Henkilöstötilinpäätös

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilömäärä vuoden lopussa Henkilömäärä kuukausittain HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuodet osastoittain Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin HENKILÖSTÖN RAKENNE Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Henkilöstöryhmät PALKKAUS TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TYÖAIKA Työaikapankki Saldovapaat Etätyö OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI Työtyytyväisyys Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen Työterveyshuolto Sairaus- ja tapaturmapoissalot HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Poistuma Eläke-ennuste

3 1. JOHDANTO Museoviraston henkilöstötilinpäätös on henkilöstövoimavaroja kuvaavista tilastotiedoista laadittu yhteenveto, joka sisältää viraston henkilöstöön liittyvät keskeiset tiedot ja tunnusluvut. Tietojen avulla kuvataan henkilöstöön liittyvien asioiden nykytilaa ja kehityssuuntaa käyttäen apuna vertailutietoja muusta valtionhallinnosta. Museovirastossa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1996 alkaen. Tilastoaineiston valinta ja luokitukset pohjautuvat valtiovarainministeriön vuonna 2001 julkaisemaan käsikirjaan Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös. Lukuihin sisältyvät kaikki virastoon palvelussuhteessa olleet henkilöt. Luvuissa ei ole mukana siviilipalvelusmiehiä, palkkionsaajia eikä palkattomia harjoittelijoita. Pyöristyksistä johtuen loppusummat saattavat poiketa sarakkeiden summista. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnasta vastaa Laki- ja henkilöstöpalvelut yksikkö. Tietolähteet Palkka- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Personec FV Valtionhallinnon henkilöstötietojärjestelmä Tahti Museoviraston tilinpäätös Raindance-työajanseuranta Museoviraston intranet ONNI-kehittämisryhmän vuosikertomus HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa Museoviraston henkilöstön määrä pysyi vuonna 2014 edellisvuotisella tasolla. Muutoksia henkilöstömääriin ja henkilöstön tehtäviin aiheuttivat kertomusvuonna Museoviraston kiinteistöjen hallinnan siirto Senaattikiinteistölle ja Metsähallitukselle, Journalistisen kuva-arkiston perustaminen Kuvakokoelmat-yksikköön sekä Suomen kansallismuseon organisaation päivitys, joka tuli voimaan marraskuun alusta lukien. Vuoden 2014 lopulla Museoviraston palveluksessa oli 265 henkilöä ( ) Henkilöstön lukumäärä ( Personec FV)

4 2.2. Henkilömäärä kuukausittain Museoviraston toiminnan luonteesta johtuen viraston henkilömäärissä on suuria kausivaihteluita. Kesäkaudella viraston palveluksessa on huomattavasti enemmän henkilöstöä kuin talvikaudella. Talvikaudella henkilöstömäärä oli noin 260, mutta esimerkiksi elokuussa 2014 virastossa työskenteli 404 henkilöä. Osa museokohteista on avoinna vain kesäaikaan, joten kesäkaudeksi palkataan kausiluonteista henkilöstöä museoiden avoinnapitotehtäviin. Myös suurin osa määräaikaisista tutkimusja inventointihankkeista sekä muinaisjäännösten hoitotöistä tehdään kesäkauden aikana. Koko vuoden aikana palkkoja ja palkkioita maksettiin 602 henkilölle.siviilipalvelusta virastossa suoritti 11 henkilöä. Koko- ja osa-aikaisten määrä kuukausittain 2014 Tahti Kokoaikaiset Osa-aikaiset 3. HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuosia oli kertomusvuonna yhteensä 292,5. Kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta 6,1 henkilötyövuotta, - 2,1 prosenttia. Vuonna 2014 koko valtion henkilötyövuosimäärä väheni -2,2 prosenttia. Kulttuuripalveluiden 2 vertailuryhmän henkilötyövuodet vähenivät -22,8 prosenttia Valtion taidemuseon muuttuessa Kansallisgalleriaksi ja siirtyessä valtion budjettitalouden ulkopuolelle vuoden 2014 alusta lukien. Vuoden 2012 sopeuttamistoimien seurauksena Museoviraston henkilötyövuodet vähenivät -67,2 henkilötyövuotta. Vuosina 2013 ja 2014 toiminta vakiinnutettiin henkilöstöleikkausten jälkeiselle tasolle. Henkilötyövuosien määrä vaihtelee kuitenkin vuosittain kunakin vuonna toteutettavien määräaikaisten hankkeiden mukaisesti. Henkilötyövuosia on seurattu operatiivisen henkilötietojärjestelmän tuottamien raporttien avulla vuodesta 1997 alkaen, nyt siis 18 vuoden ajan. Tämän seurantajakson aikana henkilötyövuosien määrä oli suurimmillaan vuonna 2003 ja pienimmillään vuonna Henkilötyövuositiedot Personec FV 2 Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä vuonna 2014 Museoviraston lisäksi Arkistolaitos, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Näkövammaisten kirjasto, Taiteen edistämiskeskus ja Varastokirjasto, yhteensä 782 henkilöä

5 Henkilötyövuosien lukumäärä Henkilötyövuodet osastoittain Henkilötyövuosien kokonaismäärä väheni kertomusvuonna -6,1 henkilötyövuotta. Vuoden aikana tapahtui jonkin verran muutoksia eri osastojen henkilötyövuosien määrässä. Arkisto- ja tietopalvelut osaston henkilöstömäärä lisääntyi, kun Journalistisen kuva-arkiston perustamiseen liittyen perustettiin alkuvuodesta 2014 kuusi uutta virkaa. Kiinteistöjen hallinnan siirto aiheutti muutoksia Kulttuuriympäristön hoito osaston tehtäviin ja vähensi myös osaston henkilömäärää, josta osa siirtyi Kulttuuriympäristön suojelu osastolle. Kokonaishenkilötyövuosiin vaikuttaa aina myös kunkin vuoden aikana käynnissä olleiden määräaikaisten hankkeiden määrä. Vuonna 2014 Suomen kansallismuseon (SKM) osuus henkilötyövuosista oli 41,3 prosenttia, Kulttuuriympäristön suojelu osaston (KYS) osuus 13,9 prosenttia, Kulttuuriympäristön hoito osaston (KYH) osuus 19,0 prosenttia, Arkisto- ja tietopalvelut osaston (ARTI) osuus 16,4 prosenttia sekä Pääjohtajan ja Tukipalveluiden osuus yhteensä 9,5 prosenttia. Henkilötyövuodet osastoittain vuonna 2013 ja 2014 Vuosi Suomen kansallismuseo (SKM) 125,9 42,2 % 120,7 41,3 % Kulttuuriympäristön suojelu (KYS) 35,9 12,0 % 40,6 13,9 % Kulttuuriympäristön hoito (KYH) 71,7 24,0 % 55,5 19,0 % Arkisto- ja tietopalvelut (ARTI) 38,0 12,7 % 47,8 16,4 % Tukipalvelut (TUKI) ja Pääjohtaja yht. 27,2 9,1 % 27,9 9,5 % Yhteensä 298,6 100,0 % 292,5 100,0 % 9,5 % Henkilötyövuodet osastoittain ,4 % 19,0 % 41,3 % 13,9 % 1. SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI ja 7. PJ 5

6 3.3. Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Vakinaisten henkilötyövuosien osuus kaikista henkilötyövuosista oli kertomusvuonna 71 prosenttia ja määräaikaisten henkilötyövuosien osuus 29 prosenttia. Edellisestä vuodesta vakinaisten henkilötyövuosien suhteellinen osuus oli hieman vähentynyt. Vuonna 2013 vakinaisia henkilötyövuosia oli 72,7 prosenttia ja määräaikaisia 27,3 prosenttia.tähän vaikuttaa ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen määräaikaisten hankkeiden määrä. Kertomusvuonna KYH-osaston henkilötyövuosista määräaikaisia oli lähes puolet. Tämä johtuu siitä, että KYH-osaston toimintaan kuuluu Muinaismuistolain 15 ja 13 :n mukaisten arkeologisten kenttäpalvelujen tuottaminen sekä muinaisjäännöskohteiden hoitotyöt. Nämä projektiluontoiset tehtävät hoidetaan pääosin kesäkaudella kuhunkin hankkeeseen palkattavalla työvoimalla. Myös Suomen kansallismuseo -osastolla määräaikaisten osuus on huomattava, koska kesämuseoiden avoinnapito tapahtuu pääosin kausiluonteisen työvoiman avulla. Vakinaisten ja määräaikaisten henkilötyövuosien osuudet osastojen henkilötyövuosista Vakinainen 2. Määräaikainen Yhteensä Htv / lkm Yhteensä %-osuus Htv / lkm %-osuus Htv / lkm %-osuus 1. SKM 81,8 67,7 % 38,9 32,3 % 120,7 100,0 % 2. KYS 36,9 90,8 % 3,8 9,2 % 40,6 100,0 % 3. KYH 29,6 53,4 % 25,8 46,6 % 55,5 100,0 % 4. ARTI 38,2 79,9 % 9,6 20,1 % 47,8 100,0 % 6. TUKI 20,2 75,3 % 6,7 24,7 % 26,9 100,0 % 7. PJ 1,0 100,0 % 0,0 % 1,0 100,0 % Kaikki yht. 207,7 71,0 % 84,8 29,0 % 292,5 100,0 % Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet osastoittain Määräaikaiset Vakinaiset SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI 7. PJ 6

7 3.4. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin Henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 292,5. Henkilötyövuodet vähenivät edellisestä vuodesta -2,2 prosenttia.viraston tulossopimuksessa oli tavoitteeksi asetettu 320 henkilötyövuotta, joten tavoite alitettiin selvästi. Viraston omilla toimintamäärärahoilla toteutettujen henkilötyövuosien osuus oli 265,8 henkilötyövuotta. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 4,5 henkilötyövuotta (1,7 %). Muinaismuistolain 15 :n ja 13 :n velvoittamana tuotettujen henkilötyövuosien määrä oli 13,9 (vähennystä -8,5 henkilötyövuotta eli -38,1 %). Henkilötyövuodet jakautuivat rahoituslähteittäin tarkasteltuna siten, että omin toimintamäärärahoin palkattujen osuus oli 90,8 %, muinaismuistolain 15 ja 13 mukaisen rahoituksen osuus 4,7 %, työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen osuus 3,4 % ja muun ulkopuolisen rahoituksen osuus 1,0 %. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin (Personec FV) Rahoituslähde %-osuus 2014 Muutos lkm Muutos-% Toimintamenot ja mom ,7 261,3 265,8 90,9 % 4,5 1,7 % Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus 15,4 22,4 13,9 4,7 % -8, % Muu ulkopuolinen rahoitus 5,8 3,1 2,9 1,0 % -0,2-6,8 % TEM rahoitus 6,6 11,8 10,0 3,4 % -1,8-15,4 % Yhteensä 293,5 298,6 292,5 100,0 % ,1 % Muu ulkopuolinen rahoitus: kunnat, yritykset, EU-projektit, yhdistykset ja säätiöt, muut virastot,harjoittelijat TEM rahoitus: työllisyystyöohjelma, TM palkkaukset Vuonna 2007 Museoviraston henkilötyövuosien määrä oli 433,3. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet vuodesta 2007 vuoteen 2014 verrattuna yhteensä 32,5 prosenttia eli 140,7 henkilötyövuotta. Lukumääräisesti suurin muutos on tapahtunut toimintamenoin rahoitetuissa henkilötyövuosissa, jotka ovat vähentyneet -79,1 henkilötyövuotta Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin (Personec FV) TEM rahoitus Muu ulkopuolinen rahoitus Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus Toimintamenot ja mom

8 4. HENKILÖSTÖN RAKENNE 4.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa Museoviraston palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 265 henkilöä (Tahti). Vakinaisessa 3 palvelussuhteessa oli 218 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 47 henkilöä. Lukuihin ei sisälly vuoden lopussa palkattomalla virkavapaalla olleita henkilöitä. Henkilöstö osastoittain (Personec FV) Osasto Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo 84 38,5 % 19 40,4 % ,9 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 40 18,3 % 4 8,5 % 44 16,6 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 29 13,3 % 6 12,8 % 35 13,2 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 41 18,8 % 13 27,7 % 54 20,4 % 6. Tukipalvelut 23 10,6 % 5 10,6 % 28 10,6 % 7. Pääjohtaja 1 0,5 % 0,0 % 1 0,4 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Vuoden lopun henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 82,3 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 17,7 %. Määräaikaisten osuus lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Määräaikaisten osuus on Museovirastossa suurempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin (12,7 %) mutta pienempi kuin kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä (22,5 %). Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 39,1 42,8 41,1 42,0 42,3 30,4 15,9 16,7 17,7 Kulttuuripalvelut 25,8 30,9 32,0 34,1 34,0 26,9 22,9 22,7 22,5 Valtio 25,3 25,6 25,1 25,4 13,7 13,9 13,7 13,6 12,7 Määräaikaiset palvelussuhteet jakautuvat vuoden lopulla määräaikaisuuden perusteen mukaan luokiteltuna seuraavasti: avoimen viran hoito ja viransijaiset 32 %, keskeneräiset virkajärjestelyt 6 %, kausiluonteinen työ 10 %, projektitehtävät 50 % ja työllisyysvaroin palkatut 2 % Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Vuoden lopulla kokoaikaisen henkilöstön osuus oli 93,2 prosenttia ja osa-aikaisten osuus 6,8 prosenttia. Osa-aikaisten osuus pysyi edellisvuotisella tasolla ja on hieman suurempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Kesäkaudella osa-aikaisten osuus on huomattavasti talvikautta suurempi. Suurin osa osaaikaisista työskentelee museoiden ja linnojen avoinnapitoon liittyvissä opastus- ja valvontatehtävissä. Myös määräaikaisiin hankkeisiin palkataan alan opiskelijoita, jotka työskentelevät opintojensa ohessa osa-aikaisesti. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli kaksi henkilöä, osatyökyvyttömyyseläkkeellä kaksi henkilöä ja osittaisella hoitovapaalla yksi henkilö. 3 Vakinaiseksi luetaan henkilö, joka on nimitetty virkaan tai työsuhteeseen toistaiseksi. Määräaikaiseksi luetaan henkilö, joka oli joulukuussa 2014 määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa ja joilla ei ole vakinaista taustavirkaa. Tiedot Personec FV. 8

9 Koko- ja osa-aikaisten määrä (Personec FV) Osasto Koko-aikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo 91 36,8 % 12 66,7 % ,9 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 44 17,8 % 0,0 % 44 16,6 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 33 13,4 % 2 11,1 % 35 13,2 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 51 20,6 % 3 16,7 % 54 20,4 % 6. Tukipalvelut 27 10,9 % 1 5,6 % 28 10,6 % 7. Pääjohtaja 1 0,4 % 0,0 % 1 0,4 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 24,2 25,9 27,3 23,8 21,8 16,0 9,7 6,4 6,8 Kulttuuripalvelut 15,4 16,9 15,7 15,2 13,0 10,5 7,5 6,7 6,5 Valtio 8,4 8,5 8,6 8,6 6,5 6,6 6,3 6,0 5, Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Valtaosa Museoviraston henkilöstöstä on virkasuhteessa. Virkasuhteisen henkilöstön osuus oli vuoden lopussa 89,1 prosenttia, työsopimussuhteisia oli 10,9 prosenttia. Virkasuhteisten osuus oli hieman kasvanut ja oli vuoden lopulla hieman suurempi kuin valtiolla keskimäärin (valtio 2014: 87,4 %). Työsopimussuhteisessa palvelussuhteessa on arkeologisten kenttäpalvelujen henkilöstöä, kiinteistö- ja avoinnapitohenkilöstöä, tuntipalkkaisia oppaita ja museoapulaisia sekä määräaikaisiin hankkeisiin palkattuja raivaus- ja rakennustyöntekijöitä. Tästä syystä kesäkaudella työsuhteisten osuus kasvaa ja esimerkiksi heinäkuussa 2014 työsuhteisten osuus oli 35 prosenttia Sukupuolijakauma Museovirasto on naisvaltainen työyhteisö. Naisia oli vuoden lopussa 181 ja miehiä 84. Naisten osuus henkilöstöstä oli edellisestä vuodesta hieman noussut ja oli kertomusvuoden lopussa 68,3 prosenttia. Miesten osuus oli 31,7 prosenttia. Koko valtiolla naisten osuus henkilöstöstä oli 48,6 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 64,7 prosenttia. Naisten %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 66,7 67,7 68,6 70,8 70,6 71,2 68,2 67,8 68,3 Kulttuuripalvelut 63,7 63,8 65,6 64,9 63,9 64,0 63,7 63,8 64,7 Valtio 49,1 49,8 49,6 49,6 48,8 48,7 48,4 48,7 48, Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Suurimmat ikäryhmät olivat vuoden lopulla vuotiaat ja vuotiaat, joita oli molempia 28,6 prosenttia Museoviraston henkilöstöstä. Koko valtion henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä on vuotiaat. 45 vuotta täyttäneiden osuus oli 64,5 prosenttia. Luku oli hieman pienentynyt edellisestä vuodesta. Vuonna 2010 yli 45-vuotiaiden osuus oli 54,3 prosenttia, vuonna ,8 prosenttia, vuonna ,7 prosenttia ja vuonna ,4 prosenttia. Koko valtionhallinnossa vastaava luku oli vuonna ,3 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 61,6 prosenttia. Vanhempien ikärymien osuutta on Museovirastossa viime vuosina lisännyt määräaikaisen ja kausiluonteisen henkilöstön suhteellisen osuuden väheneminen. 9

10 Henkilöiden lukumäärä ikäryhmittäin (Tahti) Ikäryhmä Miehet Naiset MV yhteensä Valtio Lkm % Lkm % Lkm % %-osuus ,4 % 4 2,2 % 6 2,3 % 1,9 % ,7 % 22 12,2 % 36 13,6 % 16,7 % ,6 % 33 18,2 % 52 19,6 % 24,1 % ,6 % 59 32,6 % 83 31,3 % 31,5 % ,6 % 59 32,6 % 83 31,3 % 24,8 % ,2 % 4 2,2 % 5 1,9 % 1,0 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % 100,0 % Henkilöstön keski-ikä oli hieman alentunut edellisestä vuodeta ja oli vuoden lopussa 48,1 vuotta. Koko valtionhallinnossa keski-ikä oli 46,3 vuotta ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 47,7 vuotta. Valtionhallinnossa keski-ikä on noussut vuodesta 2006 alkaen tasaisesti yhteensä 2,9 vuotta ja Museovirastossa 3,8 vuotta. Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta Tahti Museovirasto 44,3 44,1 44,3 44,2 45,3 46,7 48,9 48,8 48,1 Kulttuuripalvelut 46,2 45,8 46,0 45,7 46,0 47,2 47,8 47,3 47,7 Valtio 43,4 43,7 44,0 44,0 45,6 45,7 45,9 46,1 46,3 Museovirastossa keski-ikää nostaa määräaikaisten määrän väheneminen viime vuosien aikana. Määräaikaisiin ja kausiluonteisiin tehtäviin palkataan useimmiten opiskelijoita ja nämä tehtävät ovat Museovirastossa vähentyneet vastaavana ajanjaksona merkittävästi Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Museoviraston henkilöstön koulutustasoindeksi oli hieman noussut edellisestä vuodesta ja oli vuoden lopussa 5,9 (2013: 5,8). Koko valtionhallinnon henkilöstön koulutustasoindeksi oli alhaisempi, 5,3. Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä indeksi oli 5,6. Viraston henkilöstöstä 58,5 prosentilla on humanistisen alan koulutus. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli virastossa huomattavasti valtion keskimääräistä tasoa enemmän. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon on suorittanut viraston henkilökunnasta 70,2 prosenttia, kulttuuripalveluiden vertailuryhmästä 61,8 prosenttia ja koko valtion henkilöstöstä 45,7 prosenttia. Tutkijakoulutus on viraston henkilöstöstä 5,7 prosentilla, kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 5,0 prosentilla ja koko valtion henkilöstöstöstä 4,5 prosentilla. Koulutusrakenne sukupuolen mukaan (Tahti) Koulutusaste Miehet Naiset Yhteensä %-osuus %-osuus %-osuus Lkm Lkm Lkm Museovirasto Kultt.palvelut Valtio Perusaste ,7 % 3,3 % 2,5 % Keskiaste ,5 % 18,8 % 27,0 % Alin korkea-aste ,5 % 11,6 % 22,4 % Alempi korkeakouluaste ,1 % 14,1 % 13,8 % Ylempi korkeakouluaste ,4 % 42,7 % 27,3 % Tutkijakoulutusaste ,7 % 4,9 % 4,5 % Koulutusaste tuntematon 4,6 % 2,4 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 4 Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua, keskikoulua tai kansakoulua. Keskiasteen koulutukseen kuuluu perusasteen lisäksi 1-3 vuoden opinnot. Keskiasteen koulutukseen luetaan esim. ylioppilastutkinto, 1-3 vuoden ammatilliset tutkinnot ja ammattitutkinnot (esim. artesaani). Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen (esim. artenomi). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät amk-tutkinnot. Tutkijakoulutuksella tarkoitetaan lisensiaatti- ja tohtorintutkintoja. 10

11 60% Henkilöstön koulutusrakenne % 40% 30% 20% 10% 0% Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon Museovirasto Kulttuuripalvelut Valtio Henkilöstön koulutusala ja koulutusaste, lkm (Tahti) Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Yhteensä Yleissivistävä koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Tekniikan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus 1 1 Palvelualojen koulutus 3 3 Muu tai tuntematon koulutusala Yhteensä Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät , Museoviraston oma tehtäväluokitus 5 Museoviraston henkilöstö luokitellaan tehtävien perusteella neljään ryhmään: Asiantuntijat, avustava henkilökunta, kiinteistö- ja avoinnapitohenkilökunta sekä hallintohenkilökunta. Asiantuntijoihin lasketaan pääsääntöisesti ne tehtävät, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa tai vastaavia tietoja ja taitoja. Asiantuntijoita virastossa oli vuoden lopulla 105 eli 39,6 prosenttia koko henkilöstöstä. 5 Henkilöstöryhmät, Museoviraston oma tehtävien mukainen luokitus: Asiantuntijat: amanuenssit, arkistonhoitajat, arkkitehdit, intendentit, erikoisasiantuntijat, erikoistutkijat, erikoissuunnittelijat, museolehtorit, paikkatietoasiantuntijat, rakennuttajat, tietoasiantuntijat, tutkijat, suunnittelijat Avustava henkilökunta: apulaistutkijat, assistentit, atk-tuki, konservaattorit, kuvankäsittelijät, museomestarit, piirtäjät, rakennuskonservaattorit, tutkimusavustajat, työmestarit, valokuvaajat Kiinteistö- ja avoinnapito: kiinteistönhoitajat, kiinteistötyöntekijät, museoapulaiset, näyttelynvalvojat, oppaat, palvelukoordinaattorit, palvelusihteerit, restauroijat, siivoojat, siivooja-vartijat, tapahtumatuottajat, vahtimestarit Hallinto: johto, esimiehet, johdon assistentit, tukipalvelut pääosin 11

12 Substanssitoimintaa avustavaa ja ns. teknistä henkilökuntaa oli vuoden lopussa 75 eli 28,3 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi apulaistutkijat, assistentit, konservaattorit, kuvankäsittelijät, rakennuskonservaattorit ja tutkimusavustajat. Viraston henkilökunnasta vajaat 15 prosenttia hoiti kiinteistönhoitoon ja museokohteiden avoinnapitoon liittyviä tehtäviä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. kiinteistönhoitajat, palvelukoordinaattorit, näyttelynvalvojat, oppaat ja siivoojat. Kiinteistönhallinnan siirtyessä Senaatti-kiinteistöille kiinteistö- ja avoinpitohenkilöstön osuus vähentyi edelleen 17 prosentista 14,7 prosenttiin. Hallintoon lasketaan kuuluvaksi johto, kaikki esimiehet ja tukipalvelut pääosin. Hallintoon kuuluvia oli yhteensä 46. Tehtävien mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (Museoviraston oma luokitus) Osasto Asiantuntijat Avustava Kiinteistö- ja Hallinto (sis. Yhteensä henkilökunta avoinnapito kaikki esimiehet) 1. Suomen kansallismuseo ,9 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,6 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,2 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,4 % 6. Tukipalvelut ,6 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,4 % Yhteensä ,0 % %-osuus 39,6 % 28,3 % 14,7 % 17,4 % 100,0 % Museoviraston tehtävien mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (lkm) SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI 7. PJ Asiantuntijat Avustava henkilökunta Kiinteistö- ja avoinnapitohenkilökunta Hallintohenkilökunta Henkilöstöryhmät , Valtionhallinnon yleinen henkilöstöryhmäluokitus, VPL/tehtävätaso 6 Valtionhallinnon kaikki tehtävät luokitellaan ns. tehtävätasoluokituksen mukaisesti. Luokituksessa on neljä henkilöstöryhmää: johtotason työt, esimiestyöt, asiantuntijatyöt ja toimeenpanevat työt. Tämän luokituksen mukaan viraston henkilöstöstä kuuluu johtoon 3,4 prosenttia, muihin esimiesasemassa 6 Valtion yleinen henkilöstöryhmäluokitus VPL/tehtävätaso: Johtotason työt: viraston työjärjestyksessä mainitut henkilöt, joilla virasto, osasto, yksikkö tai vastaava johdettavanaan. Esimiestyöt: ne asiantuntijat (tehtävätaso 3) tai tehtävätasolle 4 kuuluvat, joiden työajasta yli 50% menee muiden johtamiseen. Asiantuntijatyöt: virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatehtäviä, esimiestehtävien osuus alle puolet työajasta (vaativuuspisteet yli 300 Hay-pistettä tai edellytetään ylempää kk-tutkintoa) Toimeenpanevat työt: sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella, tehtäviin ei yleensä sisälly esimiestehtäviä tai asiantuntijatehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran 12

13 oleviin 7,9 prosenttia, asiantuntijoihin 41,5 prosenttia ja toimeenpanevia tehtäviä hoitaa 47,2 prosenttia henkilöstöstä. Kertomusvuoden aikana tehtävätasojen osuuksista ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtionhallinnon yleisen tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain Osasto Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt Yhteensä 1. Suomen kansallismuseo ,9 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,6 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,2 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,4 % 6. Tukipalvelut ,6 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,4 % Yhteensä ,0 % %-osuus 3,4 % 7,9 % 41,5 % 47,2 % 100,0 % Tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt 7. PJ 5. PALKKAUS Museovirastossa on käytössä tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä. Järjestelmästä on sovittu Museoviraston, opetusministeriön ja henkilöstöjärjestöjen välisessä virkaehtosopimuksessa. Uusittu palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan lukien. Samasta ajankohdasta alkaen tuli voimaan myös siirtymäkausi, joka jatkuu edelleen. Palkkoja korotettiin lukien valtion keskustason sopimukseen sisältyvällä yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 20 euroa kuukaudessa. Yleiskorotus maksettiin elokuun palkanmaksun yhteydessä. Yleiskorotuksen lisäksi keskustason sopimukseen sisältyi virastoerä 0,20 %. Museoviraston palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaan virastokohtaiset palkantarkistuserät käytetään siirtymäkauden vähennyksen rahoittamiseen siten, että siirtymäkauden vähennys pienenee. Siirtymäkausi on voimassa siihen saakka, kunnes uusimuotoisen henkilökohtaisen palkanosan kustannukset on vaiheittain katettu. Rahoitukseen käytetään keskustason sopimuksiin sisältyvät virastokohtaiset palkantarkistuserät yhteensä 3,9 prosentin määrään saakka. Vuoden 2014 lopulla jäljellä olevan vekselin määrä oli 1,57 prosenttia. Keväällä käydyistä henkilökohtaisista tuloskeskusteluista ja suoritusarvioinneista johtuvat palkankorotukset tulivat voimaan sopimuksen mukaan 1.6 lukien ja maksettiin kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Korotusten kustannusvaikutus oli 0,9 prosenttia palkkasummasta. 13

14 Tahti-järjestelmän VPL-tilaston 7 mukaan Museoviraston suhteellinen palkkataso oli lähes samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Suhteellisen palkkatason indeksi oli syyskuussa ,7 ja joulukuussa ,5 (2012: 85,3, ,7), kun vertailujoukkona on koko valtion palkat. Laskennassa ovat mukana kokoaikaiset, täyttä palkkaa saavat valtion palkkausjärjestelmien (VPJ) piirissä olevat palvelussuhteet. Tietoja vertailtaessa on otettava huomioon, että joulukuun VPL-tilastoa ei ollut käytettävissä ja Museovirastossa syyskuun ja joulukuun henkilöstörakenne poikkeavat toisistaan erityisesti kausi- ja projektityöntekijöiden osalta. Tahti VPL 2.1 Ansiot vaativuustasoittain Museoviraston vaativuusluokituksella Ansiokäsite: Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa 9/ Vaativuusryhmä Museovirasto Vertailujoukko valtio (suht.palkkataso=100) Lkm Keskiarvo Mediaani Lkm Keskiarvo Mediaani Suhteellinen palkkataso 2 * * * * , , , , , , , ,7 Yhteensä ,7 7 VPL = Valtion palkkatilastointiluokitus, VM/ Valtiokonttori. 8 Tässä käytetty VPL-tilastoja syyskuulta 2014, koska joulukuun 2014 tilasto ei käytettävissä Valtiokonttorin tietotarkistusten takia. 14

15 6. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tahti-järjestelmän mukaiset Museoviraston kokonaistyövoimakustannukset olivat vuonna 2014 noin 14,2 milj. euroa. (2013: 13,8 milj. euroa, 2012: 13,3 milj.euroa, 2011: 14,8 milj.euroa, 2010: 15,1 milj.euroa). Kokonaistyövoimakustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,2 prosenttia. Kasvu johtui osaltaan palkkakustannusten ja osaltaan välillisten työvoimakustannusten, mm. eläkemaksujen, noususta. Kokonaistyövoimakustannusten %-muutos edellisestä vuodesta Museovirasto 3,9 0,7-5,1-1,4-10,7 3,7 3,2 Kulttuuripalvelut 19,2 2,8 0,1-1,1-2,3 2,5-13,9 Valtio 8,1 4,4-24,8 1,0 1,7 1,1 0,7 Kokonaistyövoimakustannuksista oli vuonna 2014 tehdyn työajan palkkoja 62,7 %, välillisiä palkkoja 19,2 %, sosiaaliturvamenoja 16,2 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 1,8 %. Välillisiin palkkoihin lasketaan mm. lomaraha sekä loma-ajan, koulutusajan, sairausajan ja eräisen palkallisten virkavapausaikojen palkkakustannukset. 1,8 % Työvoimakustannukset 2014 (Tahti) 16,7 % II Tehdyn työajan palkat 19,7 % 61,7 % A Välilliset palkat B Sosiaaliturva C Muut välilliset työvoimakustannukset Tehdyn työajan palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 63,0 61,9 62,8 62,8 61,8 62,7 61,7 Kulttuuripalvelut 60,1 61,2 61,4 61,8 60,1 60,9 57,1 Valtio 63,3 63,4 63,2 61,9 61,9 62,2 61,8 Välillisten palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 16,3 17,5 18,8 18,6 20,1 19,2 19,7 Kulttuuripalvelut 19,4 18,8 19,9 19,6 21,4 21,0 18,4 Valtio 16,4 16,4 16,8 18,5 18,5 18,5 18,2 Sosiaaliturvakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 19,3 18,9 16,8 16,9 16,6 16,2 16,7 Kulttuuripalvelut 18,9 18,4 17,0 16,5 16,4 16,4 15,8 Valtio 18,5 18,4 18,0 17,5 17,3 17,2 17,8 15

16 Palkkojen ns. sivukuluprosentti 9 (välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista) oli 62,0 prosenttia. Palkkojen ns. sivukuluista suhteessa tehdyn työajan palkkoihin (100%) oli välillisiä palkkoja oli 32,0 %, sosiaaliturvamenoja 27,1 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 2,9 %. Palkkojen ns. sivukuluprosentti / Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista Museovirasto 58,8 61,6 59,4 59,2 61,7 59,5 62,0 Kulttuuripalvelut 66,5 63,3 62,9 61,8 66,4 64,2 75,2 Valtio 58,1 57,7 58,2 61,5 61,4 60,8 61,7 Työvoimakustannuserä (Tahti) euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. PALKKASUMMA ,8 131,99 100,00 81,46 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT ,4 100,00 75,76 61,72 A. VÄLILLISET PALKAT ,4 31,99 24,24 19, lomaraha ,8 6,06 4,59 3, vuosiloma-ajan palkat ,4 18,17 13,77 11, lapsen syntymä ja hoito ,2 0,25 0,19 0, sairausajan palkat ,7 3,61 2,74 2, eri virkavapaudet ,1 1,69 1,28 1, reservin kertausharjoitukset 0,0 0,00 0,00 0, koulutusajan palkat ,2 1,74 1,32 1, palkalliset arkipyhät 0,0 0,00 0,00 0, ammattiyhdistystoiminta 3 624,6 0,04 0,03 0, yhteistoiminta 9 536,5 0,11 0,08 0, työsuojelun yhteistoiminta 1 203,9 0,01 0,01 0, virkistystoiminta ,9 0,31 0,24 0,19 B. SOSIAALITURVA ,9 27,08 20,52 16, työnantajan sotu-maksut ,6 2,82 2,14 1, LEL- ja TAEL-vakuutusmaksut 0,0 0,00 0,00 0, vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 0,00 0,00 0, VaEL-eläkemaksut ,6 25,29 19,16 15, tapaturmavakuutusmaksut ,1 0,54 0,41 0, ryhmähenkivakuutusmaksut 3 473,5 0,04 0,03 0, sairausvak. palautukset ,9-1,61-1,22-0,99 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET ,3 2,95 2,24 1, virka- ja suojapuvut ,0 0,28 0,21 0, vapaat matkat 0,0 0,00 0,00 0, koulutus ,2 0,62 0,47 0, työsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, väestönsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, terv.- ja sairaudenhoito ,9 1,02 0,77 0, työpaikkaruokailu ,4 0,44 0,33 0, virk.- ja sosiaalitoiminta ,9 0,26 0,19 0, muut kustannukset ,9 0,34 0,26 0,21 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ,5 62,03 46,99 38,28 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ ,9 162,03 122,76 100,00 Työvoimakustannuslukuihin sisältyy koko palvelussuhteessa oleva henkilöstö, 292,5 henkilötyövuotta. 9 Luku on työvoimakustannusten yleisin mittari ja kuvaa työvoimakustannusten suhdetta sen työajan palkkoihin, jona henkilöstö tekee varsinaisia työtehtäviään. 16

17 Yhden henkilötyövuoden hinta oli Museovirastossa vuonna 2014 Tahti-raportin mukaan euroa (2013: euroa, 2012: euroa, 2011: euroa, 2010: euroa). Henkilötyövuoden keskimääräiseen hintaan vaikuttavia tekijöitä Museovirastossa ovat tehtävätaso, palkkataso sekä määräaikaisten ja osa-aikaisten suhteelliset osuudet. Valtiolla henkilötyövuoden keskimääräinen hinta vuonna 2014 oli euroa. 7. TYÖAIKA Vuonna 2014 tehdyn työajan prosenttiosuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 80,4 prosenttia (2013: 80,5). Koko valtiolla vastaava luku oli 78,2 prosenttia. Tehty työaika lasketaan vähentämällä säännöllisestä työajasta koulutukseen, vuosilomiin, sairauslomiin ja muihin palkallisiin vapaisiin käytetty työaika. Työajan käytössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kertomusvuoden aikana. Vuonna 2014 säännöllinen työaika sisälsi yhteensä 251 työpäivää. Kun vuoden työpäivistä (251) vähennetään päivät, jotka on käytetty vuosilomiin ja lomarahavapaisiin (33 pv), sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin (8,3 pv), koulutukseen (3,2 pv) ja muihin palkallisiin poissaoloihin (4,5 pv), niin vuonna 2014 kokoaikainen henkilö teki Museovirastossa keskimäärin 202 työpäivää. Näin palvelun tuottamiseen, jonka vaatii yhden henkilötyövuoden työpanoksen, tarvitaan 1,24 henkilöä. Vuosilomiin ja lomarahavapaisiin käytetyn ajan osuus (13,3 %) oli hieman lisääntynyt edellisestä vuodesta, mutta oli edelleen pienempi kuin valtiolla keskimäärin (14,8 %). Koulutukseen käytetyn ajan osuus (1,3 %) oli hieman lisääntynyt ja oli edelleen suurempi kuin valtion mediaani (1,0 %). Kertomusvuoden aikana jatkettiin edelleen panostamista osaamisen kehittämiseen, jotta saataisiin sopeuttamistoimien takia vähentyneen henkilöstön osaaminen päivitettyä kaikilta osin uusien tehtävien mukaiseksi. Sairauspoissaoloihin käytetyn ajan osuus oli edelleen hieman vähentynyt (3,1 %) ja oli nyt selvästi pienempi kuin valtiolla keskimäärin (3,7 %). Sairauspoissaolot 3,1 % Vuosilomat ja lomarahavapaat 13,3 % Koulutus 1,3 % Tapaturmat 0,2 % Muut palkalliset poissaolot 1,8 % Työajan käyttö vuonna 2014 Tehty vuosityöaika 80,4 % 7.1 Työaikapankki Työaikapankkijärjestelmä vakiinnutettiin vuoden 2012 alusta lukien. Työaikapankkisopimuksen voi tehdä virkamies tai työntekijä, jonka säännöllinen työaika ei poikkeuksellisesti riitä virka- tai työtehtävien hoitamiseen. Työaikapankkijärjestelmään liittyminen ja eroaminen perustuvat yksittäisen henkilön osalta 17

18 vapaaehtoisuuteen. Järjestelmää käytetään sekä ennakoitavissa olevien että yllättävien työmäärävaihtelujen tasaamiseen. Työajan kohdentaminen toteutetaan siten, että työaikapankkiin siirretään valtion työaikasopimuksen 4 :ssä todettu säännöllinen työaika ylittäen tehtyjä työtunteja kuuden kuukauden tasoitusjakson päättyessä. Vuonna 2014 työaikapankkisopimus oli voimassa 19 henkilöllä (2013: 16). Työaikapankkiin siirrettiin yhteensä 946 tuntia (2013: 950 h), joista 514 tuntia kesäkuun viimeisen päivän saldojen perusteella ja 431 tuntia joulukuun viimeisen päivän työaikasaldojen perusteella Saldovapaat Museovirastossa otettiin käyttöön lukien liukuvan työajan järjestelmä, joka sisältää mahdollisuuden saldovapaaseen. Mikäli työtuntien tasoittaminen ei ole mahdollista liukumarajojen puitteissa ja työtuntien kertymä johtuu työantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä, kertymä voidaan vähentää kokonaisilla saldovapaapäivillä. Puolen vuoden jakson aikana voi pitää esimiehen suostumuksella korkeintaan kuusi saldovapaapäivää. Vuoden 2014 aikana virastossa pidettiin kaikkiaan 780 saldovapaapäivää (2013: 629 päivää, 2012: 636 päivää, 2011: 548 päivää). Saldovapaita pidettiin keskimäärin 2,7 työpäivää yhtä henkilötyövuotta kohden (2013: 2,1). Saldovapaapäivien lkm osastoittain 2014 (tpv) SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI Saldovapaapäivien lukumäärä osastoittain henkilötyövuotta kohti 2014 (tpv) 6,0 5,5 5,0 4,0 3,4 3,4 3,0 2,0 1,0 2,0 1,0 2,7 0,0 1. SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI Kaikki 18

19 7.3. Etätyö Etätyö otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Museovirastossa on mahdollista tehdä etätyötä tehtävien sen salliessa. Etätyön tavoitteena on lisätä työn tehokkuutta ja joustavuutta, edistää työssä jaksamista sekä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista ja vähentää työmatkoihin käytettävää aikaa. Säännöllisellä etätyöllä tarkoitetaan yli kaksi kuukautta jatkuvaa säännöllistä etätyötä, jossa etätyöpäiviä on vähintään 1 ja enintään 3 päivää viikossa. Satunnaisella etätyöllä tarkoitetaan määrätyn ja rajatun tehtävän suorittamista varten 1-5 päivänä viikossa tehtävää etätyötä. Erityisestä syystä voidaan sopia pidemmästäkin ajanjaksosta. Satunnaista etätyötä käytetään silloin, kun etätyöpäiviä on enintään kaksikymmentä vuodessa. 8. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2014 aikaa 3,2 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Koulutukseen käytetty aika lisääntyi edellisestä vuodesta hieman ja tulossopimukseen kirjattu tavoitearvo ylitettiin jo toisena vuonna peräkkäin. Aiempien vuosien vähennykset henkilöresursseissa edellyttivät edelleen voimakasta panostamista henkilöstökoulutukseen, jotta osaaminen saadaan kaikilta osin päivitettyä uusien tehtävien mukaiseksi. Osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisryhmä ONNI on laatinut osaamispääomaan pohjautuvan suunnitelman kolmivuotiskaudeksi Koulutusohjelma on liitetty osaksi Museoviraston henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vahvistetaan YTtoimikunnassa vuosittain. Suunnitelmaa toteutetaan osastoilla ja YT-toimikunnan ja Onni-työryhmän välisessä yhteistyössä. ONNI-työryhmä seuraa vuoden mittaan koulutussuunnitelman toteutumista ja tekee tarpeelliset muutokset sekä informoi muuta henkilöstöä toiminnan painopisteistä ja muutoksista. ONNI kehittämisryhmä koordinoi koko henkilöstölle tarkoitettua koulutusta ja järjesti vuoden 2014 aikana 13 koulutustapahtumaa. Koulutusohjelma rakentui arviointi- ja kehityskeskusteluissa ilmoitettuihin tarpeisiin ja aiempaan koulutussuunnitelmaan. Tällaisia tilaisuuksia olivat mm. hyvää viranomaiskieltä koskeva koulutus, esiintymiskoulutus sekä tiedonhallintakoulutukset. Lisäksi ARTI on järjestänyt Salama- ja Musketti -koulutusta omalla aikataululla. Laki- ja henkilöstöpalvelut tarjoaa esimiehille koulutusta säännöllisten esimiestapaamisten yhteydessä. Virastossa järjestettiin myös vuosittaiset ensiapukurssit. Kiekun käyttöönottoon valmistauduttiin pitämällä aiheesta useita tietoiskuja henkilöstöinfojen yhteydessä. Viraston sisäisen koulutuksen lisäksi henkilöstö päivitti ja täydensi tietojaan ulkopuolisten tahojen järjestämässä ajankohtais- ja täydennyskoulutuksessa ja osallistui oman alan tieteellisiin konferensseihin. Vuoden 2014 alusta lukien otettiin koko virastossa käyttöön yhteinen perehdyttämismenetelmä, johon sisältyy esimiehen ohjeiden lisäksi mm. perehdyttäjän muistilista ja tulokkaan opas. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät henkilöstökoulutuksen 10 kustannukset (työajan palkat ja muut kustannukset) olivat kertomusvuonna 820 euroa henkilötyövuotta kohden. Valtion mediaani oli euroa/htv vuonna Henkilöstökoulutuksen tunnusluvut (Tahti) Henkilöstökoulutus, tpv/thv 2,5 2,8 2,4 2,1 1,7 3,1 3,2 Henkilöstökoulutus, /htv Valtionhallinnon henkilöstötilinpäätöskäsikirjan mukainen koulutuksen määrittely: Koulutuksella tarkoitetaan Museoviraston toimesta tai ulkopuolisina ostopalveluina palkallisena työaikana järjestettyä koulutusta. Koulutukseksi luetaan: a) ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen liittyvä koulutus, b) ammatillisen pätevyyden hankintaan liittyvä koulutus, c) työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä d) em. koulutukseen/koulutusohjelmiin kiinteästi liittyvät tutustumismatkat joko kotimaassa tai ulkomailla. 19

20 9. TYÖHYVINVOINTI VMBaro -työtyytyväisyyskysely toteutettiin virastossa seitsemännen kerran syksyllä Työtyytyväisyyden keskiarvo oli 3,6. Työtyytyväisyysindeksi nousi edellisestä vuodesta ja arvo on korkein Museovirastossa mitattu sinä aikana, kun kyselyä on tehty. Tuloksen perusteella voidaan todeta, että vuoden 2012 henkilöstö- ja määrärahaleikkaukset on saatu vaikeasta tilanteessa huolimatta toteutettua mahdollisimman vähin vaurioin. Henkilöstön hyvinvointiin panostettiin edelleen voimakkaasti. Henkilöstövähennysten jälkeen yksi työhyvinvoinnin selkeimmistä uhkista on kuitenkin töiden kasaantuminen ja työpaineen lisääntyminen, koska viraston tehtävät eivät ole vähentyneet henkilöstön vähentymisestä huolimatta. Virastossa on käytössä etätyö ja lounasetu, josta työntekijä maksaa omavastuuosuuden. Työhyvinvointia tukemassa virastossa käytössä ovat myös kulttuuri- ja liikuntasetelit, saldovapaajärjestelmä ja työaikapankki Työtyytyväisyys VMBaron työtyytyväisyyskyselyyn vastasi syksyllä museovirastolaista. Vastausprosentti oli 71 %. Työtyytyväisyyden kokonaisindeksi oli 3,56. Edellisenä vuonna indeksi oli 3,46, joten kokonaistyötyytyväisyys parani edelleen kertomusvuoden aikana. Tyytyväisimpiä oltiin työn sisältöön ja työn haasteellisuuteen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Tyytyväisyys oli lisääntynyt lähes kaikilla osaalueilla. Eniten tyytyväisyys oli lisääntynyt työilmapiiriin ja yhteistyöhön sekä työnantajakuvaan. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset toimitetaan johtoryhmälle ja yksiköiden esimiehille. Vastausaineistot käsitellään johtoryhmässä sekä yksiköissä osastojen ja yksiköiden kokousten yhteydessä. Museovirastolaisten kokonaistyötyytyväisyys oli nyt parempi kuin valtiolla keskimäärin. Tyytyväisempiä kuin valtiolla keskimäärin oltiin johtamiseen, työn sisältöön ja haasteellisuuteen, palkkaukseen, kehittymisen tukeen ja työilmapiiriin. Tyytyväisyys työoloihin ja tiedonkulkuun oli samaa taso kuin valtiolla keskimäärin ja tyytyväisiyys työnantajakuvaan oli pienempi kuin valtiolla keskimäärin. VMBaron piirissä on noin 65 prosenttia valtion henkilöstöstä. Työtyytyväisyys Tahti, VMBaro MV MV MV MV MV MV MV Valtio Johtaminen 3,1 3,3 3,4 3,4 3,5 3,6 3,7 3,4 Työn sisältö ja työn haasteellisuus 3,6 3,7 3,7 3,8 3,7 3,9 3,9 3,7 Palkkaus 2,3 2,7 2,7 2,9 3,0 3,1 3,2 3,0 Kehittymisen tuki 3,0 3,1 3,1 3,0 3,2 3,3 3,4 3,2 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,5 3,6 3,7 3,7 3,8 3,9 4,1 3,8 Työolot 3,2 3,3 3,3 3,1 3,5 3,5 3,6 3,6 Tiedonkulku 2,9 3,0 3,1 3,0 3,2 3,2 3,2 3,2 Työnantajakuva 2,8 2,8 3,0 2,6 2,7 2,9 3,1 3,3 Kokonaistyötyytyväisyys 3,1 3,2 3,3 3,2 3,4 3,5 3,6 3,4 20

21 MV Työtyytyväisyys, VMBaro 2014, vertailujoukko valtio 9.2. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen on yksi viraston sisäisen toiminnan tärkeistä osa-alueista. Työhyvinvoinnista vastaa Kehittämispalvelut -yksikkö. Keskeinen toimija on talon sisäinen Osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisryhmä ONNI, jonka tehtävänä on edistää työhyvinvointia suunnittelemalla, toteuttamalla, seuraamalla ja arvioimalla hyvinvointiin liittyviä asioita sekä valmistautumalla tuleviin haasteisiin seuraamalla toimintaympäristöä ja ennakoimalla tarpeita. ONNI kehittämisryhmä koordinoi virkistystoimintaa Museoviraston henkilöstölle. Vuonna 2014 järjestettiin yhteensä 5 yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevaa tapahtumaa. Keväällä oli pääjohtajan kahvitilaisuus uusille tulokkaille sekä pääjohtajan kevätjuhla Tamminiemessä. Toukokuussa järjestetiin koko henkilöstön yhteinen retki Vallisaareen. Retkelle osallistui 87 henkilöä. Marraskuussa oli avoimet ovet päivä Kansallismuseossa ja joulukuussa pikkujoulut, joihin osallistui 92 henkilöä. ONNI kehittämisryhmä tukee mahdollisuuksien mukaan Museoviraston harrastekerhoja. Vuonna 2014 aloitti puutarhakerho. Lisäksi toimivat kirjallisuuskerho ja firmaliigan suunnistusporukka. Vuoden 2014 aikana päivitettiin liikuntailtapäivän toimintamalli tyhypäiväksi. Tyhy-iltapäivä on työyhteisölle suunnattua, suunnitelmallista ja yhdessä työkavereiden kanssa toteutettavaa, työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen tähtäävää toimintaa. Se tehdään yhdessä vähintäänkin koko yksikölle suunnatun tapahtuman muodossa. Tyhy-päivä luetaan työajaksi. Tyhy-päiviä olisi hyvä pyrkiä järjestämään esimerkiksi yksi keväällä ja yksi syksyllä. Henkilöstöllä on mahdollisuus liikunta- ja kulttuurietuuteen. Arvoa tilataan 50, 100, 150 tai 200. Työnantaja vastaa edun hallintokustannuksista sekä maksaa tilatusta edusta 60 %. Työntekijän omavastuuosuudeksi jää 40 % tilatun edun arvosta Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuollosta on vastannut vuoden 2012 alusta lukien Suomen Terveystalo Oy. Valtakunnallisella sopimuksella ja yhdellä toimintasuunnitelmalla turvataan mahdollisimman tasaarvoiset työterveyspalvelut kaikille viraston toimipisteille. 21

22 Kertomusvuoden aikana ylläpidettiin ns mallin mukaista sairauspoissaolojen seurantakäytäntöä. Menettelyn tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä, parantaa työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä sekä pidentää työuria mallin mukaisesti työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolon, kun se on jatkunut kuukauden tai 2 vuoden aikana yhteensä 30 päivää. Seuraavassa vaiheessa eli 60 päivän kuluessa sairauspoissaolon alusta työnantaja hakee sairauspäivärahaa ja työterveyshuolto selvittää kuntoutustarvetta. Työterveyshuollolla on koordinointivelvoite ja velvollisuus ottaa kantaa kaikkiin yli 90 päivää jatkuviin sairauslomiin. Kolmannessa vaiheessa eli 90 päivän kuluessa työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä selvittäneet, miten ja millä järjestelyillä työntekijän työhön paluu on mahdollinen. Vuonna 2014 kirjattiin viraston henkilökunnan käyntejä työterveyshuollossa kaikkiaan 2308 kpl (2013: 2337). Sairauksista johtuvia käyntejä työterveyshuollossa oli vuoden aikana 1821 kpl eli 6,2 kpl henkilötyövuotta kohti. Sairauksista johtuvien käyntien määrä vastasi edellisen vuoden tasoa (2013: 1835/6,2 kpl/htv). Valtion keskiarvo oli 4,2 sairauksista johtuvaa käyntiä henkilötyövuotta kohden vuonna Työterveyspalvelujen nettokustannukset olivat 270,8 euroa henkilötyövuotta kohti eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (2013: 267,2). Tahti-tilaston mukainen valtion mediaani oli 412,1 euroa henkilötyövuotta kohti. Museovirastossa työterveyspalvelujen kustannukset ovat valtionhallinnon keskimääräistä tasoa huomattavasti alhaisemmat Sairaus- ja tapaturmapoissalot Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta. Personec-järjestelmän 11 mukaan sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 7,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2013 luku oli 8,2, vuonna ,4 ja vuonna ,1. Luvussa on otettu huomioon myös viikonlopulle osuvat avoinnapitohenkilöstön sairauspäivät. Kertomusvuonna virastossa oli sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden selvästi vähemmän kuin valtiolla keskimäärin (8,9 tpv/htv). Sairauspoissaolopäivien lukumäärä, työpäivää/henkilötyövuosi Personec FV/Tahti Museovirasto 7,9 9,3 9,8 10,5 9,1 8,4 8,2 7,9 Kulttuuripalvelut 11,6 9,6 10,0 9,8 10,3 7,9 8,1 8,3 Valtio 9,9 9,8 8,6 9,7 9,7 9,3 9,0 8,9 Sairauspäivien (työpäivät) lukumäärä keston mukaan (PersonecFV) Kesto (työpv) pv pv pv pv yli 66 pv Yhteensä Museoviraston luvut Personec FV järjestelmästä. Tahti-järjestelmän ilmoittama poissaolojen lukumäärä on jonkin verran todellisia lukuja pienempi. Jos poissaoloa ei ole tallennettu ESSiin ennen Tahti-siirtoajoa, ei tieto siirry Tahtiin. Myös viikonlopulle osuvat poissaolopäivät eivät rekisteröidy työpäiviksi Tahtiin (avoinnapidossa myös lauantait ja sunnuntait voivat olla työpäiviä). 22

23 Sairauspoissaolojen lukumäärä keston mukaan pv 4-10 pv pv pv yli 66 pv Sairauspoissaolojen pituutta kuvaava seurantaluku oli virastossa lähes sama kuin valtiolla keskimäärin. Viraston poissaolojen pituus vastaa siis valtion keskimääräistä tasoa. Sairauspäivien pituus oli kertomusvuonna 4,5 työpäivää tapausta kohden. Lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen osuus kaikista sairaustapauksista oli 75,8 prosenttia (valtio: 76,2 %). Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus Tahti Museovirasto 3,8 3,8 4,3 4,8 4,4 4,3 4,6 4,5 Kulttuuripalvelut 4,2 4,1 4,0 4,1 4,5 3,6 3,9 3,7 Valtio 5,0 4,9 4,9 4,8 4,9 4,6 4,6 4,4 Lyhyiden 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista Tahti Museovirasto 76,9 75,2 73,5 76,3 79,1 77,7 76,4 75,8 Kulttuuripalvelut 75,4 76,6 77,6 77,7 75,9 79,0 78,4 79,7 Valtio 72,6 73,4 74,4 76,4 75,1 76,2 76,1 76,2 Ns. terveysprosentti oli kertomusvuonna 35,5 %. Vastaava luku koko valtiolla oli 37,9 %. Ilman minkäänlaisia sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden prosenttiosuus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus Tahti Museovirasto 39,9 37,5 37,3 36,2 38,0 34,5 37,9 35,5 Kulttuuripalvelut 38,6 36,7 36,4 37,8 40,9 38,7 39,0 34,9 Valtio 43,5 42,4 43,0 35,7 39,5 36,1 39,4 37,9 Työtapaturmia sattui vuoden aikana kymmenelle henkilölle ja niistä aiheutui 128 poissaolopäivää. Lapsen sairauden takia 32 henkilöä oli poissa työstä yhteensä 117 päivää. Tapauksia oli

24 10. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Poistuma Vuonna 2014 vakinaisen henkilöstön kokonaispoistuma oli suurempi edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuusprosentti oli 6,4 prosenttia, kun edellisenä vuonna luku oli 4,1 prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirtyi kahdeksan henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Vakinaisen henkilöstön poistuma vuosina Syy A. Uusi työnantaja/muu syy B. Eläkkeelle siirtyneet yht Vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke 1 Työkyvyttömyyseläke Muu eläke 1 1 C. Kuollut Poistuma yhteensä %:a edellisen vuoden lopun vakinaisesta henkilöstöstä 3,6 % 6,1 % 6,4 % 6,0 % 7,7 % 6,4 % 6,8 % 14,7 % 4,1 % 6,4 % 25 Vakinaisen henkilöstön poistuma A. Uusi työnantaja/muu syy B. Eläkkeelle siirtyneet C. Kuollut Eläke-ennuste Kymmenen seuraavan vuoden kuluessa oletetaan viraston vakinaisesta henkilöstöstä siirtyvän vanhuuseläkkeelle 40 prosenttia. Tahti-järjestelmän tietojen mukaan siirtyy vanhuuseläkkeelle vuoden 2014 lopun henkilöstöstä 88 henkilöä. Ennuste vanhuuseläkkeelle siirtyvistä vuoteen 2024 mennessä (Tahti, tilanne ) Vuosi Lkm Arvio vanhuuseläkkeelle siirtyvistä vuoteen mennessä (Tahti) Lkm Yhteensä