HONKOLAN KOULUN ASEMAKAAVANMUUTOS

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU HONKOLAN KOULUN ASEMAKAAVANMUUTOS Asemakaavaselostus (tark ) KUVA 1: KAAVA-ALUEEN SIJAINTI SASTAMALASSA OAS Tekninen lautakunta Vireille tulosta kuulutettu vko 51 / 2011 Luonnos Tekninen lautakunta Luonnos nähtävillä Ehdotus Tekninen lautakunta , kh Ehdotus nähtävillä Hyväksyminen kaupunginhallitus

2 SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU 1. PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee osaa Sastamalan kaupungin Honkolan kylän korttelista 415 (Honkolan koulu). Asemakaavalla muodostuu osa Honkolan kylän korttelista 415. Selostus koskee (tark ) päivättyä asemakaavanmuutosehdotusta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava laaditaan Sastamalan kaupungin lounaisosaan entisen Äetsän kunnan Honkolan kylään käsittäen Honkolan koulun alueen. Kaava-alue rajoittuu Honkolantiehen ja ympäröiviin asuinrakennusten korttelialueisiin ja huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueeseen sekä puistoon. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n m². KUVA 2: ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUALUERAJAUS. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Honkolan koulun asemakaavan muutos. Asemakaavan työnumero on A 030/2011.

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS-JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Asemakaavaehdotus (tark ), pienennös LIITE 2 Asemakaavaehdotuksen havainnekuva LIITE 3 Asemakaavan seurantalomake 2

4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Keskustaajaman rakenneosayleiskaavan suunnitteluaineisto 3. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet (Pirkanmaan liitto 1990) 4. Alueen ja lähiympäristön katu- ja tiealueitten suunnitelmat 5. Alueen ja lähiympäristön vesi- ja viemäriverkostosuunnitelmat 6. Kaava-alueen ja lähiympäristön rakennuslupa-asiakirjat 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Honkolan koulun asemakaavanmuutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavanmuutos on otettu Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmaan vuonna 2011 aloitettavaksi kaavamuutokseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan asemakaavanmuutosta koskevan maankäyttösopimuksen. OAS:in hyväksyminen, Tekninen lautakunta Vireille tulosta kuuluttaminen vko 51 / 2011 Asemakaavanmuutosluonnoksen hyväksyminen kuulemista varten, Tekninen lautakunta Luonnos nähtävillä Ehdotus Tekninen lautakunta , kh Ehdotus nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Pirkanmaan Elykeskuksella ja Fortum Oy:llä ei ollut huomautettavaa ehdotuksesta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. 2.2 Asemakaava Honkolan koulun alue rakennuksineen on siirtynyt Äetsän kunnalta yksityisen henkilön omistukseen. Koulun toiminta on loppunut vuonna Alue on asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, mutta koulurakennukset ovat nykyisin asuin- ja yritystoiminnan käytössä. Asemakaavan muutoksella ajantasaistetaan korttelialueen aluevaraus vastaamaan nykyistä käyttötarkoitusta. Asemakaavanmuutos mahdollistaa alueen käytön osin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena sekä osin erillispientalojen korttelialueena. Kaava mahdollistaa samalla alueen jakamisen viideksi tontiksi ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen hallitusti ympäröivään rakennuskantaan sopeutuvalla täydennysrakentamisella. Alueella olevien vanhojen koulurakennusten säilyminen talousrakennuksineen on huomioitu suojelumerkinnöin. Asemakaavan ehdotusvaiheessa on tarkistettu rakennussuojelua, tonttijakoa, ajoyhteyksiä ja johtoaluevarauksia koskevia kaavamerkintöjä sekä talousrakennusten rakennusalueen rajoja. Ajo kaikille muodostuville tonteille järjestetään Honkolantieltä joko suoraan tai toisen tontin kautta. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on ehdotuksesta saadun lausunnon perusteella tarkistettu täydennysrakentamisen mahdollistavien rakennusalojen rajoja. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 3

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Honkolan koulu sijaitsee entiseen Äetsän kuntaan kuuluneen Keikyän Honkolan kylässä, alueen keskustan Pehulan eteläpuolella, noin kilometrin päässä Kokemäenjoesta. Suunnittelualue rajautuu Honkolantiehen sekä ympäröiviin asuinpientalojen korttelialueisiin. Kaava-alue muodostuu 1900-luvun alun ja 1950-luvun välisenä aikana rakennetuista ja laajennetuista koulurakennuksista talousrakennuksineen. Koulun toiminta on loppunut Rakennuksilla on kokonaisuutena kulttuurihistoriallisia arvoja, joiden säilyminen on kyläkuvan kannalta tärkeää Luonnonympäristö Asemakaavan muutosalueella ei ole varsinaista luonnontilaista ympäristöä. Alueen koillispuolella on pienialainen viljelykäytössä oleva peltoalue Rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalueella Honkolantien varrella on kaksi entistä koulurakennusta sekä talousrakennus / navetta ja kivikellari. Talousrakennus sijaitsee koulurakennusten pohjoispuolella ja kivikellari pihapiirin länsinurkassa puuston suojaamana. Osa koulurakennusten tiloista on asuinkäytössä ja osassa toimii liiketiloja. Talousrakennus on varastokäytössä ja kivikellari tyhjillään. KUVA 3: HONKOLAN ALUE, SUUNNITTELUALUE YMPYRÖITY Koulua ympäröivä rakennuskanta on ajallisesti monikerroksista. Vanhin näkyvissä oleva kerrostuma muodostuu Vähä-Honkon ja Iso-Honkon tiloista. Vanhimpiin pihapiireihin kuuluu myös koulun läheisyydessä sijaitseva Lehtisen tila. Honkolan vanhin, peltojen ympäröimä alue on kyläkuvallisesti tiivis, ja vanhat tilakeskukset sijoittuvat sen ulkopuolelle. Alueen pohjoispuolella on uudempi asutusalue urheilukenttineen. Alueen laajentumiseen etelän suuntaan on varauduttu 4

6 asemakaavassa, mutta alue ei ole toteutunut. Laajat viljelysalueet ja Äetsäntie rajaavat Honkolan Kokemäenjoesta. Kokemäenjoen vastapuolella sijaitsee 1912 valmistunut Keikyän kirkko ja 1886 perustettu Keikyän alakoulu. Honkolan alueen pohjoispuolella Pehulassa sijaitseva koulu on valmistunut 1950-luvulla. Lähialueen rakennuskanta muodostuu julkisten rakennusten lisäksi pientaloasutuksesta, jossa eri vuosikymmenet ovat tasaisesti edustettuina valmistuneen Honkolan koulun itäpuolella, mäenrinteessä on 1915 valmistunut Keikyän Maamiesseuran ja nuorisoseuran yhdessä rakentama Heimolan seuratalo. Piirteiltään jugend-vaikutteinen seuratalo on kunnostettu luvun vaihteessa ja rakennus on suosittu juhlapaikka. Koulurakennusten pihapiiristä ei ole suoraa näköyhteyttä seuratalolle suojaavan kasvillisuuden takia. Vanhimmat, ja 1940-luvuilta periytyvät asuinrakennukset sijoittuvat seuratalon ja koulun lähiympäristöön. Koulun koillispuoleisen pellon pohjoispuolella ja Honkolantien eteläpuolella sijaitsee kaksi Äetsän kunnan 1970-luvulla rakennuttamaa rivitaloaluetta. Peltoalue on asemakaavassa osin puistoa ja osin rivitalojen korttelialuetta. Hieman ulompana vanhemman asutuksen ja viljelyalueen reunavyöhykkeellä on luvuilla valmistuneita erillispientaloja. KUVA 4: RAKENNUSKANNAN IKÄ HONKOLAN ALUEELLA (VANHIMMAT RAKENNUKSET TUMMANPUNAISELLA) Honkolan kansakoulun perustaminen sai alkunsa vuonna 1900 Keikyän kansakoulun oppilasmäärän kasvettua. Kulkumatka Honkolasta Keikyään Kokemäenjoen ylitse oli hankala valmistuivat Honkolan koulun piirustukset, joiden mukaan rakennettiin Honkolan mäelle, entiselle lammaslaitumelle koulurakennus. Rakennuksessa oli kaksi luokkahuonetta, joiden välissä veisto- ja voimistelusali sekä päädyissä kaksi opettajien asuntoa. Koulunkäynti aloitettiin todennäköisesti syksyllä 1908, ennen rakennustöiden lopullista valmistumista. Valmistuessaan koulurakennus oli hirsiseinäinen ja pärekattoinen, koristeellisine valkopielisine ikkunoineen. Vuonna 1914 rakennus vuorattiin ja maalattiin punaiseksi. Näihin aikoihin istutettiin tienvarteen myös suuret vaahterat. Koulun kanssa samaan pihapiiriin 5

7 rakennettiin talousrakennus, johon kuului sauna, puuliiteri ja navetta rehuvajoineen sekä käymälä. Vuonna 1926, oppilasmäärän kasvettua päätettiin rakentaa uusi alakoulurakennus, joka valmistui Uusi koulurakennus maalattiin rakennuksia peruskorjattiin ja uudempaa koulurakennusta laajennettiin rakentamalla sen päätyyn liikuntasali ja sen pohjakerrokseen lämmityskeskus ja wc-tilat. Alakoulun 1926 valmistunut osa muutettiin keittäjänä, siivoojana ja lämmittäjänä toimineen henkilön asunnoksi. Myöhempien kunnostustöiden yhteydessä lämmityshuoneen puuvarasto muutettiin veistoluokaksi ja entiset wc-tilat verstastiloiksi luvulla pohjakerrokseen rakennettiin saunatilat. Koulu oli toiminnassa vuoteen 2006 asti ja lakkautettiin juuri ennen koulun 100-vuotispäivää. Koulurakennukset ovat kokeneet lukuisia muutoksia eikä niiden alkuperäinen ulkoasu ole enää täysin hahmotettavissa. Rakennusten kertovuus ja rakennushistoriallinen arvo on heikentynyt. Rakennuksissa näkyvät kuitenkin vielä osin koulun eri kehitysvaiheet ja niiden muodostama kokonaisuus on ajallisesti monikerroksinen. Aluekokonaisuus koulu- ja talousrakennuksineen on muutoksista huolimatta kulttuuri- ja paikallishistoriallisilta arvoiltaan merkittävä ja rakennukset liittyvät keskeisesti Honkolan kylän kasvuhistoriaan. Kasvillisuus ympäröi koulun piha-aluetta ja suojaa sitä visuaalisesti. Pihapiiri on kuitenkin näkyvällä paikalla Honkolantien varrella ja sillä on kyläkuvassa myös maisemallista arvoa. Arvoluokka 2 Koulurakennukset: Rakennukset ovat nykyisin sekä ulkoasultaan että sisätiloiltaan suurelta osin 1950-luvun kunnostusten mukaisessa asussa, mm. julkisivun aukotus, ikkunat, ovet, kuistit ja katokset, portaat ja kaiteet. Alkuperäisestä ulkoasusta kertoo yhä molempien koulurakennusten lohkokiviperustus valmistuneen koulurakennuksen rakennusmuoto ja pohjoispuolisen katonlappeen vastaharja räystään puuleikkauksineen ovat säilyneet. Rakennus on ulkovuoraukseltaan pystypaneelia ja katemateriaaliltaan konesaumattua peltiä valmistuneen koulurakennuksen julkisivu on peiterimavuorattu, katemateriaalina on kattotiilikate. Molemmat rakennukset ovat satulakattoisia. Talousrakennus ja kellari: Talousrakennus / navetta on vielä osin perinteisessä asussaan ja sen vanhat ikkunat ovat säilyneet. Hirsirakenteisen talousrakennuksen ulkovuoraus on toiselta sivulta vaaka- ja toiselta pystypaneelia ja kate on uusittu profiilipelliksi. Rakennuksen sokkeli on pellitetty. Luonnonkivirakenteinen maakellari on pääosin alkuperäisessä asussaan. Molemmat rakennukset ovat satulakattoisia. Rakennukset ovat ulkoisesti pääosin hyväkuntoisia, mutta koulurakennusten ja talousrakennuksen ikkunanpuitteet ja pielet sekä koulurakennusten ja maakellarin katteet ovat kunnostuksen tarpeessa. 6

8 1908 valmistunut vanhempi koulurakennus 1926 rakennettu alakoulu ja vuoden 1956 laajennus Vanhempi koulurakennus pohjoispuolelta Vuoden 1956 laajennusosa etualalla 1926 valmistuneen koulurakennuksen uusittuja ikkunoita Talousrakennus / navetta sijaitsee koulurakennusten välissä pihan takaosassa 7

9 Laajennus nähtynä pohjoisesta Talousrakennus / navetta Talousrakennus lännen puolelta Talousrakennus idän puolelta Rakennukset nähtynä Honkolantieltä 8

10 Puustoa 1908 valmistuneen koulurakennuksen eteläpuolella Honkolantie koillisen suuntaan Honkolantie lounaan suuntaan 1915 valmistunut Heimolan seuratalo pihapiirin länsipuolella Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualueen länsipuolinen puistoalue sekä rakentamaton peltoalue on Sastamalan kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan (KHO vahv ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu mm. seuraavia aluevarauksia: A Taajamatoimintojen alue MAv024 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema) C Keskustatoimintojen alue MY Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja 9

11 KUVA 5: OTE MAAKUNTAKAAVASTA (SUUNNITTELUALUE MERKITTY PUNAISELLA) Yleiskaava Äetsän kunnanvaltuusto on hyväksynyt Äetsän taajama-alueiden ja Kokemäenjokilaakson osayleiskaavan Suunnittelualue on osayleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Aluetta ympäröi pientalovaltainen korttelialue (AP). KUVA 6: OTE ÄETSÄN TAAJAMA-ALUEIDEN JA KOKEMÄENJOKILAAKSON OSAYLEISKAAVASTA. (SUUNNITTELUALUE MERKITTY PUNAISELLA) Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. 10

12 Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty nelitasoinen keskusverkko: - PÄÄKESKUS, Vammalan keskusta - ALUEKESKUKSET, Häijää - PAIKALLISKESKUKSET, Uotsola, Suodenniemi, Karkku, Kiikka ja Pehula - KYLÄKESKUKSET, Salmi, Putaja, Stormi, Kärppälä, Kutala ja Keikyä Honkola sijoittuu Pehulan paikalliskeskuksen ja Keikyän kyläkeskuksen väliin taajamaalueena. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. KUVA 7: KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA ALUEEN YMPÄRISTÖSTÄ Asemakaava Äetsän kunnanvaltuusto on hyväksynyt Äetsän keskusseudun rakennuskaavan muutoksen ja laajennuksen Hämeen ympäristökeskus on vahvistanut rakennuskaavan 11

13 Suunnittelualue on asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Aluetta ympäröivät erillispientalojen ja rivitalojen korttelialueet. Viereinen seuratalon alue on huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialuetta. Rakennuksille ei ole esitetty erityisiä säilyttämistavoitteita asemakaavassa. KUVA 8: OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA. Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Rakennusjärjestys on tullut voimaan ja se on nähtävillä kaupungin www-sivuilla: Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään kaupungin ajan tasalla pitämää 1:1000 mittakaavaan laadittua numeerista vektorikarttaa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja ohjelmat Alueella on ohjeellinen tonttijako ja rekisterinpitäjänä on maanmittauslaitos. Suunnittelualueella ja lähiympäristössä ei ole voimassa rakennuskieltoalueita. Tontilla on kaupungin vesi- ja viemäriliittymä. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen ( ja sen tarkistuksen ) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Kulttuuriympäristöä ovat kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Päätöksen tarkoittama säilyttämisvelvoite edellyttää, että viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelualue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema). Asemakaava-alueelta ei ole löytynyt muinaismuistolain suojelemia muinaisjäännöksiä. 12

14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET S a s t a m a l a n k a u p u n k i 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muuttamisen tarve on tullut esille yksityisen maanomistajan aloitteesta. Alue on asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, mutta oppilaitostoiminta rakennuksissa on loppunut vuonna Rakennukset ovat nykyisin asuin- ja liiketilakäytössä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Honkolan koulun asemakaavamuutosta koskevan maankäyttösopimuksen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Vireilletulo Sastamalan tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman Vireilläolokuulutus sekä OAS laitettiin nähtäville viikolla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti) Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetettiin viranomaisosaisille lausuntoa varten. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Forum Sähkönsiirto Oy:ltä. Pirkanmaan ELY-keskus ei antanut lausuntoa. Pirkanmaan maakuntamuseo (tiivistelmä): Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Kokemäenjokilaakson maisema-alueelle, jonka erityisiä arvoja ovat laajat peltoaukeat historiallisen kyläasutuksen ympärillä. Alueella on huomattava määrä edustavaa talonpoikaista rakennusperintöä. Honkolan koulu omaa erityistä sivistyshistoriallista arvoa entisen Keikyän kunnan toisena kansakouluna. Koulurakennukset vuodelta 1907 ja 1927 muodostavat aikakaudelle tyypillisen kokonaisuuden yhdessä talousrakennusten kanssa. Viimeisin laajennus vuodelta 1956 on niin ikään erityisen tyypillinen piirre kouluympäristöissämme. Rakennuksia on uudistettu 1950-luvulla ja niiden alkuperäiset piirteet ovat jossakin määrin kadonneet. Kokonaisuus on kuitenkin merkittävä ja siten suojelumääräykset perusteltuja. Maakuntamuseo esittääkin, että suojelumääräys merkitään muodossa kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus jota ei saa purkaa. Arkeologisen perinnön osalta museolla ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa. Vastine: Määräys on merkitty kaavaehdotukseen muotoon kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus jota ei saa purkaa ilman erityistä pakottavaa 13

15 syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyömisestä aiheutuneita vaurioita. Määräys koskee alueen 1920-luvun ja sitä vanhempaa rakennuskantaa. Entisten koulurakennusten käyttötilojen laajentaminen on ohjattu pääasiassa ullakkokerrokseen. Vanhat koulurakennukset ovat muutosten myötä menettäneet osan kulttuurihistoriallisesta arvostaan ja ovat nykyisin pääosin 1950-luvun korjauksia edustavassa asussa. Talousrakennus ja kivikellari ovat säilyneet ulkoasultaan alkuperäisempinä, joskin niitäkin on korjattu perinteisestä rakennustavasta poikkeavasti. Fortum Sähkönsiirto Oy (tiivistelmä): Kaava-alueen sähköntoimitus voidaan hoitaa puistomuuntamolta, joka korvaa Honkolantien varressa sijaitsevan nykyisen pylväsmuuntamon. Kaavaehdotuksesta saatiin Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto. Pirkanmaan Elykeskuksella ja Fortum Sähkönsiirto Oy:llä ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Pirkanmaan maakuntamuseo (tiivistelmä): Maakuntamuseo esittää suojelumääräystä ilmaistavaksi selkeämmin ja yksiselitteisemmin muodossa kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennussuojelun kannalta tarkoituksenmukaista olisi merkitä mahdollisten talousrakennusten rakennusala erilleen olemassa olevasta suojellusta rakennuksesta. Koulurakennusten merkittävä laajentaminen ei ole suotavaa. Pohjoiskulmassa olevan suojellun rakennuksen kylkeen osoitetun rakennusalan tarkoitus ei käy ilmi kaavamerkinnästä. Kaavaselostukseen tulee liittää tiivistelmä kunkin suojellun rakennuksen arvoista joita suojelu koskee. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Vastine: Kaavakartan esitystapaa on ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tarkistettu ja täydennysrakentamisen mahdollistavat rakennusalat on merkitty erilleen suojeltavista rakennuksista. Kaavaselostuksessa on kuvattu tarkemmin rakennuksia, joihin suojelu kohdistuu. Ehdotuksessa esitetty suojelumääräys noudattaa sisällöltään Maakuntamuseolta ohjeistuksena saatua suojelumääräysmallia (sr-1, sr-2 ja sr-3, 2005). Ottaen huomioon kaava-alueen rakennuskannan alkuperäisten piirteiden muuttuneisuuden ja siitä johtuneen rakennushistoriallisten arvojen heikentyneisyyden, sr-2 tason suojelumääräystä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Määräyksen sanamuoto on ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tarkistettu vastaamaan tätä mallia Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on parantaa entisen Honkolan koulun käyttömahdollisuuksia asumis- ja yritystoimintaan sekä tutkia alueen edellytyksiä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja hallittuun täydennysrakentamiseen olemassa oleva rakennuskanta huomioiden. Tavoitteena on myös selvittää alueen ja rakennusten taajamakuvan ja kulttuurihistorian kannalta merkittävät ominaispiirteet joiden säilyminen on tärkeää Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Varsinaisia asukkaille esitettäviä vaihtoehtoja ei ole laadittu. Vaihtoehtona kaavanmuutokselle on sen jättäminen tekemättä Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 14

16 TYÖVAIHE Kaavoituksen käynnistäminen Kaavaluonnos SUORITUS, TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN Maankäyttösopimuksen laadinta OAS:n laadinta MRL 63 ja 64 Vireille tulon kuulutus ja OAS nähtäville ilmoitustaululle ja kaupungin kotisivulle Kaavaluonnos nähtäville yhdyskuntasuunnitteluun sekä AJANKOHTA 10 / 2011 vko 51 / 2011 TEKIJÄT VIRANOMAINEN PÄÄTÖS Tekla KH TekLa TekLa Viranomaisille luonnos kommentoitavaksi, osalliset voivat jättää mielipiteensä ja huomautuksia luonnoksesta MRL 62, MRL 30 Kaavaehdotus Kaavan tarkistaminen / täydentäminen / muuttaminen ehdotukseksi Viranomaisten kommentit Tekla KH Hyväksyminen Ehdotus nähtäville 30 pv:n ajaksi MRA 27 ja lausuntojen pyytäminen MRA 28 Osalliset voivat jättää muistutuksen, muistutusten vastineiden laadinta MRL 65 Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan kuulutuksella ja tarvittaessa osallisia, MRL Viranomaisten lausunnot Tarvittaessa viranomaisneuvottelu MRA 26 KH Suunnitteluaineisto on koko kaavaprosessin ajan nähtävillä Sastamalan kaupungin www-sivuilla osoitteessa: 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Pääosa entisen Honkolan koulun tontista muodostuu asemakaavalla asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolla asumisen ja yritystoiminnan jatkaminen ja kehittäminen on mahdollista. Osa alueesta Honkolantien varrella muodostuu erillispientalojen korttelialueeksi ja liittyy viereiseen asutusalueeseen. Alueelle muodostuu viisi tonttia, jolloin alueella olemassa olevat rakennukset sijoittuvat kukin omille tonteilleen. Kaikille tonteille on yhteys joko suoraan Honkolantieltä tai uuden kaavalla muodostuvan tontin kautta koulurakennusten välistä. Yhdelle tonteista on toissijainen kulkuyhteys myös Tervapolulta jalankululle ja polkupyöräilylle varattua tietä pitkin, jolla rakennuspaikalle ajo on sallittu. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan luonteen ja rakennuskannan säilymiseen on kiinnitetty huomiota sr-merkinnöin. Rakennuksissa tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla 15

17 sellaisia, että niiden kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Kaavamääräykset huomioivat myös puuston ja pihan yleisilmeen säilyttämisen. Täydennysrakentamisen sopeutumista ympäristöönsä ohjataan rakentamisen määrää, rakennusten sijoittumista ja kerroslukua koskevin kaavamerkinnöin. Täydennysrakentamisen tulee rakennustavaltaan, materiaaleiltaan, massoittelultaan sekä värin ja muodon osalta sopeutua alueen arvokkaaseen rakennuskantaan Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n m². Pinta-ala ja rakennusoikeus jakaantuvat seuraavasti: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue A = 9325 m m2 Erillispientalojen korttelialue A = 775 m2 e=0,3 / 232,5 m Palvelut Alueelle sijoittuvat ja siellä toimintaansa jatkavat liike- ja palveluyritykset palvelevat toimialasta riippuen Honkolan alueen ympäristöä ja koko Sastamalan aluetta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on ollut asumis- ja yritystoiminnan jatkumisen mahdollistaminen alueen ja rakennusten kulttuurihistoriallinen ja kyläkuvallinen merkitys huomioiden. Kaava luo edellytykset ympäristön säilymiselle ja kehittämiselle liiketoiminnan, palvelujen ja asumisen alueena Aluevaraukset Korttelialueet AL AO Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Erillispientalojen korttelialue 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Honkolan entisen kyläkoulun rakennusten säilymisellä on merkitystä erityisesti taajamakuvan ja alueen kulttuurihistoriallisen luonteen säilymisen kannalta, vaikkakin niiden perinteiden ulkoasu on kokenut muutoksia. Kaavamääräyksin ohjataan alueen täydennysrakentumista hallitusti vanhaan rakennuskantaan sopeutuvaksi. Suunniteltu täydennysrakentaminen sijoittuu kaavassa osaksi Honkolantien varrelle ja osaksi entisten koulurakennusten taakse. Täydennysrakentamisella on siten jonkin verran vaikutusta myös katukuvaan. Honkolan kylä on luonteeltaan melko taajaan rakennettu etenkin Honkolantien varrella. Asemakaavaalueen täydennysrakentaminen tukeutuu tähän ja sen voidaan katsoa vahvistavan alueen luonnetta lähiympäristön tiiviisti rakennettuna kyläkeskuksena. Myös alueen palveluiden lisääntymistä voidaan pitää yhdyskuntarakenteen kannalta toivottavana kehityksenä. Kaavamuutoksen mahdollistama rakennuskorkeus noudattaa ympäristön rakennuskannan mittasuhteita. 16

18 Palvelut ja työpaikat Asemakaava mahdollistaa liike- ja palvelutoiminnan korttelialueella, jolloin yritystoiminta vanhoissa koulurakennuksissa voi jatkua. Yritystoiminnan myötä alueelle voi syntyä jonkin verran lisää työpaikkoja ja mahdollisia uusia palveluita. Liikenne Mahdolliset lisääntyvät palvelut ja asuminen lisäävät vähäisessä määrin alueelle kohdistuvan liikenteen määrää. Liikenneyhteydet alueelle ohjataan pääosin Honkolantieltä. Tekninen huolto Alueen sähköntoimitus voidaan järjestä Honkolantien varrella olevan muuntamon kautta. Kaavaan on merkitty johtoaluevarauksena alueella oleva runkovesijohto Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue sijaitsee Honkolan taajamassa eikä suunnittelualueella ole varsinaista luonnonympäristöä. Alueella on pihapiiriin kuuluvaa lehti- ja havupuustoa. Taajaman ympäristö on viljeltyä peltomaisemaa. Kaavamuutoksella ei ole erityisiä vaikutuksia luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei todettu ole erityisiä häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. 5.7 Nimistö Kaava-alueella ei ole otettu käyttöön uusia nimiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan kaavamääräykset ohjaavat alueen rakentumista kyläkuvaan ja maisemaan soveltuvaksi. 6.2 Toteutuminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Sastamalassa (tark ) Kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi Kaavoituspäällikkö Jorma Tuomisto 17

19 Lisätietoja asemakaavanmuutostyöstä: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu sähköposti: Kaavoituspäällikkö Jorma Tuomisto p Kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi p Suunnitteluavustaja Merja Juntunen p Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa 18