Teemaryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth

Transkriptio

1 Sivistystoimen palvelut -teemaryhmä Teemaryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth

2 Kunnallisen päivähoidon palvelutaso Kunnallisen päivähoidon palvelutaso ei saa merkittävästi heiketä kummankaan kaupungin alueella. Palvelutason yhtenäistäminen tuo lisäkustannuksia välillä 0 7,6 milj euroa, riippuen siitä, miten kustannuserojen takana olevat tekijät ratkaistaan. Varhaiskasvatuksen toimin ei ole kaikilta osin mahdollista näihin vaikuttaa. Merkittävimpiä tällaisia kustannuksia ovat muut henkilöstökulut ja toimitilojen vuokrat. Varsinaisessa palvelutuotannossa tehostamismahdollisuutta on lähinnä yksikkörakenteissa.

3 Suuntaa antava laskelma yhdistymisen Vantaa siirtyy Helsinki siirtyy kustannusvaikutuksista suomenkielisessä Helsingin Vantaan perusopetuksessa, jos tasoon tasoon Kustannusneutraali kompromissiehdotus Luokat 1-6 (luokkaopetustunnit ilman kielikylpy/vierask/kaksik/a2-kieltä) Luokat 7-9 (luokkaopetustunnit ilman kielikylpy/vierask/kaksik/a2-kieltä) l i k/k k ik/a2 ltä) H:gin taso H:ki 2 % Kielikylpyopetuksen/vieras-/kaksikielisen sekä A H:gin taso kielen opetus A1-kielen opetus H:gin taso Erityisopetuspäätösoppilaiden opetuksen järjestäminen sisältäen luokkamuotoisen ja osa-aikaisen erityisopetuksen, yleisopetukseen integroidun erityisoppilaan opetuksen sekä pidennetyn oppivelvol- lisuuden H:gin taso Opinto-ohjaus opp/opo Koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden muuttaminen Vantaalla Helsingin tasoon Opetus yhteensä Helsinki alentaa tilakapasiteettia 14,1 m 2 /oppilas=> 12,5 m 2 /oppilas. Vantaalla lukema pidetään 12,1 m 2 /oppilas. Tilavuokrien alenema H:gin taso Koulujen perustuntiresurssisäästöt edellisestä johtuva Kustannusneutraali vaihtoehto +/- 0

4 Suomenkielinen lukiokoulutus, päivälukiot Opiskelijoita v yhteensä (Hki 7293, Vantaa 3450) Lukiokoulutuksen k k menot opiskelijaa kohti Hki 5600 euroa, Vantaa 4596 euroa (ei sis. pääomavuokria) Jos Vantaan lukiokoulutuksen menot olisivat yhtä suuret kuin Helsingissä, tarkoittaisi se 3,36 miljoonaa euroa lisäystä lukiokoulutuksen määrärahoihin 4

5 Kustannuserojen syitä: Helsingissä käytetty tuntiresurssi opiskelijaa kohti on korkeampi kuin Vantaalla. V Helsingissä käytettiin opiskelijaa kohti tunteja viikossa kaikkiaan 1.41, Vantaalla Kustannuseroa selittää myös Helsingin runsas erityistehtävän saaneiden lukioiden määrä ja lukiokohtaisten k i t painotusten t resurssointi. Helsingissä i lukioiden aloituspaikoista lähes kolmannes on erityistehtävän saaneissa lukioissa, Vantaalla 13 %. Lukioiden keskikoko on Vantaalla suurempi kuin Helsingissä. Kaupunkien välinen kustannusero tulee nykyisillä päätöksillä kasvamaan, koska Helsingin lukioiden tuntiresursseja lisättiin syksystä 2009 lähtien 6 %. 5

6 Yhdistyneessä kaupungissa lukiokoulutuksessa selvitään nykyisillä resursseilla. Se edellyttää kuitenkin resurssien tasaamista yhdistyneen kaupungin lukioiden kesken. Säästöjä on mahdollista saada toimintaa tehostamalla esim. yhdistämällä lukioita nykyistä suuremmiksi yksiköiksi (Helsingissä). Peruskoulun päättävä ikäluokka pienenee pääkaupunkiseudulla, mikä edellyttäisi myös lukiokoulutuksen aloituspaikkojen vähentämistä, mutta toisaalta pääkaupunkiseudulla on pula toisen asteen aloituspaikoista (koulutustakuu). Helsingissä on useita valtion ja yksityisten ylläpitämiä lukioita, mikä osaltaan vaikeuttaa lukioiden aloituspaikkojen määrän suunnittelua. 6

7 Ammatillinen koulutus Opiskelijoita v yhteensä 8991, Hki 6447, Vantaa 2544 Menot opiskelijaa kohti Helsingissä ja Vantaalla lähes samat: Helsinki euroa/opiskelija, Vantaa euroa/opiskelija Koulutusalat samat, koulutusalojen sisällä vaihtelua 7

8 Kustannuserojen syyt Helsingissä on tiloja opiskelijaa kohti 18,9, m2 mikä on 1,4 m2 vähemmän kuin Vantaalla. Opetuksen menot ovat Helsingissä korkeammat johtuen lähinnä siitä, että lähiopetustunteja opiskelijaa kohti on Helsingissä 31 ja Vantaalla 28. 8

9 Kirjastopalveluiden kustannukset ja kustannuserojen syyt Kirjastopalveluiden käyttötalouden menot/asukas 2009 Ero Hki Vantaa Helsinki Vantaa euroa % aineistomenot/asukas 5,50 4,55 0,95 20,9 % menot /asukas 61,29 42,68 18,61 43,6 % Lähde:Heva selvitys -Vantaalla on harvempi kirjastoverkko ja suurempia kirjastoja kuin Helsingissä. - Aineistomenot asukasta kohti Helsingissä suuremmat -Helsingin henkilöstömenot/as paljon suuremmat. Syyt:suhteellisesti suurempi henkilökunta, korkeampi keksipalkka, työterveyshuolto. y - Helsingissä enemmän henkilökuntaa verkkopalveluiden tuottamisessa sekä keskitetyissä suunnittelu-, kehittämis- ja hallintotehtävissä -Vantaalla korkeammat tehokkuusluvut esim. laina/henkilökunta, aukiolotunti/henkilökunta -Helsingissä valtakunnallisia tehtäviä, joiden kustannusvaikutus 9 n. 2,4 prosenttia (esim. monikielinen kirjasto,

10 Kulttuuripalvelujen kustannukset Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustusraami kulttuuritoiminnalle i i ll on tänä ä vuonna euroa ja Vantaan vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan avustusbudjetti kulttuurille euroa. Helsingissä i toiminta-avustuksiin i t t ii kohdistuu 94 % (sis. kaupunginteatteri) ja Vantaalla 82 % koko avustusraamista. Kaupungin oppilaskohtainen rahoitus taiteen perusopetukselle on suurempi Helsingissä kuin Vantaalla. Oppilaskohtaisen rahoituksen määrä vaihtelee eri taiteen lajeissa. Vantaan rahoitus taiteen perusopetukselle on myös pienempi suhteessa 1-18 vuotiaiden asukkaiden määrään. 10

11 Nuorisopalveluiden kustannukset Nuorisopalveluiden käyttötalouden menot/0 28vuotiaat 2009 Ero Hki Vantaa Helsinki Vantaa euroa % toimintamenot/asukas 142,00 92,00 50,00 54,3 % avustukset /asukas 6,37 4,98 1,39 27,9 % Lähde:Heva selvitys - Nuorisopalvelujen kokonaiskustannukset ovat Helsingissä noin viisinkertaiset Vantaaseen verrattuna. Eroihin vaikuttavat Helsingin selvästi Vantaata tiheämpi tilaverkko sekä huomattavasti laajemmat sisäiset tukipalvelut ja kehittämis- ja suunnittelutehtävissä toimivien henkilöiden lukumäärä. - Nuorisojärjestöjen ja nuorten vapaiden ryhmien avustamiseen Helsinki käyttää Vantaata jonkin verran runsaammin voimavaroja, kun avustamiseen käytettyjä summia tarkastellaan suhteutettuna joko kaikkiin asukkaisiin tai nuorisolain määrittelemään kohderyhmään, vuotiaat. Kuitenkin Vantaalla avustusten osuus nuorisopalvelujen kaikista menoista on hiukan Helsinkiä suurempi. Helsinki tukee nuorisojärjestöjä rahallisten avustusten lisäksi järjestöjen käyttöön osoitetuilla nimikkotiloilla, joita on yhteensä

12 Liikuntapalveluiden kustannukset Liikuntapalveluiden menot/asukas 2008 Ero Hki Vantaa Helsinki Vantaa euroa % kokonaiskulut 133,47 71,95 61,52 85,5 % toimintakulut ilma 75,09 28,29 46,80 165,4 % henkilöstömenot 37,02 17,57 19,45 110,7 % uimahallikulut 12,57 19,65 7,08 36,0 % ohjaustyön kustann 2,46 1,84 0,62 33,7 % Lähde: HeVa erillisselvitys Kustannuserot aiheutuvat kiinteistökuluista, henkilöstömääristä, palveluiden määrissä ja laadussa sekä kaupunkien erilaisissa toimintatavoista. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

13 Sivistystoimen palvelut - teemaryhmä Teemaryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth

14 Edut HALLINNON TEHOSTUMINEN - Hallinnossa ja tukipalveluissa olisi mahdollista saada aikaan synergiaetuja ja siten säästöjä ja/tai lisäresursseja varsinaiseen palvelutuotantoon. - Hallinnon ja tukipalveluiden erityisosaamisen käyttö tehostuisi. JOHTAMISJÄRJESTELMÄT JA KULTTUURI -Johtamisjärjestelmät eivät välttämättä kevenisi. - Uudessa tilanteessa tarvittavan a a osaamisen s saata- a vuudessa voi olla ongelmia. -Johtamisjärjestelmien yhtenäistäminen mahdollistaisi uusien hallintomallien a ja rakenteiden sekä johtamisen kulttuurin luomisen. - Henkilöstön palvelussuhteen ehdot samanlaistuisivat ja kilpailu henkilöstöstä poistuisi. KUSTANNUSTEHOKKUUS - Palvelujen järjestämisen kustannustehokkuutta on mahdollista kasvattaa rakenteiden uudelleentarkastelulla. - Henkilöstöresursseja voitaisiin käyttää joustavammin ja tehokkaammin - Tilojen käyttöä olisi mahdollista tehostaa joissain palveluissa huomattavasti keskitettyjä palveluja yhdistämällä sekä palveluverkkojen tarkastelulla. PALVELUJEN SAATAVUUS, PALVELUVERKKO - Kaupunkien nykyiset palveluverkot poikkeavat toisistaan, mikä edellyttäisi palveluverkon uudelleentarkastelua ja arviointia kokonaisvaltaisesti. Palveluverkon uudelleentarkastelu mahdollistaisi säästöjä. Yhdistäminen mahdollistaisi esim. raja-alueiden päällekkäisen palvelutarjonnan poistamisen. - Lähipalveluverkkoa voitaisiin tasata kaupungin sisällä ja yhtenäistää palvelualueita. - Erityisesti alueellisissa palveluissa sijaintikunnan merkitys palvelupisteen valinnassa häviäisi. PALVELUTASO- JA TARPEET SEKÄ RAKENTEET - Palveluverkkojen uudelleentarkastelun myötä palvelutaso yhtenäistyisi ja tasapuolistuisi. - Erikoisosaamisen käyttö tehostuisi - Palvelutarpeita pystyttäisiin tarkastelemaan ja järjestämään laajemman alueen väestön näkökulmasta ja monipuolistamaan. - Yhdistymisen myötä muodostuisi nykyisiä kaupunkeja merkittävämpi valtakunnallinen vaikuttaja. PALVELUJEN TUOTANTOMALLI - Nykyisten rajaseutujen palveluita kehitettäisiin laajempina kokonaisuuksina. - Suunnittelu- ja kehittämisresurssit saataisiin tehokkaaseen kokonaisvaltaiseen käyttöön. - Mahdollistaisi tukipalvelujen tason ja tehokkuuden kasvattamisen. - Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteensovitetut aluemallit sekä toiminnan organisointi sivistys- Haitat HALLINNON TEHOSTUMINEN - Saattaisi lisätä hallinnon etäisyyttä ja byrokraatti- suutta lähes kaikissa palveluissa, vaikeammin hallittavissa. JOHTAMISJÄRJESTELMÄT JA KULTTUURI KUSTANNUSTEHOKKUUS - Palvelujen järjestämisen kustannukset saattavat kasvaa, mikäli ei valita edullisimpia tuottamistapoja. - Tietojärjestelmien yhtenäistäminen aiheuttaa siirty- mävaiheessa lisäkustannuksia erityisesti varhaiskasvatuksessa. PALVELUJEN SAATAVUUS, PALVELUVERKKO - Kahden suuren ja kaupunkirakenteeltaan erilaisen kaupungin yhdistäminen luo riskin asiakkaiden yhdenvertaiselle palvelulle. - Esimerkiksi koulu- ja oppilaitosverkon suunnittelua vaikeuttavat Helsingissä sijaitsevat yksityiset ja valtion koulut/oppilaitokset, joiden tarjontaan vaikuttaminen on vaikeaa. - Palvelujen tuottamisen rahoittaminen palveluverkko- ja tarkistamalla tarkoittaa muutoksia palveluverkkoon Helsingissä, jolloin nykyisen Helsingin alueen palvelutaso voisi laskea. PALVELUTASO- JA TARPEET SEKÄ RAKENTEET - Asiakkaiden näkökulmasta hallinnon keskittäminen saattaisi tarkoittaa paikallisuuden vähenemistä palvelutarpeiden määrittelyssä. PALVELUJEN TUOTANTOMALLI - Vaarana voi olla hallinnon moniportaisuus ja päätöksenteon jäykkyys isossa organisaatiossa. - Paljon uusittavia ja yhteensovitettavia asioita, kuten organisaatiot, toimintakulttuurit ja lautakuntien tehtävät. Haasteena on luottamushenkilöorganisaatioiden ja eri toimielimien toimivallan yhtenäistäminen - Yksityisten ja valtion koulujen ja oppilaitosten sitouttaminen palvelujen tuotantomalliin ja palvelu-

15 HENKILÖSTÖN SAATAVUUS - Kilpailu henkilöstöstä kaupunkien välillä poistuu. - Kilpailukyky työmarkkinoilla paranee. RUOTSINKIELISET PALVELUT - Palvelujen yhdistäminen parantaisi ruotsinkielisen väestön palvelutasoa. - Kouluverkko voisi tarjota uusia ratkaisuja. KILPAILUKYKY -Seudullinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen kilpailukyky kasvaa ja palveluiden asema vahvistuu sekä edunvalvonta paranee. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET - Tilojen käytön tehostaminen ja logistiikan parantaminen vähentäisivät ympäristön rasittamista. SEGREGAATIO JA SOSIAALINEN EHEYS - Osaaminen ja synergiaedut segregaation ehkäisyyn liittyvien erityispalveluiden tuottamisessa lisääntyvät. ASIAKASVAIKUTTAMINEN - Iso ja yhtenäinen organisaatio mahdollistaa yhdenvertaiset ja kattavat aloite-, palaute- ja vaikuttamisjärjestelmät. ASUKAS- JA ASIAKASNÄKÖKULMAT - Asiakaslähtöisen palvelutarjonnan suunnittelu koko alueen asukkaiden tarpeisiin mahdollistuu. - Yhdistyminen lisäisi asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. - Palvelutason ja asiakasmaksujen yhdenmukaistuminen koko alueella. SEUTUNÄKÖKULMA - Nykyistä suurempana palvelujen tuottajana yhdistynyt kaupunki olisi seudullisesti vahvempi vaikuttaja ja suunnannäyttäjä. HENKILÖSTÖN SAATAVUUS - Palkkojen harmonisointi lisäisi henkilöstökustannuksia ja riskinä olisi henkilöstön saatavuuden polarisoituminen keskusta - reuna-alueet. RUOTSINKIELISET PALVELUT - Ei erityisiä haittoja KILPAILUKYKY - Ei erityisiä haittoja YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET - Mikäli välimatkat palveluihin pitenevät toimintojen yhdistyessä, liikkuminen lisääntyy ja ympäristö kuormittuu. SEGREGAATIO JA SOSIAALINEN EHEYS - Haasteena alueellisesti tasapainoisen kehityksen turvaaminen ja päätöksenteon alueellinen tasapuolisuus. ASIAKASVAIKUTTAMINEN - Suuri koko saattaa etäännyttää. ASUKAS- JA ASIAKASNÄKÖKULMAT - Palvelutason yhdenmukaistuminen koko alueella voi tarkoittaa lähipalvelujen etääntymistä asiakkaasta. Asiakasmaksujen yhtenäistäminen puolestaan tarkoittaisi joissain tapauksissa asiakasmaksujen korotuksia. - Organisaation koon kasvaessa alueellisten näkökulmien huomiointi palvelutarpeiden määrittelyssä voi heikentyä. SEUTUNÄKÖKULMA - Haasteena alueellisesti tasapainoisen kehityksen turvaaminen ja päätöksenteon tasapuolisuus seudullisesti.