Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 62. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 62 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:15-20:15 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen, poistui esteellisenä 157 klo 18:17-18:30 Raili Päivinen, paikalla 157 klo 18:17-18:30 Harriet Klar-Kristola Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelujohtaja Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Essi Leino va. yleiskaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Päivi Ahlroos kehittämispäällikkö, paikalla klo Pia Salonen lupavalmistelija, paikalla klo Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Marita Forsberg palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 62 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kimmo Oila Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 62 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 155 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Oikaisuvaatimusten käsittely koskien 6 kaupunkisuunnittelujohtajan maisematyölupapäätöstä 7 / DRNo T, pöydälle , Vuoritonttu, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja 7 tavoitteet, alue , 15. kaupunginosa Niittykumpu, pöydälle Pakankylän kartano, asemakaavaehdotuksen 18 hyväksyminen nähtäville (MRA 27), alue , 84. kaupunginosa Röylä Peuraniitty, asemakaavan muutosehdotuksen 28 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 55. kaupunginosa Sepänkylä Espoonlahden keskus (Lokirinne), asemakaavan 39 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. Kaupunginosa Espoonlahti Rakennuskiellon määrääminen Kivenlahden 49 osayleiskaavan alueella 163 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmaksi vuosille (Kh-asia) 51

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kimmo Oila.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 62 [Ennakkotieto] 1139/ Oikaisuvaatimusten käsittely koskien kaupunkisuunnittelujohtajan maisematyölupapäätöstä 7 / DRNo T, pöydälle , Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Esittelijä poisti asian listalta

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Vuoritonttu, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 15. kaupunginosa Niittykumpu, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh Katariina Peltola, puh Marno Hanttu, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat tavoitteet Vuoritontun asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Yleisperiaatteet Entinen Outokummun toimistoalue muutetaan pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 uutta asuinrakentamista ja k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin k-m 2. Alueen korttelitehokkuudeksi tavoitellaan noin 1,5-1, Kokonaisrakenne Suunnittelualue sijaitsee Niittykummun metroaseman välittömässä läheisyydessä ja liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Toisaalta alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen, joten sillä on tärkeä merkitys kokonaisuudessa välittävänä elementtinä. Samalla alueesta muodostuu Niittykummun keskustalle selkeä kaupunkirakenteellinen pohjoisreuna. Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta. 1.3 Kaupunkikuva Riihitontuntien varrelle muodostetaan uusista asuinrakennuksista vastinpari Riihitontun kaava-alueen 6-8-kerroksisille rakennuksille. Niin Riihitontuntien kuin alueen sisäisen kadunkin katutila jäsennellään selkeästi rajautuvaksi. Alueen ytimeen tutkitaan hieman korkeampaa maamerkkimäistä rakennusta. Matalimmat rakennukset sijoitetaan

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 62 Tontunmäen 2-3-kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden. Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Toimistojen ja maamerkkirakennuksen muodostaman kokonaisuuden yhteyteen tutkitaan koko aluetta palvelevan pysäköintilaitoksen sijoittamista. Tonttumaan puistoalueelle avataan mahdollisimman paljon näkymiä niin katutiloista, pihoilta kuin asunnoistakin. 1.4 Liikenne Alueen ajoneuvoliikenne suunnitellaan hyödyntämään ajantasaasemakaavan mukaista katuverkkoa, joka tällä hetkellä on korttelin sisäisessä käytössä. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksien toiminnalliseen ja turvalliseen laatuun. Liittymä alueelle säilytetään nykyisellä paikallaan Riihitontuntiellä. Asuinrakennusten ja toimistojen pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. Tontunmäen pientaloalueen ja Tonttumaan puistoalueen välille mahdollistetaan itä-länsi-suuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys parantamaan Tontunmäen ja Olarin välistä liikennettä. 1.5 Viherympäristö Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan tulee suunnitella tarkoin. Korttelin reunojen suunnittelussa huomioidaan rakentamisen vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevään liito-oravan ekologiseen yhteyteen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätöskohdat 1.1, 1.2, 1.3 ja 1.4, muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1.1 (säilyy ennallaan) Yleisperiaatteet Entinen Outokummun toimistoalue muutetaan pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 uutta asuinrakentamista ja k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin k-m 2. Alueen korttelitehokkuudeksi tavoitellaan noin 1,5-1, (säilyy ennallaan) Kokonaisrakenne Suunnittelualue sijaitsee Niittykummun metroaseman välittömässä läheisyydessä ja liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Toisaalta alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen, joten sillä on tärkeä merkitys kokonaisuudessa välittävänä elementtinä. Samalla alueesta muodostuu Niittykummun

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 62 keskustalle selkeä kaupunkirakenteellinen pohjoisreuna. Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta. 1.3 Kaupunkikuva Riihitontuntien varrelle muodostetaan uusista asuinrakennuksista vastinpari Riihitontun kaava-alueen 6-8-kerroksisille rakennuksille. Niin Riihitontuntien kuin alueen sisäisen kadunkin katutila jäsennellään selkeästi rajautuvaksi. Erityistä huomiota kiinnitetään katutilan mittakaavaan ja vaihtelevuuteen sekä pohjakerrosten suunnitteluun ja katujen päätteisiin. Alueen ytimeen tutkitaan omaleimaista rakennusten ja aukion kokonaisuutta. Matalimmat rakennukset sijoitetaan Tontunmäen 2-3-kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden. Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Suunnittelualueen ytimeen tutkitaan koko aluetta palvelevan pysäköintilaitoksen sijoittamista. Tonttumaan puistoalueelle sekä Olarin kirkon suuntaan avataan mahdollisimman paljon näkymiä niin katutiloista, pihoilta kuin asunnoistakin. 1.4 Liikenne Alueelta suunnitellaan turvalliset ja toiminnalliset kävely- ja pyöräilyyhteydet metroasemalle sekä ympäröiville kevyen liikenteen reiteille. Tontunmäen pientaloalueen ja Tonttumaan puistoalueen välille mahdollistetaan itä-länsi-suuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys parantamaan Tontunmäen ja Olarin välistä liikennettä. Asuinrakennusten ja toimistojen pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. 1.5 Viherympäristö Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Lampea hyödynnetään julkisena vesiaiheena. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan tulee suunnitella tarkoin. Korttelin reunojen suunnittelussa huomioidaan rakentamisen vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevään liitooravan ekologiseen yhteyteen. Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään: - kohdan 1.2. loppuun lause: "Tarvetta tarkistaa asemakaava-alueen rajausta lännessä selvitetään." - kohdan 1.3. loppuun lause: "Myös rakennusten sijoittelua ja suuntaamista selvitetään."

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 62 - kohdan 1.4. loppuun lause: "Pysäköintilaitosten sijoittelua ja niille tapahtuvan ajamisen yhteyksien reittivaihtoehtoja selvitetään." Jäsen Stefan Ahlman ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen kohtaan 1.2. lisätään seuraava lause: Alueen visuaalisena ja toiminnallisena runkona tutkitaan lounais / koillissuuntaista jalankulkuraittia joka muodostaa alueen erityisidentiteetin. Tämän yli ohjautuva ajoliikenne suunnitellaan jalankulkuraittia alistuvana. Jäsen Kai Lintunen ehdotti Harriet Klar-Kristolan kannattamana, että: Kohdan 1.3. toisen kappaleen loppuun lisätään seuraavaa: "Samalla tutkitaan toimisto- ja asuinrakentamisen yhdistäminen aidosti sekoittuneena rakenteena toimistokeskusta-konseptin sijaan ja sen vaikutusta toimistorakentamisen mitoitukseen ja sijoittumiseen, sekä pysäköintilaitoksen sopivuutta alueen muihin osiin suunnittelualueen ytimeen sijoittamisen sijaan." Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana, että: Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa alueelle metron liityntäpysäköinnin mahdollistava pysäköintilaitos. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen lisäysehdotuksesta on äänestettävä, koska jäsen Risto Nevalainen on vastustanut jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja puheenjohtajan, jäsen Ahlmanin sekä jäsen Lintusen tekemät lisäysehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettua, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Kemppi-Virtasen ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen lisäysehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Kristola, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kymmenen (10) jäsentä. Lisäystä vastaan (EI) jäsen Risto Nevanlinna ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli yhteensä kaksi (2) jäsentä. Jäsen Seppo Salo oli poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kahta (10/2) vastaan, yhden ollessa poissa, hyväksyneen jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen lisäysehdotuksen. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 62 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyi seuraavat tavoitteet Vuoritontun asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Yleisperiaatteet Entinen Outokummun toimistoalue muutetaan pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 uutta asuinrakentamista ja k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin k-m 2. Alueen korttelitehokkuudeksi tavoitellaan noin 1,5-1, Kokonaisrakenne Suunnittelualue sijaitsee Niittykummun metroaseman välittömässä läheisyydessä ja liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Toisaalta alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen, joten sillä on tärkeä merkitys kokonaisuudessa välittävänä elementtinä. Samalla alueesta muodostuu Niittykummun keskustalle selkeä kaupunkirakenteellinen pohjoisreuna. Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta. Alueen visuaalisena ja toiminnallisena runkona tutkitaan lounais / koillissuuntaista jalankulkuraittia joka muodostaa alueen erityisidentiteetin. Tämän yli ohjautuva ajoliikenne suunnitellaan jalankulkuraittia alistuvana. Tarvetta tarkistaa asemakaava-alueen rajausta lännessä selvitetään. 1.3 Kaupunkikuva Riihitontuntien varrelle muodostetaan uusista asuinrakennuksista vastinpari Riihitontun kaava-alueen 6-8-kerroksisille rakennuksille. Niin Riihitontuntien kuin alueen sisäisen kadunkin katutila jäsennellään selkeästi rajautuvaksi. Erityistä huomiota kiinnitetään katutilan mittakaavaan ja vaihtelevuuteen sekä pohjakerrosten suunnitteluun ja katujen päätteisiin. Alueen ytimeen tutkitaan omaleimaista rakennusten ja aukion kokonaisuutta. Matalimmat rakennukset sijoitetaan Tontunmäen 2-3-kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden. Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Suunnittelualueen ytimeen tutkitaan koko aluetta palvelevan pysäköintilaitoksen sijoittamista. Samalla tutkitaan toimisto- ja asuinrakentamisen yhdistäminen aidosti sekoittuneena rakenteena toimistokeskusta-konseptin sijaan ja sen vaikutusta toimistorakentamisen mitoitukseen ja sijoittumiseen, sekä pysäköintilaitoksen sopivuutta alueen muihin osiin suunnittelualueen ytimeen sijoittamisen sijaan. Tonttumaan puistoalueelle sekä Olarin kirkon suuntaan avataan mahdollisimman paljon näkymiä niin katutiloista, pihoilta kuin asunnoistakin. Myös rakennusten sijoittelua ja suuntaamista selvitetään.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / Liikenne Alueelta suunnitellaan turvalliset ja toiminnalliset kävely- ja pyöräilyyhteydet metroasemalle sekä ympäröiville kevyen liikenteen reiteille. Tontunmäen pientaloalueen ja Tonttumaan puistoalueen välille mahdollistetaan itä-länsi-suuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys parantamaan Tontunmäen ja Olarin välistä liikennettä. Asuinrakennusten ja toimistojen pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. Pysäköintilaitosten sijoittelua ja niille tapahtuvan ajamisen yhteyksien reittivaihtoehtoja selvitetään. Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa alueelle metron liityntäpysäköinnin mahdollistava pysäköintilaitos. 1.5 Viherympäristö Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Lampea hyödynnetään julkisena vesiaiheena. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan tulee suunnitella tarkoin. Korttelin reunojen suunnittelussa huomioidaan rakentamisen vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevään liito-oravan ekologiseen yhteyteen. Oheismateriaali Selostus - Vuoritonttu, havainnekuvat Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa entinen Outokummun toimistoalue pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 uutta asuinrakentamista ja k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin k-m 2. Alueen korttelitehokkuus on tällöin noin 1,5-1,6.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 62 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Kaavoitushanke on käynnistynyt maanomistajan hakemuksesta. Alueen nykytila Suunnittelualue liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen. Tällä hetkellä alueella on entisen Outokummun pääkonttorin toimitilarakennuksia luvuilta sekä niihin liittyviä pysäköintialueita ja ajoyhteyksiä. Alueen rakennukset ovat pääasiassa peruskorjausiässä eivätkä ne kaikilta osin vastaa tämänhetkisiä toimitilojen toiminnallisuudelle asetettuja vaatimuksia. Kokonaisuus liittyy katuverkkoon Riihitontuntiellä. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueella kulkee pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu työpaikka-alueeksi. Alueella on voimassa asemakaava Tontunmäki, Tontunmäki muutos ja Olarinluoma (alue , lainvoimainen ). Korttelit ja sekä osa korttelista on siinä osoitettu toimitilarakennusten korttelialueiksi (KTY) ja autopaikkojen korttelialueiksi (LPA). Kaava-alueella on myös puisto-alue (VP). Alueen nykyinen rakennusoikeus on noin k-m 2.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 62 Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Kaupunginhallitus päätti Niittykummun metroaseman rakentamisesta Länsimetron aikataulussa. Päätöksen yhteydessä hallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Niittykummun seuraavat asemakaavat niin, että metroaseman rahoittaminen ja tarpeellinen kunnallistekniikka saadaan varmasti rahoitettua maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa Riihitontun asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa Vuoritonttu liittyy suoraan näihin asemakaavoihin ja ne muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen ja -rakenteellisen kokonaisuuden. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on kaavaprosessin aikana tarpeen käydä MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta ja toimii välittävänä elementtinä Tontunmäen pientaloalueelle ja Tonttumaan puistoon. Katutilat jäsennellään selkeästi rajautuviksi. Alueen ytimeen osoitetaan hieman korkeampi maamerkkimäinen rakennus. Matalimmat rakennukset sijoitetaan Tontunmäen 2-3 -kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden. Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Toimistokokonaisuus sitoo aluetta Tonttumaan länsipuolella oleviin Olarinluoman toimitiloihin. Uudistuva ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava toimitilarakentaminen tukee yleiskaavan työpaikkaaluetavoitetta. Alueen ajoneuvoliikenne suunnitellaan hyödyntämään ajantasa-asemakaavan mukaista katuverkkoa, joka tällä hetkellä on korttelin sisäisessä käytössä. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 62 Päätöshistoria kävely- ja pyöräily-yhteyksien toiminnalliseen ja turvalliseen laatuun. Pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan suunnitellaan tarkoin. Suunnittelussa huomioidaan vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevä liito-oravan ekologinen yhteys. Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 uutta asuinrakentamista ja k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin k-m 2. Koko alueen tehokkuus on tällöin noin 1,2-1,3. Asuinrakentamisen määrä vastaa noin uutta asukasta. Mitoituksen arvioidaan olevan kaavataloudellisesti suhteellisen edullinen toteuttamisen vaatiman kunnallistekniikan kustannuksiin suhteutettuna. Selvitykset Suunnittelualueelle on laadittu seuraavat selvitykset: - Niittykummun ekologiastrategia, Ramboll Oy, Olarinluoman ja Tontunmäen luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Niittykummun luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy Niittykummun liito-oravaselvitys, Luontotieto Keiron Oy Lukupuro-Henttaanpuro-hulevesiselvitys, Ramboll Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat tavoitteet Vuoritontun asemakaavoituksen pohjaksi:

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / Yleisperiaatteet Entinen Outokummun toimistoalue muutetaan pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 uutta asuinrakentamista ja k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin k-m 2. Alueen korttelitehokkuudeksi tavoitellaan noin 1,5-1, Kokonaisrakenne Suunnittelualue sijaitsee Niittykummun metroaseman välittömässä läheisyydessä ja liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Toisaalta alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen, joten sillä on tärkeä merkitys kokonaisuudessa välittävänä elementtinä. Samalla alueesta muodostuu Niittykummun keskustalle selkeä kaupunkirakenteellinen pohjoisreuna. Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta. 1.3 Kaupunkikuva Riihitontuntien varrelle muodostetaan uusista asuinrakennuksista vastinpari Riihitontun kaava-alueen 6-8-kerroksisille rakennuksille. Niin Riihitontuntien kuin alueen sisäisen kadunkin katutila jäsennellään selkeästi rajautuvaksi. Alueen ytimeen tutkitaan hieman korkeampaa maamerkkimäistä rakennusta. Matalimmat rakennukset sijoitetaan Tontunmäen 2-3-kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden. Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Toimistojen ja maamerkkirakennuksen muodostaman kokonaisuuden yhteyteen tutkitaan koko aluetta palvelevan pysäköintilaitoksen sijoittamista. Tonttumaan puistoalueelle avataan mahdollisimman paljon näkymiä niin katutiloista, pihoilta kuin asunnoistakin. 1.4 Liikenne Alueen ajoneuvoliikenne suunnitellaan hyödyntämään ajantasaasemakaavan mukaista katuverkkoa, joka tällä hetkellä on korttelin sisäisessä käytössä. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksien toiminnalliseen ja turvalliseen laatuun. Liittymä alueelle säilytetään nykyisellä paikallaan Riihitontuntiellä. Asuinrakennusten ja toimistojen pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. Tontunmäen pientaloalueen ja Tonttumaan puistoalueen välille mahdollistetaan itä-länsi-suuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys parantamaan Tontunmäen ja Olarin välistä liikennettä.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / Viherympäristö Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan tulee suunnitella tarkoin. Korttelin reunojen suunnittelussa huomioidaan rakentamisen vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevään liito-oravan ekologiseen yhteyteen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / / Pakankylän kartano, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27), alue , 84. kaupunginosa Röylä Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh Katariina Peltola, puh Markus Pasanen, puh Matias Kallio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Pakankylän kartanon valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Pakankylän kartano - Backby gård asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6767, 84. kaupunginosassa (Röylä), alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Pakankylän kartano, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Pakankylän kartano, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Pakankylän kartano, tapahtumaluettelo - Pakankylän kartano, kaavamääräykset 1 - Pakankylän kartano, kaavamääräykset 2 - Pakankylän kartano, kaavakartta - Pakankylän kartano, havainnekuva - Pakankylän kartano, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 62 Selostus Asemakaavan tavoitteena on Pakankylän (Backbyn) kartanomiljöötä kunnioittavalla tavalla mahdollistaa Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, hoiva-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankodin ja Espoon automuseon kehittyminen ja toiminta myös tulevaisuudessa. Asemakaava sisältää noin k-m² rakennusoikeutta, josta noin 2/3 on uutta kerrosalaa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Pakankylän kartanon kaava-alue sijaitsee noin 400 metriä Bodominjärven pohjoispuolella, Kunnarlan, Röylän ja Bodomin kylien välissä. Kehä III:lle on matkaa noin 4 km. Suunnittelualue on osa Bodominjärven ympäristön maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12 ha. Alue rajoittuu etelässä Bodomintiehen ja idässä Snettaksentiehen. Alueella asuu noin 2 asukasta ja siellä on noin 55 työpaikkaa.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 62 Pakankylän (Backbyn) kartano lisärakennuksineen on yksi Espoon parhaiten säilyneistä kartanoympäristöistä ja liittyy kiinteästi ympäröivine laakeine peltoalueineen merkittävään kulttuurimaisemakokonaisuuteen, jota rytmittävät metsäkaistaleet. Kumpareella sijaitsevaa kartanoa ympäröi vanha puutarha ja umpeenkasvanut puistometsä. Alueella on useita rakennuksia eri vuosikymmeniltä ja vuosisadoilta. Kartanossa on toiminut vuodesta 1957 Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankoti. Alueella sijaitsevassa kivinavetassa toimii Espoon automuseo. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvulta. Alueen rakennuskantaan on tehty Kaisankodin toimesta parannuksia 1950-luvun lopusta lähtien säätiön toiminnan siirryttyä Kauniaisista Espooseen. Viimeisiä merkittäviä laajennuksia on tehty vuosina 1985 ja Alueella tehdyn lisärakentamisen yhteydessä on hienosti otettu huomioon alueen erikoisluonne. Kaisankoti on myös saanut rakennusluvan päärakennuksen keittiötilojen laajentamiselle vuonna 2014, mutta laajennusta ei ole toteutettu. Kaava-alue on ollut asuttu jo keskiajalla ja sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin Pakankylän keskiaikaisena kylätonttina. Alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava museoviranomaisen lupa. Maasto on paikoitellen jyrkkäpiirteistä, korkein kohta sijaitsee pohjoisrajan keskikohdan tuntumassa. Täysin luonnontilaisia elinympäristöjä alueella ei esiinny, joten alueen luontoarvot liittyvät kiinteästi kulttuurihistoriaan arvokkaan kartanopuutarhamiljöön ja entisen puistometsän ansiosta. Alue on luonteeltaan osin metsittynyttä puutarhaa, jossa tarkoin harkitut näkymät ympäristön avaraan maisemaan ovat kasvaneet umpeen. Alueella sijaitsevasta rakennuksesta on löydetty lepakon levähdys- ja lisääntymispaikka, joka on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Alue ei ole erityisen hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä eikä siellä ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet Bodomintien kautta Kehä III:lle ja sitä kautta eri puolille pääkaupunkiseutua sekä Snettansintien kautta Vihdintielle. Aluetta palvelee neljä bussilinjaa 246, 246K, 246T ja 246KT. Espoon kaupunki omistaa suunnittelualueesta noin puolet. Kaupungin omistamat maa-alueet sijaitsevat alueen länsireunassa sekä koillis- ja kaakkoisnurkissa. Muilta osin alue on Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava- ja yleiskaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 62 kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi. Suunnittelualueella on vireillä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, jossa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Suunnittelualue on osoitettu 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osaksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi. Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava (osa I), joka käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Suunnittelualueen länsireuna on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja itäreuna on kyläaluetta (AT). Alue on merkitty osaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, jonka tarkoituksena on uudistaa yleiskaavaa vastaamaan mm. kaupungin kasvutavoitteita. Tavoitteena on, että yleiskaavaluonnos tulee nähtäville vuonna Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Valmisteluaineistosta saatiin 11 mielipidettä, joissa oli useita allekirjoittaneita ja 4 lausuntoa/kannanottoa. Mielipiteissä oltiin huolissaan siitä, että automuseon toimintaedellytykset heikkenisivät. Huolta aiheutti myös lisääntyvä liikenne ja liikenneturvallisuus sekä pelättiin sitä, että uusi rakennuskanta heikentäisi luonto- ja kulttuuriarvoja. Kaupunginmuseo suhtautui pääasiassa varovaisen myönteisesti kaavaan, joskin piti rakentamisen määrää liian suurena. Tonttiyksikkö ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa ja kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Tekninen keskus kiinnitti huomiota alueen länsiosan huonoon rakennettavuuteen. Espoon ympäristökeskus kiinni huomiota siihen, että kartanoalue sijoittuu valtakunnallisesti tärkeään rakennettuun ympäristöön ja siihen että uusi rakentaminen ja siihen liittyvä liikenne tulee olla sopusoinnussa alueen luonteen ja ympäristön kestävän käytön kanssa. Asemakaavasta on laadittu nähtävilläolon jälkeen seuraavat selvitykset:

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 62 - Backbyn kartanon kulttuurihistoriaselvitys - Pakankylän kartanon kaava-alueen vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Pakankylän kartanon luontolausunto - Pakankylän kartanon liito-oravaselvitys Nähtävilläolon jälkeen asemakaavaa on tarkistettu mm. seuraavasti: - Täydennetty kaavamääräyksiä siten, että varmistetaan uudisrakentamisen sopeutuminen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kaavaan on lisätty suojelumääräykset. - Rakennusoikeutta on vähennetty k-m²:stä noin k-m²:iin, jotta uudisrakentaminen sopeutuu paremmin ympäristöön ja vastaa Kaisankodin tavoitteita. Asemakaava Yleisperustelu ja -kuvaus Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö haluaa kehittää aluetta edelleen uusilla palveluasumismuodoilla sekä monipuolisilla hoiva-, kuntoutus- ja vapaaajan palveluilla. Tavoitteena on tuoda alueelle lisää hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen ja hyödyntäen. Asemakaavan tarkoituksena on varmistaa sekä säätiön ylläpitämän toiminnan, että Espoon automuseon toiminnan jatkuminen ja kehittyminen alueella. Alueella tullaan sallimaan olevaa toimintaa tukeva lisärakentaminen, joka kuitenkin huomioi paikan maisemalliset, arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon ja nykyisen toiminnan toimintaedellytysten varmentamiseen tulevaisuutta ajatellen. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä, matalana ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Päärakennuksen asema maisemakuvassa halutaan säilyttää hallitsevana. Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä. Korttelialueet rajautuvat Bodomintiehen ja Snettansintiehen, jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin. Kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. Vaikutelma peltoaukeamien ympäröimästä rakennusten ja puutarhajärjestelyjen saarekkeesta tulee taas voimistumaan, kun suunnitellut ulkoalueiden entisöimiset saadaan päätökseensä. Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 12 ha ja kokonaiskerrosala on noin k-m², mikä vastaa tehokkuutta e = noin 0.2.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 62 Olemassa olevaa rakennuskantaa on noin k-m² eli lisärakentamista tulee noin k-m². Palvelurakennusten korttelialue (P-1) Suunnittelualue asemakaavoitetaan pääosin palvelurakennusten korttelialueeksi (P-1), jolle saa rakentaa virkistys-, kulttuuri-, hoiva- ja hyvinvointipalveluja sekä niihin liittyviä asuin-, majoitus-, liike- ja liikuntatiloja sekä muuta kylämäen toimintaa tukevaa rakentamista. Palvelurakennusten korttelialueen rakennusoikeus on yhteensä noin k-m². Rakennuspaikat on määritelty tarkasti ja rakennukset tulee sijoittaa maaston muotoja seuraten ja välttäen leikkauksia ja pengerryksiä. Uudisrakennusten sijoittelun, rakennusmateriaalien ja mittasuhteiden tulee sopeutua ympäröivään kulttuurimaisemaan. Alueen maisemakuvassa tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokas avoimen laaksoalueen ja puistomaisen metsäsaarekkeen suhde. Kulttuurimaiseman kannalta arvokkaat rakennukset suojellaan asemakaavassa. Lisäksi kartanoympäristön puutarha- ja piha-alue merkitään asemakaavaan. Lähivirkistysalue (VL-1) Alueen koilliskulmassa sijaitseva lähivirkistysalue on osa kartanon vanhaa puistometsää, jossa kasvavaa kookasta maisemallisesti arvokasta puustoa tulee vaalia. Toisaalta alue on monin paikoin umpeenkasvanut, joten siellä tulee myös uusia puustoa harkitusti sekä suorittaa muita maisemanhoidollisia töitä. Alueen luonne metsäpuistona säilytetään. Alue ei ole erityisen hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä eikä siellä ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Siirtolapuutarhan korttelialue (RP-1) Kartanonmäen länsipuolelle viljelyksestä poistuneelle vanhalle peltoalueelle on sommiteltu siirtolapuutarha-alue. Alueelle on suunniteltu 48 kappaletta vähintään 350 m 2 suuruisia puutarhapalstoja, joille saa sijoittaa korkeintaan 30 kerrosneliömetrin suuruisen siirtolapuutarhamökin. Mökit sijoittuvat maisemallisesti merkittävän avoimen peltoaukean ja mäelle sijoittuvan kartanopuutarhan väliin. Mökkien värimaailma ja korkeusasema suunnitellaan siten, että kartanon päärakennuksen asema maisemakuvassa säilyy hallitsevana. Puutarhapalstat rajataan leikattavilla pensasaidoilla. Kaavassa velvoitetaan myös rajaamaan siirtolapuutarhaalue istutettavalla reunavyöhykkeellä, sillä alue muodostaa merkittävän reunan maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle. Liikenne ja pysäköinti Alueelle on ajoyhteydet Bodomintieltä ja Snettasintieltä. Pysäköinti järjestetään tontilla. P-1-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 62 vähintään 1 autopaikka / 200 k-m² ja RP-1-korttelialueella vähintään 0,75 autopaikkaa puutarhamökkiä kohti. Pyöräpysäköintiä on rakennettava vähintään: Virkistys-, kulttuuri-, hoiva- ja hyvinvointipalvelut sekä niihin liittyvät toiminnot: - 1pp / 150 k-m². Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee olla runkolukittavia ja sijaita katetussa tilassa. Asuminen: - 1pp / 100 k-m². Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Kaavan vaikutus alueen liikennemääriin on vähäinen. Vaikka suhteellinen kasvu on paikoitellen suuri, niin siitä huolimatta liikennemäärät jäävät kuitenkin edelleen varsin pieniksi eivätkä tule aiheuttamaan liikenneruuhkia alueen tieverkolla. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: - Backbyn kartanon kulttuuriympäristöselvitys (Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy ) - Pakankylän kartanon kaava-alueen vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy ) - Pakankylän kartanon luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy ) - Pakankylän kartanon luontolausunto (Luontotieto Keiron Oy ) - Pakankylän kartanon liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ). Kaavataloudelliset vaikutukset Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Alueella on kunnallistekniikka, johon Kaisankoti on liitetty. Lisäksi kaavan yhteydessä on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma, jossa on esitetty vesihuoltoverkoston laajentamista kaava-alueen länsiosaan siirtolapuutarha-alueelle. Laajennuksen kustannus on noin euroa, jota voidaan kattaa siirtolapuutarha-alueen myynti- tai vuokratuloilla.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 62 Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. hyväksyy kaavalliset tavoitteet Pakankylän kartanon asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Pakankylän kartanon asemakaavassa varmistetaan Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa. 1.2 Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Uudisrakentaminen tulee huomioida ja kunnioittaa nykyistä rakennuskantaa. 1.3 Vaikutelma peltoaukeamien ympäröimästä rakennusten ja puutarhajärjestelyjen saarekkeesta tulee taas voimistumaan kun suunnitellut ulkoalueiden entisöimiset saadaan päätökseensä. 1.4 Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule yleisiä teitä, se rajautuu Bodomintiehen ja Snettansintiehen jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin, kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. 1.5 Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa siirtolapuutarha-aluetta Kaisankodin alueen länsipuolelle. Samalla karsitaan puustoa, jotta Pakankylän kartanon muinoin tarkasti harkituista näkymistä voidaan jälleen nauttia. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti:

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 62 Kohta 1.3. poistetaan, koska tämä teksti ei ole päätösesitys, vaan kuuluu selostusosaan. Kohtien 1.4 ja 1.5 numerointi muutetaan kohdiksi 1.3 ja 1.4. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti jäsen Kaisa Rastimon ja varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana, että päätökseen lisätään seuraavanlainen uusi kohta kohdan 1.4. jälkeen: Jatkosuunnittelussa arvioidaan myös Kaisankodin alueen ympäristössä olevaa aluetta, jotta kokonaisuus on luonteva. Kaisankodin toimintojen tarvitsema lisärakennusoikeus ja sitä koskevat määräykset määritellään siten, että se sopii hyvin kulttuurihistorialliseen maisemaan. Lisäksi jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että valmisteluaineistosta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Laura Kiijärvi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko hänen ehdottamansa lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut lisäystä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko jäsen Laura Kiijärvi yksimielisesti valita valmisteluaineistosta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi. Koska kukaan ei vastustanut lisäystä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. hyväksyy kaavalliset tavoitteet Pakankylän kartanon asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Pakankylän kartanon asemakaavassa varmistetaan Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa. 1.2 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Uudisrakentaminen tulee huomioida ja kunnioittaa nykyistä rakennuskantaa. 1.3 Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä, se rajautuu Bodomintiehen ja Snettansintiehen jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kuin nykyäänkin, kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa siirtolapuutarha-aluetta Kaisankodin alueen länsipuolelle. Samalla karsitaan puustoa, jotta Pakankylän kartanon muinoin tarkasti harkituista näkymistä voidaan jälleen nauttia. 1.5 Jatkosuunnittelussa arvioidaan myös Kaisankodin alueen ympäristössä olevaa aluetta, jotta kokonaisuus on luonteva. Kaisankodin toimintojen tarvitsema lisärakennusoikeus ja sitä koskevat määräykset määritellään siten, että se sopii hyvin kulttuurihistorialliseen maisemaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Laura Kiijärven. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Sosiaali- ja terveystoimi, tila ja yhdyskuntasuunnittelu, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus -liikelaitos, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan liitto, lausuntopyyntö - Helsingin seudun liikenne HSL, lausuntopyyntö - TUKES, Turvallisuus ja kemikaalivirasto, lausuntopyyntö

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / / Peuraniitty, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 55. kaupunginosa Sepänkylä Valmistelijat / lisätiedot: Teija Patrikka, puh Katariina Peltola, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Peuraniityn valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Peuraniitty - Renängen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7002, 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuulu: Ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään tarvetta muutoksiin, joilla rakentamisen toteutettavuutta edistetään koko kaava-alueella siten, että rakentaminen muodostuu samalla melusuojaksi Turunväylän liikenteelle. Pysäköinnin sijoittelua ja maisemointia pitää parantaa ehdotetusta. LPA-alue jäsennellään puu- ja pensasistutuksin. Asuinrakennusten ja toimistokorttelin osalta selvitetään mahdollisuus hyödyntää vuoroittaispysäköintiä. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdollisen pikaraitiotien vaikutus alueen haluttavuudelle asuin-, työpaikka- ja palvelualueena. Osa rakentamisesta voidaan suunnitella myös kevytrakenteisesti siten, että se kannattaa pikaraitiotien mahdollisesti toteutuessa asemakaavoittaa uudelleen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 62 Koska ehdotusta ei vastustettua, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Peuraniityn valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Peuraniitty - Renängen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7002, 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue , 3 ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään tarvetta muutoksiin, joilla rakentamisen toteutettavuutta edistetään koko kaavaalueella siten, että rakentaminen muodostuu samalla melusuojaksi Turunväylän liikenteelle. Pysäköinnin sijoittelua ja maisemointia pitää parantaa ehdotetusta. Asuinrakennusten ja toimistokorttelin osalta selvitetään mahdollisuus hyödyntää vuoroittaispysäköintiä. LPA-alue jäsennellään puu- ja pensasistutuksin. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdollisen pikaraitiotien vaikutus alueen haluttavuudelle asuin-, työpaikka- ja palvelualueena. Osa rakentamisesta voidaan suunnitella myös kevytrakenteisesti siten, että se kannattaa pikaraitiotien mahdollisesti toteutuessa asemakaavoittaa uudelleen. 4 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Peuraniitty, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 4 Peuraniitty, kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Peuraniitty, tapahtumaluettelo - Peuraniitty, kaavamääräykset 1 - Peuraniitty, kaavamääräykset 2 - Peuraniitty, kaavakartta - Peuraniitty, ajantasa-asemakaava - Peuraniitty, havainnekuva - Peuraniitty, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Tarkoituksena on käyttötarkoitusta muuttamalla parantaa asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta ja täydentää keskeneräistä kaupunkirakennetta. Kaavamuutoksella lisätään asuntotonttivarantoa hyvin saavutettavalla alueella ja edesautetaan Espoolle pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa asetettujen asuntotuotantotavoitteiden

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 62 saavuttamista. Alue sijoittuu MAL sopimuksessa määritellylle seudun ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle ja asemakaavoituksen ensisijaiselle kohdealueelle. Pitkäaikaisesti toteuttamattomaksi jäänyt toimistorakennusten korttelialue muutetaan asuinkerrostalojen, toimitilarakennusten ja autopaikkojen korttelialueiksi sekä katu- ja suojaviheralueeksi. Kokonaiskerrosala on k-m 2, josta uutta asuinkerrosalaa k-m 2. Toimitiloille varataan k-m 2. Alueen rakennusoikeus pienenee noin k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Peuraniitty - Renängen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7002, käsittää korttelin tontin 4, sekä katualueet 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Kaava-alue sijoittuu Turunväylän moottoritien ja sen ylittävän Stensinsillan lähelle noin puolen kilometrin päähän Turunväylän ja Kehä II:n liittymästä, Sepänsolmusta. Kaava-alueeseen kuuluu korttelin 5508 tontti 4 sekä osa Stensintien katualuetta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,8 ha. Tontin 4 omistaa kaavamuutoksen hakija ja katualueen kaupunki.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 62 Tontti 4 on maisemakuvaltaan avointa peltoa, joka rajautuu idässä Stensintietä reunustavaan nuoreen lehtipuustoon, etelässä Turunväylään, lännessä pienialaiseen, havu- ja lehtipuustosta koostuvaan metsäsaarekkeeseen ja pohjoisessa rakennettuun asuinkortteliin. Rakentamattoman tontin pohjoisosassa sijaitsee pieni koivikkoalue. Alueella ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Pääosalla aluetta maasto on tasaista ja maaperä savikkoa. Tontin itärajalta maasto nousee Stensintielle, joka on noin seitsemän metriä tonttia korkeammalla. Viereisille tonteille on 2000-luvulla rakennettu pari- ja rivitaloja sekä kaksi nelikerroksista kerrostaloa. Lähialueen rakennuskanta on pientalovaltaista. Korttelia 5508 rajaavat Stensintie, Peuramäentie ja Peuramäenkuja. Stensintie toimii alueellisena kokoojakatuna Mankkaan ja Sepänkylän-Kauniaisten välillä. Kaava-alueen eteläpuolella kulkee Turunväylän moottoritie. Stensintien jatke, Stensinsilta ylittää Turunväylän. Stensintien nykyinen liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Turunväylän noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaava-alueelle leviää Turunväylän tieliikennemelua. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Stensintiellä. Alueelta on hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet Kauniaisten keskustaan ja Nihtisiltaan. Kauniaisten rautatieasemalle on matkaa noin 1 km. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa kaavamuutosalue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle kahden moottoriväylän (Turunväylä ja Kehä II) ja eritasoliittymän tuntumaan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue sijoittuu tiivistettävien alueiden tuntumaan, ja sen läheisyyteen on linjattu pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Läheisen eritasoliittymän yhteyteen on osoitettu joukkoliikenteen vaihtopaikka sekä merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP). Yleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Alueilla ei ole sallittua yli k-m² vähittäiskaupan suuryksikköjen rakentaminen. Alueen itäpuolella on raidevaraus (raitiotie). Alueen välittömään läheisyyteen on osoitettu asunto- ja työpaikka-alueita. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 62 Asemakaava Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa: alue (Peuraniitty ja siihen liittyvä Sepänkylä I 55. kaupunginosa K55008 sekä katu- ja erityisalueet asemakaavan muutos ja asemakaava) sekä alue (Kilonväylä, Lystimäki, Seilimäki-Lukupuro asemakaava ja asemakaavanmuutos) Kaavamuutosalue on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT) ja katualueeksi. Stensintien katualue on asemakaavassa nykyistä katualuetta laajempi, sillä alueella varaudutaan Stensintien linjauksen muuttamiseen. Muu osa korttelista 5508 on asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta (AKR). KT-korttelialueen tehokkuusluku on 0,7 jolloin tontin 4 rakennusoikeus kerrosalana on noin k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on Turunväylän suuntaisella rakennusalan osalla IV ja Palomiehentien suuntaisella osalla VIII. Autopaikkoja tulee rakentaa toimistoja, muita liiketiloja sekä työtiloja varten 1 ap / 70 k-m 2 ja varastotiloja varten 1 ap / 200 k-m 2. Ajoyhteys on sallittu vain Stensintieltä. Asemakaavassa on määräyksiä melusuojauksesta, rasitesopimuksista, asuntojen ja virkistyskäyttö- sekä sosiaalitilojen rakentamisesta sekä istutuksista ja julkisivuarkkitehtuurista. Asuintalojen (AKR) korttelinosa oli määrätty rakennuskieltoon siihen saakka, kunnes toimistorakennusten (KT) korttelinosa on rakentunut asemakaavan mukaisesti, enintään kuitenkin kolmen vuoden ajan päätöksen antopäivästä lukien. Kortteli rajautuu etelässä suojaviheralueeseen (EV). Kaava-alueen länsirajalla on Peuramäenkujan eteläpäässä varaukset yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) sekä suojaviheralueelle (EV), joka liittyy laajempaan puistoalueeseen (Peuramäki, Peuramäenpelto). Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin kaksi kappaletta ja kannanottoja kaksi kappaletta järjestetyssä suunnittelijoiden vastaanotossa Leppävaaran yhteispalvelupisteessä kävi kaksi osallista. Toisessa mielipiteessä kritisoitiin moottoritien varren nykyistä suunnittelutapaa ja esitettiin melulta suojattua asuinrakentamista moottoritien viereen. Viereinen taloyhtiö kiitti siitä, että kaavoitetaan myös asuntoja ja että toimistotalot sijoitetaan melusuojaksi hieman kauemmaksi. Suunnitelman puistomaisuudesta pidettiin. VI - VII-kerroksia taloja yhtiön vieressä pidettiin korkeina ja toivottiin matalampia kerroskorkeuksia ja ettei tarpeettomasti peitetä näkymiä asunnoista. Taloyhtiö toivoi, että pulkkamäkenä käytetty kumpare voitaisiin osoittaa myös heidän yhtiönsä käyttöön. Kannanotoissa huolehdittiin alueen läpikulkevasta hulevesiputkesta.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 62 Palautteen perusteella on enimmäiskerroslukua tontin 3 nelikerroksisen asuinkerrostalon vierellä madallettu VI:sta IV:ään ja siirretty VII-kerroksinen osa kaakkoiskulmaan. Pulkkamäkenä toiminutta kumparetta ei voida säilyttää, sillä asuinkerrostalojen alueella tarvitaan tilaa hulevesijärjestelyille. Kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa on päädytty alueen läpikulkevan hulevesiputken siirtämiseen. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Voimassa oleva asemakaava on jäänyt pitkäaikaisesti toteuttamattomaksi. Toimistokorttelinosan käyttötarkoitusta muuttamalla pyritään parantamaan asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta ja täydentämään keskeneräistä kaupunkirakennetta. Osalle aluetta mahdollistetaan asuinkerrostaloja. Asuinkerrostalojen korttelialue on sijoitettu pohjoisosaan. Eteläosaan on liikennemelun leviämisen estämiseksi rakennettava Turunväylän suuntainen toimitilarakennus, jonka tulee olla valmis ennen asuntojen käyttöönottoa. Uusien asuinkerrostalojen pysäköintiä varten alueen keskelle on osoitettu autopaikkojen korttelialue (LPA). Enimmäiskerroslukua madalletaan yhdellä kerroksella verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Enimmäiskerrosluku VII sijoittuu kaupunkikuvallisesti näkyvälle paikalle korostamaan korttelin kulmaa Palomiehentielle ja Stensinsillalle päin. Uusia korttelialueita varten on suunniteltu uusi Stensintieltä alueelle johtava tonttikatu, Peuraniitty. Ajoneuvoliittymien järjestäminen Peuramäenkujalle on edelleen kielletty. Katualueilla on ohjeellinen varaus mahdolliselle raitiotielle, joka ylittäisi Turunväylän ja liittäisi alueen Suurpellon ja Keran suuntiin. Stensintien ja uuden tonttikadun väliin on osoitettu suojaviheralue (EV), jolle on sijoitettu ohjeellinen tila alueellista hulevesien käsittelyä varten. Kokonaiskerrosalasta k-m 2 on osoitettu asuinkerrostaloja varten k-m 2 ja toimitilarakennuksia varten k-m 2. Alueen rakennusoikeus pienenee noin k-m 2. Kaava-alueen aluetehokkuus on voimassa olevan asemakaavan mukaan e a = 0.62 ja kaavamuutoksen mukaan e a = Osa tontista 4 on kaavamuutoksessa osoitettu uutena katu- ja suojaviheralueena. Asuinkerrostalojen korttelialue AK Asuinkerrostalojen korttelialueelle on osoitettu kerrosalaa yhteensä k-m 2 jakaen se usealle rakennusalalle. Kaavamääräys mahdollistaa lisärakennusoikeutta erilaisille apu- ja yhteistiloille. Rakennusalat rajaavat korttelialuetta niin, että keskelle muodostuu suojaisa korttelipiha. Piha tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi tonttijaosta riippumatta eikä korttelialueen tontteja saa aidata toisiaan vasten. Hulevedet pyritään hallitsemaan niiden syntypaikoilla kiinteistökohtaisten hulevesien viivytysratkaisujen avulla.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 62 Pihamaalla on ohjeelliset sijainnit talousrakennuksille ja hulevesirakenteille. Julkisivumateriaaleista määrätään: Julkisivut on toteutettava materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisina. Asuinkerrostalojen katutason julkisivut tulee suunnitella siten, etteivät ne anna umpinaista vaikutelmaa. Asuinkerrostalojen julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee käyttää rappausta tai puhtaaksi muurattua tiiltä. Vierekkäisten rakennusten tulee olla keskenään erisävyisiä. Jos julkisivut rakennetaan elementeistä, saumat tulee piilottaa osaksi julkisivun sommittelua. Toimitilarakennusten korttelialue KTY-1 Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Kerrosalaa on osoitettu k-m 2. Tmi-merkinnällä osoitettu rakennusalan osa tulee olla valmis ennen asuntojen käyttöönottoa. Alueen kaakkoisosa on osoitettu istutettavana alueen osana, jonka vierelle on esitetty tilaa sijainniltaan ohjeellista hulevesirakennetta varten. Julkisivumateriaaleista ja pihan käsittelystä on annettu määräyksiä. Pohjoisosan kautta on esitetty kaukolämpöjohtoa varten maanalaisen johdon varaus. Autopaikkojen korttelialue LPA Alue on varattu korttelin AK-korttelinosan käyttöön. Alueen eteläraja tulee erottaa KTY-1 korttelinosasta ajoneuvoliikenteen ja häikäisyn estävällä rakenteella, jonka osana tulee käyttää tarkoitukseen sopivaa kasvillisuutta. Suojaviheralue EV Suojaviheralueelle on osoitettu ohjeellinen hulevesirakenne alueellista hulevesien käsittelyä varten. Alueella viivytetään yleisiltä katu- ja puistoalueilta valuvia hulevesiä sekä poikkeustapauksissa myös yksityisten kiinteistöjen hulevesiä niiden hallintaratkaisujen kapasiteetin loppuessa. Suojaviheralue yhdistyy kaava-alueen ulkopuoliseen Turunväylän suuntaiseen suojaviheralueeseen ja sen hulevesijärjestelyihin. Viivytetyt hulevedet johdetaan edelleen Turunväylän alittavaa rumpua pitkin Suurpellon suuntaan. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman yhteydessä on selvitetty rummun kuntoa ja kapasiteettia ja todettu nykyisen ratkaisun toimivan tulevaisuudessakin, mutta rumpua voidaan saneerata esimerkiksi Turunväylälle suunniteltujen parannustöiden yhteydessä. Katualueet ja liikenne Korttelialueita varten on suunniteltu uusi tonttikatu, Peuraniitty, joka liittää alueen Stensintielle ja sitä kautta muuhun liikenneverkkoon. Peuraniityn katualueella on varauduttu 6 m ajorataan mahdollisen varastotoiminnan takia. Asuinrakennusten kohdalla ajoradasta on erotettu erillinen jalkakäytävä. Ajoradan ja jalkakäytävän väliin on esitetty erotuskaista, johon voidaan sijoittaa valaisinpylväät. Toimitilarakennusten kohdalla

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 62 erotuskaistaa ei ole, vaan jalkakäytävä on rakennettu kiinni ajorataan. Peuraniityn päähän on esitetty kääntöpaikka. Peuraniityn ja Stensintien katualueilla on ohjeellinen varaus mahdolliselle raitiotielle, joka ylittäisi Turunväylän ja Peuraniityn sillalla liittyen Stensintien ja Palomiehentien liittymään. Raitiotielinja yhdistää Suurpellon ja Keran toisiinsa. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä alueelle laadittiin liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelu. Liikenne-ennusteen mukaan Stensintien liikennemäärä on noin ajoneuvo vuorokaudessa ja Turunväylän noin ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna Toimivuustarkastelujen mukaan suunnittelualueen maankäyttö ei aiheuta sujuvuusongelmia katuverkolla. Raitiotien toteuduttua Stensintien ja Palomiehentien liittymään toteutetaan liikennevalo-ohjaus, jolla parannetaan raitiotieliikenteen sujuvuutta. Pysäköinti Lähiympäristössä yleistä pysäköintiä on Peuramäentiellä. Lisäksi Peuramäentien ja Vasaramäen kulmauksessa on rakentamaton yleisen pysäköinnin alue noin 500 m päässä. Uuden kadun, Peuraniityn, varteen on mahdollista suunnitella pysäköintipaikkoja yleiseen käyttöön. Kaava-alueella rakennettava autopaikkoja seuraavasti: - asumista varten vähintään 1 ap / 70 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - toimistoja varten vähintään 1 ap / 50 k-m 2 - varastoja varten vähintään 1 ap / 200 k-m 2 Pyöräpysäköintipaikkoja on toteutettava seuraavasti: - asumista varten vähintään 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. - toimistotiloja varten vähintään 1 pp / 50 k-m 2 (puolet näistä katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan). - varastoja varten vähintään 1 pp / k-m 2 Luonnonarvot Alueelta ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Rakentamattomalle peltoalueelle rakennetaan asuinkerrostalojen, toimitilarakennusten ja autopaikkojen korttelialueet sekä suojaviheralue, joten avoin maisematila muuttuu sulkeutuneeksi. Kaupunkirakennetta eheyttävä kaavaratkaisu mahdollistaa osittain alueen pohjoisosassa sijaitsevan koivikon säilymisen, mutta rakennustöiden johdosta osa puustosta joudutaan todennäköisesti kaatamaan. Rakentamisen myötä läpäisemättömän pinnan määrä lisääntyy alueella. Alueella viipyy nykyisellään lähialueelta tulevia hulevesiä. Kaavassa esitetään

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 62 tilavarauksia hulevesien käsittelylle, joten alueen tulvatilannetta ei pahenneta kaavaratkaisulla. Melu ja ilmanlaatu Melu Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu meluselvitys. Selvityksen mukaan melusuojaustoimenpiteiden avulla kaava-alue voidaan toteuttaa niin, että meluohjearvot täyttyvät. Asuinkerrostaloja suojataan liikennemelulta niiden ja Turunväylän väliin sijoitettavalla rakennusmassalla, jonka tulee olla kyllin pitkä ja korkea. Toimitilakorttelinosan pidempää rakennusalaa koskee määräys: Toimitilarakennuksen rakennusala. Rakennus muodostaa esteen maantieliikennemelun leviämiselle. Rakennuksen tulee olla valmis ennen AK-korttelialueen asuntojen käyttöönottoa. Rakennuksen tai rakennusten tulee jatkua yhtenäisesti koko Turunväylän puoleisen rakennusalan rajan pituudella. Vesikaton ja julkisivupinnan ylimmäksi korkeusasemaksi on kolmelle sivulle merkitty (N2000), mikä vastaa noin 12 m korkeutta maanpinnasta. Asuinkerrostalojen pihamaiden melusuojaus edellyttää toimitilarakennuksen lisäksi, että eteläisimpien kerrostalojen väleihin rakennetaan toisiinsa kiinni ulottuva parveke- ja terassivyöhyke. Asuinkerrostalojen rakennusaloille on merkitty ääneneristävyysvaatimukset meluselvityksen perusteella. Stensintien puolella on V - VII-kerroksisilla rakennusaloilla annettu sekä julkisivu- että parvekerakenteita koskeva ääneneristävyysmääräys. Myös toimitilakorttelinosan Turunväylän puoleisille rakennusaloille sekä AK-korttelialueen kahden nelikerroksisen rakennusalan sivujen julkisivuille on esitetty ääneneristävyysvaatimus. Meluntorjunnasta ja vaiheistuksesta on lisäksi annettu erillisiä määräyksiä (6 ): Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit on suojattava meluntorjunnan kannalta tarkoituksenmukaisin lasiseinin. Haettaessa rakennuslupaa AK- korttelialueelle on osoitettava meluselvityksellä että parvekkeille, terasseille sekä leikki- ja oleskelualueille asetetut melun ohjearvot eivät ylity. Mikäli julkisivuun kohdistuu yli 65 db päiväaikainen keskiäänitaso, tulee asuntojen avautua myös hiljaisemman julkisivun suuntaan. Meluesteenä toimivan KTY-korttelialueen tmi-rakennusala tulee rakentaa ennen AK-korttelialueen asuntojen käyttöönottoa. Ohjeellisena tulevaisuuden varauksena esitetyn raitiotien aiheuttaman melun torjuntakeinot suunnitellaan myöhemmin raitiotiesuunnitelmien tarkentuessa. Torjuntakeinona voi olla esimerkiksi siltarakenteeseen liittyvä melukaide. Ilmanlaatu Suunnittelussa on huomioitu HSY:n ohjeistus ilmalaatuvyöhykkeistä. HSY:n ohjeen mukainen asumisen minimietäisyys ajoradan reunasta on 63 metriä ja suositusetäisyys 150 metriä Turunväylän vuoden 2035

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 62 liikenne-ennusteen ( ajoneuvoa / vrk) mukaan arvioituna. Minimietäisyyksiä on tarkoitettu sovellettavaksi muutettaessa kaavoja jo rakennetuilla alueilla ja täydennysrakentamisessa. Lähimmän asuinrakennuksen etäisyys Turunväylän ajoradan reunaan on noin 120 metriä ja maantiealueen reunaan noin 95 metriä. Näin ollen minimietäisyys Turunväylään toteutuu. Stensintien osalta minimietäisyys (ennuste noin ajoneuvoa / vrk) on 7 m ja suositusetäisyys 20 m. Stensintien osalta suositusetäisyys täyttyy. Koska suositusetäisyys Turunväylään ei kaikilla rakennusaloilla toteudu, kaavamuutoksessa on annettu määräyksiä tuloilmanotosta: Tuloilman suodatukseen ja sijoitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien epäpuhtauksien takia. Tuloilma on suodatettava käyttäen parasta mahdollista tekniikkaa. VI tai VII kerrosta sallivilla rakennusaloilla sekä LPA-korttelialueen viereisillä IV kerrosta sallivilla rakennusaloilla tulee tuloilman otto sijoittaa pihan puolelle ja mahdollisimman korkealle vähintään neljännen kerroksen korkeuteen. Nimistö Uuden tonttikadun nimenä on Peuraniitty, Renängen. Nimi on alueella käytetyn nimistön jatkumoa. Alue on Peuramäkeä, joka perustuu vanhaan paikannimistöön. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset Kaavatyön yhteydessä on laadittu viitesuunnitelma (Arkkitehdit Casagrande ), ja korttelisuunnitelma (Arkkitehdit Casagrande ) sekä seuraavat selvitykset: Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma (WSP, ), joka sisältää seuraavat selvitykset: - Liikenteen toimivuustarkastelut, WSP Finland Oy, Meluselvitys, WSP, , päivitetty syyskuussa 2016 Liikenteen toimivuustarkastelujen mukaan kaavamuutoksen toteuttaminen ei tuota ongelmaa alueelle johtavan katuverkon liikenteelliselle toimivuudelle. Tieliikennemeluselvityksen mukaan toimitilarakennus muodostaa tehokkaan melusuojan asuinkerrostalojen piha- ja oleskelualueille sekä julkisivuille. Asuinhuoneistojen suunnittelussa on otettava huomioon, ettei huoneisto saa avautua yksistään julkisivulle, johon kohdistuu yli 65 db keskiäänitaso. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman yhteydessä on laadittu hulevesien hallintasuunnitelma, jossa on todettu, että Turunväylän alittavan rummun kapasiteetti riittää rakentamisen myötäkin, sillä alueella tullaan

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 62 toteuttamaan kiinteistökohtaisia hulevesien viivytysratkaisuja. Rumpua voidaan kuitenkin peruskorjata esimerkiksi Turunväylälle suunniteltujen parannustöiden yhteydessä, sillä rummun kunnon on todettu heikentyneen. Turunväylän viereisellä EV-alueella tulee viivyttää mitoitussadetta harvemmin toistuvan sateen hulevesiä sekä yleisiltä katu- ja puistoalueilta tulevia hulevesiä, jotta Turunväylän alitse ja edelleen Suurpellon suuntaan johtava linja välittää hulevedet hallitusti. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaava-alue on suurimmaksi osaksi yksityisomistuksessa. Kaavan aiheuttamat kustannukset koostuvat pääasiassa uuteen katuun ja vesihuoltoon liittyvistä töistä. Asemakaavamuutoksen mukaisen rakentamisen kunnallistekniikan kustannusten on arvioitu olevan noin 1,4 milj. euroa. Käyttötarkoituksen muuttuminen pääosin asumistarkoitukseen tuo maankäyttösopimustuloja kaupungille, mutta alustavan arvion mukaan maankäyttösopimustulot eivät todennäköisesti kata kunnallisteknisiä kustannuksia. Kaavamuutoksen yhdyskuntataloudelliset hyödyt muodostuvat ennen kaikkea vajaakäyttöisen kaupunkirakenteen kehittämisestä sekä asukasmäärän ja asuntotuotannon kasvusta. Kaavamuutos toteuttaa osaltaan Espoon kaupungille MAL-sopimuksessa asetettuja asuntotuotantotavoitteita. Asuntotuotanto turvaa yritysten työvoiman saantia ja vaikuttaa siten kaupungin kilpailukykyyn Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelman on laadittu Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, Hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Liikennevirasto, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / / Espoonlahden keskus (Lokirinne), asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. Kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh Juhani Lehikoinen, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Espoonlahden keskus (Lokirinne), asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus (Lokirinne) - Esbovikens Centrum (Loggbranten) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6993, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 62 Liite Oheismateriaali Selostus 5 Espoonlahden keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Espoonlahden keskus, tapahtumaluettelo - Espoonlahden keskus, kaavamääräykset - Espoonlahden keskus, kaavakartta - Espoonlahden keskus, ajantasa-asemakaava - Espoonlahden keskus, havainnekuva - Espoonlahden keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen asuinkerrostalokorttelin huomattava tehostaminen Espoonlahden aluekeskuksen ytimessä, tulevan Espoonlahden metroaseman ja Lippulaivan kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Asuinkerrostalojen korttelia (AK) laajennetaan ja sille mahdollistetaan nykyisen rakennuksen korkuinen 4-kerroksinen rakennusmassa sekä erillinen 22-kerroksinen tornirakennus. Katutasolle sijoitetaan liiketiloja. Asemakaavan muutoksella kerrosala nousee nykyisestä k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Kerrosalan lisäys on k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Espoonlahden keskus (Lokirinne) - Esbovikens Centrum (Loggbranten), asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6993, käsittää korttelin 34317, 34. kaupunginosassa Espoonlahdessa, alue

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 62 Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon Asunnot. Kaavan vireille tulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä sekä Espoon kaavoituskatsauksessa Asemakaavan muutosalue on kaupungin (Espoon Asunnot) omistuksessa. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa alueen pääkadun Espoonlahdenkadun kaakkoispäädyssä. Kortteliin kuuluu yksi neljäkerroksinen asuin- ja liikerakennus, jossa kerrosalaa on k-m 2 sekä erillinen liikerakennus, jossa kerrosalaa on 147 k-m 2. Rakennukset ovat valmistuneet vuonna1988. Asukkaiden nykyiset pysäköintipaikat sijaitsevat noin 150 metrin päässä korttelissa (LPA), johon ajoyhteys on Tähystäjänkadulta. Korttelin pohjois- ja itäpuolella on Majakkaniityn puisto, joka on metsäinen ja pusikoitunut jalankulku- ja pyöräyhteys Lokirinteestä ja Espoonlahdenkadulta Espoonlahden terveysasemalle. Korttelia vastapäätä, Espoonlahdenkadun eteläpuolella on vuonna 1993 valmistunut kauppakeskus Lippulaiva, johon ollaan suunnittelemassa laajennusta ja sen yhteyteen uusia asuinkerrostaloja, joiden korkeus vaihtelee 9-16 asuinkerroksen välillä. Asemakaavan muutos Espoonlahden keskus (Espoonlahden metroasema ja Lippulaiva, alue ) kuulutettiin lainvoimaiseksi Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa asemakaavan muutosalue on merkitty keskusta- ja taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu merensuuntainen ja Keskuspuiston yhdistävä viheryhteystarve. Maakuntakaavaa on täydennetty 2. vaihemaakuntakaavassa Länsimetron jatkeen vyöhykkeellä tiivistettäväksi alueeksi, jossa aluetta on suunniteltava kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Lisäksi maakuntakaavassa on esitetty maanalaisen metrolinjan varaus sekä joukkoliikenteen vaihtopaikka. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa asemakaavan muutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C-K), jolle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Alueella on lisäksi virkistysalue ja virkistysyhteystarve. Laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 62 Asemakaavan muutosalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: - Espoonlahden keskus (410300), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää korttelin (ALK) sekä katualuetta. - Espoonlahden keskus II (410704), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää puistoaluetta (VP), jolle on osoitettu jalankulku- ja polkupyöräilyn yhteys. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 27 ) Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja joka oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Erillinen asukastilaisuus pidettiin Mainingin koululla Espoonlahdessa. Suurinta huolta asukkaille aiheuttivat liikenteen toimivuus, parkkipaikkojen riittävyys sekä Espoonlahden työpaikkaomavaraisuus. Nähtävillä oloaikana saatiin neljä kirjallista mielipidettä. Lausuntoja ja kannanottoja ei pyydetty. Annetuissa mielipiteissä esiin nousi erityisesti huoli Lokirinteen liikenteen lisääntymisen vuoksi sekä korkea rakentaminen. Asemakaavan muutosalueeseen on otettu ehdotuksessa mukaan myös osa Lokirinne-kadusta, jotta voidaan tehdä toimenpiteitä lisääntyvän liikenteen hallitsemiseksi. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen asuinkerrostalokorttelin (AK) huomattava tehostaminen, aivan Espoonlahden aluekeskuksen ytimessä, tulevan Espoonlahden metroaseman ja Lippulaivan kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Asemakaavan muutosalue on osa tulevaa ja voimakkaasti kehittymässä olevaa Espoonlahden aluekeskusta. Espoon Asuntojen tavoitteena on tehostaa tontin rakentamista täyttääkseen kaupungin asettamat vuokra-asuntotuotantotavoitteet ja toteuttamalla olevaa enemmän ja kysyntää vastaavia, nykyvaatimusten mukaisia, esteettömiä vuokra-asuntoja. Asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK) mahdollistetaan noin nykyisen rakennuksen korkuinen neljäkerroksinen (IV) rakennusmassa sekä erillinen 22-kerroksinen (XXII) tornirakennus. Matalampi rakennus sijoittuu Lokirinteen ja Espoonlahdenkadun kulmaan ja sopeutuu massaltaan olemassa olevaan säilyvään rakennuskantaan ja mittakaavaan. Torniosa sijoittuu Espoonlahden aluekeskuksen pääkadun, Espoonlahdenkadun alkupäähän ja on luonteeltaan maamerkkimäinen. Sen välittömässä läheisyydessä ei ole olevia asuinrakennuksia, joten torni ei varjosta rakennuksia tai muulla tavoin tuota merkittäviä heikennyksiä nykyisten

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 62 asukkaiden näkymiin ja oleskelupiha-alueisiin. Espoonlahdenkadun puoleiseen maantasokerrokseen sijoitetaan liiketiloja. Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 0,9 ha. Korttelin rakennusoikeuden määrä on k-m 2, jonka lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia varasto- ja yhteistiloja sekä kiinteistön, jätehuollon ja pysäköinnin tilat. Kokonaiskerrosala sisältää katutasoon toteutettavaksi edellytetyt 550 k-m 2 liiketiloja. Korttelitehokkuus on noin e k = 2.89 ja asemakaavan muutosalueen kokonaistehokkuus e ak = Tehokkaan rakentamisen myötä, edellytetään toteutettavaksi asukkaiden kokoontumis- ja harrastetiloja vähintään 1 % verran annetusta kokonaiskerrosalasta (noin 115 k-m 2 ). Asuinrakennuksissa sallitaan asuntoihin liittyvät työtilat. Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuoliset varasto- ja asukkaiden yhteistilat sekä jätehuollon-, kiinteistön tilat, pysäköintitilat ja niihin johtavat ajorampit sekä talotekniikan vaatimat tekniset tilat ja kuilut, väestönsuojatilat sekä yli 8-kerroksisessa rakennuksessa lisäuloskäytäväporrashuoneet. Autopaikat saa toteuttaa annetun kerrosalan lisäksi. Em. tiloja varten ei tarvitse rakentaa auto- eikä polkupyöräpaikkoja. Asemakaavan mukaiset autopaikat sijoittuvat kokonaisuudessaan tontille, pihakannen alaiseen kaksitasoiseen laitokseen. Asemakaavan muutoksessa tehdään maanvaihtoja siten, että nykyisestä AK-korttelialueesta (Espoon Asunnot) siirtyy Espoonlahdenkadun ja Lokirinteen katualueeksi noin 224 m 2. Leveämmillä kadun mitoituksilla parannetaan jalankulun ja polkupyöräilyn olosuhteita. Vastaavasti nykyisestä kaupungin omistamasta puistoalueesta (VP) siirretään AK-korttelialueeksi noin m 2 alue, jolla mahdollistetaan tehostettavan korttelialueen tarkoituksenmukainen mitoitus, hulevesijärjestelyt ja kaikkien asemakaavan edellyttämien autopaikkojen sijoittuminen pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. AK-korttelialueen pinta-alaksi muodostuu asemakaavan muutoksessa m 2. Korttelin pohjoispuolelle jätetään nykyinen jalankulku- ja polkupyöräreitti (Lokipolku - Loggstigen) sekä Majakkaniityn (Fyrången) puistoalue (VP). AK-korttelialue Asemakaavan muutoksessa asuinkerrostalojen korttelialueella (AK 34317) on kaksi rakennusalaa. Lokirinteen ja Espoonlahdenkadun kulmaan sijoitetaan neljäkerroksinen asuinkerrostalo, jonka kokonaiskerrosala on m 2. Katutasoon tulee sijoittaa liiketiloja 375 m 2. Korttelin eteläreunaan sijoittuu enintään 22-kerroksinen tornirakennus, jonka kokonaiskerrosala on m 2. Lukuun sisältyy myös ensimmäiseen kerrokseen sijoitettavaksi edellytetyt 175 m 2 liiketiloja. Kerrokset II-IV tulee toteuttaa siten, että niihin voidaan asuntojen sijasta toteuttaa myös liike-,

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 62 palvelu- ja toimistotiloja, enintään k-m 2 annetusta kokonaiskerrosalasta. Kaikki korttelialueen autopaikat sijoitetaan rakennusten ja pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Ajoluiska pysäköintikellariin sijoittuu lähelle Lokirinteen ja Espoonlahdenkadun risteysaluetta. Aikaisemmin autopaikat ovat sijainneet noin 150 metrin päässä Tähystäjänkadun varrella olevalla pysäköintipaikkojen korttelialueella (LPA 34324/1). Autopaikkojen siirtäminen omalle tontille edesauttaa myös jatkossa LPA-korttelialueen ja sen ympäristöön liittyvien muiden alueiden joustavamman kehittämisen. Puistoalue (VP) ja jalankulku- ja polkupyöräilyn reitit Korttelin pohjois- ja itäpuolella sijaitseva Majakkaniityn puistoalue pienenee kun vanhasta varauksesta Lokirinteen alittavasta jalankulku- ja polkupyöräyhteydestä luovutaan. Korttelin pohjoispuolella puisto muuttuu osalta matkaa jalankulku- ja polkupyöräraitiksi (Lokipolku - Loggstigen). Tälle alueenosalle sallitaan osittain myös korttelia AK palveleva jalankulusta ja polkupyöräilystä erotettavissa oleva huoltoajoyhteys. Muilta osin Majakkaniityn puistoalue säilyy yleiskaavan mukaisena virkistysalueena, jossa on säilytetty kevyen liikenteen yhteystarve Espoonlahden urheilupuiston suuntaan. Se on osa Espoonlahden keskustan puistomaista jalankulku- ja polkupyöräilyverkostoa. Majakkaniitty liitetään mukaan myöhemmin, arviolta vuonna 2017 käynnistettävään Espoon urheilupuiston yleissuunnitelman laatimiseen. Tässä vaiheessa puiston toiminnallista roolia ja mitoitusta tutkitaan tarkemmin osana laajempaa kokonaisuutta. Katualueet ja liikenne Espoonlahdenkadun osalta on tehty katusuunnitelma (Ramboll, 2015) koko matkaltaan Lippulaivan asemakaavanmuutoksen (Espoonlahden keskus, Lippulaiva ja Espoonlahden metroasema) kunnallisteknisen suunnittelun yhteydessä. Se on ollut lähtökohtana tässä asemakaavan muutoksessa. Tältä osin ei ole tarvetta tehdä muita muutoksia em. suunnitelmaan, kuin että katualueetta levennetään kahdella metrillä, mahdollistaen myöhemmin mitoitukseltaan riittävän (5,5 metriä) ja turvallisen polkupyöräilyn laatureitin mitoittamisen Espoonlahdenkadun pohjoisreunalla kaupungin polkupyöräilynedistämisstrategia huomioiden. Lokirinteen lisääntyvän liikenteen vuoksi asemakaavan muutoksessa varmistetaan auto- sekä jalankulku- ja polkupyöräliikenteen toimivuus. Lokirinteen puolella katualuetta levennetään 1,6 metrillä nykyisestä 14,4 metristä 16 metriin, jolloin lisääntyvän liikenteen vuoksi voidaan kadulla tehdä ajoneuvo-, jalankulku ja polkupyöräturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Asemakaavaehdotuksen katukartassa Lokirinne mitoitetaan siten, että sen luoteisreunaan voidaan sijoittaa 3 metriä leveä jalankulku- ja pyörätie sekä 2,5 metrin levyiset kadunvarsiautopaikat lyhytaikaiseen pysäköintiin. Varsinaiset ajokaistat on esitetty mitoitukseltaan 5,5 metrisiksi, mikä mahdollistaa turvallisen kohtaamisen eri suunnan ajoratojen välillä ja tonttiliittymän kääntösäteen

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 62 pysäköintilaitokseen. Kadun kaakkoisreunassa on 2,5 m leveä jalkakäytävä. Lumitilaa on molemmilla puolilla 1 metri. Pysäköinti Korttelin pysäköinti sijoittuu kokonaisuudessaan omalle tontille kaksitasoiseen pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Nykyisin korttelin autopaikat sijaitsevat noin 150 metrin päässä korttelin LPA-korttelialueella. Asemakaava edellyttää enimmillään 87 autopaikan rakentamisen (0,5 ap / asunto). Korttelin pysäköintilaitokseen ajon sisäänkäynti sijoittuu Lokirinteelle, lähelle Espoonlahdenkadun risteystä. Pääsääntöisesti huoltoliikenteeksi laskettava ajo käyttää tätä yhteyttä mutta korttelipiha-alueen kunnossapito, jätehuolto ja muut erityistarpeiden edellyttämä ajo käyttää korttelin pohjoispuolista, puistoraittiin (Lokipolku) liittyvää yhteyttä. Jalankulku- ja polkupyöräilyturvallisuus huomioiden huoltoajoyhteys on eroteltu jalankulku- ja polkupyöräyhteydestä. Asukaspysäköinnin laskennallinen määrä on autopaikkaa. Autopaikkojen lopullisesta määrästä voi rakennusluvassa hakea poikkeamaa, mikäli tarvittavat autopaikat ovat nimeämättömiä. Lisäksi kaupungin omalle vuokra-asuntotuotannolle voidaan myöntää 20 % pienennys autopaikkamäärästä. Lokirinteen ja Espoonlahdenkaduille sijoitetaan vähintään kuusi yleistä kadunvarsiautopaikkaa erillisiin pysäköintitaskuihin, jotka palvelevat lyhytaikaista saattopysäköintiä (mm. päiväkoti Lokirinne 2:ssa). Alueen yleinen pysäköinti sijoittuu Lokirinteen katualueen länsireunalle, sekä Espoonlahdenkadun varrelle, yhteensä noin 5-7 autopaikkaa. Asemakaavassa autopaikkoja tulee rakentaa vähintään seuraavasti: - 1ap / 130 k-m 2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - 1ap / 200 k-m 2 liiketilojen kerrosalaa - 1ap / 75 k-m 2 toimisto- ja työtilojen kerrosalaa Yleistä pysäköintiä tulee toteuttaa 1ap / k-m 2 asuntokerrosalaa. Laskennallinen määrä on 7-8 autopaikkaa. Pelastusreitit ja puomitikasautojen nostopaikat sijaitsevat osin tontilla, osin katualueella, johtuen tiiviistä kaupunkimaisesta korttelirakenteesta. Majakkaniityn puistoalueelle sijoittuu lisäksi varaus tornirakennuksen sammutuspaikalle. Kaupunkikuva Asemakaavan muutosalue muodostuu kahdesta rakennusmassasta: 4-kerroksisesta lamellitalosta sekä 22-kerroksisesta tornirakennuksesta. Matala rakennus mukautuu olemassa olevaan massaan ja muodostaa Lokirinteelle rauhallisen matalan katutilan, jonka valo-olosuhteet eivät merkittävässä määrin muutu nykytilanteesta. Lisäksi korttelipihalle saadaan luonnonvaloa lännestä, iltapäiväauringon suunnasta. Korttelin

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 62 korkea rakennus muodostuu vahvana Espoonlahden tulevan metrokeskustan maamerkkinä ja porttiaiheena, saavuttaessa urheilupuiston suunnasta. Asemakaavamääräyksissä edellytetään kaupunkikuvasta huolehtimista: Julkisivujen tulee olla korkeatasoiset ja kaupunkikuvaa rikastuttavat. Julkisivuissa tulee käyttää yhtenäisen aiheen muodostavia taideaiheita tai kuviointia. Kadun puolen sisäänkäyntejä ja niiden ympäristöä sekä katutason kerroksen jäsentelyä tulee korostaa kaupunkikuvassa. Lisäksi tornirakennuksen kohdalla (ak-1) edellytetään Espoon kaupungin korkean rakentamisen periaatteiden mukaisesti rakennuksen jalustan, rungon ja huipun muodostamista. Tornirakennuksen neljä alinta kerrosta tulee toteuttaa siten, että ne erottuvat ylemmistä kerroksista ja niiden tulee muodostaa matalamman rakennusosan kanssa yhtenäinen ja tornin rungosta erottuva massa. Kerrokset 2-4 tulee toteuttaa kerroskorkeudeltaan sellaisiksi, että ne mahdollistavat tilojen muuttamisen myös liike- tai toimistotiloiksi. Ylimpiin kerroksiin edellytetään toteutettavan asukkaiden yhteistiloja. Varjostustutkielman johtopäätökset: Asemakaavan valmistelun yhteydessä on tehty varjostustarkastelu (Avanto Arkkitehdit, 2016), jossa on tutkittu varjostusolosuhteita tarkastelemalla keskimääräistä tilannetta kevät- ja syyspäivän tasauksen osalta (20.3/22.9) sekä keskikesän tilanteessa (20.6). Tarkastelussa rakennukset eivät varjosta olevia rakennuksia muuten kuin hyvin pieneltä osalta Lokirinne 2 rakennuksen kohdalla aamun tilanteessa (20.3./22.9). Pääasiassa varjot lankeavat Amiraalinmäen etelärinteessä olevien pysäköintialueiden suuntaan sekä iltapäivän ja ilta-ajan varjot terveyskeskuksen suuntaan. Koska terveyskeskuksen palvelut sijoittuvat pääasiassa aamu- ja päiväkäyttöön, on tornin varjostuksen tuottama haitta käyttäjille melko vähäistä. Näiltä osin tornin sijainti myös suhteessa muuhun olevaan ja tulevaan asuntorakentamiseen on lähes optimaalinen. Melu-, ilmanlaatu ja tuulisuus Melu Asemakaavan muutoksen yhteydessä on tehty meluselvitys (Ramboll Oy, 2016), jonka mukaan julkisivuihin ei kohdistu asemakaavassa huomioitavaa lisä-ääneneristystarvetta. Parvekkeet tulee lasittaa kadun puoleisilla julkisivuilla kaikissa rakennuksissa. Ulko-oleskelualueiden päivämelutason vaatimus 55 db täyttyy leikki- ja oleskelualueiden osalta sekä nyky-, että ennustetilanteissa. Ilmanlaatu Kaikki asuinrakennukset sijoittuvat vähintään minimietäisyydelle ilmanlaadun suositusetäisyyksistä (HSY 2014). Asemakaava-alueen ilmanlaatuun vaikuttavat Espoonlahdentien ja Espoonlahdenkadun liikennemäärät. Ilmanlaatutarkastelussa on huomioitu vuoden 2040 ennustetilanne sekä joukkoliikenteen käytön painotus 200 metrin

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 62 vyöhykkeellä metroasemasta ja linja-autoterminaalista. Suositusetäisyys (21 m) täyttyy ilmanlaadun kannalta kuormittavammalta Espoonlahdentieltä (ennustetilanne ajoneuvoa / vrk), aivan tornirakennuksen eteläisintä kulmaa lukuun ottamatta. Espoonlahdenkadulla suositusetäisyys (10 m) täyttyy myös. Kaava-alueella ei ole herkkiä toimintoja, eikä asemakaavamääräyksissä ole edellytetty erityistoimenpiteitä ilmanlaadun osalta. Tuulisuus Tuulen vaikutuksista korkean rakentamisen yhteydessä pyydettiin asiantuntijalausunto (Ramboll, 2016). Muutoksen alaisessa korttelissa voidaan olettaa, ettei tuuli aiheuta siellä merkittävää epämukavuutta. Asemakaavamääräyksessä 7 edellytetään rakennusluvan yhteydessä tehtäväksi tarkempi tuulisuusselvitys ja toteuttaa tarpeen niin edellyttäessä, katos ja suojarakenteita suojaamaan katutilaa ja oleskelupihaa siten, että niissä saavutetaan olosuhteet huomioiden paras mahdollinen mukavuusluokka. Muut suunnitelmat Asemakaavoituksen lähtökohtana on ollut Espoonlahdenkadun katu- ja kunnallistekninen suunnitelma, joka on laadittu kauppakeskus Lippulaivan kaavoituksen yhteydessä (Ramboll / Espoon kaupunki, 2015). Toteutus ja vaiheistus Alueen toteutus voi käynnistyä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Majakkaniityn tehtävät ensimmäisen vaiheen toimenpiteet, eli kaavamuutoksen välittömät vaikutukset olemassa oleviin maastonkorkoihin ja puiston jalankulku- ja polkupyöräyhteyksiin, toteutetaan samalla kuin asuinkortteli. Muilta osin Majakkaniityn puiston rakentamisesta ei ole tehty suunnitelmia. Sopimukset Asemakaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta kaupungin ja Espoon Asuntojen välillä. Lisäksi tehtävistä maanvaihdoista tehdään sopimus, missä kaupunki saa osia nykyisestä korttelista katualueeksi ja korttelialueeseen liitetään vastaavasti osia nykyisestä Majakkaniityn puistoalueesta. Sopimuksista neuvottelee tonttiyksikkö. Kaavatalous Asemakaavan voidaan arvioida olevan kaavataloudellisesti kannattava. Kaupunki saa maanmyyntituloa ja maankäyttömaksuja. Asemakaavan tehokkaampi uusi rakentaminen ei edellytä kunnallistekniikan uusimista. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % (3 600 euroa) ja kuulutuskustannuksista 2/3 (1 533,33 euroa).

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 62 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija(t) - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / / Rakennuskiellon määrääminen Kivenlahden osayleiskaavan alueella Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh Seija Lonka, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 määrää rakennuskiellon Kivenlahden osayleiskaavan alueella, mikä koskee kortteleita sekä yleisine alueineen kaavan laatimista varten viiden vuoden ajaksi saakka maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n 1 momentin nojalla. Kielto ei koske korjausrakentamista, jota koskevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan voi rakennusvalvontaviranomainen ratkaista kuultuaan kaavoitusviranomaista. 2 samalla kaupunkisuunnittelulautakunta määrää päätöksen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n nojalla. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 6 Kivenlahti, rakennuskieltoalue Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistämisestä. Kaavan käynnistämisestä on ilmoitettu mm. vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Kivenlahden metroaseman vaikutusalueen kaupunkirakenteen tiivistämisellä on tulevaisuudessa iso merkitys valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisten asuntotuotantotavoitteiden saavuttamisessa. Alueen maankäytön tehostaminen varsinkin Länsiväylän pohjoispuolella vaatii yleiskaavatasoisia tarkasteluja mm. Kiviruukin teollisuusalueella, koska alueella voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan maankäyttö ei ota riittävästi kantaa metron toteuttamiseen liittyviin maankäytön muutostarpeisiin.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 62 Metron jatkon rakentaminen on alkanut vuonna 2014 ja metron on tarkoitus kulkea Kivenlahteen saakka vuoden 2020 jälkeen. Esitys rakennuskieltoalueeksi: Rakennuskielto Osayleiskaavatyötä varten alueelle on perusteltua asettaa maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto. Tämän perusteluna on antaa suunnittelurauha kaavoittamiselle kunnes on luotu edellytykset kaavan mukaiselle rakentamiselle. Rakennuskiellolla turvataan suunnittelun kohteena olevan alueen kehittyminen kunnan maankäyttötavoitteiden mukaisena ja varmistetaan, etteivät olemassa olevat suunnitteluedellytykset heikkene. Rakennuskiellosta on mahdollista hakea poikkeusta, mikäli luvitettava toiminta on alueen tuleva maankäyttö huomioon ottaen soveliasta. Tämä edellyttää kuitenkin aina kaavoitusviranomaisen kannan ottoa. Rakennuskielto on voimassa viisi vuotta. Aikaa voidaan pidentää kaavoituksen ollessa kesken. Rakennuskielto päättyy ennen asetettua määräaikaa, jos yleiskaava tulee sitä ennen lainvoimaiseksi. Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 7 :n 5 -kohdan mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu rakennuskiellon määrääminen alueelle, jolla yleiskaavan laatiminen on vireillä. Tiedoksi - Uudenmaan ELY -keskus, ote - Espoon rakennusvalvontakeskus - Saija Juntunen, Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / / Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmaksi vuosille (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh Päivi Ahlroos, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 toteaa, että Espoon kaavoitusohjelma sekä kaavoituksen työohjelma ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa, 2 hyväksyy liitteenä olevan esityksen kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioksi vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmaksi vuosille esitettäväksi kaupunginhallitukselle ja 3 oikeuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään teknisiä tarkistuksia talousarvioesitykseen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Kai Lintusen, jäsen Kimmo Oilan, jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen ja jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaavoituksella vaikutetaan ratkaisevasti kaupungin tulostavoitteiden saavuttamiseen. Kaavoitus tuottaa maankäyttömaksujen ja maanmyyntitulojen sekä verotulojen kautta erittäin suuren osan kaupungin tuloista. Meneillään on useita kehittämistoimia, jotka ovat edistäneet kaikkien tulostavoitteiden saavuttamista. MAL-tavoitteiden lisäksi valtuusto on edellyttänyt mm. pientalokaavoituksen ja omatoimiseen rakentamiseen osoitettavien pientalotonttien lisäämistä sekä Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan kiirehtimistä. Samanaikaisesti näitä tulostavoitteita toteuttavia henkilöitä on kuitenkin jouduttu kohdentamaan useisiin Etelä-Espoon kerrostalokaavoituksen ja etenkin metrokäytävän vaativiin ja sinänsä tärkeisiin kaavoitustehtäviin.

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / 62 Jotta asetettuihin tavoitteisiin kyetään pääsemään, pitää kaupunkisuunnittelulautakunta välttämättömänä, että vuosille lisätään esittelijän ehdotukseen verrattuna teknisen toimialan käyttöön määräaikaisesti euroa / vuosi siten, että se voidaan joustavasti käyttää henkilöstön lisäpalkkaamiseen, asiantuntijapalvelujen ostoon sekä muihin toimintoja kehittäviin ja tuottavuutta lisääviin kuluihin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, että voidaanko esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 totesi, että Espoon kaavoitusohjelma sekä kaavoituksen työohjelma ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa, 2 hyväksyi liitteenä olevan esityksen kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioksi vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmaksi vuosille esitettäväksi kaupunginhallitukselle päätöksen seuraavan kohdan mukaisesti muutettuna. 3 Kaavoituksella vaikutetaan ratkaisevasti kaupungin tulostavoitteiden saavuttamiseen. Kaavoitus tuottaa maankäyttömaksujen ja maanmyyntitulojen sekä verotulojen kautta erittäin suuren osan kaupungin tuloista. Meneillään on useita kehittämistoimia, jotka ovat edistäneet kaikkien tulostavoitteiden saavuttamista. MAL-tavoitteiden lisäksi valtuusto on edellyttänyt mm. pientalokaavoituksen ja omatoimiseen rakentamiseen osoitettavien pientalotonttien lisäämistä sekä Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan kiirehtimistä. Samanaikaisesti näitä tulostavoitteita toteuttavia henkilöitä on kuitenkin jouduttu kohdentamaan useisiin Etelä-Espoon kerrostalokaavoitukseen ja etenkin metrokäytävän vaativiin ja sinänsä tärkeisiin kaavoitustehtäviin. Jotta asetettuihin tavoitteisiin kyetään pääsemään, pitää kaupunkisuunnittelulautakunta välttämättömänä, että vuosille lisätään esittelijän ehdotukseen verrattuna teknisen toimialan käyttöön määräaikaisesti euroa / vuosi siten, että se voidaan joustavasti käyttää henkilöstön lisäpalkkaamiseen, asiantuntijapalvelujen ostoon sekä muihin toimintoja kehittäviin ja tuottavuutta lisääviin kuluihin,

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / 62 4 oikeutti kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään teknisiä tarkistuksia talousarvioesitykseen. Oheismateriaali Selostus - Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuosille meno-tulolajeittain - Kaupunkisuunnittelukeskuksen palvelut ja toiminnan kehittäminen TA-kirjan teksti Henkilöstösuunnitelma KSK Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2017 on käyttötalouden tulojen osalta 0,5 milj. euroa ja menojen osalta 10,303 milj. euroa. Talousarvioesitys on tehty valtuustossa hyväksyttävään ja toimialan jakamaan määrärahakehykseen. Espoo-strategian mukaiset tuloskortit laaditaan vuoden loppuun mennessä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta. Valmistelun lähtökohdat ja aikataulu Kaupunginhallitus on käsitellyt vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehystä sekä tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määräämistä vuodelle Valtuusto hyväksyy tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja - tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi. Valtuusto hyväksyy myös vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys ja -suunnitelma vuosille käyttötalouden osalta, virkoja ja toimia koskevat esitykset sekä henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä ja Valtuustossa asiasta päätetään Espoo-tarinan mukaisten tavoitteiden laadinta ja toimeenpano Espoo-tarinaa toteutetaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla sekä toimialojen ja tulosyksiköiden laatimilla tarinoilla ja tuloskorteilla. Vuonna 2017 keskeisiä tavoitteita ovat Espoo-tarinan mukaisten valtuustokauden tavoitteiden toteuttaminen, kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa ja tuottavuuden parantaminen.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 62 Toimialojen tuloskorttien laadinta noudattaa talousarvion valmistelun aikataulua. Tulosyksiköiden tuloskortit laaditaan vuoden loppuun mennessä. Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteet ja strategian painopistealueet Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Teknisen ja ympäristötoimen keskeisimmät tehtävät liittyvät kaupungin infrastruktuurin ja palvelutilojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja kunnossapitoon. - Länsimetron ja sen toisen vaiheen rakentaminen (Länsimetro Oy) - kaupunkikeskusten ja metrovyöhykkeen kehittäminen - asuntotuotannon ja infra -hankkeiden edellytysten parantaminen - rakentamisen investoinnit - tilakustannusten alentaminen - toiminnan tuottavuuden parantaminen Sähköisiä palveluja, toimintatapoja ja asiakaspalvelua kehitetään. Toimintaprosesseja nopeutetaan digitalisointia lisäämällä ja toimintatapoja sujuvoittamalla. Johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Johtamista kehitetään ESJO:n tulosten mukaisesti. Kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeisiä tavoitteita ja kaupunkisuunnittelukeskuksen tarinaa on käsitelty lautakunnassa kesäkuussa vuosien talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohtien käsittelyn yhteydessä. Seurantaraportti I / 2016 on käsitelty lautakunnassa Käyttötalouden kehys Vuosien käyttötalouden tulo- ja menokehyksen valmistelun lähtökohtana on ollut vuoden 2015 tilinpäätös sekä vuoden 2016 talousarvio ja sen toteutumisesta laadittu ennuste vuoden loppuun. Käyttötalouden kehyksessä on otettu huomioon TATU -toimenpiteiden ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksia toimialojen määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimintatulotavoitetta on nostettu asiakasmaksutuloja ja maankäytön tuloja lisäämällä. Menoissa on varauduttu suurten hankkeiden valmistumisen kustannuksiin. Länsimetro ja Espoon sairaalan toiminta käynnistyvät alkuvuodesta Konsernipalvelujen sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden budjetit on laadittu siten, että ne tuottavat nollatuloksen ja palveluiden hinnat alenevat tai pysyvät vuoden 2016 tasolla (pl. ateriapalvelut). Tuottavuushyödyt siirtyvät sisäisen hinnoittelun kautta peruspalveluihin. Käyttötalouden kehyksen toteutumisen edellytyksenä on jatkuva tuloksellinen tuottavuuden kehittämistyö. Teknisen ja ympäristötoimen määrärahakehys vuonna 2017 Vuonna 2017 teknisen ja ympäristötoimen menokehys ilman nettositovia yksiköitä on 184,178 milj. euroa ja tulokehys 145,281 milj. euroa. Nettositovien yksiköiden 415 Ulkopuoliset työt, 418 Rakentamisen sisäiset

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 62 palvelut sekä 45 Rakennuslautakunta meno- ja tulokehys on 67,311 milj. euroa. Kiky -sopimuksen vaikutus teknisen ja ympäristötoimen menokehykseen on 0,867 milj. euroa. Sopimuksen vaikutus yksiköiden menoihin on vähennetty menokehyksestä. Kilpailukykysopimus alentaa henkilöstökuluja. Lomarahoja leikataan 30 prosenttia määräajaksi, mikä alentaa maksettavien lomarahojen määrää. Myös sotumaksut alenevat. Palkkahinnan laskentaperusteena on käytetty nollaprosentin kasvua. Sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden palveluhinnat ovat tuottavuustavoitteiden mukaisesti pääosin laskeneet tai pysyneet vuoden 2016 tasolla. Toimiala on jakanut määrärahakehyksen yksiköille talousarvioesityksen valmistelua varten. Määrärahakehys on tiukka ja sen toteutuminen edellyttää, että yleinen kustannustason kehitys on maltillista, toiminnan tuottavuus paranee ja TATU -ohjelman tavoitteet saavutetaan. Tämän lisäksi on tarkasteltava palvelutasoa ja palvelutarjontaa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2017 ja toimintasuunnitelma vuosille Lautakunnan talousarvioesitys ja henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminta ja toiminnan kehittäminen Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämis- ja liikennesuunnitelmia, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia, taloudellisesti edullisia ja vastaavat espoolaiselle kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia ja ovat valmiita toteutettaviksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus vastaa seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyössä (MAL -sopimus) kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeiset tavoitteet Espoon kaavoitusohjelma sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelma 2016 ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2016 seurantaraportti on käsitelty lautakunnassa

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / 62 Valtuustokaudella kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymää kaavoitusohjelmaa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää konkreettista, kohdetasoista työsuunnitelmaa. Vuoden aikana seurataan erityisesti priorisoituja kaavakohteita ja raportoidaan mahdollisista poikkeamista. Lautakuntasopimus täydentää valtuustosopimusta yksityiskohtaisemmilla tavoitteilla ja täsmentää lautakunnan tahtotilaa ja painotuksia kaavoituksen osalta. Valtuusto- ja lautakuntasopimuksessa määriteltyjen kaupunkisuunnittelua koskevien tavoitteiden toteumaa ja toimenpiteitä arvioidaan ja raportoidaan lautakunnalle vähintään kerran vuodessa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen vuonna Toimintakate on talousarvion mukainen - Lupien käsittelyajoissa tavoiteaikatauluna on 4 kk ja lupajonot on purettu. Yhteistyötä rakennusvalvontakeskuksen kanssa rakentamisen kokonaisaikataulujen lyhentämiseksi jatketaan. - Sähköistä asiointia lisätään tavoitteena sähköisesti haettujen ja käsiteltyjen lupien määrän kasvu - Asiakastyytyväisyyden osalta tavoitteena on tulosten paraneminen vuonna 2017 toteutettavassa asiakastyytyväisyystutkimuksessa - Johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Työhyvinvointimatriisin tavoitearvo kehittyy myönteisesti. Yksikkö on osallistunut ESJO -pilottihankkeeseen. Kaavoitusohjelmaan sisältyvät keskeiset tuottavuusmittarit Tunnusluvut Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Vuotuinen MAL -tavoite Espoon osalta asuinrakennuskaavojen osalta on k-m² (kunnassa hyväksyttyjen asemakaavojen asuinkerrosala), mikä vastaa asunnon vuosituotantoa. Ennusteen (S I) mukaan MAL -tavoite tullaan tänä vuonna saavuttamaan. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on laadittu vuosille neljän vuoden asemakaavoitusohjelma, jolla tavoitteeseen pääsy varmistetaan. Ohjelmaa esitellään säännöllisesti kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaavoitusta kohdennetaan erityisesti saavutettavuusvyöhykkeille

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / 62 SAVU I-III, joilta alueilta hyväksytyt kaavat lasketaan mukaan seurantatilastoon. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstöä oli heinäkuun lopussa 134. Vähennystä oli neljä työntekijää edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Joulukuussa muutettiin kaupunginhallituksen päätöksellä vakanssit erikoissuunnittelijaksi ja asemakaavainsinööriksi, samalla vakansseja lakkautettiin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelu on yhdistetty teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalveluun alkaen, jolloin kaksi vakanssia siirtyi pois yksiköstä. Kaupunkisuunnittelukeskukseen on palkattu useita määräaikaisia työntekijöitä (harjoittelijoita ja opiskelijoita). Kaavoituksen suoritemäärät ja maankäytöllisten tavoitteiden toteutuminen edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamiselta sujuvia prosesseja. Henkilöstövoimavaran riittävyys varmistetaan muutostilanteessa joustavuudella ja moniosaamista tukemalla. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimintayksiköihin ei vuoden 2017 talousarviossa esitetä perustettavaksi uusia vakansseja. Vapaita vakansseja pyritään muuttamaan paremmin toimintaa tukeviksi. Henkilöresurssit pysyvät tulevina vuosina nykyisellä tasolla. Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstösuunnitelma on oheismateriaalina. Kaupunkisuunnittelulautakunnan määrärahakehys vuodelle 2017 ja talousarvioesitys vuosille Määrärahakehys vuosille Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2017 on valmisteltu toimialan jakamaan määrärahakehykseen. Tulokehys on 0,5 milj. euroa. Tuloarviota on nostettu 0,1 milj. euroa vuodesta 2016 vuoden 2015 toteuman ja vuoden 2016 tuloennusteen perusteella. Lautakunnan menokehys vuodelle 2017 on 10,303 milj. euroa. Kiky -sopimuksen vaikutus henkilöstömenoihin on vähennetty lautakunnan määrärahakehyksestä. Tulot ja menot vuosille on budjetoitu vuoden 2017 tasolla.