Helsinki-Vantaa selvitys

Transkriptio

1 Helsinki-Vantaa Teemaryhmä 5: Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Valtuustojen infotilaisuus Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen (teemaryhmän pj)

2 Teemaryhmän kokoonpano Helsinki rahoitusjohtaja Tapio Korhonen (Taske), puheenjohtaja kaupunginkamreeri Seppo Olli (Taske) konserniyksikön päällikkö Matti Malinen (Taske) organisaatiopäällikkö Vesa Paavola (Taske) talousarviopäällikkö Tuula Saxholm (Taske) erityissuunnittelija Ari Hietamäki (Taske), sihteeri Vantaa apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen (Keskushallinto), varapuheenjohtaja hankintajohtaja Hanna Ormio (Keskushallinto) taloussuunnittelupäällikkö Pauli Outila (Keskushallinto) rahoitusjohtaja Pirjo van Nues (Keskushallinto) tilakeskuksen toimialan johtaja Mika Savolainen (Tilakeskus) kaupunkistrategiapäällikkö Raila Paukku (Keskushallinto), sihteeri asiantuntija: Pia Ojavuo, controller, keskushallinto, Vantaa

3 Nykytilanne

4 Kuinka kaupunkien taloustilanteet eroavat toisistaan 1 Verorahoitus suhteessa peruspalveluiden nettokustannuksiin Helsingissä ja Vantaalla vuosina milj. euroa Helsinki Vantaa

5 Kuinka kaupunkien taloustilanteet eroavat toisistaan 3 milj. euroa ylimääräiset tuloutukset perustamislainan lyhennykset y perustamislainan korko peruspääoman tuotto

6 Kuinka kaupunkien taloustilanteet eroavat toisistaan 4 Lainat euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina

7 Huomioita nykytilanteen eroista kaupunkien välillä Vantaan peruspalvelujen kustannukset ovat toimialakohtaiset tarvevakioinnitkin huomioon ottaen selvästi Helsinkiä alhaisemmat. Helsingin palvelutaso on Vantaata korkeampi, mikä selittää osan kustannuseroista. Tilatehokkuus on Vantaalla Helsinkiä parempi Helsingillä jotkin keskushallinnon toiminnot ovat Vantaata selvästi suurempia (mm. tutkimus- ja tilastotoiminnot, kansainvälinen toiminta, kaupunkitasoisen viestinnän organisaatio, matkailu- ja kongressipalvelut) ja Helsingillä on joitakin sellaisia toimintoja, joita Vantaalla ei ole (mm. henkilöstökassa)

8 Arvioita yhdistyneen kaupungin Arvioita yhdistyneen kaupungin tilanteesta

9 Kuntatalous-teemaryhmän lähtökohdat 1 Kuntatalous-teemaryhmän työtä on vaikeuttanut erityisesti se, etteivät muut teemaryhmät ole toimineet toimeksiannossa olevan ohjeen mukaisesti teemaryhmän tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa Demokratia-teemaryhmä ei ole mallintanut yhdistyneen kaupungin organisaatiota eikä toimintaperiaatteita, jonka perusteella Kuntatalous- teemaryhmä olisi kyennyt laskemaan yhdistyneen kaupungin hallinnon kustannukset

10 Kuntatalous-teemaryhmän lähtökohdat 2 Peruspalveluita tarkastelleet teemaryhmät eivät ole esittäneet laskelmia yhdistyneen kaupungin tilanteesta eräitä yksityiskohtia lukuun ottamatta Pääsääntöisesti palveluntuotanto-teemaryhmät ovat kuvanneet yhdistynyttä kaupunkia joko Helsingin tai Vantaan palvelu- ja kustannustasoilla ilman, että raporteissa olisi otettu kantaa toimintojen yhdistämisestä saataviin synergiahyötyihin Palveluntuotanto-teemaryhmät eivät ole koonneet pitkän aikavälin investointitarpeita, joiden perusteella kuntatalous-teemaryhmä olisi kyennyt laskemaan yhdistyneen kaupungin investointitalouden tilanteen Tämän pohjalta ei voida riittävästi määritellä mahdollisesti yhdistyneen kaupungin käyttö- ja investointitalouden lopputulosta Siksi ehdotettiin jatkotä

11 Arvioita yhdistyneen kaupungin tilanteesta 1 Kuntatalous-teemaryhmä teemaryhmä on palveluntuotanto-teemaryhmien teemaryhmien kokoamien tarkastelujen (pääosin sosiaali- ja terveystoimen palvelut sekä joukkoliikenteen tariffituki) pohjalta arvioinut, että: Jos keskeisimmät k i peruspalvelut l toteutetaan t t t koko k yhdistyneen kaupungin alueella Helsingin kustannustason mukaisesti, niin käyttötalous jää epätasapainoiseksi, vaikka kunnallisveroprosentti olisi Vantaan tämänhetkisellä tasolla (19,0 %). Tässä tilanteessa vuosikate ei riittäisi kattamaan poistoja. Jos keskeisimmät peruspalvelut tuotetaan yhdistyneen kaupungin alueella Vantaan kustannustason mukaisesti, tuottaa jo kunnallisveroprosentti 18,5 % selvästi tasapainoisemman tilanteen käyttötaloudessa. Vuosikate olisi selvästi suurempi kuin poistot. Jos keskeisimmät peruspalvelut tuotettaisiin nykyisten kaupunkien yhteenlasketulla kustannustasolla, tuottaisi veroprosentti 19,0 % lähes tasapainoisen käyttötalouden tason eli vuosikate ylittäisi poistot.

12 Arvioita yhdistyneen kaupungin tilanteesta 2 Yhdistyneen kaupungin palvelutuotanto ei voi perustua Helsingin nykyiseen palvelu- ja kustannusrakenteeseen Helsinki on erityisesti 2000-luvun loppupuolella joutunut rahoittamaan peruspalveluntuotantoaan l t t Helsingin i Energian hyvän tuloksen mahdollistamilla ylimääräisillä tuloutuksilla Taloudellisten reunaehtojen pohjalta tarkasteltuna näyttää siltä, että Helsingin ja Vantaan mahdollinen yhdistäminen edellyttäisi: Helsingin palvelu- ja kustannusrakenteen sopeuttamista Helsingin verotuloihin Vantaan palveluntuotannon kustannustasoa Vantaan veroprosenttien tasoa Myös tässä tapauksessa palvelu- ja kustannustasoa joudutaan alentamaan Helsingin nykyisestä palvelutasosta

13 Arvioita yhdistyneen kaupungin tilanteesta 3 Mahdollisen yhdistymisen etujen ja haittojen arvioinnin kannalta merkittävä asia olisi se, miten uusia alueita yhdistyneessä kaupungissa avataan asunto- ja elinkeinorakentamiselle Kaupunkien keskinäisen kilpailun vähetessä ja aluerakentamisen koordinoinnin siirtyessä yhden toimijan alle uusia alueita avattaisiin vähemmän Tämä johtaisi matalampaan investointitarpeeseen Mahdollisen yhdistämisen merkittävimmät taloudelliset hyödyt löytynevät tämän Mahdollisen yhdistämisen merkittävimmät taloudelliset hyödyt löytynevät tämän aluerakentamisen teeman ympäriltä

14 Arvioita yhdistyneen kaupungin tilanteesta 4 Yhdistyneen kaupungin yhteenlaskettu omistusosuus merkittävissä kuntayhtymissä ja osakkuusyhtiöissä ylittää 50 prosentin rajan (HSL, HSY, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Seure Oy, Pääkaupunkiseudun Junakalustoyhtiö Oy) tai on hyvin lähellä 50 prosentin rajaa (HUS, Uudenmaan liitto) Tämä ä johtaa useiden kuntayhtymien perussopimusten ja yhtiöiden osakassopimusten läpikäyntiin Omistusosuuksien kasvu vaikuttaa myös edunvalvontaan suhteessa muihin y alueen kuntiin

15 Arvioita yhdistyneen kaupungin tilanteesta 5 Yhdistyneen kaupungin hankintatoimeen sisältyy merkittäviä kustannushyötyjä nykyisten päällekkäisten hankintaorganisaatioiden sekä logistiikkavarastojen yhdistyessä Yhdistyneen kaupungin tietotekniikan ja -järjestelmien yhdistäminen synnyttää siirtymävaiheessa karkean arvion mukaan noin milj. euron kertakustannukset Tämän jälkeen tietotekniikan ja -järjestelmien kohdalta on odotettavissa synergiahyötyjä

16 Arvioita yhdistyneen kaupungin tilanteesta 6 Mikäli kaupungit yhdistyisivät, välittömästi harmonisoitavia asioita olisivat: veroprosentit, erilaiset maksut, taksat ja tariffit sekä mm. taloudelliset tuet. Tähän ryhmään kuuluu myös henkilöstöpolitiikka mm. palkkojen harmonisointi. Lisäksi palvelujen saannin kriteerit tulisi harmonisoida. Näillä tekijöillä on välittömiä taloudellisia vaikutuksia Pitemmällä aikajänteellä harmonisoituisivat mm. palveluvalikot, palveluprosessit ja -rakenteet sekä palveluverkot Nykyiselläänkin on olemassa mm. palvelutarjonnassa alueellista vaihtelua kaupunkien sisällä

17 - Selvityksen täydentäminen - Teemaryhmien lisäselvitykset mennessä

18 Arvioita yhdistyneen kaupungin tilanteesta 3 Kaupunkien yhdistyessä on järkevää rakentaa yhdistyneen kaupungin palveluntuotantomalli vanhoista toimintatavoista riippumattomasti Tehtyjä taloudellisia laskelmia on tarkennettava Tässä uuden palveluntuotantomallin rakentamistyössä tulisi tavoitella mallia, jossa tuotettaisiin Helsingin nykyinen palvelutaso Vantaan kustannustasolla

19 Lisäselvityksen tavoite Ryhmien on kuvattava palveluiden l tuotanto t t yhdistyneen kaupungin tilanteessa ja eriteltävä kustannusvaikutukset verrattuna nykytilanteeseen Lähtökohtina t tässä kuvauksessa tulee olla se, että palvelut tuotetaan: (1) yhdistyneeseen kaupunkiin mahdollisimman hyvin soveltuvalla uudella palveluntuotantomallilla sekä (2) mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla Lähtökohdat palvelujen tuotantotapojen kuvaamiselle on jo olemassa tehtyjen ten pohjalta Nyt on vain kuvattava tarkemmin saavutettavaa palvelutasoa ja tämän vaatimia kustannuksia