Kt 79 Kaukosen silta ja tiejärjestelyt Kittilä. Tiesuunnitelmaselostus

Transkriptio

1 1.2T Kt 79 Kaukosen silta ja tiejärjestelyt Tiesuunnitelmaselostus SISÄLTÖ

2 2/16 1. HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖTIEDOT JA PERUSTELUT HANKKEEN LIITTYMINEN MUUHUN SUUNNITTELUUN, KAAVOITUKSEEN JA RAKENTAMISEEN TIEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEKÄ ARVIO ONGELMIEN KEHITTYMISESTA AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET JA NIIDEN KESKEINEN SISÄLTÖ MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS YMPÄRISTÖ HANKKEELLE ASETETUT TAVOITTEET SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS TIESUUNNITELMAN ESITTELY TIEJÄRJESTELYT YKSITYISTEN TEIDEN LIITTYMÄT JA JÄRJESTELYT KADUT TEKNISET RATKAISUT JA MITOITUS TIEYMPÄRISTÖ HAITTOJEN TORJUMIS- JA LIEVENTÄMISTOIMENPITEET ERIKOISKULJETUKSET MASSATILANNE TUTKITUT VAIHTOEHDOT YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA KAAVOITUKSEEN MELUVAIKUTUKSET VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN VAIKUTUKSET LUONTOON, KASVILLISUUTEEN JA ELÄIMISTÖÖN VAIKUTUKSET VESISTÖN KÄYTTÖÖN SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIIN VAIKUTUKSET MAA-AINESVAROIHIN VAIKUTUKSET MAISEMAAN, TAAJAMAKUVAAN JA KULTTUURIARVOIHIN TÄRINÄVAIKUTUKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN KIINTEISTÖVAIKUTUKSET YHTEISKUNTATALOUS RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, RADAT JA VESIVÄYLÄT, LASKUOJAT JA JOHDOT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT HANKKEEN TOTAUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT... 16

3 3/16 1. HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖTIEDOT JA PERUSTELUT 1.1. HANKKEEN LIITTYMINEN MUUHUN SUUNNITTELUUN, KAAVOITUKSEEN JA RAKENTAMISEEN Kantatien 79 merkitys on suuri erityisesti Levin ja Ylläksen matkailuliikenteelle sekä alueen kaivosliikenteelle. Lisäksi suurten erikoiskuljetusten verkkoa on tarkoitus laajentaa kantatielle 79. Alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Tässä tiesuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja raskaan liikenteen mahdollistamiseksi kantatiellä TIEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEKÄ ARVIO ONGELMIEN KEHITTYMISESTA Suunnittelualueen sijainti Kaukosen kylä ja suunnitteluosuus sijoittuu 18 km n taajaman eteläpuolelle. Kantatie 79 Rovaniemi Muonio on tärkeä pohjois-eteläsuuntainen liikenneyhteys Tunturi- Lappiin. Sen kautta kulkee suuri osa Levin ja Ylläksen matkailuliikenteestä sekä alueen kaivosliikenteestä. Suunnittelualue alkaa alueen eteläosasta n. 100 metriä Meijerintien liittymän pohjoispuolelta ja päättyy n. 3,3 kilometriä pohjoiseen nykyiselle kantatielle (79/26/ /27/1705). Länteen päin suunnittelualue ulottuu maantielle 9391 n. 1,1 kilometriä Kolarin suuntaan (9391/8/ ). Suunniteltu kantatien 79 linjaus sijaitsee Kotikankaan pohjavesialueella noin 1,8 kilometrin matkalla (M1 plv ). Uudesta tielinjasta noin 70 metrin päässä on Kaukosen kylän vedenottamo, josta pumpattiin pohjavettä vuonna 2011 noin 40 m3/d 366 asukkaalle. Kaukosen kylän tarpeisiin on kartoitettu uusi vedenottamopaikka toiselle pohjavesialueelle, mutta Kotikankaan vedenottamo jäisi jatkossa varalle. Ottamolla on ongelmia tulva-vesien kanssa. Poikkileikkaus Kantatie 79 on nykyisellään poikkileikkauksen 7,0 / 6,0 mukainen koko suunnittelualueella. Liittymät Kantatiellä on suunnittelualueella kolme maantien liittymää mt tierekisteriosoitteissa 79/26/4460 ja 79/26/5410 ja mt 9391(Kurtakko-Kaukonen) tierekisteriosoitteessa 79/26/5410. Valaistus Kantatiellä 79 on ELY - keskuksen omistama valaistus (SpNa 250W) alkaen 80 metriä Särestön yksityistien liittymän eteläpuolelta ja päättyen 225 metriä mt:n 9391 liittymän pohjoispuolelle. Maantiellä 9391 on valaistus 120 metrin matkalla kt:n 79 liittymästä Kolarin suuntaan.

4 4/16 Nopeusrajoitus Kantatien 79 nopeusrajoitus kylän kohdalla tierekisterivälillä 79/26/ /26/5050 on 60 km/h. Kylän etelä- ja pohjoispuolella rajoitus on 80 km/h ja suunnittelualueen pohjoisosassa 100 km/h alkaen mt:n 9391 liittymästä pohjoiseen. Liikennemäärä Kantatien 79 liikennemäärä mt:n 9391 liittymän eteläpuolella on 932 ajon./vrk (KVL 2011), josta raskaan liikenteen osuus on 9,1 %. Mt:n 9391 liittymän pohjoispuolella liikennemäärä 1199 ajon/vrk (KVL 2011), josta raskaan liikenteen osuus on 10,0 %. Erikoiskuljetukset Kantatie 79 ei kuulu erikoiskuljetusten runkoverkkoon mutta suurten erikoiskuljetusten verkkoa on tarkoitus laajentaa kantatielle 79. Onnettomuudet Kt:n 79 suunniteltavalla tieosuudella on vuosien aikana sattunut kuusi liikenneonnettomuutta, joista yksi on johtanut henkilövahinkoihin. Kevyt liikenne Suunnittelualueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Joukkoliikenne Kantatiellä 79 on linja-autopysäkkiparit Särestöntien liittymässä, nykyisen Ounasjoen sillan molemmin puolin ja n. 600 metriä joen pohjoispuolella. Pysäkit palvelevat pääsääntöisesti koululaisten kuljetuksia. Ulkoilureitit Suunnittelualueella on valaistu ulkoilureitti. Ongelmat ja arvio niiden kehittymisestä Ounasjoen ylittävän, vuonna 1952 rakennetun sillan kantavuus on tutkimusten mukaan selvästi huonontunut ja sillalle on asetettu painorajoitus (50t/16t). Tämä pakottaa raskaat kuljetukset kiertämään joko Sodankylän tai Kolarin kautta, mistä aiheutuu 65 km lisämatkaa. Silta tiepenkereineen pahentaa myös keväisin tulvaongelmia lähialueen kiinteistöille. Silta on myös nykyvaatimuksiin nähden liian kapea. Suurten erikoiskuljetusten verkkoa on tarkoitus laajentaa kantatielle 79. Tämä on mahdollista vasta, kun silta on uusittu. Kantatie 79 jakaa Kaukosen kylän kahteen osaan ja matkailuliikenteen kasvun myötä tien liikennöitävyys ja liikenneturvallisuus kylän kohdalla on heikentynyt. Tien geometria kylän kohdalla on myös huono ja nopeusrajoitus tällä hetkellä 60 km/h. Tieosuudella ei ole kevyen liikenteen väylää, mikä huonontaa kevyen liikenteen turvallisuutta.

5 5/ AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET JA NIIDEN KESKEINEN SISÄLTÖ Lapin tiepiiri on teettänyt hankkeesta Kaukosen silta ja tiejärjestelyt yleissuunnitelman vuonna Lainvoiman suunnitelma on saanut Lapin ELY-keskus on määritellyt tiesuunnitelman laajuuden ja toimenpiteet laatimassaan hankekortissa MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Suunnittelualue sijaitsee asemakaava- ja yleiskaava-alueiden ulkopuolella. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Tunturi-Lapin maakuntakaava YMPÄRISTÖ Suunniteltu kantatien 79 uusi linjaus sijoittuu Kaukosen kylän itäpuolelle ja uusi silta n. 0,5 km nykyisen sillan pohjoispuolelle. Maantien 9391 suunniteltu linjaus sijoittuu nykyisen tien pohjoispuolelle. Maankäyttö suunnittelualueella on haja-asutusta, joka on pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa jakautuen useisiin pieniin tiloihin. Suunnittelualueella oleva Kaukosen kylä luetaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Suunnittelualue on uuden sillan pohjoispuolella pääosin I- luokan pohjavesialueella (M1 plv ). Selvitys luonto- ja suojelukohteista on tehty ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan sekä Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaalin avulla. Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö, luonnonsuojelualueet Tienvarren kasvillisuus on pääosin sekametsää ja joen itäpuolella myös viljeltyä peltoa. Alue ei ole luonnonsuojelualuetta mutta Ounasjoen vesialue on suunnittelualueella Naturaaluetta ja ranta-alue kylän kohdalla on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi. Uhanalaisia lajeja ei ole Lapin ELY-keskuksen tietojen perusteella tavattu suunnittelualueella. Tiedot on saatu ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmästä Maa- ja kallioperä Tutkimusmenetelminä on käytetty paino-, porakone- ja puristinheijarikairauksia sekä pohjamaan näytteenottoa. Suunnittelualueen eteläpäässä (M1 n. plv:llä 0 900) pohjamaa on routimatonta keskitiivistä tai tiivistä srhk (w = 3 4 %) tai hksr (w = 9 %). Plv:llä pohjamaa on 1,0 5,0 metrin syvyyteen asti erittäin routivaa löyhää hksi (w = %), jonka alapuolella pohjamaa on routivaa tiivistä srhkmr (w = 11 %).

6 6/16 Sillan pohjoispuolella (M1 n. plv ) pohjamaan päällä on ohut turvekerros, jonka alla on 1,0 2,0 metrin syvyyteen asti lievästi routivaa keskitiivistä tai tiivistä srhkmr (w = 7 %) tai lievästi routivaa löyhää tai keskitiivistä hhk tai Hk (w = 5 %). Tämän kerroksen alapuolella pohjamaa on todennäköisesti löyhää tai keskitiivistä Mr tai keskitiivistä tai tiivistä hhk tai Hk. Plv:llä pohjamaa on 1,0 5,0 metrin syvyyteen asti maatunutta turvetta, jonka maatumisaste vaihtelee H7 H8 van Postin asteikon mukaan. Turvekerroksen alapuolella pohjamaa on routivaa löyhää Hk (w = 27 %) tai sihk (w = 25 %). Suunnittelualueen pohjoispäässä (M1 plv ) pohjamaa on routivaa tiivistä HkMr (w = 7 %), sihkmr (w = 8 11 %) tai HkMr (w = 10 %). M2 väylän alkupäässä (plv 0 900) pohjamaa on routivaa löyhää HkMr (w = 21 %), sihk (w = 31 %) tai routivaa keskitiivistä tai löyhää sihkmr (w = 14 %). Loppupäässä (plv:llä ) Pohjamaa on 1,0 4,0 metrin syvyyteen asti maatunutta turvetta, jonka maatumisaste on H6 van Postin asteikon mukaan. Pohjavedenpinnan havaittiin olevan n. 0,3 1,8 m syvyydellä maanpinnasta. Liikennemelu Kantatien aiheuttamaa melua arvioitiin laskennallisesti CadnaA 4.2-melunlaskentaohjelmistolla, joka perustuu pohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin. Meluselvitys on suunnitelman osassa 16T-1. Laskentamalli muodostettiin maastomallin sekä digitaalisen pohjakartan avulla. Liikennemäärätietoina (taulukko 1.) käytettiin tierekisterin vuoden 2011 tietoja ja ennustetilanteen vuoden 2040 liikennemäärä kantatiellä 79 arvioitiin kasvukertoimella 1,22 ja maantiellä 9391 kertoimella 1,17. Taulukko 1. Melulaskennassa käytetyt liikennemäärätiedot Nykytilanne Kt 79 Mt 9391 Ennustetilanne v Nykytilanne Ennustetilanne v KVL, ajon/vrk 1199 / / Raskaan liikenteen osuus, % 10 / 9,1 10 / 9,1 5,6 5,6 Nopeus, km/h 100 / 80 / / Melulaskennan tuloksia tulkittaessa on lähtökohtana valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista (993/1992). Nykyisillä (KVL 2010) ja ennustetuilla v liikennemäärillä lasketut meluvyöhykkeet päivä- ja yöaikana on esitetty suunnitelman osassa 16T HANKKEELLE ASETETUT TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen Kaukosen kylän kohdalla, painorajoituksen poistaminen kt:ltä 79, kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen ja alueen tulvariskien pienentäminen.

7 7/16 2. SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Tiesuunnitelma on laadittu Lapin ELY keskuksen toimeksiannosta. Hankkeesta on laadittu yleissuunnitelma, joka on saanut lainvoiman Tiesuunnittelun aikana on pidetty kuusi hankeryhmän kokousta ja kaksi esittelytilaisuutta. Lisäksi suunnittelijan ja laiteomistajien kesken on pidetty yksi pienryhmäpalaveri. Tiesuunnittelun aikana hankeryhmään ovat kuluneet seuraavat henkilöt: Keijo Heikkilä, hankevastaava, Tomi Tiuraniemi, projektivastaava Jouko Karjalainen, siltainsinööri Esa Kaitala, aluevastaava Antti Rytkönen, yksikön päällikkö Jari Kinnunen, tiemestari Viljo Heikkinen, projektipäällikkö Antti Karjalainen, sillan pääsuunnittelija Jouni Heikkilä, väylien pääsuunnittelija Lapin ELY - keskus Lapin ELY - keskus Lapin ELY - keskus Lapin ELY - keskus Liikennevirasto n kunta WSP Finland Oy WSP Finland Oy WSP Finland Oy Kuulutus maastotöiden aloittamisesta on ilmestynyt Lapin Kansa- lehdessä ja maastotyöt on tehty syksyn 2012 aikana. Yleisötilaisuudesta on ilmoitettu -lehdessä ja sanomalehti Lapin Kansalehdessä Hankkeen yleisötilaisuus pidettiin Sen lisäksi tilaaja on pitänyt esittelytilaisuuden yhdessä Lapin ely:n ympäristö- vastuualueen kanssa. Molemmat tilaisuudet pidettiin Kaukosen kylätalolla. Tilaisuuksissa alueen asukkailla ja muilla asiasta kiinnostuneilla oli mahdollisuus kommentoida heille esiteltyjä suunnitelmaluonnoksia. Yleisötilaisuuteen osallistui tilaajan, suunnittelijoiden ja n kunnan edustajien lisäksi 47 henkilöä. Yleisötilaisuudessa on suunnitelmasta saatu palautetta ja kysymyksiä mm. Tulevaisuuden tulvariskeistä Kevyen liikenteen yhteyksistä Olemassa olevan hiihtoladun kohtalosta uusien tiejärjestelyjen toteutuessa Tievalaistuksesta Johtojen ja laitteiden siirto- ja suojaussuunnitelmista ovat vastanneet seuraavat henkilöt: TeliaSonera Finland Oyj PPO-Yhtiöt Oy Rovakaira Oy Mika Humminen (Relacom Finland Oy) Aittatie Rovaniemi Timo Lahti PL Ylivieska Juhani Männikkö Koskikatu 27 A, 4. krs Rovaniemi Kaukosen Vesiosuuskunta Jouni Seppälä RENGASTIE 119

8 8/ KAUKONEN Suunnittelutyön yhteydessä on tehty meluselvitys, joka on tämän suunnitelman osiossa C. Yhteistyö ELY-keskuksen Y-vastuualueen kanssa Suunnitelman vaikutukset on selvitetty ELY-keskuksen liikenne- ja infra vastuualueen sekä ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen kanssa pidetyissä neuvotteluissa , ja TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1. TIEJÄRJESTELYT Ajoneuvoliikenne Tiesuunnitelmassa esitetään kantatien 79 rakentamista uuteen paikkaan noin 3300 metrin matkalle nykyisen tien itäpuolelle ja erillinen kevyen liikenteen väylä 1,6 kilometrin matkalle. Kantatielle rakennetaan uusi Ounasjoen ylittävä silta ja puretaan vanha. Nykyinen syrjään jäävä kantatie muutetaan yksityistieksi. Maantie 9391 rakennetaan uuteen paikkaan n. 1,1 kilometrin matkalle. Syrjään jäävä kantatie muutetaan yksityistieksi. Myös Kaukosen paikallistie (mt 19724) muutetaan yksityistieksi. Lisäksi kantatielle 79 rakennetaan kaksi linja-autopysäkkiparia ja väistötila mt:n 9391 liittymän kohdalle. Nykyinen kt:n 79 silta puretaan ja molemmilla rannoilla tiepenkereet puretaan ja rantatörmät muotoillaan ympäröivän maanpinnan muotoon. Kevyt liikenne Rakennettavan kantatien 79 länsipuolelle tehdään erillinen kevyen liikenteen väylä 1,6 kilometrin matkalle liittymien Y1 ja M2 välille YKSITYISTEN TEIDEN LIITTYMÄT JA JÄRJESTELYT Suunnitelmassa paalulla 285 o oleva yksityistieliittymä muutetaan maatalousliittymäksi. M1- väylän paalulla 285 v oleva liittymä ja paalulla 668 v oleva ajoneuvoliittymä katkaistaan ja korvaavat liittymät ovat Y1/Y7 (M1 pl 500 v). M2- väylän paalulla 885 v/o olevat liittymät katkaistaan ja korvaavat liittymät ovat Y8 (M2 pl 723 v) ja Y9 (M2 pl 740 o) KADUT Kohde sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella, eikä siihen sisälly katujärjestelyjä TEKNISET RATKAISUT JA MITOITUS

9 9/16 Maantiet M1 plv AB 8,0/7,0 M2 plv AB 8,0/7,0 J1 plv AB 3,5/3,0 J2 plv 0 12 AB 3,5/3,0 J3 plv 0 11 AB 3,5/3,0 Yksityiset tiet Y1 plv AB 6,0/5,0 Y2 plv AB 6,0/5,0 Y3 plv AB 6,5/5,5 + 3,25/3,0 Y4 plv Sora 6,0/5,0 Y5 plv 0 46 Sora 6,0/5,0 Y6 plv 0 76 AB 6,0/5,0 Y7 plv 0 50 AB 6,0/5,0 Y8 plv 0 69 AB 7,5/6,5 Y9 plv 0 33 AB 7,5/6,5 Y10 plv 0 15 Sora 4,5/4,0 Y11 plv Sora 5,0/4,0 Y12 plv 0 15 Sora 4,5/4,0 Y13 plv 0 61 Sora 3,0/2,5 Y14 plv 0 18 Sora 8,0/7,5 Y15 plv 0 17 AB 6,0/5,0 Y 16J plv AB 3,5/3,0 Y 17 plv Sora 6,0/5,5 Y 18 plv 0 11 AB 4,0/3,5 Y 19 plv AB 7,0/6,0 Y 20 plv 0 17 Sora 5,0/4,5 Mitoitusnopeus Mitoitusnopeutena suunnittelussa on ollut 80 km/h. Valaistus M1 - väylälle rakennetaan valaistus paaluvälille , M2 väylälle paaluvälille , Y1 väylälle paaluvälille ja Y3 väylälle paaluvälille M1- väylän uuden valaistuksen valaistusluokka on AL4b. Valaistus toteutetaan suurpainenatriumvalaisimilla ST-150 käyttäen 10 metriä korkeita myötääviä puupylväitä ja ilmakaapeliasennusta. Sillalla (M1 plv ) käytetään jäykkiä metallipylväitä ja maakaapeliasennusta. M2- väylän uuden valaistuksen valaistusluokka on AL5. Valaistus toteutetaan suurpainenatriumvalaisimilla ST-100 käyttäen 10 metriä korkeita myötääviä puupylväitä ja ilmakaapeliasennusta. Y1- väylän uuden valaistuksen valaistusluokka on AL4b. Valaistus toteutetaan suurpainenatriumvalaisimilla ST-150 käyttäen 10 metriä korkeita myötääviä puupylväitä ja maakaapeliasennusta. Y3- väylällä valaistusluokka on AL5+K6. Valaisimina käytetään suurpainenatriumvalaisimia ST-100 ja 10 metriä korkeita myötääviä puupylväitä ja maakaapeliasennusta.

10 10/16 M1 (kt 79)- ja M2 (mt 9391)- väylien valaistus jää ELY keskuksen omistukseen. Y1- ja Y3- väylien ja mt:n valaistus jää perustettavien yksityistiekuntien omistukseen. Olemassa oleva kantatie 79 muutetaan suunnittelualueella yksityistieksi ja sen valaistus siirtyy yksityistiekunnan omistukseen. Kuivatus Väylien pintakuivatus ja tierakenteet toteutetaan pääsääntöisesti avo-ojin, joista kerätyt vedet johdetaan pois edelleen nykyisten laskuojien kautta. M1-väylän paaluvälillä n tierakenteiden kuivatus toteutetaan salaojilla. Sillat Suunnitelmaan sisältyy Ounasjoen ylittävä vesistösilta, S1 Kaukosen silta. Johdot ja laitteet Johtojen ja laitteiden siirto- ja suojaustarpeita on seuraavasti: TeliaSonera Finland Oyj PPO Yhtiöt Oy Rovakaira Oy Kaukosen Vesiosuuskunta Vesijohdot Tietoliikennekaapelit Tietoliikennekaapelit Sähkölinjat Omistajien kustannusarviot ja sitoumukset ovat liitteissä 1.5T-3 5. Pohjavesisuojauksen alueelta siirrettävät johdot sijoitetaan uuden tiealueen ulkoreunalle, välittömästi suojaukselle tehtävän takaluiskan jälkeen. Liikenteenohjaus ja telematiikka Toimenpiteet on esitetty suunnitelma-asiakirjassa 12T-1. Työnaikaiset liikennejärjestelyt Uudet väylät sekä uusi silta voidaan rakentaa pääosin sivussa ajoneuvoliikenteeltä, jolloin työn aikaiset liikennehaitat ja liikennejärjestelytarpeet ovat suhteellisen vähäiset. Tässä suunnitelmassa ei esitetä rakennustyön aikaisia kiertotiejärjestelyjä. Rakennustyön aikana liikenne käyttää nykyisiä väyliä mahdollisine kaistajärjestelyineen TIEYMPÄRISTÖ Teiden ojaluiskat nurmetetaan. Katkaistavien teiden kohdille istutetaan puustoa HAITTOJEN TORJUMIS- JA LIEVENTÄMISTOIMENPITEET Meluntorjunta Hankkeessa on tehty liikennemeluselvitys. Melunsuojaustoimenpiteille ei ole tarvetta.

11 11/16 Pohjaveden suojaus Suunniteltu kantatien 79 linjaus sijaitsee Ylipään pohjavesialueella noin 1,8 kilometrin matkalla (M1 plv ). Uudesta tielinjasta noin 70 metrin päässä on Kaukosen kylän vedenottamo, josta pumpattiin pohjavettä vuonna 2011 noin 40 m3/d 366 asukkaalle. Kaukosen kylän tarpeisiin on kartoitettu uusi vedenottamopaikka toiselle pohjavesialueelle, mutta Kotikankaan vedenottamo jäisi jatkossa varalle. Ottamolla on myös ongelmia tulvavesien kanssa. Pohjavesisuojaus rakennetaan ns. onnettomuussuojauksena maatiivisteellä kantatien 79 paaluvälille Pohjavesisuojauksen tyyppiratkaisut esitetään liikenneteknisissä poikkileikkauksissa 4T-2. Suojaustarve perustuu tien sijaintiin I-luokan pohjavesialueella ja vedenottamon läheisyydessä, pohjaveden virtaussuuntiin ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Suojattavalta tieosuudelta vedet johdetaan öljynerotusaltaan kautta vesistöön. Allas on sijoitettu M1- ja Y3- väylien liittymään ja se on esitetty suunnitelmakartalla 3T ERIKOISKULJETUKSET Suurten erikoiskuljetusten verkkoa on tarkoitus laajentaa kantatielle 79. Tämä mahdollistuu, kun Ounasjoen ylittävä Kaukosen silta uusitaan MASSATILANNE Suunnitelmassa esitetään varattavaksi läjitysalue puhtaiden ylijäämämaiden läjittämiseen sekä läjitysalueelle johtava tieyhteys. Läjitysalueelle toimitetaan rakentamiseen kelpaamaton materiaali. Läjitysalue sijaitsee olemassa olevan kantatien 79 länsipuolella kiinteistöllä Läjitysalueen sijainti on esitetty suunnitelmaosiossa B läjitysalueen yleiskartalla 3T TUTKITUT VAIHTOEHDOT Tiesuunnitelmaratkaisujen lähtökohtina olivat vuonna 2008 laaditun yleissuunnitelman mukaiset ratkaisut. Suunnittelun alkuvaiheessa tutkittiin Y3- väylän linjausta Kaukosen koululta kantatielle 79. Linjausvaihtoehto osoittautui vaikeasti toteutettavaksi koulun toimintojen vuoksi. Siltavaihtoehtoina oli betonikantinen ja liittorakenteinen silta ja molemmista viisteellinen ja lineaarinen tyyppi 176 metrin ja 185 metrin pituisina vaihtoehtoina. Selvitysten perusteella ratkaisuksi valittiin 176 metrin pituinen jännitetty palkkisilta, joka osoittautui kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi.

12 12/16 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA Hankkeesta on laadittu yleissuunnitelma 2008, joka on saanut lainvoiman Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ei ole tehty. 6. TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1. VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Verkolliset vaikutukset, toimivuus ja liikenneturvallisuus Kantatien 79 geometria ja liikennöitävyys paranevat uuden tielinjauksen ja sillan rakentamisen myötä. Kaukosen kylän liikenneturvallisuus paranee ja liikenteen kylän asukkaille aiheuttamat häiriöt pienenevät merkittävästi. Lisäksi erikoiskuljetukset kantatietä 79 pitkin tulevat mahdollisiksi ja alueen tulvariskit vähenevät. Hanhikiven uuden liittymän rakentaminen kanavoituna varmistaa päätien liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden. Vaikutukset kevytliikenteeseen Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat huomattavasti kantatien 79 erillisen kevyen liikenteen väylän rakentamisen myötä. Väylä rakennetaan 1,6 kilometrin matkalle alkaen Y1- väylän liittymästä ja päättyen M2- liittymään (M1 plv ). Onnettomuuskehitys Tiesuunnitelman toimenpiteillä lasketaan henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrän kantatiellä 79 vähenevän 0,049 onnettomuudella vuodessa VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA KAAVOITUKSEEN Suunnittelualue sijaitsee asemakaava- ja yleiskaava-alueen ulkopuolella. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Tunturi - Lapin maakuntakaava. Tiesuunnitelmalla ei ole vaikutusta alueen maankäyttöön MELUVAIKUTUKSET Asumiseen käytetyillä alueilla sovellettu päiväajan ohjearvotaso 55 db leviää nykytilanteessa metrin päähän kantatiestä 79 ja noin 8 metrin päähän maantiestä Yöajan 50 db ohjearvotaso leviää noin metrin päähän kantatiestä 79. Maantien 9391 kohdalla yöajan 50 db keskiäänitaso rajoittuu tiealueeseen. Päiväajan 55 db tai yöajan 50 db meluvyöhykkeelle ei jää asuinrakennuksia. Ennustetilanteessa vuoden 2040 melutasot nousevat liikennemäärän kasvun myötä noin 1 db. Liikennemäärien lisääntyessä melutasot nousevat kantatien 79 varrella noin

13 13/16 1 db ja maantien 9391 varrella 0,7 db nykytilanteeseen verrattuna. Päiväajan ohjearvotaso 55 db leviää ennustetilanteessa metrin päähän kanta-tiestä 79 ja noin 10 metrin päähän maantiestä Yöajan 50 db ohjearvotaso leviää noin metrin päähän kantatiestä 79. Maantien 9391 kohdalla yöajan 50 db keski-äänitaso rajoittuu tiealueeseen. Päiväajan 55 db tai yöajan 50 db meluvyöhykkeelle ei jää asuinrakennuksia, mutta joen ylittävän sillan luoteispuolella Kotiniemessä kaksi lomarakennusta jää päiväajan yli 45 db meluvyöhykkeelle 6.4. VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmanlaatuun VAIKUTUKSET LUONTOON, KASVILLISUUTEEN JA ELÄIMISTÖÖN Tiesuunnitelman toimenpiteet edellyttävät puuston poistamista rakennettavien väylien alta mutta vaikutus luontoon on vähäinen VAIKUTUKSET VESISTÖN KÄYTTÖÖN SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIIN Rakennettava pohjavesisuojaus pienentää pohjaveden pilaantumisriskiä suistumis- ja onnettomuustapauksissa. Tiesuunnitelman toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveden pinnan tasoon. Suojauksen vaikutuksesta sadannan imeytyminen pohjavesialueelle pienenee. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu m 3 /d. Nykyinen veden käyttömäärä on n. 40 m 3 /d. Sadannan imeytymisen pienenemisellä ei ole vaikutusta pohjavesivarannon riittävyyteen VAIKUTUKSET MAA-AINESVAROIHIN Tien parantamistöistä kertyvät ylijäämämaat esitetään läjitettäväksi läjitysalueelle, jonka sijainti on esitetty kartalla 3T-7. Poistettavat päällysteet kuljetetaan hyödynnettäväksi tai lähimmälle päällystettä vastaanottavalle laitokselle. Tarvittavat maa-ainekset tuodaan hankkeen ulkopuolelta VAIKUTUKSET MAISEMAAN, TAAJAMAKUVAAN JA KULTTUURIARVOIHIN Suunnitellut väylät on pyritty sovittamaan nykyiseen maisemaan myötäillen maastomuotoja. Alueen tulvariskien vuoksi penkereelle rakennettavat väylät sekä pohjaveden suojaustoimenpiteet vaativat tietilaa vaikuttavat siten jonkin verran maisemaan. Rakenteiden siisteyttä ja sulautumista maisemaan edesautetaan luiskiin tehtävällä nurmetuksella TÄRINÄVAIKUTUKSET Hanke ei aiheuta pysyvää tärinähaittaa.

14 14/ VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Kantatien 79 suunnitellun uuden linjauksen myötä liikenteen aiheuttamat häiriöt kylän asukkaille pienenevät merkittävästi. Kantatien varteen rakennettava kevyen liikenteen väylä parantaa kevyen liikenteen olosuhteita. Kantatien rakentaminen katkaisee nykyisen ulkoilureittiyhteyden KIINTEISTÖVAIKUTUKSET Tässä suunnitelmassa esitetään haltuun otettavaksi noin m 2 maata 20 eri kiinteistön alueelta. Haltuun otettavat alueet ovat pääsääntöisesti metsämaata, uuden sillan kaakkoispuolella myös peltoa YHTEISKUNTATALOUS ELY - keskus on vastannut hankkeen suunnittelukustannuksista. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 9,67 M (maanrakennusindeksi 135,8/ 2005=100), joista lunastus- ja korvauskustannusten osuus on 0,04 M. Hanke aiheuttaa kustannuksia ELY - keskukselle ja johtolinjojen omistajille. ELY - keskuksen kustannusosuus hankkeen rakennuskustannuksista on 0,036 M. Laitteiden omistajille aiheutuu yhteensä 0,124 M kustannusosuus omistamiensa johtojen ja laitteiden siirto- ja suojauskustannuksista. Hankkeen kustannusjako on esitetty tiesuunnitelman asiakirjassa 1.5T RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Rakennustyö aiheuttaa valtatien lähellä oleville kiinteistöille melu-, pöly ja tärinähaittoja, joiden vaikutukset pyritään rakennuttamisessa minimoimaan. Kiinteistökatselmusalueen raja on esitetty suunnitelmakartoilla. Hankkeesta on laadittu turvallisuusasiakirja (1.8T), joka täydentyy vaiheittain ennen urakointia. Se asettaa velvollisuuksia turvallisuuden varmistamiseksi rakentamisen aikana, koskien mm. liikenneturvallisuutta työnaikaisissa liikennejärjestelyissä. 7. HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, RADAT JA VESIVÄYLÄT, LASKUOJAT JA JOHDOT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 7.1.RAKENNETTAVAT LASKUOJAT Hanke sisältää kuusi laskuojaa, joille on esitetty laskuojavaraukset. Laskuoja 1 pituus 50 metriä Piirustus 3T-1 Laskuoja 2 pituus 140 metriä Piirustus 3T-2 Laskuoja 3 pituus 50 metriä Piirustus 3T-3 Laskuoja 4 pituus 380 metriä Piirustus 3T-7 Suunnitelma sisältää johtojen ja laitteiden siirtoja ja suojauksia. Johto- ja laiteomistajat

15 15/16 suunnittelivat omat siirto- ja suojaustarpeensa, ja toteuttavat työn urakan yhteydessä. Omistajien antamat lausunnot ja sitoumukset ovat suunnitelman liitteissä 1.5T HANKKEEN TOTAUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kaukosen vesistösillalle ja Kotiojan uoman siirrolle on haettu vesilain mukaista lupaa. Tiesuunnitelman toteuttamisen yhteydessä eri osapuolille tulevat velvoitteet on esitetty kustannusjakoehdotuksessa tiesuunnitelman asiakirjassa 1.5T-2. Velvoitteet koskevat rakennuskustannuksiin, lunastus ja korvauskustannuksiin sekä laite- ja johtosiirtojen ja suojausten kustannuksiin osallistumista. Kustannusten jaosta on sovittu asianosaisten tahojen kanssa käydyissä neuvotteluissa suunnittelun aikana. Siirto- ja suojaustoimenpiteiden kustannusvastuun osalta periaatteena on ollut, että ELY - keskus maksaa nykyisen tiealueen ulkopuolella sijaitsevien olemassa olevien johtojen ja kaapelien siirtotyöt ja laitteiden omistajat kustantavat tiealueelle rakennettujen laitteiden siirtotyöt ja uusien laitteidensa rakentamistyöt. Kustannusjaossa on otettu lisäksi huomioon Ely-keskuksen / Tiehallinnon myöntämät kaapeleiden rakentamislupaehdot ja otettu huomioon johtolinjojen iän vaikutus ELY-keskuksen kustannusvastuuseen. ELY - keskus vastaa rakennettavien M1- ja M2-väylien kunnossapidosta ja kunnossapitokustannuksista sekä tiealueella olevien istutusten hoidosta ja hoitokustannuksista. Y- väylien kunnossapidosta ja kunnossapitokustannuksista vastaavat perustettavat yksityistiekunnat. 9. EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI Hanke ei ole Lapin ELY keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille Tarkka rakentamisvuosi ei ole tiedossa. Hankkeesta laaditaan erillinen rakennussuunnitelma tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen. Tiesuunnitelman hyväksymisehdotus on tämän suunnitelman osiossa A (1.3T).

16 16/ SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Tiesuunnitelman on laatinut WSP Finland Oy Lapin ELY - keskuksen toimeksiannosta. Alikonsulttina on toiminut valaistussuunnittelussa Suomen Sähkörakennus Oy. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: Tomi Tiuraniemi Lapin ELY - keskus Hallituskatu 5C Rovaniemi Puhelin tomi.tiuraniemi@ely-keskus.fi Insinööri Viljo Heikkinen WSP Finland Oy Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin viljo.heikkinen@wspgroup.fi Oulussa 8. päivänä maaliskuukuuta 2013 Lapin ELY - keskus WSP Finland Oy Tomi Tiuraniemi Projektivastaava Viljo Heikkinen Projektipäällikkö