (3:1) Puhkeamisikä v. NR potilailla 30-75%:lla jossain vaiheessa leukaniveloireita

37 Nivelreuma Esiintyvyys leukanivelissä Voi levitä myös leukaniveliin, tavallisesti kuitenkin vasta taudin kestettyä muutaman vuoden. Radiologisia muutoksia jopa 70%:lla Radiologisesti kondyylin tasoittuminen anteriorinen siirtyminen glenoid fossan eroosio Edetessään: terävä kondyyli, osteofyyttimuodostus, lyhentynyt ramuspituus posteriorisesti, avopurenta

38 Juveniilireuma Nivelpintojen tuhoutuminen voi olla niin nopeaa, ettei purenta ehdi mukautua riittävästi vaan syntyy avopurenta. Juveniilissa reumassa alaleuka voi menettää kokonaan nivelten antaman tuen. Seurauksena on vaikea purennan ja alakasvojen kehityshäiriö, avopurenta birdface (0-38%:lla) puhkeaminen yleensä alle 16- vuotiaana 1-3 v v. tytöillä yleisempi (3x) oireina kipu, nivelarkuus, krepitaatio, jäykkyys, liikerajoitus mahdollisesti fibroottinen tai luinen ankyloosi

39 Juveniilireuma Aluksi ei muutoksia röntgenologisesti MRI:ssä kortikaalisen luun eroosia, diskuksen oheneminen ja perforaatio, niveltilan väheneminen, pannus Rtg-muutokset samankaltaiset kuin aikuisilla Reumafaktori positiivinen 5-20%:lla

40 Spondylartropatiat yleisnimitys sairauksille yhteisiä piirteitä seronegatiivinen niveltulehdus sakroiliitti eneteropatiat nivelen ulkoisten oireiden (silmätulehdus, iho- ja kynsimuutokset) mahdollinen esiintyminen vahva yhteys HLA-B27 kudosantigeeniin reaktiivinen artriitti

41 HLA-B27 phenotype frequency (%) Finnish Northern Scandinavians Slavic 7-14 Western Europeans 6-9 Southern Europeans 2-6 Arabs, Jews, Iranians 3-5 Blacks (USA) 3-4 Blacks (Africa) 1 Japanese 1 Haida Indians (Canada) 50

42 Frequency (%) of HLA-B27 in spondylarthropathies Ankylosing Spondylitis with uveitis or carditis Reiter s Disease with sacroiliitis, uveitis or carditis Psoriasis vulgaris increased not with peripheral arthritis not increased with spondylitis 40-50

43 Features of Spondarthritides AS PA RD RA Prevalence 0-4% 0.1%?? Man:Woman 3:1 1:1 5:1 3:1 Onset Etiology?? infection?

44 Spondylartropatiat Psoriasisartriitti Psoriatic Arthritis

45 Psoriatic arthritis Clinical features classic psoriatic arthritis arthritis mutilans symmetric polyarthritis oligoarticular arthritis spondylarthropathy

46 Psoriatic arthritis: epidemiology Psoriasis in Nordic Countries ~ 2 % In Denmark and Finland ~ patients Prevalence of PA ~ 0.1 % in Caucasoids Incidence of PA in Finland ~ 7/ /year Sex ratio (male:female): 1 : 1.04

47 Psoriatic arthritis: etiology Willan (1801): hereditary factors Lomholt (1963): multifactorial Ananthakrisnan (1974): genetics, environment Lassus & Karvonen (1977): HLA studies PA: genetically predisposed, environmental trigger

48 Spondylartropatiat Selkärankareuma Ankylosing Spondylitis

49 Selkärankareuma seronegatiivinen spondylitti krooninen, etenevä tulehduksellinen sairaus, joka vaikuttaa selkärankaan toimintakykyä heikentävästi selkäkipu, nivel- ja selkäjäykkyys, liikerajoitus, epämuodostuminen esiintyvyys n. 1-6% (valkoihoisilla n. 1%) vasta vuosia myöhemmin vaikutuksia leukaniveleen sairastumiseen altistaa HLA-B27 -antigeeni, joka on suomalaisessa perimässä yleinen, noin 14 %:lla (90-95 % terveitä) Suomessa on noin selkärankareuma -diagnoosia, alidiagnosoitu reumatauti.

50 Selkärankareuma Tyypillinen sairastunut on vuotias mies, jonka oireet ovat jatkuneet pitkään ennen taudin diagnosointia Viive ensioireista diagnoosiin voi olla jopa 7-10 vuotta Hoidetaan aktiivisella kuntoutuksella, tulehduskipu - ja reumalääkkeillä RTG-kuvissa todettu 0-32%:lla muutoksia (kondyylin tasoittuminen, eroosio, niveltilan väheneminen) Kliinisiä oireita 15-20%:lla: suun avausrajoitus ja jäykkyys kipu krepitaatio puremalihasten palpaatioarkuus ei avopurentaa ankyloosi pahimmissa tapauksissa

51 Spondylartropatiat Reiterin syndrooma

52 Reiterin syndrooma 1. Virtsaputkentulehdus 2. Niveltulehdus 3. Silmätulehdus Tautiin voi liittyä lisäksi mm. ihon, suun tai sukuelinten limakalvojen tulehdusoireita Kliininen dg: 70%:lla oireet ensimmäisen 10 päivän aikana Hans Reiter diagnosoi 1916 preussilaisella luutnantilla

53 Reiterin syndrooma Esiintyvyys tuntematon Vaikea diagnosoida Yleisin tulehduksellinen artriitti Länsi-Euroopassa nuorilla miehillä Miehillä 10X yleisempi vuotiaana Ympäristö ja geneettinen perimä vaikuttavat Suomalaisilla esiintyy enemmän kuin muilla eurooppalaisilla kansoilla. Syynä periytyvä riskitekijä HLA-B27, joka altistaa kantajansa sukuelinten ja suoliston infektioiden jälkitautina syntyvälle Reiterin taudille Etiologia: klamydia ja gonokokki Leukanivelen tulehdus harvinainen (dg puute?)

54 Reiter s Disease Urethritis Arthritis Conjunctivitis Balanitis circinata Vulvitis Stomatitis Keratoderma blenorrhagica Skin disorder Nail disorder

55 Reiterin syndrooma ja leukanivel kun leukanivel tulehtuu, oireet akuutteja ja asymmetrisiä kipu, turvotus, punotus, lämpö ja/tai jäykkyys leukanivelalueella palpaatioarkuus, kipu liikuttaessa alaleukaa RTG: unilateraalinen eroosio noin 6v. Reiterin syndrooman puhkeamisesta

56 Spondylartropatiat Reaktiivinen artriitti Lymen tauti

57 Reaktiivinen artriitti Assosioituu usein HLA-B27 antigeeniin ja taipumus sairastua periytyy Aiheuttajabakteeri hoidetaan antibiootilla Ka. sairastumisikä vuotta Varmoiksi reaktiivista niveltulehdusta laukaiseviksi taudinaiheuttajiksi katsotaan yersinia salmonella shigella kampylobakteeri uroartriitin laukaisevat klamydia ja gonokokki Entero- ja uroartriitit suhteellisen yleisiä Systeemisairaus tai immunologinen vaste aiheuttaa steriilin tulehduksen

58 Lymen borrelioosi Leviää punkkien välityksellä, ilmastomuutos "punkkialue" laajenee Varhaisvaiheessa puremakohdan ympärille rengasihottuma Hoitamattomana voi levitä Lisäksi aivot ja hermot, nivelet ja sydän Tulehdus voi edetä vuosien ja vuosikymmenien ajan potilaan eläessä kuitenkin suhteellisen normaalisti Reuman tapaisia niveloireita 50%:lla potilaista Selvää niveltä turvottavaa tulehdusta 20%:lla Niveltulehdusta edeltää yleensä kausittaisesti esiintyvä ja hyppelevä nivel- ja lihaskivut Varsinainen artriitti kehittyy yleensä vasta muutaman kk kuluttua

59 Infektoitunut artriitti Haava (trauma tai nivelleikkaus) tai viereisten kudosten tulehdus tai jopa bakteremia systeemisen infektion jälkeen voi aiheuttaa epästeriilin tulehduksen Harvinaisia Kaikki klassiset oireet on helppo havaita: punoitus, turvotus, kuumotus, kipu ja toimintahäiriö ja yleisoireet Tulehdusnesteen kertyessä niveltilaan alaleuka ajautuu eteenpäin eikä potilas saa takahampaitaan enää yhteen. Leuan pakottaminen taakse on äärimmäisen kivuliasta. Infektion leviämisriskin takia kaulan alueelle potilas on saatava pian sairaalahoitoon. Hoitamattomana nivelen tuhoutuminen ja ankyloosi (epäsymmetria lapsilla)

60 Aineenvaihduntaan liittyvät artriitit Kihti ja pseudokihti Gout and Pseudogout

61 Kihti Noin puolella potilaista ensimmäiset oireet ilmaantuvat ukkovarpaan tyviniveleen yli 65-vuotiailla miehillä 5%:lla, naisilla 2%:lla Jos kihtiä ei hoideta, niveltulehdus uusiutuu lähes aina Kihti voi levitä muihin niveliin ja jänteisiin Hoitamaton kihti voi johtaa pysyvään nivelen tuhoon ja invaliditeettiin Leukanivelssä suun avarusrajoitus ja pureskeluvaikeudet, harvinainen Laboratorio arvot (seerumin uraattipitoisuus)

62 Valekihti Kondrokalsinoosissa eli valekihdissä esiintyy puolestaan kalsiumpyrofosfaattikiteitä, yleisimmin vanhuksilla Kliinisesti tauti voi esiintyä akuuttina mono- tai oligoartriittina (pseudokihti) tai se voi muistuttaa kliinisesti myös reumatoidiartriittia tai artroosia.

63 Sidekudossairaudet

64 Skleroderma - ihonkovettumatauti pitkäaikainen autoimmuunitauti, kollageenitauti ominaista sidekudoksen kovettuminen ja kutistuminen kuuluu systeemisiin sidekudossairauksiin, syy? aiheuttaa ihon ja sidekudoksen liikakasvua, kovettumista ja kutistumista sekä pienten verisuonten vaurioitumista. Suomessa / 1 milj.hlö Naiset sairastuvat useammin kuin miehet ja yleisimmin vuotiaina suun avausrajoitus leukanivelen dysfunktio mukogivaaliongelma kserostomia mandibulan resorboitumista

65 Systemic Lupus Erythematosus (SLE) SLE eli LED n. 5miljoonaa ihmistä, 1400 on suomalaisia hyvin moni-oireinen, syy tuntematon vaihteleva kliininen aktiivisuus sekä immunologiset poikkeavuudet yleistä erilaiset ihon ja limakalvojen muutokset niveloireita, lähinnä käsien nivelsärkyä, on melkein kaikilla potilailla molemminpuoleinen artriitti 1/3 leukaniveloireita 22%:lla kliinisiä löydöksiä 11%:lla radiologisia löydöksiä

66 Mixed connective tissue disease MCTD on sekamuotoinen sidekudostauti SLE:n kaltainen immuunitauti oireita monesta taudista, mm. sklerodermiasta, SLE:stä, polymyosiitista ja nivelreumasta. noin 40-vuotiaita naisia suurin osa. Tavallisimmin se muuttuu nivelreumaksi ja sklerodermiaksi Usein leukaniveloireita, osalla myös radiologisia löydöksiä

67 Traumaattinen artriitti Traumaattiseen artriittiin liittyy nivelkipu, liikerajoitus ja usein tunne purennan muuttumisesta siten, että molaarikontakti on hävinnyt tai heikentynyt Etiologia yleensä tiedossa Yhteenpureminen aiheuttaa kipua nivelseudussa Potilaan kokema muutos purennassa on oire, jonka syy täytyy aina yrittää selvittää

68 Traumaattinen artriitti Trauma esim. isku leukaan Pakottaa kondyylin posteriorisesti nivelkapselin dorsaalisosan kudoksiin, mahdollisesti repeytymiä ja painetta voi aiheuttaa tulehduksen Myös etenevä discus dislokaatio voi aiheuttaa Kondyyli asteittain siirtyy alemmas ja posteriorisemmin aiheuttaen kudoksiin painetta Jatkuva kipu, leuan liikutus pahentaa

69 TMJ Tumours Erittäin harvinaisia TMD takia tärkeä DiffDg TMJ tutkimuksissa prevalenssi (0.072%) Voivat olla maligneja, yleensä etäpesäkkeitä Usein sarkoomia tai kondrosarkoomia Yleensä haaste dignostikolle Jos potilaalla yli kk kipu ja turvotus TMJ alueella Erityisesti kasvohermohalvaus tai tunnottomuus Rtg tutkimus varhainen Dg parantaa prognoosia