Henkilöstötilinpäätös

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös

2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilömäärä vuoden lopussa Henkilömäärä kuukausittain Henkilömäärä koko vuoden aikana HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuodet osastoittain Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin HENKILÖSTÖN RAKENNE Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sekä työllistettyjen määrä Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Koulutusrakenne ja koulutustasoindeksi Henkilöstöryhmät PALKKAUS TYÖVOIMAKUSTANNUKSET HENKILÖSTÖKOULUTUS TYÖHYVINVOINTI Työtyytyväisyys Työterveyshuolto VAIHTUVUUS ELÄKE-ENNUSTE

3 1. YLEISTÄ Museoviraston henkilöstötilinpäätös on henkilöstövoimavaroja kuvaavista tilastotiedoista laadittu yhteenveto, joka sisältää viraston henkilöstöön liittyvät keskeiset tiedot ja tunnusluvut. Tietojen avulla kuvataan henkilöstöön liittyvien asioiden nykytilaa ja kehityssuuntaa käyttäen apuna vertailutietoja muusta valtionhallinnosta. Museovirastossa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1996 alkaen. Tilastoaineiston valinta ja luokitukset pohjautuvat valtiovarainministeriön vuonna 2001 julkaisemaan käsikirjaan Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös. Lukuihin sisältyvät kaikki virastoon palvelussuhteessa olleet henkilöt. Luvuissa ei ole mukana siviilipalvelusmiehiä, palkkionsaajia eikä palkattomia harjoittelijoita. Pyöristyksistä johtuen loppusummat saattavat poiketa sarakkeiden summista. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnasta vastaa Hallintopalvelut. Tietolähteet Palkka- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Personec FV Valtionhallinnon henkilöstötietojärjestelmä Tahti Museoviraston tilinpäätös Raindance-työajanseuranta Koulutusohjelma 2010 Museoviraston intranet 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa Vuoden 2010 lopulla Museoviraston palveluksessa oli 381 henkilöä. Henkilömäärä pieneni edellisestä vuodesta 6,4 prosenttia. Vuodenvaihteen henkilöstömäärään vaikuttavat kulloinkin käynnissä olevat määräaikaiset hankkeet Henkilöstön lukumäärä (31.12.) Henkilömäärä kuukausittain Museoviraston toiminnan luonteesta johtuen viraston henkilömäärissä on suuria kausivaihteluita. Talvikaudella viraston palveluksessa on noin 400 henkilöä ja kesäkaudella keskimäärin 550. Osa museokohteista on avoinna vain kesäaikaan, joten kesäkaudeksi palkataan runsaasti osavuotista avoinnapitohenkilöstöä. Useiden tutkimus- ja inventointihankkeiden kenttätyöt on mahdollista toteuttaa ainoastaan kesäkaudella. Myös muinaisjäännösten hoitotyöt suoritetaan pääasiassa kesällä. 3

4 Henkilömäärä kuukausittain Kokoaikaiset Osa-aikaiset 2.3. Henkilömäärä koko vuoden aikana Kertomusvuoden aikana Museovirastoon oli varsinaisessa palvelussuhteessa kaikkiaan 706 henkilöä. Osastoittain lukumäärät olivat seuraavat 1 : pääjohtaja, esikunta, museotoimen kehittäminen, kirjasto, kuva-arkisto 51 7,2 % arkeologian osasto ,5 % rakennushistorian osasto ,2 % Suomen kansallismuseo ,3 % hallinto-osasto (sis. linnat) ,7 % yhteensä 706 henkilöä Palkkioita ja työkorvauksia maksettiin kertomusvuoden aikana 127 henkilölle. Siviilipalvelusta virastossa suoritti kuusi henkilöä. 3. HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuosia oli kertomusvuonna yhteensä 385,2. Kokonaismäärä pieneni edellisestä vuodesta 5,9 prosenttia (24,4 htv). Eniten vähenivät ulkopuolisella rahoituksella tehdyt hankkeet. Muinaismuistolain 15 :n ja 13 :n mukaiset hankkeet vähenivät 28 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja muulla ulkopuolisella rahoituksella toteutetut hankkeet lähes 35 prosenttia. Työllisyysmäärärahoin tuotettujen henkilötyövuosien osuus sen sijaan lisääntyi 4,4 prosenttia. Opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset merkitsevät Museovirastolle kaikkiaan 34 henkilötyövuoden vähennystä vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuushankkeen toisen vaiheen vähennykset 10 henkilötyövuotta kohdistuvat vuosille Henkilöstövähennykset on pyritty toteuttamaan luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen. Kertomusvuonna jatkettiin tuottavuusohjelman aiheuttamia muutoksia varten laaditun henkilöstösuunnitelman toteuttamista ja loppuvuodesta valmisteltiin päätös, jolla lakkautettiin vuoden 2011 alusta 10 virkaa. 1 Jos henkilö työskenteli vuoden aikana useammalla vastuualueella, hänet on laskettu sen vastuualueen lukuihin, jonka palveluksessa hän oli pääosan palvelusajastaan. 2 Henkilötyövuositiedot Personec FV 4

5 3.2. Henkilötyövuodet osastoittain Kertomusvuonna Suomen kansallismuseon osuus henkilötyövuosista oli 34,5 prosenttia. Arkeologian osastolla tehtiin 18,3 prosenttia ja rakennushistorian osastolla 23,0 prosenttia henkilötyövuosista. Pääjohtajan alaisten yksiköiden osuus oli 10,1 prosenttia ja hallinto-osaston osuus 14,1 prosenttia henkilötyövuosista. Henkilötyövuodet osastoittain Personec FV muutos htv muutos-% Osasto %-osuus 2010 Pääjohtaja, esikunta, museotoimen kehittäminen, kirjasto, kuva-arkisto 39,5 39,2 38,7 10,1 % -0,4-1,0 % Arkeologian osasto 91,0 78,8 70,6 18,3 % -8,2-10,5 % Rakennushistorian osasto 88,5 86,5 88,7 23,0 % 2,2 2,6% Suomen kansallismuseo 152,6 149,8 132,7 34,5 % -17,1-11,4 % Hallinto-osasto (sis. linnat) 54,7 55,3 54,5 14,1 % -0,9-1,6% Yhteensä 426,3 409,6 385,2 100,0 % -24,4-5,9% 3.3. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin Henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 385,24. Tavoitteeksi asetettu 402 henkilötyövuotta alitettiin selvästi. Henkilötyövuodet vähenivät edellisestä vuodesta 24,35 henkilötyövuodella (- 5,9 %). Viraston omilla toimintamäärärahoilla toteutettujen henkilötyövuosien osuus oli 330,28 henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 15,34 henkilötyövuotta ( -4,4 %). Muinaismuistolain 15 :n ja 13 :n velvoittamana tuotetut henkilötyövuodet vähenivät edellisestä vuodesta 8,01 henkilötyövuotta (- 28,2%). Henkilötyövuodet jakautuivat rahoituslähteittäin tarkasteltuna siten, että omin toimintamenoin palkattujen osuus oli 85,7 % (mom osuus 323,5 htv ja mom osuus 6,8 htv), muinaismuistolain 15 ja 13 mukaisen rahoituksen osuus 5,3 % (20,4 htv), työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen osuus 7,9 % (30,3 htv) ja muun ulkopuolisen rahoituksen osuus 1,1 % (4,3 htv). Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin Personec FV Rahoituslähde %- osuus 2010 muutos lkm muutos-% Toimintamenot ja mom ,95 345,62 330,28 85,7 % -15,34-4,4 % Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus 43,52 23,38 20,37 5,3% -8,01-28,2 % Muu ulkopuolinen rahoitus 6,53 6,56 4,28 1,1% -2,29-34,8% TEM rahoitus 34,26 29,02 30,31 7,9% 1,28 4,4 % Yhteensä 426,26 405,59 385,24 100,0-24,35-5,9 % Muu ulkopuolinen rahoitus: kunnat, yritykset, EU-projektit, yhdistykset ja säätiöt, muut virastot,harjoittelijat TEM rahoitus: työllisyystyöohjelma, TM palkkaukset 5

6 4. HENKILÖSTÖN RAKENNE 4.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sekä työllistettyjen määrä Museoviraston palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 381 henkilöä. Vakinaisessa 3 palvelussuhteessa oli 220 henkilöä. Luku ei sisällä niitä 17 henkilöä, jotka vuoden lopulla hoitivat määräaikaista tehtävää ja joilla on virastossa vakinainen taustavirka eikä myöskään niitä 12 vakinaista henkilöä, jotka olivat vuoden lopulla palkattomalla virkavapaalla (Tahti-luokitus). Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli yhteensä 161 henkilöä, joista työllistettyjä oli 7. Vuoden lopun henkilöstöstä 57,7% oli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus oli 40,4% ja työllisyysmäärärahoin palkattujen 1,8%. Määräaikaisten osuuteen vaikutti valmisteilla oleva organisaatiouudistus. Siihen liittyen useita vakinaisia virkoja oli vuoden lopulla täytetty määräaikaisesti tai kokonaan täyttämättä. Henkilöstö osastoittain Tahti-luokitus Osasto Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä lkm % lkm % lkm % Lkm % Pääjohtaja, esikunta, museotoimen kehittäminen, kirjasto, kuva-arkisto 26 11,8% 20 13,0% 46 12,1% Arkeologian osasto 26 11,8% 34 22,1% 60 15,7% Rakennushistorian osasto 44 20,0% 45 29,2% 4 57,1% 93 24,4% Suomen kansallismuseo 92 41,8% 35 22,7% 3 42,9% ,1% Hallinto-osasto (sis. linnat) 32 14,5% 20 13,0% 52 13,6% Koko virasto ,0 % ,0 % 7 100,0 % ,0 % Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 39,1 42,8 41,1 42,0 42,3 Kulttuuripalvelut 4 25,8 30,9 32,0 34,1 34,0 Valtio 25,3 25,6 25,1 25,4 13, Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Vuoden lopulla kokoaikaisen henkilöstön osuus oli 78,2 prosenttia ja osa-aikaisten 21,8 prosenttia. Museovirastossa on osa-aikaista henkilöstöä huomattavasti valtion keskimääräistä tasoa enemmän. Suurin osa osa-aikaisista työskentelee museoiden ja linnojen avoinnapitoon liittyvissä opastus- ja valvontatehtävissä. Määräaikaisiin hankkeisiin palkataan alan opiskelijoita, jotka työskentelevät opintojensa ohessa osa-aikaisesti. Osa-aikaisiin lasketaan myös työllistetyt, jotka noudattavat 85 prosentin työaikaa. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli kaksi henkilöä ja osittaisella hoitovapaalla seitsemän henkilöä. 3 Vakinaiseksi luetaan henkilö, joka on nimitetty virkaan tai työsuhteeseen toistaiseksi. Määräaikaiseksi luetaan henkilö, joka on joulukuussa 2010 määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa. Myös ne henkilöt, joilla on vakinainen taustavirka, luetaan joulukuun tilanteen mukaisesti määräaikaiseksi. 4 Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä vuonna 2010 Museoviraston lisäksi Arkistolaitos (Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot), Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Näkövammaisten kirjasto, Taiteen keskustoimikunta, Valtion elokuvatarkastamo, Valtion taidemuseo, Varastokirjasto (1209 henkilöä). 6

7 Koko- ja osa-aikaisten määrä Personec FV Osasto Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä lkm %-osuus lkm %-osuus Lkm %-osuus Pääjohtaja, esikunta, museotoimen kehittäminen, kirjasto, kuva-arkisto 41 13,4 % 5 6,8 % 46 12,1 % Arkeologian osasto 51 16,6 % 9 12,2 % 60 15,7 % Rakennushistorian osasto 83 27,0 % 10 13,5 % 93 24,4 % Suomen kansallismuseo 93 30,3 % 37 50,0 % ,1 % Hallinto-osasto (sis. linnat) 39 12,7 % 13 17,6 % 52 13,6 % Koko virasto ,0 % ,0 % ,0 % Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 24,2 25,9 27,3 23,8 21,8 Kulttuuripalvelut 15,4 16,9 15,7 15,2 13,0 Valtio 8,4 8,5 8,6 8,6 6, Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Lähde Tahti Valtaosa Museoviraston henkilöstöstä on virkasuhteessa. Virkasuhteisen henkilöstön osuus oli vuoden 2010 lopussa 89,8 prosenttia, työsopimussuhteisia oli 10,2 prosenttia. Virkasuhteisten määrä on suurempi kuin valtiolla keskimäärin (valtio 2010: 86,9 %). Työsopimussuhteisessa palvelussuhteessa oli vuoden aikana museoiden ja linnojen tuntipalkkaisia oppaita ja museoapulaisia sekä määräaikaisiin hankkeisiin palkattuja rakennustyöntekijöitä ja kaivajia. Myös työllistetyt ovat työsopimussuhteisessa palvelussuhteessa Sukupuolijakauma Museovirasto on naisvaltainen työyhteisö. Naisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa 70,6 prosenttia ja miesten osuus 29,4 prosenttia. Koko valtiolla naisten osuus henkilöstöstä oli 48,8 prosenttia. Museovirastossa naisia oli vuoden lopussa 269 ja miehiä 112. Naisten %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 66,7 67,7 68,6 70,8 70,6 Kulttuuripalvelut 63,7 63,8 65,6 64,9 63,9 Valtio 49,1 49,8 49,6 49,6 48,8 7

8 4.5. Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Suurin ikäryhmä oli vuoden lopulla vuotiaat, joita oli koko henkilöstöstä 28,6 prosenttia. Sama ikäryhmä on suurin myös koko valtion henkilöstöä tarkasteltaessa. 45 vuotta täyttäneitä oli Museovirastossa 54,3 prosenttia. Koko valtionhallinnossa vastaava luku oli 54,7 prosenttia. Henkilöiden lukumäärä ikäryhmittäin Tahti Ikäryhmä Miehet Naiset Yhteensä %-osuus Museovirasto %-osuus valtio ,1 % 2,3 % ,3 % 18,5 % ,3 % 24,4 % ,6 % 31,3 % ,4 % 22,9 % ,3 % 0,6 % Yhteensä % 100 % Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 45,3 vuotta. Koko valtionhallinnossa keski-ikä oli 45,6 vuotta ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä tasan 46 vuotta. Valtionhallinnossa keski-ikä on noussut neljässä vuodessa 2,6 vuotta ja Museovirastossa 1,0 vuotta. Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta Tahti Museovirasto 44,3 44,1 44,3 44,2 45,3 Kulttuuripalvelut 46,2 45,8 46,0 45,7 46,0 Valtio 43,4 43,7 44,0 44,0 45, Koulutusrakenne ja koulutustasoindeksi Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli virastossa valtion keskimääräistä tasoa enemmän, mutta tutkijakoulutettuja lähes yhtä paljon kuin valtiolla keskimäärin. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon oli suorittanut viraston henkilökunnasta 59,1 prosenttia, kulttuuripalveluiden vertailuryhmästä 53,7 prosenttia ja koko valtion henkilöstöstä 40,4 prosenttia. Tutkijakoulutus on viraston henkilöstöstä 3,9 prosentilla, kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä ja koko valtion henkilöstöstöllä 4 prosentilla. Viraston koulutustasoa tarkasteltaessa on huomioitava, että noin puolet viraston henkilöstöstä työskentelee tehtävissä, joissa ei edellytetä korkeakoulututkintoa. Viraston henkilöstön koulutustasoindeksi oli vuoden 2010 lopussa 5,4. Koko valtionhallinnon henkilöstön koulutustasoindeksi oli alhaisempi 5,1. Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä indeksi oli 5,2. 8

9 Koulutusrakenne Tahti Koulutusaste 5 Miehet Naiset Yhteensä %-osuus Museovirasto %-osuus Kultt.palv. %-osuus valtio Perusaste ,5 % 4,6 % 4,7 % Keskiaste ,1 % 24,2 % 28,7 % Alin korkea-aste ,3 % 12,1 % 24,7 % Alempi korkeakouluaste ,2 % 16,6 % 11,7 % Ylempi korkeakouluaste ,9 % 33,1 % 24,6 % Tutkijakoulutusaste ,9 % 4,0 % 4,0 % Koulutusaste tuntematon 5,5 % 1,6 % Yhteensä % 100 % 100 % 4.7. Henkilöstöryhmät Museoviraston tehtävien mukaisen luokituksen perusteella jaoteltuna virastossa oli vuoden lopussa asiantuntija- ja tutkimushenkilökuntaa sekä tutkimusta avustavaa henkilökuntaa yhteensä 253 henkilöä eli 66,4 % koko henkilöstöstä. Kiinteistönhoitoon ja avoinnapitoon liittyviä tehtäviä hoiti 80 henkilöä ja hallintoon laskettiin kuuluvaksi 48 henkilöä. Vuoden lopulla yleisin nimike oli edelleen tutkija. Tutkijoita oli määräaikaiset mukaan lukien 64. Konservaattoreita oli 24, näyttelynvalvojia 23, intendenttejä 18, apulaistutkijoita 17 sekä toimistosihteereitä 16. Henkilöstöryhmät Osasto Asiantuntija- ja tutkimushenkilökunta Tutkimusta avustava henkilökunta Kiinteistö- ja avoinnapitohenkilökunta Hallintohenkilökunta Yhteensä %-osuus Pääjohtaja, esikunta, museotoimen kehittäminen, kirjasto, kuva-arkisto ,1 % Arkeologian osasto ,7 % Rakennushistorian osasto ,4 % Suomen kansallismuseo ,1 % Hallinto-osasto (sis. linnat) ,6 % Koko virasto ,0% %-osuus 41,7 % 24,7 % 21,0 % 12,6 % 100 % 5 Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. Keskiasteen koulutukseen kuuluu perusasteen lisäksi 1-3 vuoden opinnot. Keskiasteen koulutukseen luetaan esim. ylioppilastutkinto, 1-3 vuoden ammatilliset tutkinnot ja ammattitutkinnot (esim. artesaani). Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen (esim. artenomi). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät amk-tutkinnot. Tutkjakoulutuksella tarkoitetaan lisensiaatti- ja tohtorintutkintoja. 6 Museoviraston tehtävien mukainen luokitus Asiantuntija- ja tutkimushenkilökunta: intendentit, erikoistutkijat, tutkijat, koordinaattorit, apulaistutkijat,yliarkkitehdit, arkkitehdit, suunnittelijat, kirjaston- ja arkistonhoitajat, rakennuskonservaattorit Tutkimusta avustava henkilökunta: konservaattorit, museomestarit, työmestarit, piirtäjät, tutkimusavustajat, valokuvaajat, kuvankäsittelijät, kielenkääntäjä, järjestelmäasiantuntijat Kiinteistö- ja avoinnapitohenkilökunta: kiinteistönhoitajat ja työntekijät, siivoojat, vahtimestarit, oppaat, opasvartijat, museonhoitajat, museoapulaiset, näyttelynvalvojat Hallintohenkilökunta: johto, esimiehet, hallinto, talous 9

10 prosenttia henkilöstöstä Museovirasto Henkilöstötilinpäätös 2010 Valtionhallinnon yleinen henkilöstöryhmäluokitus 7 Valtionhallinnon henkilöstötilinpäätöksen yleisen henkilöstöryhmäluokituksen mukaan viraston henkilöstöstä kuuluu johtoon 1,2 prosenttia, muihin esimiesasemassa oleviin 7,9 prosenttia, asiantuntijoihin 53,5 prosenttia ja toimeenpanevia tehtäviä hoitaa 37,4 prosenttia henkilöstöstä Yleinen henkilöstöryhmäluokitus Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt 5. PALKKAUS Museoviraston palkkausjärjestelmää toteutettiin vuonna 2010 edelleen voimaan tulleen sopimuksen säännösten mukaisesti. Sopimuksen myötä virastossa tuli voimaan siirtymäkausi, joka on voimassa siihen saakka, kunnes uusimuotoisen henkilökohtaisen palkanosan kustannukset on vaiheittain katettu. Rahoitukseen käytetään keskustason sopimuksiin sisältyvät virastokohtaiset palkantarkistuserät yhteensä 3,9 prosentin määrään saakka. Kertomusvuonna neuvoteltiin eräistä sopimukseen tulevista tekstimuutoksista valtion allekirjoitetun keskustason sopimuksen mukaisesti. Keskustasolla oli sovittu arviointiryhmien tehtävien muuttamisesta lukien. Valtion työmarkkinalaitos oli yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa laatinut tekstimallit arviointiryhmien uusien tehtävien ja tiedonsaantimenettelyjen kirjaamiseksi virastojen palkkausjärjestelmäsopimuksiin. Edellä mainitut asiat sisällytettiin Museoviraston palkkausjärjestelmäsopimukseen lukien. Museoviraston palkkasumma oli vuonna 2010 vajaat 12,3 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 2,5 prosenttia. Lukuun vaikuttaa toisaalta henkilötyövuosien väheneminen ja toisaalta palkkatason nousu.helmikuun alusta lukien tuli voimaan 0,24 prosentin suuruinen samapalkkaerä, joka toteutettiin korottamalla vaativuusryhmien 6 ja 8 tehtäväpalkkoja. Maaliskuun alusta lukien tuli voimaan 0,55 prosentin yleiskorotus. Syyskuun alusta lukien tuli voimaan 0,43 prosentin suuruinen virastoerä, joka käytettiin kokonaisuudessaan palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaisesti siirtymäkauden vaiheittaiseen rahoittamiseen. Tahti-järjestelmän VPL-tilaston 8 mukaan Museoviraston suhteellinen palkkataso oli joulukuussa ,8, kun vertailujoukkona on koko valtion palkat. Laskennassa ovat mukana kokoaikaiset, täyttä palkkaa saavat valtion palkkausjärjestelmien (VPJ) piirissä olevat palvelussuhteet. 7 Valtion yleinen henkilöstöryhmäluokitus: Johtotason työt: virastojen ja laitosten johtajat Esimiestyöt: johto- ja esimiestyöt, jossa esimiestehtävien osuus työajasta on yli puolet Asiantuntijatyöt: virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatehtäviä, esimiestehtävien osuus alle puolet työajasta Toimeenpanevat työt: sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella, tehtäviin ei yleensä sisälly esimiestehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran 8 VPL = Valtion palkkatilastointiluokitus, VM/ Valtiokonttori. 10

11 Euroa / kk Museovirasto Henkilöstötilinpäätös 2010 Tahti VPL 2.1 Ansiot vaativuustasoittain Museoviraston vaativuusluokituksella Ansiokäsite: Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa 12/2010 Laskennassa mukana kokoaikaiset, täyttä palkkaa saavat palvelussuhteet Vaativuusryhmä Museovirasto Vertailujoukko valtio (suht.palkkataso=100) Lkm Keskiarvo Mediaani Lkm Keskiarvo Mediaani Suhteellinen palkkataso , , , , , , , ,7 Yhteensä , Ansiot vaativuustasoittain 12/2010 Vr3 Vr4 Vr5 Vr6 Vr7 Vr8 Vr9 Vr10 MV mediaani Valtio mediaani 6. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Museoviraston kokonaistyövoimakustannukset olivat vuonna 2010 lähes 15,1 milj.euroa. Kustannukset laskivat edellisestä vuodesta 5,1 prosenttia. Kokonaistyövoimakustannuksista oli tehdyn työajan palkkoja 62,8 %, välillisiä palkkoja 18,8 %, sosiaaliturvamenoja 16,8 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 1,7 %. Palkkasumma oli 12,4 milj. euroa. Varsinaisten palkkojen lisäksi maksettiin sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 22,7 prosenttia palkkasummasta. Palkkojen ns. sivukuluprosenttii (välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista) oli 59,4 prosenttia. Palkkojen ns. sivukuluista oli välillisiä palkkoja 29,9 %, sosiaaliturvamenoja 26,8 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 2,7 %. Työvoimakustannuslukuihin sisältyy koko palvelussuhteessa oleva henkilöstö, 385 henkilötyövuotta. Yhden henkilötyövuoden hinnaksi muodostuu euroa. Henkilötyövuoden hintaan vaikuttavia tekijöitä Museovirastossa ovat koulutustaso, palkkataso sekä määräaikaisten ja osa-aikaisten suuret suhteelliset osuudet. 11

12 Työvoimakustannuserä 2010 (Tahti) euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. PALKKASUMMA ,8 129,88 100,00 81,51 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT ,2 100,00 76,99 62,75 A. VÄLILLISET PALKAT ,6 29,88 23,01 18, lomaraha ,9 5,82 4,48 3, vuosiloma-ajan palkat ,6 17,43 13,42 10, lapsen syntymä ja hoito ,8 0,29 0,23 0, sairausajan palkat ,5 4,29 3,31 2, eri virkavapaudet ,9 0,57 0,44 0, reservin kertausharjoitukset 0,0 0,00 0,00 0, koulutusajan palkat ,2 1,35 1,04 0, palkalliset arkipyhät 0,0 0,00 0,00 0, ammattiyhdistystoiminta 972,7 0,01 0,01 0, yhteistoiminta 3 206,5 0,03 0,03 0, työsuojelun yhteistoiminta 1 657,3 0,02 0,01 0, virkistystoiminta 6 087,4 0,06 0,05 0,04 B. SOSIAALITURVA ,6 26,79 20,63 16, työnantajan sotu-maksut ,7 2,90 2,23 1, LEL- ja TAEL-vakuutusmaksut 0,0 0,00 0,00 0, vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 0,00 0,00 0, VEL-eläkemaksut ,8 25,05 19,29 15, tapaturmavakuutusmaksut ,9 0,79 0,61 0, ryhmähenkivakuutusmaksut 5 532,0 0,06 0,05 0, sairasvak. palautukset ,8-2,01-1,54-1,26 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET ,1 2,68 2,06 1, virka- ja suojapuvut ,6 0,14 0,11 0, vapaat matkat 0,0 0,00 0,00 0, koulutus ,0 0,92 0,71 0, työsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, väestönsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, terv.- ja sairaudenhoito ,6 1,20 0,93 0, työpaikkaruokailu ,5 0,21 0,16 0, virk.- ja sosiaalitoiminta ,7 0,14 0,11 0, muut kustannukset 5 663,7 0,06 0,05 0,04 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ,4 59,36 45,70 37,25 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ ,6 159,36 122,69 100,00 Henkilöstön työvoimakustannukset 16,8 % 1,7 % II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT A. VÄLILLISET PALKAT 18,8 % 62,8 % B. SOSIAALITURVA C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 12

13 7. HENKILÖSTÖKOULUTUS Museoviraston koulutusohjeen mukaisesti koulutus voidaan toteuttaa koulutustyöryhmän koordinoimana koulutuksena, vastuualueiden itse järjestämänä tai ostopalveluna hankkimana koulutuksena tai viraston tukemana omaehtoisena koulutuksena. Kertomusvuonna koulutustyöryhmä ja vastuualueet järjestivät henkilöstölle koulutusta voimassa olevan koulutusohjeen ja vuodelle 2010 vahvistetun koulutussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäinen arkeologian ja rakennushistorian osastojen yhteinen KYMPPI-koulutuspäivä pidettiin lokakuussa Kulttuuritalon auditoriossa. Koulutuksen aiheena oli Kulttuuriympäristöt maakuntien suunnittelussa. Päivän aikana pidettiin kymmenkunta maakuntien suunnittelun kokonaisuutta ja maakuntakaavoitusta kulttuuriympäristön näkökulmasta käsittelevää asiantuntijaluentoa ja puheenvuoroa. Kulttuuriympäristön ajankohtaispäivässä tammikuussa käsiteltiin kulttuuriympäristöön kohdistuvia rikosepäilyjä ja rikoksia sekä metsän muuttuvan käytön vaikutuksia kulttuuriympäristökohteisiin ja kulttuurimaisemiin. Toukokuussa järjestettiin hankintatoimen koulutuspäivä, jonka aikana saatiin tietoa hankintalainsäädännöstä sekä hankintaprosessista ja sen toteutuksesta aina hankintapäätökseen saakka. Vuoden aikana henkilökunnalla oli mahdollisuus opiskella ranskaa ja venäjää ja tietotekniikan osalta tarjottiin mahdollisuus PowerPoint ja Photoshop järjestelmien koulutukseen. Virastossa järjestettiin myös työturvallisuuskorttikoulutus sekä vuosittaiset ensiapukurssit. Koulutustilaisuudet pidettiin myös esiintymistaidoista ja kestävästä kehityksestä. Viraston sisäisen koulutuksen lisäksi henkilöstö päivitti ja täydensi tietojaan ulkopuolisten tahojen järjestämässä ajankohtais- ja täydennyskoulutuksessa. Koulutustavoitteiden toteutumista seurataan tulossopimukseen sisältyvällä tunnusluvulla Koulutustilaisuuksiin osallistuminen. Tavoitearvoksi oli vuodelle 2010 asetettu 3,2 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Toteutuneiden koulutuspäivien määrä oli 2,3, joten tavoitetta ei täysin saavutettu. Koulutukseen käytetty aika laski vuoden 2009 tasosta hieman. Yhtenä syynä vähenemiseen voidaan pitää vuoden aikana käynnistynyttä Hyvinvoiva ja uudistuva Museovirasto kehittämishanketta, jonka puitteissa henkilökunnalle järjestettiin runsaasti tilaisuuksia pitkin vuotta. Myös muuttoon valmistautuminen sitoi runsaasti henkilöstön voimavaroja. Koulutustavoitteiden saavuttamisessa tulee ottaa huomioon myös se, että viraston henkilötyövuosista noin viidesosa muodostuu määräaikaisesta henkilöstöstä, jonka mahdollisuudet osallistua koulutustilaisuuksiin ovat työsuhteiden lyhyen keston, kausiluontoisuuden tai hankeluonteisuuden takia rajalliset. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät henkilöstökoulutuksen 9 kustannukset (työajan palkat ja muut kustannukset) olivat kertomusvuonna 674 euroa henkilötyövuotta kohden. Henkilöstökoulutuksen tunnusluvut (Tahti) Henkilöstökoulutus, tpv/thv 2,8 2,3 2,6 2,3 Henkilöstökoulutus, /htv Valtionhallinnon henkilöstötilinpäätöskäsikirjan mukainen koulutuksen määrittely: Koulutuksella tarkoitetaan Museoviraston toimesta tai ulkopuolisina ostopalveluina palkallisena työaikana järjestettyä koulutusta. Koulutukseksi luetaan: a) ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen liittyvä koulutus, b) ammatillisen pätevyyden hankintaan liittyvä koulutus, c) työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä d) em. koulutukseen/koulutusohjelmiin kiinteästi liittyvät tutustumismatkat joko kotimaassa tai ulkomailla. 13

14 8. TYÖHYVINVOINTI 8.1. Työtyytyväisyys VMBaron työtyytyväisyyskysely toteutettiin virastossa kolmannen kerran vuonna Kyselyyn vastasi 241 museovirastolaista ja vastausprosentti oli 65. Työtyytyväisyyden keskiarvo oli 3,27. Luku oli noussut edellisestä vuodesta hieman. Museovirastolaisten kokonaistyötyytyväisyys on lähes samalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin. Tyytyväisimpiä oltiin työn sisältöön ja työn haasteellisuuteen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön, kun taas eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat palkkaukseen liittyvät asiat. Tyytyväisyys johtamiseen, tyytyväisyys työilmapiiriin ja yhteistyöhön, tyytyväisyys tiedonkulkuun sekä tyytyväisyys työnantajakuvaan olivat parantuneet edellisestä vuodesta. Työtyytyväisyys Tahti MV MV Kultt. Valtio palv. Tyytyväisyys johtamiseen 3,3 3,4 3,5 3,4 Tyytyväisyys työn sisältöön ja työn haasteellisuuteen 3,7 3,7 3,8 3,7 Tyytyväisyys palkkaukseen 2,7 2,7 2,9 2,9 Tyytyväisyys kehittymisen tukeen 3,1 3,1 3,3 3,2 Tyytyväisyys työilmapiiriin ja yhteistyöhön 3,6 3,7 3,7 3,7 Tyytyväisyys työoloihin 3,3 3,3 3,6 3,5 Tyytyväisyys tiedonkulkuun 3,0 3,1 3,1 3,1 Tyytyväisyys työnantajakuvaan 2,8 3,0 3,4 3,3 Kokonaistyötyytyväisyys 3,2 3,3 3,5 3,4 Työtyytyväisyys 2010 Kokonaistyötyytyväisyys Tyytyväisyys johtamiseen Tyytyväisyys työn sisältöön ja työn haasteellisuuteen Tyytyväisyys työnantajakuvaan Tyytyväisyys palkkaukseen Tyytyväisyys tiedonkulkuun Tyytyväisyys työoloihin Museovirasto Valtio Tyytyväisyys kehittymisen tukeen Tyytyväisyys työilmapiiriin ja yhteistyöhön 8.2. Tyhy-toiminta Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen on yksi viraston strategisista painopistealueista. Tyhy-ryhmä kehitti ja koordinoi tyhy-toimintaa yhdessä koko työhyvinvointiverkoston kanssa lähtökohtanaan viraston henkilöstö- ja osaamisstrategiassa määritellyt tavoitteet. Tyhy-toiminta 14

15 eli työyhteisön työhyvinvointia edistävä toiminta pitää sisällään myös työkykyä ylläpitävän toiminnan. Tavoitteena on vakiinnuttaa työhyvinvointinäkökulma osaksi johtamista ja jokapäiväistä arkea. Kertomusvuonna henkilökuntaa kannustettiin pitämään huolta kunnostaan ja hyvinvoinnistaan kustantamalla osa liikuntatuntien, vesijumpan sekä kuntosali- ja uimahallikäyntien hinnasta. Virastolaisille oli tarjolla myös hierontaa. Syksyllä virastossa otettiin käyttöön liikuntailtapäivä. Tarkoituksena on, että liikuntailtapäivän aikana osastot ja yksiköt liikkuvat yhdessä tai käyvät yhdessä tutustumassa kulttuurikohteisiin. Liikuntailtapäivää voi viettää kaksi kertaa kuukaudessa. Keväällä vietettiin viraston yhteistä tyhy-päivää kevätretkellä Siuntion hyvinvointikeskukseen. Päivän aikana oli mahdollista kokeilla zumbaa ja osallistua kehonhuoltotunnille. Päivän sai myös viettää omatoimisesti ulkoillen. Syksyllä järjestettiin Kansallismuseon auditoriossa työhyvinvointiseminaari, jossa luennoitiin palautumisesta hyvän työvireen lähteenä ja ruokailun rytmittämisestä. Seminaarin jälkeen työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti mittasivat halukkailta mm. verenpaineen, käden puristusvoiman ja hartiaseudun liikkuvuuden. Joulukuussa järjestettiin pikkujoulut Kansallismuseossa. Tarjolla oli herkullista ruokaa ja monipuolista ohjelmaa. Ohjelmassa olivat mm. Salaiset paikat, Joulusatu, Tiernapojat, Merimuseon salonkiorkesteri ja yllätysesiintyjä. Kertomusvuonna tehtiin päätös liikuntasetelien käyttöönotosta virastossa vuoden 2011 alusta alkaen. Työkunnon ja työtyytyväisyyden lisäämiseen käytetyt palkka- ja muut kustannukset olivat virastossa vuonna 2010 yhteensä 143 euroa henkilötyövuotta kohti Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuollosta pääkaupunkiseudulla vastasi Lääkärikeskus-Yhtymä. Lisäksi virasto on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen paikallisten palveluntarjoajien kanssa Haminassa, Hämeenlinnassa, Kotkassa, Kouvolassa, Orimattilassa, Porissa, Savonlinnassa, Seinäjoella, Turussa ja Vaasassa. Työterveyshuollon painopistettä on pyritty siirtämään entistä enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti jatkettiin ns. suunnattuja terveystarkastuksia. Lisäksi terveystarkastukset tehtiin vakinaiseen virkaan nimitettäville henkilöille. Työterveyshuolto osallistui myös työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työhyvinvointitoiminnan kehittämiseen. Työterveyshoitaja aloitti kuukausittaiset vastaanotot Museoviraston tiloissa lokakuussa Vuonna 2010 kirjattiin viraston henkilökunnan käyntejä työterveyshuollossa kaikkiaan 3060 kpl. Sairauksista johtuvia käyntejä työterveyshuollossa oli virastossa 7,2 kpl henkilötyövuotta kohti. Käyntien määrä oli lisääntynyt edellisestä vuodesta. Työterveyspalvelujen nettokustannukset olivat 295,5 euroa henkilötyövuotta kohti. Valtion keskiarvo oli 410,6 euroa Sairaus- ja tapaturmapoissalot Sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivien kokonaismäärä lisääntyi edellisistä vuosista. Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli kertomusvuonna 10,5 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2009 luku oli 9,8 ja vuonna ,3. Luvussa on otettu huomioon myös viikonlopulle osuvat näyttelynvalvojien sairauspäivät. Vuonna 2010 virastossa oli sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden enemmän kuin valtiolla keskimäärin (9,7 tpv/htv). Sairauspoissaolojen pituutta kuvaava seurantaluku oli virastossa sama kuin valtiolla keskimäärin. Sairauspäivien pituus oli kertomusvuonna 4,8 työpäivää tapausta kohden. Samoin lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen osuus kaikista sairaustapauksista vastasi valtion keskimääräistä tasoa. Ns. terveysprosentti oli kertomusvuonna 36,2. Ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus on hieman pienentynyt edellisisstä vuosista. Luku kuitenkin ylitti vuonna 2010 valtion keskimääräisen terveysprosentin, joka oli 35,7. 15

16 Sairauspäivien (työpäivät) lukumäärä Personec FV Vuosi Sairauspäivät (työpäivät) sairauden keston mukaan Htv Työpäivää/htv 1 pv 2 pv 3 pv 4-10 pv pv pv yli 66 pv Yhteensä MV MV Valtio ,26 9,3 9, ,69 9,8 8, ,24 10,5 9,7 Sairauspäivät osastoittain Vuosi Työpäivää / htv PJ 17,9 16,7 19,4 AO 6,8 6 6,8 RHO 8,4 8,3 10,4 KM 9,3 9,4 9,6 HO 9,1 13,7 11,3 MV 9,3 9,8 10, Sairauspäivät tpv/htv PJ AO RHO KM HO MV Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus Tahti Museovirasto 3,8 3,8 4,3 4,8 Kulttuuripalvelut 4,2 4,1 4,0 4,1 Valtio 5,0 4,9 4,9 4,8 Lyhyiden 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista Tahti Museovirasto 76,9 75,2 73,5 76,3 Kulttuuripalvelut 75,4 76,6 77,6 77,7 Valtio 72,6 73,4 74,4 76,4 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus Tahti Museovirasto 39,9 37,5 37,3 36,2 Kulttuuripalvelut 38,6 36,7 36,4 37,8 Valtio 43,5 42,4 43,0 35,7 16

17 9. VAIHTUVUUS Vuonna 2010 vakinaisen henkilöstön poistuma oli 5,9 prosenttia. Neljä henkilöä irtisanoutui vuoden aikana siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen tai muusta syystä, yksi henkilö irtisanottiin ja seitsemän henkilöä siirtyi vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli virastossa 64,5 vuotta. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli koko valtiolla 61,4 vuotta ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 64,4 vuotta. Vakinaisen henkilöstön poistuma Syy A. Uusi työnantaja/muu syy B. Eläkkeelle siirtyneet yhteensä Vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työkyvyttömyyseläke Muu eläke C. Kuollut Poistuma yhteensä %:a edellisen vuoden vakinaisesta henkilöstöstä 9,0 % 4,9 % 3,5 % 2,3 % 4,2 % 3,6 % 6,1 % 6,4 % 6,0 % 7,7 % 5,9 % Vakinaisen henkilöstön poistuma A. Uusi työnantaja/muu syy B. Eläkkeelle siirtyneet C. Kuollut Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä, vuotta Tahti Museovirasto 61,9 63,7 64,8 64,5 Kulttuuripalvelut 62,7 63,2 63,3 64,4 Valtio 61,1 60,8 61,1 61,4 17

18 10. ELÄKE-ENNUSTE Kymmenen seuraavan vuoden kuluessa oletetaan viraston vakinaisesta henkilöstöstä siirtyvän eläkkeelle 32 prosenttia. Vuoden 2010 lopulla vakinaiseen henkilöstöön kuului vuoden 2020 loppuun mennessä 65 vuotta täyttäviä henkilöitä yhteensä vuotta täyttävät vuoteen 2020 mennessä Vuosi Lkm vuotta täyttävät vuoteen 2020 mennessä (vakinainen henkilöstö) Lkm Vuodesta 2005 alkaen eläkkeelle voi jäädä vuotiaana. Valtiolla säilyvät kuitenkin aikaisemman eläkejärjestelmän mukaiset henkilökohtaiset eläkeiät, jotka ovat ja 1950-luvulla syntyneillä 63 ja 65 vuoden välillä. Porrastettu eläkeikä määräytyy sen mukaan, kuinka paljon henkilöllä on eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa mennessä. Eläke-ennusteen laskentaperusteena on käytetty valtionhallinnon yleisen käytännön mukaisesti 65 vuoden ikää. 18