8/28/13. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset
|
|
- Anneli Nieminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Immunologinen diagnostiikka Immunologinen diagnostiikka - infektioserologia: bakteerit (parasiitit, sienet) Hanna Jarva LT, Kliininen opettaja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB, Immunologian yksikkö autoimmuunitautien diagnostiikka - immuunipuutosten diagnostiikka Infektioserologia bakteerivasta-aineiden määritys virusvasta-aineiden määritys kuuluu virusdiagnostiikkaan serologisia tutkimuksia tarvitaan kun - viljelynäytettä on vaikea saada esim. Helikobakteeri - mikrobi on vaikeasti viljeltävissä esim. Borrelia, Treponema, Legionella - on kyse jälkitaudista/komplikaatiosta esim. reaktiivinen artriitti, post-streptokokkaali glomerulonefriitti (PSGN) Infektioserologian yleisimmät menetelmät ELISA-tutkimus - seerumin vasta-aineiden reaktio puhdistetun/rekombinantin bakteeriantigeenin tai bakteerilysaatin kanssa - esim. borrelia-, hinkuyskä-, helikobakteeri- ja salmonellavasta-aineet immunofluoresenssitutkimus - vasta-aineiden reaktio lasille kiinnitettyjen bakteereiden kanssa - esim. treponema-vasta-aineet (FTA-abs), legionella-vasta-aineet agglutinaatio - vasta-aineiden sakkausreaktio bakteerikannan kanssa - sopii erityisesti akuutin vaiheen diagnostiikkaan - esim. francisella-va (tularemia), salmonella- ja yersinia-vasta-aineet Pariseerumit infektioserologiassa parinäytteet ovat usein hyödyllisiä vasta-ainetason nousun/laskun arviointi milloin? infektion akuutissa vaiheessa 1-2 viikon välein kroonisemmassa vaiheessa 1-3 kk:n välein infektion paranemisen seurannassa kontrollinäytteitä ei kannata ottaa liian tiheästi - esim. helikobakteeri-infektion seurannassa kontrolliseerumi otetaan 5-6 kk hoidon päättymisen jälkeen Yleisimmät infektioserologian tutkimukset ASTA (antistafylolysiini) stafylokokki-infektion epäily AST (antistreptolysiini) streptokokki-infektion epäily (erit. jälkitaudit) Bordetella-va serologia tärkeä diagnostinen menetelmä Borrelia-va serologia tärkein diagnostinen menetelmä kuppatestit serologia tärkein diagnostinen menetelmä Helikobakteeri-va serologia tärkeä diagnostinen menetelmä tetanus-va rokotusvaste, rokotustarve difteria-va kampylobakteeri-va reaktiivinen artriitti, vatsaoireet, salmonella-va epämääräinen lämpöily yersinia-va 1
2 Hinkuyskädiagnostiikka (Bordetella pertussis) Borrelian laboratoriodiagnostiikka vasta-aineet ja PCR alkuvaiheessa viljely ja/tai PCR nenänielunäytteestä pitempään kestäneessä taudissa vasta-ainemääritys - PCR likvorista tai nivelnesteestä - vasta-ainemääritys, perustutkimuksena S-BorrAb IgG-, IgA- ja IgM-vasta-aineet rokotusvaste vaikeuttaa serologista diagnostiikkaa parinäytteet usein tarpeen Borreliadiagnostiikka 2 S-BorrAb menetelmät vaihtelevat laboratorioiden välillä yleisimmin ELISA-menetelmä puhdistettu tai kokobakteeriantigeeni lievästi koholla = epävarma epäspesifinen reaktio? tuore infektio? vanhaa immuniteettia? >> II-näyte 3-4 viikon kuluttua selvästi koholla = positiivinen tuore infektio? vanhaa immuniteettia? >> tarvittaessa II-näyte 1-2 kk:n kuluttua Borreliadiagnostiikka 3 Borrelia-jatkotutkimus (S-BorrAbJt) - eri asia kuin II-näyte! - jatkotutkimuksella (immunoblottaus) pyritään selvittämään ovatko havaitut vasta-aineet borreliaspesifisiä - käytetään toistetusti epävarman perustutkimuksen jatkotutkimuksena - jatkotutkimuksella ei voida määrittää infektion ajankohtaa - kerran positiivisen jatkotutkimuksen uusimisista ei ole yleensä hyötyä Borreliadiagnostiikka 3 Borreliadiagnostiikka 4 Keskushermoston borrelioosi - Likvorin borreliavasta-aineet (Li-BorrAb) ja samana päivänä otettu seeruminäyte vertailuun - Likvorin vasta-aineille lasketaan indeksi, jonka avulla voidaan päätellä onko kyseessä intratekaalinen vasta-ainetuotanto Muista: - borrelia-vasta-aineet eivät noudata IgM-tuore, IgG-vanha -sääntöä - borrelia-vasta-aineita ei kannata määrittää oireettomalta - EM-vaiheessa diagnoosi on kliininen - infektion alkuvaiheessa annettu ab-hoito voi vaikuttaa vasta-aineiden muodostumiseen - borrelia-vasta-ainetasoja ei kannata seurata hoidon jälkeen - likvornäytteelle seeruminäyte vertailuun 2
3 Syfilisdiagnostiikka - viljelyä tai PCR:ää ei ole rutiinikäytössä - ns. spesifiset testit Trpa (Treponema pallidum -vasta-aineet) TPHA (Treponema pallidum -hemagglutinaatio) FTA (Fluorescent Treponema antibodies) - epäspesifinen testi kardiolipiini (KardAb) Syfilisdiagnostiikka 2 - positiivinen Trpa: labra varmistaa toisella spesifisellä testillä (yleensä TPHA) - 2 positiivista testiä: potilas on saanut syfilistartunnan äskettäin tai aiemmin - tartunnan ajankohdan määrittämiseksi: kardiolipiinivasta-aineet (KardAb) - KardAb selvästi koholla > tuore tartunta - KardAb matala > aiemmin hankittu tartunta (ei välttämättä hoidettu) - seulontaan Trpa-vasta-aineet (TrpaAb) (myös äitiysseulassa) Syfilisdiagnostiikka 3 Syfilisdiagnostiikka 4 - Trpa-vasta-aineet nousevat ensimmäisinä - jos Trpa koholla ja muut negatiivisia > aivan tuore tartunta? > II-näyte! - II-näytteenä pyydä KardAb, TPHA ja myös Trpa mikäli alunperin matala positiivinen (< 10 indeksi, viitearvo <0.9) - jos kuukauden kuluttua I-näytteestä muut vasta-aineet negatiivisia, - tartunnan jälkeen seurannassa käytetään kardiolipiiinivasta-aineita - kerran sairastettu syfilis: Trpa, TPHA ja FTA pysyvät positiivisina kardiolipiini laskee (ja nousee uudestaan reinfektiossa) - jos todetaan aiemmin hankittu tartunta, varmista että potilas on saanut adekvaatin hoidon! kyseessä on epäspesifinen löydös Syfilisdiagnostiikka 5 Helikobakteeri-diagnostiikka - positiivinen syfilis-löydös (tuore tai vanha infektio): laboratoriolla ja hoitavalla lääkärillä on ilmoitusvelvollisuus (yleisvaarallinen tartuntatauti) - muista tartunnanjäljitys - taudin luonteen ja diagnostiikan sudenkuoppien takia noudata labran antamia ohjeita, ota tarvittaessa kontrollinäytteet ja herkästi konsultoi! vasta-aineet, ulosteen antigeeninosoitus, hengitystesti, viljely yleisimmin seulontakäytössä vasta-aineet ja F-antigeeni vasta-ainemääritys vähintään IgG IgA:lla vähemmän merkitystä pelkkä IgA-vasta-aineiden määritys ei riitä! 3
4 Helikobakteeri-diagnostiikka 2 Helikobakteeri-diagnostiikka 3 vasta-aineet laskevat hitaasti onnistuneen hoidon jälkeen vasta-ainekontrolli kannattaa ottaa vasta 5-6 kk häätöhoidon jälkeen vasta-aineet voivat jäädä hieman koholle vuosiksi onnistuneen hoidon jälkeen jos aikuisella matala vasta-ainetaso aktiivi infektio? aiemmin sairastetun infektion serologinen arpi? > varmistus jollain muulla testillä seulontaan joko F-antigeeni (F-HepyAg) tai vasta-aineet (S-HepyAb) hoidon jälkeiseen kontrolliin joko F-ag tai vasta-aineet mutta - vasta-ainekontrolli aikaisintaan 5-6 kk häätöhoidon jälkeen - jos ennen hoitoa ei ole otettu vasta-ainenäytettä, ei serologiaa voida käyttää seurantaan - eri laboratorioiden tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia Tetanus- ja difteria-vasta-ainemääritykset Salmonella, Yersinia ja Kampylobakteeri tetanus-vasta-aineet ClteAb (Clostridium tetani) difteria-vasta-aineet CodiAb (Corynebacterium diphtheriae) molempia käytetään 1) rokotustarpeen arviointiin molemmissa viitearvona 0.1 SPU/ml 2) immuunipuutostutkimuksissa T- ja B-soluvasteen arviointiin eli O-näyte, sitten rokotus kuukauden kuluttua kontrollinäyte onko nousua? serologiaa käytetään jälkitautien diagnostiikassa ja myös epäselvän kuumeilun selvittelyssä ristireaktiot haittaavat serologiaa yksittäinen IgM-positiivisuus harvoin merkitsevä vasta-aineet säilyvät koholla vuosia tarvittaessa II-näyte akuutissa infektiossa n. 2 viikon kuluttua kroonisemmassa tilanteessa esim. 1-2 kk:n kuluttua Salmonella ja yersinia agglutinaatio (SalmAb, YersAb) erityisesti akuuttivaiheessa positiivinen ei erottele IgM-, IgG- tai IgA-vasta-aineita ELISA-määritys (SalmEIA, YersAbLa) IGRA-testit interferon-gamma release assay käytetään tuberkuloosidiagnostiikassa latentin tubin ja ekstrapulmonaarisen tubin toteamiseen 2 menetelmää käytössä: ELISPOT ja elisa reagoi hitaammin kuin agglutinaatio määrittää erikseen IgM-, IgG- tai IgA-vasta-aineet pelkkä IgM-nousu ei diagnostinen 4
5 ELISPOT-testi (B-LyTbIFN) potilaan lymfosyyttejä inkuboidaan M. tuberculosis-proteiinien kanssa jos näytteessä on M. tuberculosis-spesifisiä T-soluja, ne aktivoituvat ja tuottavat interferoni-gammaa interferoni-gamma tunnistetaan vasta-aineella ja visualisoidaan spotteina herkkä, luotettava mutta teknisesti haastava vaatii tuoreen näytteen ELISA-testi (B-TbIFNg) verinäyte otetaan suoraan erikoisputkiin, joissa on joko M. tuberculosis-peptidejä tai kontrollipeptidejä herkistyneet T-solut stimuloituvat ja erittävät interferoni-gammaa tuotettu interferoni-gamaa mitataan ELISAlla helpompi tehdä kuin ELISPOT, kestää kuljetuksen ei yhtä herkkä kuin ELISPOT Bakteeriserologian yleisiä ongelmia antigeeni usein käytössä antigeeniseos > ristireaktiot menetelmien herkkyys vaihtelee pelkkä IgM-vaste voi merkitä yleistä immunostimulaatiota, harvoin yksinään diagnostinen L6 Immunologian ja bakteriologian kurssityömoniste Alma Bakteriologian ja immunologian töissä ei jaeta monistetta pariseerumit usein tarpeen optimaalinen aika pariseerumeille joskus vaikea ohjeistaa Autoimmuunitaudit yleisiä systeemiset vs elinspesifiset diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja autovasta-aineiden osoitukseen Autoimmuunitautien diagnostiikka autovasta-aineiden osoitus yleisimmät menetelmät immunofluoresenssi ja ELISA menetelmä vaikuttaa - herkkyyteen - spesifisyyteen - viitearvoihin menetelmät täydentävät toisiaan joitain autovasta-aineita käytetään taudin aktiivisuuden seurantaan autovasta-aineet ilmaantuvat usein ennen kliinisen taudin kehittymistä 5
6 Tulehduksellisten sidekudossairauksien diagnostiikka pvk, CRP, La reumafaktori, ANA sitrulliinipeptidivasta-aineet DNA-va, ANCA, ENA Reumafaktori (Rf) yleensä IgM-luokan vasta-aine IgG:n Fc-osaa vastaan herkkä mutta epäspesifinen on koholla seropositiivisessa nivelreumassa Rf usein koholla myös esim. Sjögrenin syndroomassa ja MCTD:ssä matalia positiivisia todetaan - ohimenevästi infektioiden yhteydessä - reumapotilaiden lähisukulaisilla - täysin oireettomilla Tumavasta-aineet (ANA) vasta-aineet tuman- ja solunsisäisiä rakenteita vastaan ANA ei ole diagnostinen millekään autoimmuunitaudille, mutta se on hyvä epäspesifinen markkeri matalatitterisiä tumavasta-aineita on kaikilla korkea tumavasta-ainetitteri ( > 1000) viittaa sidekudostautiin tutkitaan immunofluoresenssitekniikalla ja värjäytymiskuvio voi antaa viitteen diagnoosista Tumavasta-aineet (ANA) 2 ANA + - sidekudostaudit - autoimmuunit maksasairaudet - maligniteetit - infektiot - täysin terveet mikäli tumavasta-aineita ei todeta, on SLE- tai MCTD-diagnoosi epätodennäköinen (mutta ei poissuljettu!) ENA vasta-aineet tuman liukoisia antigeenejä vastaan (extractable nuclear antigens) jatkotutkimus kun ANA+ tai kun ANA- mutta epäily autoimmuunitaudista vahva käytetään esim. SLE:n, Sjögrenin syndrooman, MCTD:n, systeemisen skleroosin ja polymyosiitin diagnostiikassa DNA-vasta-aineet ANCA (neutrofiilien sytoplasma-antigeeni-va) vaskuliitit, glomerulonefriitit. autoimmuunihepatiitit immunofluoresenssimenetelmällä P- ja C-ANCA-vasta-aineet merkittävien P-ANCA-vasta-aineiden spesifisyytenä yleensä myeloperoksidaasi (MPO) merkittävien C-ANCA-vasta-aineiden spesifisyytenä yleensä proteinaasi-3 (Pr3) MPA, Churg-Strauss: 50-75% P-ANCA/MPO + Wegenerin granulomatoosi (GPA): 80-90% C-ANCA/Pr3 + SLE:n diagnostiikka SLE:n aktiivisuuden seuranta 6
7 Sitrulliinipeptidivasta-aineet (CCPAb) nivelreuman diagnostiikka spesifisyys >90% herkkyys 60-80% ilmaantuvat jo ennen nivelreuman puhkeamista Elinspesifiset autoimmuunitaudit lähes kaikille tutkimuksia saatavissa Suomessa yleisimpiä elinspesifisten vasta-aineiden tutkimuksia: kilpirauhassairaudet tyreoideamikrosomi-va tyreoglobuliini-va autoimmuunimaksasairaudet sileälihas-va mitokondrio-va LKM-va ihon rakkulasairaudet ihovasta-aineet AIHA (+ systeemiset) Coombs Goodpasturen sdr glomerulustyvikalvo-va fosfolipidivasta-ainesdr (+SLE) kardiolipiini-va (KardAbG) Kilpirauhasvasta-aineet TPOAb ja TyglAb tarvittaessa hypotyreoosin etiologian varmistukseen vasta-aineet koholla lähes kaikilla autoimmuunityreoidiitissa vasta-aineita (matalia) löytyy myös terveiltä vasta-ainetasoja ei voida käyttää seurantaan TSH-reseptorivasta-aineet (TSHRAb) Pemfigus vulgaris ihon autoimmuunitauti epidermikseen tai limakalvon epiteeliin muodostuu velttoja rakkuloita välittömästi tyvisolukerroksen päälle 75%:lla potilaista ensioireet suun alueelta Pemfigoidi ihon autoimmuunitauti rakkulat tyvisolukerroksen ja tyvikalvon väliin Diagnoosi ihovasta-aineiden osoitus PAD hypertyreoosin diagnostiikkaan ja seurantaan Ihovasta-aineet rakkulatautien diagnostiikka seulontana ihovasta-aineet (IhoAb) jos positiivinen, Bp180 ja/tai desmogleiinivasta-aineet Autoimmuunit maksasairaudet Autoimmuunihepatiitti primaari biliaari kirroosi (PBC) primaari sklerosoiva kolangiitti (PSC) IgG4:ään liittyvä autoimmuunikolangiitti (IAC) pemfigus: ihon väliaine- ja desmogleiini-vasta-aineet positiiviset pemfigoidi: ihon tyvikalvo- ja Bp180-vasta-aineet positiiviset 7
8 Autoimmuunit maksasairaudet 2 Keliakia Immunologinen diagnostiikka - tumavasta-aineet (ANA) - ANCA-vasta-aineet - kudosvasta-aineet mitokondrio-va sileälihas-va LKM-va (liver-kidney microsomal) - maksablotti (vasta-aineet puhdistettuja antigeeneja kohtaan) serologia sopii seulontaan ja seurantaan käytössä kudostranglutaminaasi-, endomysium-, gliadiini-, gliadiinipeptidi- ja retikuliini-vasta-aineet perusseulassa IgA-vasta-aineet, joten potilaan IgA-taso täytyy määrittää jos potilaalla IgA-puutos, tutkitaan IgG-luokan vasta-aineet vasta-ainetasoja voidaan käyttää hoitovasteen seurantaan dieettihoidon aikana vasta-ainetasojen pitäisi normaalistua 6-12 kk:n kuluessa hoidon aloittamisesta Keliakia 2 Milloin epäillä immuunipuutosta? transglutaminaasivasta-ainemääritys herkkä ja spesifinen seulontatutkimuksissa yleisimmin käytetään transglutaminaasija endomysium-vasta-aineiden määritystä (täydentävät toisiaan) (S-tTGAbA ja S-EndoAbA) gliadiini- ja gliadiinipeptidivasta-aineissa runsaasti epäspesifisiä positiivisia löydöksiä jos potilaalla on kerran todettu IgA-puutos, täytyy seurantanäytteissä pyytää IgG-luokan vasta-aineet toistuvat (vakavat) infektiot huonosti paranevat infektiot oudot taudinaiheuttajat lapsilla huono kasvu autoimmuunitaudit Primaari vai sekundaarinen immuunipuutos? vakavat primaariset puutokset todetaan usein lapsuusiässä CVI-taudin keskimääräinen toteamisikä v sekundaaristen puutosten tärkeimmät aiheuttajat maligniteetit Immuunijärjestelmän osat T-lymfosyytit B-lymfosyytit fagosyytit komplementtijärjestelmä immunosuppressiivinen tai -modulatorinen hoito HIV munuais- tai maksasairaudet, DM 8
9 Immuunipuutosten seulontatutkimukset verenkuva ja diffi solujen määrä (lymf, neutr) IgG, IgA, IgM B-solujen toiminta komplementtipuutostutkimus komplementtijärjestelmä Jatkotutkimuksia T-solut: T-solujen määrä ja alaluokat (virtaussytometria) Mantoux? proliferaatiotutkimukset B-solut: vasta-ainevaste rokotuksiin B-solujen määrä (virtaussytometria) neutrofiilit: funktiotutkimukset - oxidative burst (NBT, virtaussytometria) - kemotaksis komplementti: yksittäisten tekijöiden määritykset Hereditaarinen angioödeema = HAE Hereditaarinen angioödeema Suomessa potilasta oireina kohtauksittaiset iho- ja limakalvoturvotukset yleisin syy toimivan C1-inhibiittorin puutos tautityypit HAE I C1-inhibiittorin puutos HAE II C1-inhibiittorin toimintavika HAE III syy? osalla potilaista hyytymistekijä XII:n mutaatio samanlaiset oireet hankinnaisessa angioödeemassa (AAE) ja ACE-estäjien käyttöön liittyvässä angioödeemassa HAE: oireet 1 HAE: oireet 2 oireet identtiset tautityypistä riippumatta toistuvat, itsestään ohimenevät turvotukset iholla ja limakalvoilla kasvot raajat suoliston limakalvo kurkunpää turvotus itsessään kivuton, kutiamaton turvotuksiin voi liittyä erytematoottinen ihottumareaktio mutta ei urtikariaa turvotukset kestävät yleensä tuntia suoliston limakalvon turvotukset - kovat koliikkimaiset vatsakivut - pahoinvointi, oksentelu - virtsaamisvaivat - kivut johtaneet turhiin leikkauksiin - HAE-lääkitys poistaa kivut 9
10 HAE: oireet 3 HAE: oireet 4 kurkunpään turvotus - esiintyy 50%:lla potilaista jossain vaiheessa - jopa ensioireena - hoitamattomana kuolleisuus 20-30% laukaisevat tekijät pienet traumat toimenpiteet, esim. hammashoito psyykkinen tai fyysinen stressi jotkin ruoka-aineet kyseessä synnynnäinen mutaatio oireet alkavat yleensä murrosiässä ja lieventyvät yleensä ikääntymisen myötä hormonaalinen vaikutus? kohtaukset yleensä lievenevät raskauden aikana turvotuskohtausten frekvenssi vaihtelee Angioödeeman erotusdiagnostiikka C1-inhibiittorin puutos HAE I, II, AAE Allerginen angioödeema Lääkeaineet, ruoka-aineet, hyönteisten pistot, parasiitti-infektiot Krooninen idiopaattinen angioödeema Muut syyt HAE III ACE-estäjien käyttöön liittyvä angioödeema Infektio Trauma Sydänperäinen turvotus Pahanlaatuisiin kasvaimiin liittyvä lymfödeema Yläonttolaskimon tukos HAE: estohoito käytössä syklokaproni, androgeenit ja laskimonsisäinen C1-inhibiittori kaikkia voidaan käyttää joko pitkäaikaiseen estohoitoon tai tarpeen mukaan ennen toimenpiteitä tms. HAE: kohtaushoito käytössä syklokaproni, C1-inhibiittori ja ikatibantti kurkunpään turvotus akuutti, henkeä uhkaava hätätilanne C1-inhibiittori (Cebitor, Berinert ) ikatibantti (Firazyr ) vatsakivut C1-inhibiittori ikatibantti lievissä tapauksissa syklokaproni ihoturvotukset yleensä itsestään ohimeneviä tarvittaessa syklokaproni, C1-inhibiittori tai ikatibantti adrenaliini, kortikosteroidit ja antihistamiinit: huono teho! HAE:n diagnostiikka HAE-tutkimus sisältää yleensä seuraavat osatutkimukset: S-C1Inh P-C1InhBk S-C4 (S-C3) Tulkinta: jos C1-inhibiittorin pitoisuus ja biokemiallinen aktiivisuus ovat normaalitasolla kohtauksen aikana otetussa näytteessä, ei potilaalla ole I- tai II-tyypin HAE-tautia 10
11 ACE-estäjien käyttöön liittyvä angioödeema ACE = kininaasi II ACE inaktivoi bradykiniinia ACE-estäjähoitoon liittyy % angioödeemariski akuutti kohtaus voidaan hoitaa C1-inhibiittorilla varsinainen hoito: ACE-estäjän lopetus 11
8/25/14. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset
Immunologinen diagnostiikka Immunologinen diagnostiikka - infektioserologia: bakteerit (parasiitit, sienet) Hanna Jarva LT, Kliininen opettaja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto
Lisätiedot8/28/12. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset
Immunologinen diagnostiikka Immunologinen diagnostiikka - infektioserologia: bakteerit (parasiitit, sienet) Hanna Jarva LT, Kliininen opettaja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto
LisätiedotKliinistä immunologiaa
Kliinistä immunologiaa Luontainen immuniteetti fagosyytit - fagosytoosi komplementti - opsonointi, tulehdusreaktion voimistaminen 16.5.2014 Hanna Jarva LT, kliininen opettaja Haartman-instituutti Bakteriologian
LisätiedotKliinistä immunologiaa
Immuunijärjestelmän tarkoitus on torjua ulkoisia taudinaiheuttajia Kliinistä immunologiaa immuunivastetta voidaan hyödyntää diagnostiikassa esim. infektioserologia tutkii vasta-aineita taudinaiheuttajia
LisätiedotTÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN
TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN LABORATORIOLÄÄKETIEDE 2014 AARO MIETTINEN BAKTERIOLOGIAN JA IMMUNOLOGIAN OSASTO, HAARTMAN-INSTITUUTTI, HY Mikä tutkimus on tärkeä? - Tärkeä diagnostiikassa,
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.
Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotSidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15
18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotAIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012
Autoimmuunimaksasairaudet 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS AIH= Autoimmuunihepatiitti PBC= Primaari biliaari kirroosi PSC= Primaari sklerosoiva kolangiitti Tyyppi 1 AIH Tyyppi 2 5 19%
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY FIMLAB LABORATORIOT OY FIMLAB LABORATORIES LTD
T043 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(15) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY FIMLAB LABORATORIOT OY FIMLAB LABORATORIES LTD Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department
LisätiedotBorrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista
1 Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista Vasta-aineseulonta tehdään aina ensin kahden ELISA-testin avulla, eli S-Borr C6 (2001) ja S- Borr IgG (2004). Jos tulokset eriävät, tai jos jompikumpi tai
LisätiedotPOIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA
POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA SIDONNAISUUDET Ei tämän luennon kannalta merkittäviä sidonnaisuuksia Poikkeavat maksa-arvot
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T070 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(13) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY YHTYNEET MEDIX LABORATORIOT OY UNITED MEDIX LABORATORIES LTD Tunnus Code Organisaatio Organisation
LisätiedotLOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
Lisätiedot2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.
ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 12/2010 1(6) LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kuopion aluelaboratorio Kliininen mikrobiologia 31.5.2010 Muutoksia natiivi-dna-vasta-ainetutkimuksissa: 1.
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY FIMLAB LABORATORIOT OY
T043 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(15) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY FIMLAB LABORATORIOT OY FIMLAB MEDICAL LABORATORIES LTD Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotVasta-aineiden merkitys elinsiirroissa
Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotGeenimonistus -ongelmia
Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotTUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö
TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotKliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotHUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet
Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina
LisätiedotSKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE
SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010 Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE Yleistä Aiheen laajuuden vuoksi esitetään lähinnä yleisiä periaatteita ja muutamia
LisätiedotAutovasta-aineiden käytännön merkitys autoimmuunitaudeissa
TIETEESSÄ HEIKKI JULKUNEN dosentti, ylilääkäri HYKS, sisätautien toimiala, Peijaksen sairaala heikki.julkunen@hus.fi AARO MIETTINEN dosentti, osastonylilääkäri HUSLAB, kliininen mikrobiologia, virologian
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotBakteerivasta-ainetestin validointi
Bakteerivasta-ainetestin validointi Millainen käyttö odotettavissa? -Diagnoosin teko? seulontatesti vai varmistustesti? yksi näyte parinäytteet -Hoidon seuranta? sarjanäytteet Mikä on etsityn taudin insidenssi
LisätiedotAUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti
AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit
LisätiedotAutovasta-aineiden merkitys tulehduksellisissa reumasairauksissa
Heikki Julkunen ja Aaro Miettinen KATSAUS Autovasta-aineiden merkitys tulehduksellisissa reumasairauksissa Autovasta-ainemäärityksistä on huomattavaa apua nivelreuman, systeemisten sidekudostautien ja
LisätiedotAutoimmunologiaa. Olli Vainio. Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oulun yliopisto
Atoimmnologiaa Olli Vainio Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oln yliopisto Kliinisen mikrobiologian laboratorio Oln yliopistollinen sairaala Labqality-Päivät 4.2.2010 Atoimmnisairadet
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotKuume tuntemattomasta syystä
Kuume tuntemattomasta syystä Epäselvä kuumeilu - Etsittävä hoidettavaa syytä 29.8.204 Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Infektiosairauksien klinikka 2 Kuume tuntemattomasta syystä Synonyymejä Febris
Lisätiedot1.1.2012 Yleisimpiä labroja
1 1026 S - ALAT Alaniiniaminotransferaasi 5,00 15,00 15,00 11,25 1028 S - Alb Albumiini 5,00 15,00 15,00 11,25 3425 du- Alb-Mi Albumiini, mikroalbuminuria 8,00 35,00 35,00 29,00 1046 S - AFOS Alkalinen
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotPCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa
PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter
LisätiedotLymen tautiin liittyvä niveltulehdus
Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus Mikä on Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus? Lymen tautiin liittyvää niveltulehdusta kutsutaan joskus myös Lymen artriitiksi. Se on yksi Borrelia burgdorferi -bakteerin
LisätiedotKokogenomisekvensointi (WGS)
Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotUlostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka
Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)
LisätiedotKomplementtidiagnostiikka. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia
Komplementtidiagnostiikka Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia AbAg, CRP MBL Vieraat solut, mikrobit, aktivaattoripinta Klassinen ja lektiinitie Vaihtoehtoinen tie C aktivaatio
LisätiedotMIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotAlaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotAutoimmuunitutkimusten validointi. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia
Autoimmuunitutkimusten validointi Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia Validointia tarvitaan Uuden menetelmän kehittelyssä Kun vanha menetelmä korvataan uudella Menetelmän kliinisen
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
Lisätiedot1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa
Anita Remitz Tavallisia ihotauteja 1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus 1. Urticaria pigmentosa Ihoon, joskus myös
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotTUMA, VASTA-AINEET, IMMUNOBLOTTAUS
TUMA, VASTA-AINEET, IMMUNOBLOTTAUS Lyhenne: S-ANA-IB (20155) Tiedustelut: Laboratorio: (02) 333 7419, lääkäri: (02) 333 7411, (02) 333 7526 Yleistä: Ks. myös ENA- JA TUMA-VASTA-AINEIDEN ANALYYSI Tumavasta-aineiden
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
Lisätiedot- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
LisätiedotNEUTROFIILISTEN GRANULOSYYTTIEN KÄYTTÖ TERVEYSHAITAN ARVIOINNISSA. Janne Atosuo FT Biokemian laitos Immunokemia Kliininen tutkimusyksikkö TROSSI 2018
NEUTROFIILISTEN GRANULOSYYTTIEN KÄYTTÖ TERVEYSHAITAN ARVIOINNISSA FT Biokemian laitos Immunokemia Kliininen tutkimusyksikkö TROSSI 218 NEUTROFIILIT Granylosyyttiset neutrofiilit ovat yleisin valkosolutyyppi
LisätiedotSuojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.
Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotMateriaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta
Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotLymen tautiin liittyvää niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Lymen tautiin liittyvää niveltulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON LYMEN TAUTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS? 1.1 Mikä se on? Lymen tautiin liittyvää niveltulehdusta
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotAsiakastiedote 26/2014
Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio
LisätiedotGluteeniallergia ja -yliherkkyys
Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Miten voi reagoida gluteeniin/vehnään? Gluteeniallergia - keliakia Neuropeptidit Vehnäallergia Gluteeniyliherkkyys Autoimmuunisairaus. Markkerit: Anti-gliadin vastaaineet
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotAltistuneiden LTBI:n tutkimukset ja hoito. Harri Marttila VSSHP/ SHYG Rovaniemi, Joulukuu
Altistuneiden LTBI:n tutkimukset ja hoito Harri Marttila VSSHP/ SHYG Rovaniemi, Joulukuu 2018 40 2017 2018 Tuberkuloosille altistuminen, tartunta ja sairastuminen Tartuttava TB-potilas Varhainen (
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotUudet tutkimussarjat: S -ENAAb, KL 3022, S -ENAL, 9738, S -ENALJt, 13758
Asiakastiedote 27/2016 Arvoisa asiakas, 19.9.2016 Sidekudostautien diagnostiikka uudistuu Uudet tutkimussarjat: S -ENAAb, KL 3022, S -ENAL, 9738, S -ENALJt, 13758 Autovasta-ainemääritykset ovat yksi keskeisistä
Lisätiedot