HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan työyhteisön rakentaminen yhdessä Tulevaisuuteen suuntautuva osaamisen kehittäminen ydintehtävissä

2 2 (12) Sisällysluettelo 1 Johdanto Vaikuttava ja palveleva Tukes Henkilöstörakenne Ikärakenne Vaihtuvuus Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes Osaaminen Koulutus Hyvinvoiva Tukes Sairauspoissaolot Työterveyshuolto Virkistystoiminta Henkilöstöpalveluiden kustannukset Työaika Palkkaus Työhyvinvointi Johdanto Henkilöstötilinpäätös kuvaa Tukesin henkilöstövoimavaroja ja niissä vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Se sisältää henkilöstön määrään ja rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja sekä tietoa henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. Tiedot esitetään pääsääntöisesti kolmelta vuodelta. Henkilöstötilinpäätöksen rakenne noudattaa Tukesin strategian ja vuonna 2012 vahvistetun henkilöstölinjauksen mukaista jaottelua: Vaikuttava ja palveleva Tukes - Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes - Hyvinvoiva Tukes. Henkilöstötilinpäätös perustuu pääosin Personec -henkilöstötietojärjestelmän ja työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtin tietoihin. Lisäksi on hyödynnetty Tukesin kirjanpitotietoja, koulutustietoja ja työterveyshuollon raportteja.

3 3 (12) 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes 2.1 Henkilöstörakenne Tukesin henkilöstömäärä kasvoi edelleen. Kasvu johtui pääasiassa toimintamenomäärärahan puitteissa perustetuista uusista viroista. Vuoden 2014 talousarviossa myönnettiin kemikaalilain muutoksen toimeenpanoon lisäresursseja, joiden rekrytointi aloitettiin jo vuoden 2013 puolella. Kaikkiaan Tukesissa oli palvelussuhteessa vuoden lopussa 250 henkilöä, joista 12 oli virkavapaalla ja 238 työssä. Vuonna 2013 Tukes perusti 12 uutta virkaa. Näistä yksi perustui kemikaalilain muutokseen, viisi resurssien kohdennukseen toimintamenomäärärahan puitteissa, kaksi tulevan eläkkeelle jäännin ennakoimiseen, yksi määräaikaisessa virkasuhteessa hoidetun tehtävän vakinaistamiseen ja kolme perustettiin työsuhteessa hoidettujen tehtävien muuttamiseksi virkasuhteisiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö muutti ylijohtajan virkanimikkeen pääjohtajaksi alkaen Tukesista annetun lain muutoksen perusteella. Vuonna 2011 toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä naisten osuus henkilöstöstä kasvoi ja on pysynyt suunnilleen ennallaan siitä lähtien. Määräaikaisten virkasuhteiden osuus on tarkastelujaksolla ollut laskeva, mutta se oli edelleen hieman valtionhallinnon keskitasoa suurempi (Tukes 15 %, valtionhallinto 14 %). HTV Henkilötyövuodet ,5 226, Henkilömäärä vuoden lopussa Yksiköt Muutos , % Tuote- ja laitteistovalvonta ,8 Laitos- ja kaivosvalvonta ,3 Kemikaalituotevalvonta ,8 Tuki- ja kehityspalvelut ,6 Yhteensä ,4

4 4 (12) Toimipaikat Muutos , % Helsinki ,0 Tampere ,4 Rovaniemi ,1 Lahti, Kuopio, Oulu Yhteensä ,4 Sukupuolet Muutos , % Naiset ,8 Naiset, % Miehet ,6 Miehet, % Yhteensä ,4 Vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa Lkm % Lkm % Lkm % Vakinaiset naiset miehet Määräaikaiset naiset miehet Yhteensä

5 5 (12) 2.2 Ikärakenne 50 Keski-ikä v u o t t a ,7 47,6 47,7 46 Henkilöstö ikäluokittain (lkm) alle yli 65 2 Tukesilaisten keski-ikä on hieman yli valtionhallinnon keski-iän (46,1 vuotta). Keski-ikä on tarkastelujaksolla pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Nuorten, alle 35-vuotiaiden henkilöiden osuus on ollut tasaisessa kasvussa. Myös 55 vuotta täyttäneiden osuus nousi. Vuoden 2013 lopussa Tukesissa työskenteli kaksi 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. 2.3 Vaihtuvuus Vaihtuvuuden raportoinnissa ei oteta huomioon alle 3 kuukauden pituisia palvelussuhteita, työllisyysvoimavaroin palkattuja henkilöitä eikä harjoittelijoita. Vaihtuvuutta verrataan edellisen vuoden lopun henkilöstön määrään, minkä vuoksi vuoden 2011 vaihtuvuusluvut ovat suhteessa muita vuosia suuremmat, koska henkilöstön määrä kasvoi merkittävästi vuoden 2011 alussa. Kokonaispoistumalla tarkoitetaan toisen palvelukseen tai eläkkeelle siirtyneitä sekä kuolleita.

6 6 (12) Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan toisen palvelukseen siirtyneitä (mukaan luetaan myös määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuva palveluksesta eroaminen). Vuonna 2013 kokonaispoistuma pysyi entisellä tasolla, mutta lähtövaihtuvuus kasvoi. Osa siitä johtui Euroopan kemikaalivirastossa työskennelleiden virkamiesten määräaikaisten virkavapauksien päättymisestä. Heistä kuusi jäi ECHA:n palvelukseen ja irtisanoutui virastaan Tukesissa. Eläkkeelle ei jäänyt yhtään tukeslaista. Tulovaihtuvuus aleni hieman. Yhtenä syynä tähän oli määräaikaisten projektitehtävien väheneminen. Julkisesti haettavina olleiden tehtävien määrä oli aikaisempaa suurempi (28 hakua, joissa haettiin yhteensä 32 henkilöä), mutta useasti virkaan nimitettiin Tukesissa jo työskentelevä henkilö, jolloin nimitys ei vaikuttanut tulovaihtuvuuteen. Kokonaispoistuma, % 17,8 12,4 11,8 Lähtövaihtuvuus, % 10,1 8,3 11,8 Eläkkeelle siirtyneet, % 4,6 3,7 0,0 Tulovaihtuvuus, % 101,0 19,3 12,3 Julkiset virkahaut (henkilöitä) 15 (19) 22 (24) 28 (32) Kokonaispoistuma = vuoden aikana päättyneet virka- ja työsuhteet, kun pois lasketaan alle 3 kk pituiset virkasuhteet (tasan 3 kk lasketaan mukaan) ja harjoittelijat (myös yli 3 kk olleet harjoittelijat lasketaan pois). Lukumäärä jaetaan edellisen vuoden henkilömäärällä. Lähtövaihtuvuus = kuten edellä, mutta ilman eläkkeelle jääneitä tai kuolleita

7 7 (12) 3 Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes 3.1 Osaaminen Tukesin rooli asiantuntijavirastona ilmenee hyvin myös tukesilaisten koulutusjakaumasta. Tutkija- tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on noin kaksi kolmasosaa henkilöstöstä. Koulutustasoa koskevissa tilastoissa on otettu huomioon vuoden lopussa työssä olleet henkilöt. Koulutustasoindeksi lasketaan korkeimman suoritetun tutkinnon perusteella Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelun mukaisesti. Tukesin koulutustasoindeksi on ollut vähittäisessä kasvussa. Vuoden 2013 lopussa se oli Tukesissa 6,3 (6,0 vuonna 2010) ja koko valtionhallinnossa 5,2. Tutkintotiedot 2013 Alempi korkeakoulu 16 % Alin korkeaaste 7 % Ylempi korkeakoulu 50 % Perusaste 2 % Keskiaste 13 % Tutkijakoulutus 12 % 3.2 Koulutus Tukes toteutti henkilöstökoulutusta vuonna 2012 vahvistettuun osaamisen kehittämisen linjauksen mukaisesti. Tukes kehittää henkilöstönsä osaamista paitsi järjestämällä henkilöstökoulutusta, myös mm. tukemalla omaehtoista opiskelua, myöntämällä opintovapaita ja järjestämällä opintopiirejä. Mittarina seurataan koulutuspäivien lukumäärää (tavoite 8 pv/htv). Koulutuspäivien määrä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna ja painopiste siirtyi ammattikoulutuksen ja viestintäosaamisen päin. Koulutuspäivien määrä oli tarkastelujaksolla suurimmillaan vuonna 2011, jolloin toteutettiin runsaasti organisaatiomuutoksen liittyvää koulutusta, ja sen jälkeen määrä on tasoittunut noin 7 päivään henkilötyövuotta kohden. Koulutukseen osallistumisen kattavuutta seurataan vertaamalla koulutukseen osallistuneiden naisten ja miesten lukumääriä koko henkilöstön lukumääriin vuoden lopussa. Lähes jokainen tukeslainen kävi vuoden aikana ainakin kerran jossakin koulutustilaisuudessa. Miesten osuus koulutuspäivistä kasvoi edelleen ja ylitti hieman miesten osuuden Tukesin henkilöstöstä. Miehet siis osallistuivat keskimäärin hieman pitempiin tai useampiin koulutustilaisuuksiin kuin naiset. Koulutuksen kustannuksia tarkastellaan kohdassa 4.4.

8 8 (12) Työnantajan antama koulutus koulutuspäivinä Ammattikoulutus* 537, Kielikoulutus IT-osaaminen 454, Viestintäosaaminen Laatuosaaminen Muu koulutus** Tukes-päivät ja henkilöstötilaisuudet Yhteensä Koulutuspäivät / htv 10,9 7,1 7,4 * turvallisuustekninen, taloudellinen, normatiivinen ja hallinnollinen koulutus, johtamiskoulutus ** projektiosaaminen, hankintaosaaminen, toimintaympäristön tuntemus, AY- ja muu koulutus Koulutukseen osallistuneet ja osallistumisen kattavuus* Koulutuspäivät (Tukes-päivät poisluettuina) Koulutukseen osallistuminen sukupuolittain Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % * koulutukseen osallistuneiden osuus vuoden lopun henkilöstömäärästä 4 Hyvinvoiva Tukes 4.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä laski selvästi edellisistä vuosista. Työpäivinä mitattu sairastavuus (5,3 työpäivää/htv) oli huomattavasti alempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin (9,0). Sairaustapausten lukumäärä väheni hieman ja poissaolot olivat aikaisempaa lyhyempiä. Kokonaan ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus (ns. terveysprosentti) nousi selvästi ja oli huomattavasti yli valtionhallinnon keskitason. Tukesin Helsingin toimipaikassa oli edelleen esillä sisäilmaan yhdistetty oireilu. Oireita kokeville tehtiin erilaisia etätyöjärjestelyjä. Tukes otti käyttöön sairauspoissaolojen seurannan mallin ja raportoi sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon.

9 9 (12) Sairauspoissaolot Sairauspäivät/htv 8,2 8,0 6,7 Valtio 2013 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 6,7 6,0 5,3 9,0 Lyhytaikaiset sairaustapaukset (1-3 pv) lkm/htv 1,4 1,6 1,5 Lyhytaikaisten sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista, % Sairaustapausten lkm/htv 1,7 1,8 1,6 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 43,1 39, Työterveyshuolto Työterveyshuollon kanssa tehtiin yhteistyötä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv 3,1 4,0 3,9 Terveystarkastukset, lkm Terveystarkastuksissa käyneet, % Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kustannuksista, % 26,7 29,3 27,0 4.3 Virkistystoiminta

10 10 (12) 4.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset Tukesin henkilöstöinvestoinnit olivat selvästi yli valtionhallinnon keskitason. Työterveyshuollon kustannuksissa on otettu huomioon Kelan maksama korvaus. Koulutuksen sekä työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpidon kustannukset sisältävät sekä ulkopuolisille palveluntuottajille maksetut kustannukset että näihin toimintoihin käytetyn työajan palkat. Työterveyshuollon henkilötyövuotta kohden lasketut kustannukset ovat tarkastelujaksolla laskeneet. Tätä voi selittää htv-määrän kasvulla, koska ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset jakautuvat suuremmalle henkilömäärälle. Henkilöstöpalveluiden kustannukset Valtio 2013 Koulutus, /htv Työterveyshuolto, /htv (netto) Työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpito ja parantaminen**, /htv Henkilöstöruokailu, /htv N/A 4.5 Työaika *Tahti-järjestelmässä raportoidut kustannukset kohdissa virkistystoiminta, liikunnan aktivointi ja tukeminen sekä muu työkunnon ylläpito ja parantaminen. Tukesin liukuvan työajan saldokertymät tasoitetaan kahdesti vuodessa korkeimpaan sallittuun kertymään eli 30 tuntiin. Tukes seuraa leikkaantuvia työaikasaldoja käsittelemällä saldoleikkausraportit työsuojelutoimikunnassa, yhteistoimintaelimessä ja johtoryhmässä. Työajan hallintaan kiinnitettiin huomiota myös vuoden tulos- ja kehityskeskusteluissa ja sisäisessä viestinnässä. Ns. harmaiden työtuntien määrä onkin selvästi vähentynyt tarkastelujaksolla. Samoin on vähentynyt niitä tehneiden henkilöiden osuus: tunteja leikattiin joka neljänneltä. Yli puolet saldoleikkauksista oli alle yhden työpäivän suuruisia. Tukes raportoi vuosien 2012 ja 2013 saldoylijäämistä ja toimenpiteistään työajan hallitsemiseksi aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle vuoden 2014 alussa. Saldoylijäämät, ns. harmaat työtunnit Saldoylijäämä, leikatut tunnit työpäivinä Saldoylijäämä, leikatut tunnit/htv (hh:mm) 8:44 5:20 3:36 Niiden henkilöiden lukumäärän osuus, joilta leikattu tunteja, % Alle 7 tunnin suuruisten saldoleikkausten osuus saldoleikkausten lukumäärästä, % Taulukossa on esitetty tiedot saldoleikkauksista työaikasäännösten piirissä olevan henkilöstön osalta (ei sisällä pääjohtajaa ja johtajia). 4.6 Palkkaus Tukesin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 13,8 miljoonaa euroa. Palkkoja korotettiin 1,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja 0,5 %:n suuruisella virastoerällä lukien. Suoriutumisarviointeihin perustuvat palkantarkistukset maksettiin elokuun palkanmaksussa takautuvasti lukien. Tukesin palkkausjärjestelmän kehitystyö jatkui. Työryhmän ehdotus vaativuuden arviointitekijöiden uudistamiseksi tuotiin johtoryhmän käsiteltäväksi vuoden lopussa.

11 11 (12) Keskipalkka Muutos , % Tukes, ,9 Naisten keskipalkka, ,6 Miesten keskipalkka, ,6 Aritmeettinen keskiarvo joulukuun palkanmaksun mukaan (koko henkilöstö, mukaan lukien virkavapaalla olevat). Keskiarvoon vaikuttaa palkantarkistusten lisäksi myös tulo- ja lähtövaihtuvuus. Henkilöstön jakautuminen vaativuustasoihin Yhteensä, lkm Vaativuusarvioinnin piirissä olevat, % Vaativuusluokkiin arvioidut tehtävät Tahti-raportin mukaan. Vaativuusarvioinnin piirissä olevien osuus on laskettu vuoden lopun henkilömäärästä ilman ylintä johtoa. 4.7 Työhyvinvointi Tukes mittaa henkilöstön työtyytyväisyyttä valtionhallinnossa yleisesti käytetyllä VMBarotyöhyvinvointikyselyllä. Kysely päätettiin tehdä kahden vuoden välein. Ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 2012 ja toimenpiteiden väliarviointi tehtiin Koko valtionhallinnon tasolla työtyytyväisyyden indeksiarvot nousivat hieman edellisvuotisesta ja kokonaistyötyytyväisyys oli nyt samalla tasolla kuin Tukesissa vuonna 2012 saatu indeksiarvo. Tukes seuraa eräitä VM Baron indeksiarvoja myös inhimillisen pääoman suunnitelman seurantamittareina ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mittareina. Osa-alue Indeksiarvo Tukes 2012 Indeksiarvo valtio 2012 Indeksiarvo valtio Johtaminen 3,5 3,4 3,5 2 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,8 3,7 3,8 3 Palkkaus 2,9 2,9 3,0 4 Kehittymisen tuki 3,4 3,2 3,2 5 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,7 3,7 3,8 6 Työolot 3,7 3,6 3,6 7 Tiedon kulku 3,2 3,1 3,2 8 Työnantajakuva 3,6 3,3 3,4 Yhteensä (kokonaistyytyväisyys) 3,5 3,4 3,5

12 12 (12) Henkilöstötilinpäätös on käsitelty Tukesin johtoryhmässä ja YT-toimikunnassa ja vahvistetaan Helsingissä Seppo Ahvenainen pääjohtaja Juha Karjalainen johtaja