SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

Transkriptio

1 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Keskeiset havainnot vuodesta Henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstön vaihtuvuus Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Koko ja osa-aikaisuus Koko ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa Koko ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa Ikärakenne Ikärakenne syyttäjänvirastoissa Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa Koulutus Koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa Henkilöstökoulutus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työajan käyttö Poissaolojen kokonaismäärä Poissaolojen kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Poissaolojen kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Sairauspoissaolot ja terveysprosentti Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoissa Sairauspoissaolot Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työterveys ja työtyytyväisyys Työterveys Työterveys syyttäjänvirastoissa Työterveys Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työtyytyväisyystutkimus syyttäjälaitoksessa Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyysindeksiksi tuli 3,45 (vastaajia 418). Indeksi laski edellisestä vuodesta ja on nyt vuosien 2010 ja 2011 tutkimusten tasolla. Oikeushallinnon vastaava luku on 3,40 (vastaajia kaikkiaan 6 000) ja koko valtionhallinnon 3,41 (vastaajia yli henkeä). Syyttäjälaitoksen luku nousi korkeammaksi kuin vertailuryhmien. Vertailuryhmien keskiarvoista kumpikin pysyi lähes ennallaan

4 Liitteet: Liite 1 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät ja henkilötyövuodet syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 2 Henkilöiden lukumäärät henkilöstöryhmittäin, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 3 Henkilötyövuosien jakaantuminen syyttäjiin ja toimistohenkilöstöön tilanne vuosina Liite 4 Henkilöstön keski-ikä tilanne vuosina Syyttäjien ikärakenne ja toimistohenkilökunnan ikärakenne syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 5 Syyttäjänvirastojen poissaolot ryhmittäin Liite 6 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoittain

5 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Yleistä Syyttäjälaitoksen henkilöstö 2014 on kahdestoista syyttäjälaitoksen henkilöstöä käsittelevä henkilöstötilinpäätös. Raportissa esitetyt henkilöstön määrää ja ominaisuuksia kuvaavat luvut perustuvat tilanteeseen ja ovat siten sen päivän poikkileikkaustietoja henkilöstöstä. Osa tiedoista, kuten poissaolot, taas on vuoden 2014 aikana kertyneitä tietoja. Raportissa on omissa luvuissa syyttäjänvirastojen henkilöstöä koskevia lukuja ja omissa luvuissa Valtakunnansyyttäjänviraston luvut. Kappaleen keskeiset havainnot 2014 alla löytyy kappale, jonne on koottu koko syyttäjälaitosta kuvaavia yhteisiä keskeisiä tietoja. Raportin henkilöstöä kuvaavat tiedot on saatu sekä Priman henkilöstö- ja palkkahallinnon järjestelmään syötetyistä tiedoista että henkilökunnan itse Hertta-järjestelmään tallentamista tiedoista siten, että ne on raportoitu palvelukeskuksessa ehrminfo- raportointijärjestelmästä. Tietojen vertailtavuus alkaa vuodesta 2002, osin vuodelta Työterveyshuollon kuluja ja koulutuskuluja koskevat tiedot on otettu taloushallinnon Raindance-järjestelmästä sekä ensimmäistä kertaa vuonna 2012 Terveystalon raportoinnista. 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014 Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keskeisiä lukuja Syyttäjänvirastojen henkilöstön kokonaismäärä oli 518 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 361, toimistohenkilöstöä 157. Toimistohenkilökuntaan on laskettu mukaan myös harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät, yhteensä 3 henkilöä. Koko henkilöstöstä naisia oli 332 (64 %), miehiä 186 (36 %). Syyttäjistä naisia oli 182 (50 %), miehiä 179 (50 %). Syyttäjänvirastojen henkilömäärä henkilömäärä miehiä naisia Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin vuonna 2014 yhteensä 497,07 henkilötyövuotta (ml harjoittelijat ja työllistetyt). Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilöiden määrä vuoden 2014 aikana oli 5,5 henkilötyövuotta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa henkilöstöä oli 43 henkeä, naisia oli 29 ja miehiä 14. Henkilötyövuosia käytettiin 40,37 henkilötyövuotta. Harjoittelijoiden määrä vuoden aikana oli yhteensä 0,76 henkilötyövuotta. Henkilöstön vakinaisuus Vakinaisia virkamiehiä oli 442 (85 %), näistä 17 hoiti toista virkaa. Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 76 henkilöä, joista 35 oli sijaisia ja 40 avoimen viran hoitajia tai tilapäisiä. Määräaikaisista henkilöistä naisia oli 52, miehiä 24. Määräaikaisesta henkilökunnasta syyttäjiin kuului 52 henkilöä 5

6 Henkilöstön ikä Palkkamenot (10,0 % henkilöstöstä), toimistohenkilökuntaan 21 ja harjoittelijoita ja työllistettyjä oli kaikkiaan 3 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 15,6 % työskenteli määräaikaisena. Henkilöstöstä kokoaikaisena työskenteli 501 henkeä (96,7 %), osa-aikaisena 17 (3,3 %). Osaaikaisista 59 % oli miehiä, 10 henkilöä. Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 43, määräaikaisia oli yksi. Osa-aikaisia oli 2 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 46,8 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,4 vuotta, naisten keski-ikä 45,9 vuotta. Keski-ikä nousi 0,4 vuotta edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 49,2 vuotta, määräaikaisen 32,2 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan ikä laski 0,7 vuotta, määräaikaisten laski 0,2 vuodella. Ikäryhmittäin henkilöstö jakaantuu ikäryhmiin 34-vuotiaat ja nuoremmat, 35-44, ja 55 vuotiaat ja vanhemmat. Henkilöstömäärä on laskenut kaikissa ikäryhmissä, alle 34 vuotiaissa ja vuotiaiden ryhmissä 8 henkilöllä (yhteensä 16 henkilöllä). Syyttäjänvirastoissa työskentelee 73 henkilöä jotka ovat 60-vuotiaita tai vanhempia. Valtakunnansyyttäjänvirastossa keski-ikä oli 51,7 vuotta (52,3). Naisten keski-ikä oli 49,9 vuotta, miesten 55,4 vuotta. Ikäryhmittäin henkilöstöstä 74 % on 45 vuotiaita tai vanhempia ja 11 henkilöä on täyttänyt 60 - vuotta. Ikäryhmässä vuotiaat oli 10 henkilöä. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli euroa, laskua edelliseen vuoteen oli euroa. Palkkausmenojen pysymiseen edellisen vuoden tasolla vaikutti mm. henkilötyövuosien pysyminenkin ennallaan. Vakituisten virkamiesten palkat olivat euroa, määräaikaisten palkat euroa. Sijaisina toimivien palkat olivat euroa, lasku edelliseen vuoteen oli euroa. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut laskivat , määräaikaisten palkkakulut nousivat eurolla. Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksista suoritettuja korvauksia. Palkkamenot Valtakunnansyyttäjänvirastossa olivat euroa, palkkamenot nousivat eurolla. Palkkamenojen nousuun vaikutti mm. äitiyslomansijaisuus ja kokoaikaisen virkamiehen palkkaaminen osa-aikaisen tilalle. Vakituisten virkamiesten palkat olivat euroa, määräaikaisten euroa. Palkkioita maksettiin euroa. Henkilöstön vaihtuvuus Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi eläkkeelle vuoden aikana 18 henkilöä, 44 henkilöä erosi taikka työ päättyi. Muihin valtion virastoihin taikka yksityiselle sektorille ei siirtynyt yksikään henkilö. Luvussa ei ole mukana oikeuslaitoksen sisällä virastosta toiseen siirtyneitä. Vuosien aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 90 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Eläkeiän saavuttavista on syyttäjiä 46 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 44. Laskennallinen eläkeikä on 65 vuotta. Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jäi kaksi henkilöä. 6

7 Vuosina Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää eläkkeelle 11 henkilöä. Koulutus- ja sairauspoissaolot Koulutustasoindeksi oli 6,1 syyttäjänvirastoissa ja 6,2 Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Syyttäjänvirastoissa henkilöstökoulutukseen osallistuttiin vuoden aikana kaikkiaan (2 726) koulutuspäivään. Koulutuspäivien lukumäärä laski edellisestä vuodesta 377 koulutuspäivällä. Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 4,7 päivää. Virastojen välinen vaihtelu oli 0,0 6,8 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöstökoulutuksen kokonaismenot syyttäjänvirastoissa olivat euroa. Henkilöstökoulutukseen käytetyt rahat laskivat edellisestä vuodesta eurolla. Sairauspäiviä syyttäjänvirastoissa oli vuoden aikana yhteensä työpäivää, sairaustapauksia oli 793 ja sairauden takia poissaolleita henkilöitä kaikkiaan 285. Sairauspäiviä oli henkilötyövuotta kohti 6,2 päivää, kustannuksia henkilötyövuotta kohden aiheutui 1030 euroa. Sairauspäivien määrä laski 84 työpäivää edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäivien lukumäärän lasku kohdistui sekä 4-60 päivää kestäviin että pitkiin yli 60 päivää kestäviin sairauspoissaoloihin, näiden lukumäärä laski 154 päivällä. Lyhyiden alle 3 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrä nousi 70 päivällä. Syyttäjänvirastojen terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden määrän %-osuus koko henkilöstöstä) oli 44,9 %, edellisenä vuonna luku oli 45,1 %. Syyttäjänvirastojen sairauspäivät päivää päivää yli 60 päivää Yhteensä Valtakunnansyyttäjänvirastossa sairauspäivien lukumäärä oli 267, sairaustapauksia oli 67. Sairauspoissaolojen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna 20 työpäivää, ja erityisesti tämä näkyi pitkien sairauslomien määrän laskuna. Yli 60 päivää kestäviä sairauslomia ei ollut lainkaan vuoden aikana. Koulutuspäiviin viraston henkilökunta osallistui 173 päivää. Koulutuspäivien lukumäärä nousi 62 päivällä edellisestä vuodesta. Syyttäjälaitoksen henkilökunnan keskeisiä lukuja Tässä kappaleessa olevat luvut ovat syyttäjänvirastojen ja Valtakunnansyyttäjänviraston keskeisiä koko henkilöstöä koskevia lukuja Henkilöstöä oli kaikkiaan 561 henkilöä. Henkilötyövuosia koko syyttäjälaitoksessa käytettiin 537,42 ja näistä työllistettyjen ja harjoittelijoiden osuus oli 6,24 henkilötyövuotta. Syyttäjälaitoksen henkilöstöstä syyttäjiä oli 385, muuhun henkilökuntaan kuului 176 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 200, naisten määrä oli 361, syyttäjistä 50 % oli miehiä. 7

8 Syyttäjälaitoksen henkilömäärä mies nainen Yhteensä Syyttäjät muu henkilökunta YHTEENSÄ Vakinaisia virkamiehiä henkilökunnasta oli 484 henkilöä, näistä 23 hoiti toista virkaa. Määräaikaisena työskenteli 74 henkilöä, 13,2 % koko henkilökunnasta. Kokoaikaisena työskenteli 541 henkilöä, osa-aikaisena 20. Henkilöstön keski-ikä on 47,2 vuotta, syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä on yli 5 vuotta alhaisempi kuin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnan keski-ikä ylittää 4,2 vuodella valtionhallinnon suositteleman 43 vuoden tason. Syyttäjälaitoksen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 Mies Nainen Yhteensä Syyttäjänvirastot 48,4 45,9 46,8 VKSV 55,4 49,9 51,7 Keski-ikä 48,9 46,2 47,2 Syyttäjälaitoksen henkilökunnasta alle 35-vuotiaita on 85 henkilöä, ja ikärakenne painottuu 45- vuotiaisiin ja vanhempiin. Syyttäjälaitoksen henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 2014 YHTEENSÄ Mies Nainen Yhteensä % alle , , ,9 55 ja yli ,0 Yhteensä Henkilökunnasta eläkeiän saavuttaa 101 henkilöä vuoteen 2019 mennessä, tällä hetkellä nämä henkilöt ovat 59-vuotiaita taikka vanhempia. Syyttäjälaitoksen poissaoloista 55 % oli vuosilomapäiviä ja lomarahavapaapäiviä. Sairauspoissaoloja ml. tapaturma-poissaolot koko laitoksessa oli vuoden aikana työpäivää, tämä oli 8,5 % kaikista poissaolopäivistä. Poissaolon syy Palkat Päivät 01. VUOSILOMAT YLITYÖ/TASOITUSVAPAA LOMARAHAN VAIHTOVAPAA SAIRAUS/TYÖTAPATURMAT KUNTOUTUS ÄITIYS/VANHEMPAINVAPAA OPINTO/TUTKIMUSVAPAA VIRKAVAPAUS MUUALLA PALV ASEVELVOLLISUUS/SIV.PALV./ OSA-AIKATYÖMUODOT MUUT SYYT KOULUTUS YHTEENSÄ

9 3 Henkilöstö Vakansseja syyttäjälaitoksessa oli vuoden vaihteessa 521 (529). Näistä 39 (40) vakanssia oli Valtakunnansyyttäjänvirastossa ja 482 (489) syyttäjänvirastoissa. Henkilöstön lukumäärätieto kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä. Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan organisaatiossa päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko ja osaaikaisten lukumäärää, mukaan lukien työllisyystyöntekijät, harjoittelijat ja oppisopimussuhteiset. Lukumäärää tarkasteltaessa ei ole merkitystä sillä, mistä henkilön palkkaus rahoitetaan. Lukumäärätiedossa ovat mukana kaikki henkilöt, joilla on ollut voimassaoleva palvelujakso Primassa 31.12, vaikka henkilö olisikin virkavapaalla tai muutoin poissa. Käsitteellä henkilötyövuosi tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä tms. normaalin työajan ylittävää työaikaa. Käsite henkilötyövuosi on vuosittain yhtenäisenä pysyvä käsite henkilöstöpanokselle, johon ei vaikuta esim. koko ja osa-aikaisten palvelussuhteessa tai vuoden sisällä palvelussuhteen kestossa tapahtuneet muutokset. Yhden kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Osa-aikaisen henkilön työvuosi on esim. jos henkilö tekee 75 % työajasta, henkilötyövuosina vastaavasti 0,75 henkilötyövuotta. Esimerkiksi palkallinen tai osapalkkainen sairausloma ei pienennä henkilötyövuotta. 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Henkilöstön kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa oli 518 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 361, toimistohenkilökuntaan kuului 157 henkeä (mukaan lukien harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät yhteensä 3). Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin yhteensä 497 henkilötyövuotta (mukaanlukien työllistetyt ja korkeakouluharjoittelijat). Jos työllistettyjä ja harjoittelijoita ei lasketa mukaan henkilötyövuosia kului kaikkiaan 492 henkilötyövuotta. 600,0 Syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet 500,0 400,0 13,1 12,5 15,0 10,8 161,2 155,8 152,7 146,9 10,9 8,7 5,5 147,6 145,1 145,7 300,0 200,0 100,0 329,1 324,1 331,3 331,5 346,5 349,3 345,9 Työllistetyt ja harjoittelijat Sihteerit Syyttäjät 0,

10 600 Syyttäjänvirastoissa työskentelevien henkilöiden lukumäärä nainen mies Henkilöstöstä miehiä oli 186 (38 %) ja naisia oli 332 (62 %) Syyttäjänvirastoissa työskentelevien henkilöiden lukumäärä mies nainen Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain Syyttäjänvirasto Mies Lkm % Nainen Lkm % Yhteensä Lkm HELSINKI 30 36, ,4 82 LÄNSI-UUSIMAA 12 30, ,0 40 ITÄ-UUSIMAA 14 23, ,7 60 SALPAUSSELKÄ 23 39, ,3 58 LÄNSI-SUOMI 25 41, ,3 60 PIRKANMAA 21 32, ,2 64 POHJANMAA 14 40, ,0 35 ITÄ-SUOMI 23 47, ,1 48 OULU 17 38, ,4 44 LAPPI 5 21, ,3 23 AHVENANMAA 2 50,0 2 50,0 4 Yhteensä , ,

11 Syyttäjänvirastojen henkilömäärä laski 22 henkilöllä. Syyttäjiä oli 12 vähemmän ja toimistohenkilökuntaa 8 vähemmän. Vuodenvaihteessa virastoissa työskennelleet 3 harjoittelijaa ja työllistettyä nostavat vuodenvaihteen lukua. Ilman harjoittelijoita ja työllistettyjä toimistohenkilökunnan lukumäärä vuodenvaihteessa oli 4 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syyttäjät, miehet ja naiset nainen mies Miesten osuus syyttäjistä on 50 % ja samoin naisten 50 %. Naisten osuus syyttäjistä on lukumääräisesti korkeimmalla tasolla ja naisten määrä syyttäjistä on ensimmäistä kertaa suurempi kuin miesten määrä. Itä-Uudellamaalla on prosentuaalisesti ja Helsingissä lukumääräisesti eniten naissyyttäjiä. Kaikissa syyttäjänvirastoissa, myös Ahvenanmaalla, työskenteli naissyyttäjiä vuonna Kahdeksassa syyttäjänvirastossa naissyyttäjien osuus on vähintään 40 %. Toimistohenkilökunta on pääosin naisvaltaista, henkilöstöstä 7 on miehiä. Syyttäjien lukumäärä virastoittain Mies Lkm % Nainen Lkm % Yhteensä Lkm % HELSINKI 26 44, , ,1 LÄNSI-UUSIMAA 11 40, ,3 27 7,5 ITÄ-UUSIMAA 13 31, , ,6 SALPAUSSELKÄ 23 56, , ,4 LÄNSI-SUOMI 25 58, , ,9 SISÄ-SUOMI 20 44, , ,5 POHJANMAA 14 63,6 8 36,4 22 6,1 ITÄ-SUOMI 23 69, ,3 33 9,1 OULU 17 54, ,2 31 8,6 LAPPI 5 31, ,8 16 4,4 AHVENANMAA 2 66,7 1 33,3 3 0,8 Yhteensä , ,

12 Toimistohenkilökunta Syyttäjänvirastojen toimistohenkilökunta mies nainen Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilötyövuodet syyttäjänvirastoissa HELSINKI 1,9 1,9 2,6 1,5 2,2 3,0 0,4 LÄNSI-UUSIMAA 0,6 0,7 0,8 0,9 1,7 0,8 0,3 ITÄ-UUSIMAA 1,0 1,0 1,2 1,4 2,3 0,8 0,3 KANTA-HÄME 1,8 0,6 0,5 SALPAUSSELKÄ / PÄIJÄT-HÄME KAAKKOIS-SUOMI / SALPAUSSELKÄ LÄNSI-SUOMI/ VARSINAIS-SUOMI 0,3 0,3 0,5 0,6 0,5 0,6 0,3 0,5 0,3 0,5 0,8 PIRKANMAA/SISÄ- SUOMI SATAKUNTA 0,3 0,3 0,5 0,5 0,8 0,8 0,5 0,8 0,8 POHJANMAA 3,7 3,4 3,3 1,6 0,8 0,5 0,5 KESKI-SUOMI 0,9 0,5 2,1 1,0 0,7 1,3 ITÄ-SUOMI 0,3 1,4 1,0 0,5 0,5 0,3 0,8 OULU 1,0 1,0 1,5 1,7 1,5 1,3 0,8 LAPPI 0,3 0,4 0,3 0,6 0,3 0,3 AHVENANMAA YHTEENSÄ 13,1 12,5 15,0 10,8 10,9 8,7 4,6 Syyttäjänvirastoissa työskenteli vuonna 2014 korkeakouluharjoittelijoita ja työllistettyjä 5 henkilötyövuoden verran. Lukumäärä laski edellisen vuoden tasolta. 12

13 Henkilötyövuodet nimikkeittäin Henkilötyövuodet 2012 Henkilötyövuodet 2013 Henkilötyövuodet 2014 Nimikkeet yhteensä apulaissyyttäjä 13,3 7,8 8,7 hallintosihteeri 11,2 11,0 9,0 harjoittelija 7,0 4,3 1,1 henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 johtava kihlakunnansyyttäjä 12,5 12,0 10,0 johtava maakunnansyyttäjä 1,0 1,0 1,0 kihlakunnansyyttäjä 317,4 326,5 324,8 korkeakouluharjoittelija 2,4 1,8 3,5 maakunnansyyttäjä 2,3 2,0 2,0 osastosihteeri 10,0 9,5 syyttäjänsihteeri 0,9 136,0 toimistosihteeri 126,2 125,3 virastomestari 0,8 YHTEENSÄ 505,0 503,1 497, toimisto- ja osastosihteerin nimikkeet lakkautettiin ja tilalle perustettiin syyttäjänsihteerinimike. Syyttäjänvirastot rekrytoivat uusia syyttäjiä tarpeidensa mukaan kuuden kuukauden apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen. Tänä aikana apulaissyyttäjä suorittaa Syyttäjän startti-koulutusohjelman. Vakansseja syyttäjänvirastoissa oli vuodenvaihteessa kaikkiaan 482. Viroista 342 oli syyttäjän vakansseja ja 140 toimistohenkilökunnan vakansseja. Vuoden 2014 aikana perustettiin yksi kihlakunnansyyttäjän virka yhteensä yhteensä Syyttäjänvirasto Syyttäjät Toimisto kaikki Syyttäjät Toimisto kaikki Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa YHTEENSÄ

14 Syyttäjänvirastojen palkkakulut tilinpäätöksen mukaan Palkat sivukuluineen TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Vakinaisten virkamiesten palkat Sijaisina toimivat määräaikaiset Määräaikaiset Lisä- ja ylityökorvaukset Lomarahat Työsuhdepalkat Muut palkat ja palkkiot Sair.vak.lain mukaiset. palautukset Yhteensä Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli euroa, laskua edelliseen vuoteen oli euroa. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut laskivat euroa, määräaikaisten palkkakulut nousivat euroa. Sijaisina toimivien määräaikaisten palkkakulut laskivat euroa. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksia Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2014 oli 43 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 14 ja naisia 29. Henkilöstöstä oli vuoden vaihteessa 2 henkilöä virkavapaalla sekä yksi valtionsyyttäjä työskentelemässä Eurojustissa. Henkilötyövuosia käytettiin kaikkiaan 40,4, ilman harjoittelijoita luku oli 39,6. Henkilötyövuosien määrä oli samalla tasolla kuin vuonna Vakansseja Valtakunnansyyttäjänvirastossa on 39. Vuonna 2014 lakkautettiin yksi osastosihteerin vakanssi. Henkilöiden lukumäärä ja henkilötyövuodet Mies Lkm % Nainen Lkm % Yhteensä Lkm % HTV:t kaikki HTV:t (pois työll ja harj) , , ,4 39, , , ,2 39, , , ,5 39, , , ,3 37, , , ,7 36, , , ,0 36, , , ,6 36,0 14

15 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilötyövuodet ,5 40,2 40,4 38,3 37,2 37,6 36,9 36,6 36,3 36,7 35,3 35,3 32,0 30, Henkilöstöryhmiin jaettuna syyttäjät käyttivät henkilötyövuosia 21,4 ja muu henkilökunta 18,3 htv:tä. Harjoittelijoita oli 0,75 htv:tä. Syyttäjiin lasketaan valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjät, neuvottelevat virkamiehet, kihlakunnansyyttäjät, lakimies sekä syyttäjän tehtävissä toimiva ylitarkastaja. 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilötyövuodet ,7 0,9 0,8 0,5 0,8 0,8 0,8 18,2 18,4 18,3 18,1 18,0 18,3 17,9 17,8 18,4 18,1 19,3 21,4 21,0 21, Harjoittelijat ja työllistetyt muu henkilökunta Syyttäjät Vakinaisten virkamiesten palkkakulut ovat nousseet eurolla. Sijaisina toimivien ja määräaikaisten palkkakulut nousivat lähes euroa. Luku muodostuu mm toimistohenkilökunnan sijaisista, äitiyslomansijaisesta sekä kokoaikaisen palkkauksesta osa-aikaisen tilalle. Muut palkat ja palkkiot sisältävät mm. kouluttajille maksettuja koulutuspalkkioita sekä Eurojust-päivystyksestä maksettuja päivystyspalkkioita. Palkkioista puolet muodostuu näistä Eurojust-palkkioista. 15

16 Valtakunnansyyttäjänviraston palkkakulut tilinpäätöksen mukaan Palkat sivukuluineen Vakinaisten virkam.palkat Sijaisina toim. määräaikaiset Muut määräraikaiset Lomarahat Lisä- ja ylityökorvaukset Muut palkat ja palkkiot Sairausvak.lain muk.palautukset Yhteensä Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa Vuonna 2014 henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 442 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä), eli 85,3 %. Näistä 17 henkilöä hoiti toista virkaa. Määräaikaisia henkilöstöstä oli 76 henkilöä, 14,7 % henkilöstöstä. Määräaikaisista oli naisia 52 (68 %) ja miehiä 24 (32 %). Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 16 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 13 %. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat seuraavat: naisista 17 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 12 %. Palvelujakson tyyppi syyttäjänvirastoissa Syyttäjänvirastot Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ VAKINAINEN SIJAINEN AVOIMEN VIR.H./TILAP./VARAH Yhteensä Vakinaisten virkamiesten määrä oli matalampi kuin edellisenä vuonna. Helmikuussa 2015 kartoitettiin määräaikaisten lukumäärää syyttäjänvirastoissa. Syyttäjänvirastoissa oli 65 sellaista määräaikaista henkilöä, joilla ei ole omaa virkaa syyttäjälaitoksessa. Näistä 45 oli syyttäjiä ja 20 toimistohenkilökuntaa. Lisäksi syyttäjänvirastoissa työskenteli 5 henkilöä, joilla oli virka toisessa syyttäjänvirastossa tai muussa virastossa Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 42 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä). Määräaikaisia virkamiehiä virastossa oli 16

17 vuoden vaihteessa yksi. syyttäjänvirastoissa. Määräaikaisella virkamiehellä ei siis ole taustavirkaa VKSV:ssä tai Palvelujakson tyyppi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Palvelujakson tyyppi Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ VAKINAINEN SIJAINEN AVOIMEN VIR.H/TILAP./VARAH Yhteensä Henkilöstön vaihtuvuus Valtionhallinnon henkilöstön vaihtuvuustiedot koskevat vaihtuvuutta koko vuoden aikana. Vaihtuvuuden käsitteitä ovat lähtövaihtuvuus ja tulovaihtuvuus. Lähtövaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin kun, hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen lähtövaihtuvuus) tai, kun hän lähtee budjettitalouden ulkopuolisen työnantajan palvelukseen (ulkoinen lähtövaihtuvuus). Tulovaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin, kun hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen tulovaihtuvuus) tai, kun hän siirtyy valtionhallinnon palvelukseen esim. muun työnantajan palveluksesta, lomautukselta tai tulee ensimmäistä kertaa työelämään (ulkoinen tulovaihtuvuus). Osa määräaikaisista on vaihtuvuustilastossa kahteen kertaan, koska järjestelmä laskee vaihtuvuudeksi yli päivän mittaiset katkot virkasuhteessa. Keskimääräinen henkilöluku on laskettu kuukausittaisten henkilömäärien keskiarvona Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa Vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2014 oli 4,4 % (vaihtuvuus syyttäjälaitoksen ulkopuolelle), sisäinen lähtövaihtuvuus 0 %. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuuslukuun 66 sisältyvät myös eläkkeelle jääneet henkilöt, muuhun valtion virastoon tai yksityiselle sektorille siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Vanhuuseläkkeelle jäi kaikkiaan 15 henkilöä, muille eläkkeille (varhennettu vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke) kolme henkilöä. Syyttäjänvirastojen määräaikaisesta henkilökunnasta 46 henkilöllä työ päättyi tai henkilö irtisanoutui, lukuun sisältyvät harjoittelijat ja työllistetyt. Muuhun valtion virastoon tai laitokseen ei siirtynyt yksikään henkilö. Myöskään yksityiselle sektorille ei vuoden aikana siirtynyt yksikään henkilö. Luvun pienuuteen vaikuttaa se, että kaikille lähteneille henkilöille ei ole tallennettu järjestelmään lähtösyytä. 17

18 Henkilöstön vaihtuvuus Palvelujakson Alkaneet Päättyneet Keskim. Vaihtuvuus % tyyppi palvelujaksot palvelujaksot henkil. Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.Vakinaiset ,50 4,4 % 2.Määräaikaiset ,5 114,8 % Yhteensä ,9 % Henkilöstön vaihtuvuus Palvelujakson Alkaneet Päättyneet Keskim. Vaihtuvuus % tyyppi palvelujaksot palvelujaksot henkil. Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.Vakinaiset 8 460,50 1,7 % 2.Määräaikaiset ,8 % Yhteensä ,6 22,10 % Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa eläkkeelle jääneet irtisanoutuneet muu valtion virasto tai laitos yksityisen palvelukseen siirtyneet kuolleet palvelussuhde jatkuu Yhteensä Vaihtuvuusluvuissa irtisanoutuneissa ei ole mukana harjoittelijoiden ja työllistettyjen päättyneitä palvelussuhteita. Syyttäjänvirastoista eläkkeelle jääneiden lukumäärä

19 3.3.2 Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Viraston vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2013 oli 9,4 %. Ulkoiseen vaihtuvuuslukuun 7 sisältyvät muuhun valtion virastoon tai yksityiselle siirtyneet (0), harjoittelijat (5 jaksoa). Eläkkeelle virastosta jäi kaksi henkilöä vuoden aikana. Alkaneissa vakinaisen henkilökunnan palvelujaksoissa näkyy tarkastajan ja osastosihteerin alkaneet palvelujaksot, vastaavasti päättyneissä sisäisissä palvelujaksoissa toiseen virastoon siirtyneet kihlakunnansyyttäjät (2). Määräaikaisen henkilökunnan alkaneissa palvelujaksoissa on mukana harjoittelijoiden 4 jaksoa, määräaikainen viestintäpäällikkö sekä syyttäjänsihteerin määräaikaisuus (2 jaksoa) Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.VAKINAISET ,1 9,5 2.MÄÄRÄAIKAISET 7 5 2,5 468,3 Yhteensä , Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.VAKINAISET ,9 9,3 9,3 2.MÄÄRÄAIKAISET 6 6 2,4 496,6 Yhteensä ,3 8,8 35, eläkkeelle jääneet irtisanoutuneet 2 1 muu valtion virasto tai laitos yksityisen palvelukseen siirtyneet kuolleet palvelussuhde jatkuu Yhteensä Luvuissa ei ole mukana harjoittelijoita. 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jääneet, lkm eläkkeelle jääneet

20 3.4 Koko ja osa-aikaisuus Koko ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa Henkilöstöstä kokoaikaisia vuonna 2014 oli 501 henkilöä. Osa-aikaisia oli 17, joista 7 oli naisia ja 10 miehiä. Osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä laski kahdellatoista edellisestä vuodesta, ja oli samalla tasolla kuin vuonna Osa-aikaiset olivat joko syyttäjiin tai toimistohenkilökuntaan kuuluvia, kaikki harjoittelijat ja työllistetyt olivat kokoaikaisia. Osa-aikaisten lukumäärä sisältää sellaisten henkilöiden lukumäärän, joilla on palvelujaksolla osa-aikaisuus esim. osa-aikaeläkkeen vuoksi. Lukumäärässä ei siten ole mukana mm. osittaisella hoitovapaalla olevia henkilöitä, koska tämä tieto viedään poissaolojen kautta palkanmaksuun. Sama määrittely koskee kaikkia oikeushallinnossa työskenteleviä Mies Nainen Yhteensä Yhteensä % Mies Nainen Yhteensä Yhteensä % Mies Nainen Yhteensä Yhteensä % KOKOAIKAISET , , ,7 OSA-AIKAISET , , ,3 Yhteensä Koko ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä oli kokoaikaisia 40, osa-aikaisena työskenteli 3 henkilöä. Vuonna 2007 osa-aikaisia ei ollut lainkaan, muina vuosina osa-aikaisia on ollut 2-4 henkilöä. Koko/osa-aikaisuus Koko/osapäiväisyys Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä KOKOAIKAISET OSA-AIKAISET Yhteensä Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa Henkilöstöryhmät määriteltiin organisaatiouudistuksen yhteydessä uudelleen. Johtoon on kirjattu 11 henkeä, johtavat kihlakunnansyyttäjät ja johtava maakunnansyyttäjä. Asiantuntijoihin ovat kihlakunnansyyttäjät ja toimeenpaneviin töihin kuuluu koko toimistohenkilökunta. henkilöstöryhmä Mies lkm % Nainen lkm % Yhteensä lkm % Mies lkm % Nainen lkm % Yhteensä lkm % JOHTOTASO 11 2,0 2 0,4 13 2,4 9 1,7 2 0,4 11 2,1 ASIANTUNTIJA , , , , , ,0 TOIMEENPANEVA 7 1, , ,6 6 1, , ,9 Yhteensä , , , ,

21 Henkilöstön rakenne nimikkeittäin Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä johtava kihlakunnansyyttäjä kihlakunnansyyttäjä apulaissyyttäjä SYYTTÄJIÄ YHTEENSÄ hallintosihteeri osastosihteeri syyttäjänsihteeri toimistosihteeri harjoittelija MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ Yhteensä Syyttäjänvirastojen johto on hyvin miesvaltaista. Aiemmin myös syyttäjistä yli puolet on ollut miehiä, vuonna 2014 kuitenkin ensimmäistä kertaa syyttäjistä enemmistö on naisia. Vuonna 2010 apulaissyyttäjien vakanssit lakkautettiin ja tilalle perustettiin kihlakunnansyyttäjän virkoja. Apulaissyyttäjän nimikkeellä toimivat syyttäjät ovat syyttäjiä, jolla ei ole riittävää syyttäjä- tai tuomarikokemusta, ja heidät on nimitetty aluksi kuuden kuukauden pituiseen apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen. Toimistohenkilökunta taas on pääosin naisvaltaista. Vuoden 2013 lopulla perustettiin syyttäjänsihteeri- nimike toimisto ja osastosihteeri nimikkeiden tilalle. Syyttäjänsihteeri nimikettä käytetään myös määräaikaisten henkilöiden nimikkeissä. Nimikettä käytetään myös silloin, kun palkataan oikeustieteen ylioppilas toimistotehtäviin Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöryhmät on luokiteltu eri tavalla kuin syyttäjänvirastoissa. Henkilöstöryhmät on luokiteltu seuraavasti: johtoon kuuluvat virastojen ja laitosten johtajat. Esimiehiin luetaan sellaiset johto-, työnjohto ja esimiestyöt, joissa työnjohtamiseen ja esimiestehtävien osuus työajasta on puolet. Asiantuntijoihin kuuluvat virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatöitä, johto- ja esimiestöiden osuus on alle puolet kokonaistyöajasta. Toimeenpaneviin töihin kuuluvat sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella ja tehtäviin ei sisälly esimies ja johtamistehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran (määrittely Valtion työmarkkinalaitoksen VPLluokituksesta). Valtakunnansyyttäjänviraston johto on miesvaltainen. Asiantuntijoista enemmistö on naisia. Valtakunnansyyttäjänvirasto Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO ESIMIEHET ASIANTUNTIJATYÖT TOIMEENPANEVAT TYÖT Yhteensä Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstö vuosina , syyttäjät eriteltynä erikseen. Syyttäjiin on tässä luettu mukaan valtionsyyttäjät, kihlakunnansyyttäjät, ylitarkastaja (syyttäjät), neuvottelevat virkamiehet ja lakimies. 21

22 3.6 Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirasto Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO SYYTTÄJÄT ASIANTUNTIJATYÖT TOIMEENPANEVAT TYÖT Yhteensä Tavoitteena on, että eri ikäluokissa olisi mahdollisimman sama määrä henkilöitä. Tällöin eläkkeelle jäädään tasaisesti. Keski-ikää olisi hyvä tarkastella ikäjakaumana, pelkkä keski-ikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa. 43-vuotta on se keski-ikä, jolloin eri ikäluokissa on henkilöitä suunnilleen yhtä paljon. Mikäli keski-ikä on yli 43 vuotta, se on jo merkki henkilöstön liiallisesta ikääntymisestä. Yli 45-vuotiaiden osuus kuvaa henkilöstöryhmää, joiden työkyvyn ylläpitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jotta henkilöstön ikärakenne olisi tasainen, 45-vuotiaiden ja vanhempien määrä ei saisi ylittää 45 % henkilökunnasta Ikärakenne syyttäjänvirastoissa Keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 46,8 (46,4) vuotta. Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli 49,2 vuotta, määräaikaisen 32,2 vuotta. Syyttäjänvirastoissa työskentelevien naisten keski-ikä on 45,9 vuotta, joista vakituisten naisten keski-ikä on 48,4 vuotta, määräaikaisten 32,5 vuotta. Kaikkien miesten keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 48,4 vuotta. Vakituisten miesten keski-ikä on 50,8 vuotta, määräaikaisten 31,6 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa nousi edellisestä vuodesta 0,4 vuotta. Henkilökunnan ikä aleni määräaikaisina työskentelevillä miehillä, muissa tarkastelukohdissa keski-ikä nousi. Syyttäjänvirastojen henkilöstön keski-ikä Vuoden luvut eivät sisällä työllisyystyöntekijöitä, mutta sisältävät harjoittelijat ,2 49,1 49,2 49,0 48,6 48,9 49,2 47,2 46,1 46,5 46,3 46,4 46,8 45,6 35,8 34,8 33,7 34,4 32,9 32,4 32, keski-ikä syyttäjänvirastoissa vakinaisten keski-ikä määräaikaisten keski-ikä 22

23 Keski-ikä: vakinaiset/ määräaikaiset Keski-ikä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä VAKINAISET 50,0 47,7 48, , , ,8 48,4 49,2 442 MÄÄRÄAIKAISET 31,6 33,6 32, ,4 32,4 32, ,6 32,5 32,2 74 Yhteensä 47 44,8 45, ,1 45,4 46, ,4 45,9 46,8 516 Luvut eivät sisällä työllisyysmäärärahoin palkattuja henkilöitä Kaikkien syyttäjien keski-ikä oli 45,4 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä oli 48,8 vuotta, naisten 42vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä on noussut 0,2 vuotta edellisestä vuodesta, naissyyttäjien ikä nousi yhdeksällä kuukaudella. Syyttäjänvirastoittain tarkasteltuna syyttäjien keski-ikä oli yli 47 vuotta vain Länsi-Suomessa, Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Alhaisin syyttäjien keski-ikä oli Itä- Uudenmaan syyttäjänvirastossa, hieman yli 40 vuotta. Syyttäjien keski-ikä syyttäjänvirastoittain Miesten keski-ikä Mies lkm % Naisten keski-ikä Nainen lkm % Syyttäjien keski-ikä Yhteensä lkm HELSINKI 47, ,8 44, ,2 45,7 58 LÄNSI-UUSIMAA 42, ,7 45, ,3 44,4 27 ITÄ-UUSIMAA 44, ,0 40, ,0 41,4 42 SALPAUSSELKÄ 50, ,1 40, ,9 46,0 41 LÄNSI-SUOMI 51, ,8 45, ,2 49,0 44 SISÄ-SUOMI 48, ,7 39, ,3 43,4 46 POHJANMAA 52, ,6 40,6 8 36,4 48,4 22 ITÄ-SUOMI 50, ,7 43, ,3 48,0 33 OULU 49, ,8 39, ,2 44,7 31 LAPPI 42,0 5 31,3 43, ,8 42,8 16 AHVENANMAA 51,0 2 66,7 35,0 1 33,3 45,7 3 Yhteensä 48, , ,4 45,4 363 Toimistohenkilöstö oli syyttäjiä iäkkäämpää, keski-ikä oli 50,8 vuotta. Syyttäjänvirastojen toimistohenkilökunta oli 50-vuotiasta tai vanhempaa kahdeksassa syyttäjänvirastossa. Itä- Uudenmaan oli nuorin toimistohenkilökunta, keski-ikä 42,9 vuotta. Syyttäjälaitoksessa työskennelleiden harjoittelijoiden keski-ikä oli 31 vuotta. Työllisyystyöntekijöitä ei ole laskettu mukaan ikäjakaumiin. Toimistohenkilökunnan keski-ikä syyttäjänvirastoittain (ml harjoittelijat, pl työllistetyt) 2014 Miesten keski-ikä Naisten keski-ikä Yhteensä lkm HELSINKI 37,8 45,8 24 LÄNSI-UUSIMAA 33,0 48,3 13 ITÄ-UUSIMAA 29,0 43,7 18 SALPAUSSELKÄ 53,2 17 LÄNSI-SUOMI 50,1 16 SISÄ-SUOMI 54,2 18 POHJANMAA 53,4 13 ITÄ-SUOMI 55,1 15 OULU 52,7 12 LAPPI 54,6 7 AHVENANMAA 62,0 1 Yhteensä 35,5 50,

24 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta yli 45-vuotiaita on yhteensä 313 henkilöä, 61% henkilökunnasta. Miehistä yli 45-vuotiaita oli 120 henkilöä, naisista 183 henkilöä. Syyttäjistä yli 45 vuoden iän on ylittänyt 186 henkilöä, 52 %. Toimistohenkilökunnasta vastaavasti yli 45-vuotiaita on 117 henkilöä, 76 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna henkilömäärä aleni kaikissa ikäryhmissä. Eniten pieneni ikäryhmä vuotiaiden ryhmä, kahdeksalla hengellä. Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin (ei sisällä työllisyysmäärärahoin palkattuja) Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm alle 35 vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja yli vuotiaat Yhteensä Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin Ikäryhmä tsto sjä tsto sjä tsto sjä alle ja yli Yhteensä Syyttäjänvirastojen ikärakenne ikäryhmittäin vuotiaat vuotiaat 55 ja yli vuotiaat Yhteensä

25 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Syyttäjänvirastojen ikärakenne , henkilöiden määrä ikäryhmissä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä ja yli alle 35 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi eläkkeelle vuoden aikana 18 henkilöä, näistä syyttäjiä oli 11 henkilöä ja toimistohenkilökuntaa 7 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 87 henkilöä. Näistä syyttäjiä on 43 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 44. Laskennallinen eläkeikä tässä tarkastelussa on 65 vuotta, riippumatta eläkkeelle jäävien todellisesta eläkkeelle siirtymisiästä. Järjestelmistä ei saada raporttia eläkkeelle jo jääneiden iästä Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavat henkilöt tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä ylittää tavoiteltavan tason 3,8 vuodella, tavoitetason ollessa 43 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa on ollut korkeimmillaan vuonna 2009, jolloin keskiikä oli 47,2 vuotta. Tämän jälkeen keski-ikä lähti laskuun ja oli vuosina välillä 45,6-46,8. Vuonna 2010 keski-ikää laski hieman alhaisempi henkilömäärä ja nuorien henkilöiden lukumäärän nousu ja vuonna 2011 eläkkeelle jäävien suuri määrä ja henkilökunnan nuorentuminen. Vuonna 2012 keski-ikää laski korkea henkilömäärä. Vuonna 2013 keski-ikä nousi 46,4 vuoteen, Keski-ikää nosti pienentynyt määräaikaisten lukumäärä sekä se että vuoden aikana eläkkeelle jäi vain 3 henkilöä. Vuonna 2014 keski-ikään vaikutti henkilömäärän alentuminen ja toisaalta määräaikaisten ikääntyminen. Toimistohenkilökunnan keski-ikä on 4,6 vuotta korkeampi kuin syyttäjien keski-ikä. Toimistohenkilökunnan keski-ikä ylittää syyttäjänvirastojen keski-iän lähes viidellä vuodella. 25

26 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 58 % on 45-vuotiaita taikka vanhempia, tavoitetason ylittää 303 (313) henkilöä. Syyttäjänvirastoista eläkkeelle jääneiden ikä Syyttäjänvirastoista eläkkeelle vuosina jääneiden ikä työkyvyttömyyseläke varhennettu vanhuuseläke 1 63-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston keski-ikä oli 51,7 vuotta. Viraston kaikkien miesten keskiikä oli 55,4 vuotta, naisten keski-ikä oli 49,9 vuotta. Virastossa oli vuodenvaihteessa yksi määräaikainen. 45 vuotta täyttäneiden osuus henkilöstöstä oli 32 henkilöä (74 %). Vuonna 2014 eläkkeelle jäi kaksi henkilöä. Vuosina viraston henkilökunnasta jää eläkkeelle yksitoista henkilöä. Vakinaisten ja määräaikaisten keski-ikä Keski-ikä Mies Nainen Keski-ikä yhteensä Mies Nainen Keski-ikä yhteensä Mies Nainen Keski-ikä yhteensä VAKINAISET 52,6 52,6 52,6 54,2 51,3 52,3 55,4 50,4 52,1 MÄÄRÄAIKAISET 36,0 36,0 Yhteensä 52,6 52,6 52,6 54,2 51,3 52,3 55,4 49,9 51,7 26

27 vuotta 54 Keski-ikä Valtakunnansyyttäjänvirastossa ,9 50,7 51,2 50,6 52,6 52,3 51, ,8 47, ,7 45,8 45, Ikärakenne ikäryhmittäin Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. alle ja yli Yhteensä Valtakunnansyyttäjänviraston ikärakenne ikäryhmittäin alle ja yli Mies Nainen yht Henkilöstöryhmistä asiantuntijat ovat nuorimpia Keski-ikä henkilöstöryhmissä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä SYYTTÄJÄT 56 50,8 53, ,3 51,2 54,2 24 ASIANTUNTIJAT 30 48,4 46, ,6 46,3 12 MUU HENKILÖKUNTA 57 55,7 55, ,7 52,6 7 Yhteensä 54,2 51,3 52, ,4 49,9 51,7 43 Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää vuosina eläkkeelle yhteensä 11 henkilöä. Näistä miehiä on 5, naisia 6. Laskennallinen eläkeikä tässä tarkastelussa on 65 vuotta, riippumatta eläkkeelle jäävien todellisesta eläkkeelle siirtymisiästä. 27

28 Ikä Yhteensä Mies Nainen Eläköityminen Valtakunannsyyttäjänvirastossa Mies Nainen Taulukossa olettamana on vuonna vuoden ikä alenevasti 4 Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jääneet, lkm eläkkeelle jääneet Järjestelmistä ei saada raporttia eläkkeelle jo jääneiden keski-iästä. 28

29 Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jääneiden ikä vuosina Koulutus 4.1 Koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksillä kuvataan henkilöstön koulutustasoa. Se kertoo organisaation ammatillisella pohjakoulutuksella mitatusta osaamispotentiaalista. Tavoitteena on mahdollisimman korkea arvo, kuitenkin niin, että se on sidoksissa organisaatiossa tehtävien vaatimaan tasoon. Koulutustasoindeksi muodostuu sen mukaan, millainen koulutusaste kullakin henkilöllä on. Eri koulutusasteet on luokiteltu indekseihin niin, että alin indeksi on perusasteen indeksi 1,5 ja ylin indeksi on tutkijakoulutusasteen 8. Koulutustasoindeksi lasketaan kertomalla eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärä niiden koulutustasoindeksillä ja saadut tulot lasketaan yhteen. Lopuksi em. tulojen summa jaetaan henkilöiden kokonaismäärällä. * Taulukoissa käytetty koulutusluokittelu tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan: alempi perusaste = kansakoulu ylempi perusaste = keski- tai peruskoulu keskiaste = ammattikoulutasoinen ja alempitasoinen opistokoulutus, pelkkä ylioppilastutkinto alin korkea-aste = ylempi opistotutkinto esim. merkonomi, teknikko alempi korkeakouluaste = esim. yliopistojen ja korkeakoulujen välitutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot ylempi korkeakouluaste = yliopistojen ja korkeakoulujen ylemmät tutkinnot, mm. entiset ylemmät kandidaatintutkinnot, nykyiset maisterintutkinnot, lääketieteen lisensiaatin tutkinto tutkijakoulutusaste= lisensiaatin (ei lääketieteen) ja tohtorin tutkinnot Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa on 6,1, laskennassa on mukana yhteensä 488 henkilöä. Koulutustasoindeksi on sama kuin edellisenä vuonna, ja korkeampi kuin vuosina (5,9). Tätä aiempiin vuosiin indeksiä ei voida verrata, koska laskutapa muuttui vuoden 2004 alussa. Vuoden 2014 tarkastelussa kahden henkilön koulutusaste on tuntematon. 29

30 Koulutusrakenne koulutusasteittain * Koulutusrakenne %- %- %- koulutusasteittain Lukumäärä jakauma Lukumäärä jakauma Lukumäärä jakauma Alempi perusaste 4 0,8 4 0,8 4 0,8 Ylempi perusaste 17 3,3 17 3,4 16 3,3 Keskiaste 61 11, , ,1 Alin korkea-aste 63 12, , ,1 Alempi korkeakouluaste 13 2,5 9 1,8 10 2,1 Ylempi korkeakouluaste , , ,3 Tutkijakoulutusaste 8 1,6 8 1,6 6 1,2 Tutkinnon suorittaneet Koulutustasoindeksi 6,1-6,1-6,1 - YHTEENSÄ *katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi 1% 1% Syyttäjänvirastojen koulutusrakenne % 11% Alempi perusaste Ylempi perusaste 12% Keskiaste 69% 2% Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste (vuonna 2014 yhdeksän syyttäjän koulutustasoksi on määritelty keskiaste, yhden koulutusaste on tuntematon) Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoittain syyttäjänvirasto syyttäjä toimistohenkilökunta 2014 syyttäjänvto keskim. henkilöitä laskennassa HELSINKI 6,9 3,6 6,0 76 LÄNSI-UUSIMAA 7,0 4,3 6,3 37 ITÄ-UUSIMAA 6,7 4,3 6,1 55 KAAKKOIS-SUOMI 6,9 3,8 6,0 56 LÄNSI-SUOMI 6,9 4,4 6,3 58 SISÄ-SUOMI 6,9 3,8 6,0 57 POHJANMAA 7,0 4,9 6,3 34 ITÄ-SUOMI 7,1 3,9 6,1 47 OULU 7,0 4,8 6,4 43 LAPPI 6,4 4,4 5,8 22 AHVENANMAA 7,0 3,5 5,8 3 Yhteensä 6,9 4,1 6,