Henkilöstötilinpäätös

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilömäärä vuoden lopussa Henkilömäärä kuukausittain HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuodet osastoittain Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin HENKILÖSTÖN RAKENNE Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Henkilöstöryhmät PALKKAUS TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TYÖAIKA Työaikapankki Saldovapaat Etätyö OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI Työtyytyväisyys Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen Työterveyshuolto Sairaus- ja tapaturmapoissalot HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Poistuma Eläke-ennuste

3 1. JOHDANTO Museoviraston henkilöstötilinpäätös on henkilöstövoimavaroja kuvaavista tilastotiedoista laadittu yhteenveto, joka sisältää viraston henkilöstöön liittyvät keskeiset tiedot ja tunnusluvut. Tietojen avulla kuvataan henkilöstöön liittyvien asioiden nykytilaa ja kehityssuuntaa käyttäen apuna vertailutietoja muusta valtionhallinnosta. Museovirastossa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1996 alkaen. Tilastoaineiston valinta ja luokitukset pohjautuvat valtiovarainministeriön vuonna 2001 julkaisemaan käsikirjaan Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös. Lukuihin sisältyvät kaikki virastoon palvelussuhteessa olleet henkilöt. Luvuissa ei ole mukana siviilipalvelusmiehiä, palkkionsaajia eikä palkattomia harjoittelijoita. Pyöristyksistä johtuen loppusummat saattavat poiketa sarakkeiden summista. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnasta vastaa Laki- ja henkilöstöpalvelut yksikkö. Tietolähteet Palkka- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Personec FV Valtionhallinnon henkilöstötietojärjestelmä Tahti Museoviraston tilinpäätös Raindance-työajanseuranta Museoviraston intranet ONNI-kehittämisryhmän vuosikertomus HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa Museoviraston henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä pysyivät vuonna 2013 edellisvuotisella tasolla. Kertomusvuonna viraston toiminnot vakautettiin vuonna 2012 toteutettujen mittavien henkilöstöleikkausten ja kustannussäästöjen mukaisiksi. Viraston sisäisessä toiminnassa näkyi monin tavoin Hyvä Kansallismuseo -kehittämishanke, jonka yhteydessä valmisteltiin Suomen kansallismuseo osaston rakenteiden päivitystä ja etsittiin uusi toimintatapoja osaston koko henkilökunnan voimin. Museoviraston kiinteistöjen hallinnan siirto Senaatti-kiinteistölle ja Metsähallitukselle eli MUKI hankkeen toteuttaminen sitoi resursseja ja edellytti myös määräaikaisen henkilöstön palkkaamista viraston henkilökunnan tueksi. Vuoden 2013 lopulla Museoviraston palveluksessa oli 264 henkilöä ( ). Henkilömäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 2,3 prosenttia (kuusi henkilöä). Museoviraston henkilöstön lukumäärä (31.12.) Personec FV

4 2.2. Henkilömäärä kuukausittain Museoviraston toiminnan luonteesta johtuen viraston henkilömäärissä on suuria kausivaihteluita. Kesäkaudella viraston palveluksessa on keskimäärin 400 henkilöä eli huomattavasti enemmän kuin talvikaudella. Osa museokohteista on avoinna vain kesäaikaan ja kesäkaudeksi palkataan kausiluonteista henkilöstöä museoiden avoinnapitotehtäviin. Myös suurin osa määräaikaisista tutkimusja inventointihankkeista sekä muinaisjäännösten hoitotöistä tehdään kesäkauden aikana. Koko vuoden aikana palkkoja ja palkkioita maksettiin 636 henkilölle.siviilipalvelusta virastossa suoritti yhdeksän henkilöä. Koko- ja osa-aikaisten määrä kuukausittain 2013 Personec FV Kokoaikaiset Osa-aikaiset 3. HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuosia oli kertomusvuonna yhteensä 298,6. Kokonaismäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 5 henkilötyövuotta, 1,7 prosenttia. Vuonna 2013 koko valtion henkilötyövuosimäärä väheni -1,9 prosenttia ja kulttuuripalveluiden 2 vertailuryhmän -0,3 prosenttia. Vuoden 2012 sopeuttamistoimien seurauksena Museoviraston henkilötyövuodet vähenivät -67,2 henkilötyövuotta. Vuonna 2013 toiminta vakiinnutettiin henkilöstöleikkausten jälkeiselle tasolle. Henkilötyövuosien määrä vaihtelee kuitenkin vuosittain kunakin vuonna toteutettavien määräaikaisten hankkeiden mukaisesti. Henkilötyövuosia on seurattu operatiivisen henkilötietojärjestelmän tuottamien raporttien avulla vuodesta 1997 alkaen, nyt siis 17 vuoden ajan. Tämän seurantajakson aikana henkilötyövuosien määrä oli suurimmillaan vuonna 2003 ja pienimmillään vuonna Henkilötyövuositiedot Personec FV 2 Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä vuonna 2013 Museoviraston lisäksi Kansallisarkisto, 7 maakunta-arkistoa, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, Näkövammaisten kirjasto, Taiteen edistämiskeskus, Valtion taidemuseo ja Varastokirjasto 4

5 500 Henkilötyövuosien lukumäärä Henkilötyövuodet osastoittain Vuoden 2013 aikana Museoviraston organisaatiossa ei tapahtunut muutoksia. Suomen kansallismuseon (SKM) osuus henkilötyövuosista oli 42,2 prosenttia, Kulttuuriympäristön suojelu osaston (KYS) osuus 12,0 prosenttia, Kulttuuriympäristön hoito osaston (KYH) osuus 24,0 prosenttia, Arkisto- ja tietopalvelut osaston (ARTI) osuus 12,7 prosenttia sekä Pääjohtajan ja Tukipalveluiden osuus yhteensä 9,1 prosenttia. Henkilötyövuodet osastoittain vuonna 2013 Suomen kansallismuseo (SKM) 125,9 42,2 % Kulttuuriympäristön suojelu (KYS) 35,9 12,0 % Kulttuuriympäristön hoito (KYH) 71,7 24,0 % Arkisto- ja tietopalvelut (ARTI) 38,0 12,7 % Tukipalvelut (TUKI) ja Pääjohtaja yht. 27,2 9,1 % Yhteensä 298,6 100,0 % 1 % 8 % 13 % 24 % 12 % 42 % Henkilötyövuodet osastoittain SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI 7. PJ 5

6 3.3. Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Vakinaisten henkilötyövuosien osuus kaikista henkilötyövuosista oli kertomusvuonna 72,7 prosenttia ja määräaikaisten henkilötyövuosien osuus 27,3 prosenttia. Edellisestä vuodesta vakinaisten henkilötyövuosien suhteellinen osuus oli hieman vähentynyt. Vuonna 2012 vakinaisia henkilötyövuosia oli 74,9 prosenttia ja määräaikaisia 25,1 prosenttia.tähän vaikuttaa ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen määräaikaisten hankkeiden määrä. Kertomusvuonna KYH-osaston henkilötyövuosista määräaikaisia oli yli puolet. Tämä johtuu siitä, että KYH-osaston toimintaan kuuluu Muinaismuistolain 15 ja 13 :n mukaisten arkeologisten kenttäpalvelujen tuottaminen sekä muinaisjäännöskohteiden hoitotyöt. Nämä projektiluontoiset tehtävät hoidetaan pääosin kesäkaudella kuhunkin hankkeeseen palkattavalla työvoimalla. Myös Suomen kansallismuseo -osastolla määräaikaisten osuus on huomattava, koska kesämuseoiden avoinnapito tapahtuu pääosin kausiluonteisen työvoiman avulla. Vakinaisten ja määräaikaisten henkilötyövuosien osuudet osastojen henkilötyövuosista Vakinainen 2. Määräaikainen Yhteensä Htv / lkm Htv / lkm %-osuus Htv / lkm %-osuus Yhteensä %- osuus 1. SKM 92,9 73,8 % 33,0 26,2 % 125,9 100,0 % 2. KYS 34,4 95,7 % 1,5 4,3 % 35,9 100,0 % 3. KYH 33,9 47,4 % 37,7 52,6 % 71,7 100,0 % 4. ARTI 32,8 86,4 % 5,2 13,6 % 38,0 100,0 % 6. TUKI 22,2 87,1 % 3,3 12,9 % 25,5 100,0 % 7. PJ 1,0 57,2 % 0,7 42,8 % 1,7 100,0 % Kaikki 217,2 72,7 % 81,4 27,3 % 298,6 100,0 % 140 Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Määräaikaiset Vakinaiset SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI 7. PJ 6

7 3.4. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin Henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 298,6. Henkilötyövuodet lisääntyivät edellisestä vuodesta 1,7 prosenttia.viraston tulossopimuksessa oli tavoitteeksi asetettu 320 henkilötyövuotta, joten tavoite alitettiin selvästi. Viraston omilla toimintamäärärahoilla toteutettujen henkilötyövuosien osuus oli 261,3 henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli -4,4 henkilötyövuotta ( -1,7 %). Muinaismuistolain 15 :n ja 13 :n velvoittamana tuotettujen henkilötyövuosien määrä oli 22,4 (lisäystä 7 henkilötyövuotta eli 45,5 %). Henkilötyövuodet jakautuivat rahoituslähteittäin tarkasteltuna siten, että omin toimintamäärärahoin palkattujen osuus oli 87,5 %, muinaismuistolain 15 ja 13 mukaisen rahoituksen osuus 7,5 %, työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen osuus 4,0 % ja muun ulkopuolisen rahoituksen osuus 1,0 %. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin (Personec FV) Rahoituslähde %-osuus 2013 muutos lkm muutos-% Toimintamenot ja mom ,1 265,7 261,3 87,5 % -4,4-1,7 % Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus 22,4 15,4 22,4 7,5 % 7,0 45,5 % Muu ulkopuolinen rahoitus 7,7 5,8 3,1 1,0 % -2,7-46,9 % TEM rahoitus 19,5 6,6 11,8 4,0 % 5,2 79,2 % Yhteensä 360,6 293,5 298,6 100,0 % 5,1 1,7 % Muu ulkopuolinen rahoitus: kunnat, yritykset, EU-projektit, yhdistykset ja säätiöt, muut virastot,harjoittelijat TEM rahoitus: työllisyystyöohjelma, TM palkkaukset Vuonna 2006 Museoviraston henkilötyövuosien määrä oli 435,4. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet vuodesta 2006 vuoteen 2013 verrattuna yhteensä 31,4 prosenttia eli 136,8 henkilötyövuotta. Näistä suurin osa eli 100,9 henkilötyövuotta on kohdistunut toimintamäärärahoilla palkattuun työvoimaan Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin (Personec FV) TEM rahoitus Muu ulkopuolinen rahoitus Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus Toimintamenot ja mom

8 4. HENKILÖSTÖN RAKENNE 4.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa Museoviraston palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 264 henkilöä (Tahti). Vakinaisessa 3 palvelussuhteessa oli 220 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 44 henkilöä. Lukuihin ei sisälly niitä 12 vakinaista henkilöä, jotka olivat vuoden lopulla palkattomalla virkavapaalla. Henkilöstö osastoittain (Personec FV) Osasto Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo 92 41,8 % 14 31,8 % ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 36 16,4 % 2 4,5 % 38 14,4 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 34 15,5 % 21 47,7 % 55 20,8 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 35 15,9 % 3 6,8 % 38 14,4 % 6. Tukipalvelut 22 10,0 % 4 9,1 % 26 9,8 % 7. Pääjohtaja 1 0,5 % 0,0 % 1 0,4 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Vuoden lopun henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 83,3 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 16,7 %. Määräaikaisten osuus lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Tämä johtui osaltaan edellistä vuotta suuremmasta virkavapaalla olijoiden määrästä ja osaltaan määräaikaisten hankkeiden suuremmasta määrästä. Luku on edelleen lähellä valtionhallinnon keskimääräistä arvoa (13,6 %) ja pienempi kuin kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä (22,7 %). Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 39,1 42,8 41,1 42,0 42,3 30,4 15,9 16,7 Kulttuuripalvelut 25,8 30,9 32,0 34,1 34,0 26,9 22,9 22,7 Valtio 25,3 25,6 25,1 25,4 13,7 13,9 13,7 13,6 Määräaikaiset palvelussuhteet jakautuvat vuoden lopulla määräaikaisuuden perusteen mukaan luokiteltuna seuraavasti: avoimen viran hoito ja viransijaiset 27 %, keskeneräiset virkajärjestelyt 2,5 %, kausiluonteinen työ 2,5 % ja projektitehtävät 68 %. Työllisyysvaroin palkattuja ei vuoden lopulla ollut Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Vuoden lopulla kokoaikaisen henkilöstön osuus oli 93,6 prosenttia ja osa-aikaisten osuus 6,4 prosenttia. Osa-aikaisten osuus vähentyi edelleen edellisestä vuodesta ja nyt viraston osa-aikaisten lukumäärä vastaa vuoden lopulla valtion keskimääräistä tasoa. Kesäkaudella osa-aikaisten on kuitenkin huomattavasti talvikautta suurempi. Suurin osa osa-aikaisista työskentelee museoiden ja linnojen avoinnapitoon liittyvissä opastus- ja valvontatehtävissä. Myös määräaikaisiin hankkeisiin palkataan alan opiskelijoita, jotka työskentelevät opintojensa ohessa osa-aikaisesti. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli kaksi henkilöä ja osittaisella hoitovapaalla kolme henkilöä. 3 Vakinaiseksi luetaan henkilö, joka on nimitetty virkaan tai työsuhteeseen toistaiseksi. Määräaikaiseksi luetaan henkilö, joka oli joulukuussa 2012 määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa ja joilla ei ole vakinaista taustavirkaa. Tiedot Personec FV. 8

9 Koko- ja osa-aikaisten määrä (Personec FV) Osasto Koko-aikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo 96 38,9 % 10 58,8 % ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 36 14,6 % 2 11,8 % 38 14,4 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 53 21,5 % 2 11,8 % 55 20,8 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 36 14,6 % 2 11,8 % 38 14,4 % 6. Tukipalvelut 25 10,1 % 1 5,9 % 26 9,8 % 7. Pääjohtaja 1 0,4 % 0,0 % 1 0,4 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 24,2 25,9 27,3 23,8 21,8 16,0 9,7 6,4 Kulttuuripalvelut 15,4 16,9 15,7 15,2 13,0 10,5 7,5 6,7 Valtio 8,4 8,5 8,6 8,6 6,5 6,6 6,3 6, Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Valtaosa Museoviraston henkilöstöstä on virkasuhteessa. Virkasuhteisen henkilöstön osuus oli vuoden lopussa 86,7 prosenttia, työsopimussuhteisia oli 13,3 prosenttia. Virkasuhteisten määrä oli hieman laskenut ja on nyt vuoden lopulla samaa tasoa kuin valtiolla keskimäärin (valtio 2013: 87,3 %). Työsopimussuhteisessa palvelussuhteessa on arkeologisten kenttäpalvelujen henkilöstöä, kiinteistö- ja avoinnapitohenkilöstöä, tuntipalkkaisia oppaita ja museoapulaisia sekä määräaikaisiin hankkeisiin palkattuja raivaus- ja rakennustyöntekijöitä. Tästä syystä kesäkaudella työsuhteisten osuus kasvaa ja esimerkiksi heinäkuussa 2013 työsuhteisten osuus oli 42 prosenttia Sukupuolijakauma Museovirasto on naisvaltainen työyhteisö. Naisia oli vuoden lopussa 179 ja miehiä 85. Naisten osuus henkilöstöstä oli edellisestä vuodesta hieman laskenut ja oli kertomusvuoden lopussa 67,8 prosenttia. Miesten osuus oli 32,2 prosenttia. Koko valtiolla naisten osuus henkilöstöstä oli 48,7 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 63,8 prosenttia. Naisten %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 66,7 67,7 68,6 70,8 70,6 71,2 68,2 67,8 Kulttuuripalvelut 63,7 63,8 65,6 64,9 63,9 64,0 63,7 63,8 Valtio 49,1 49,8 49,6 49,6 48,8 48,7 48,4 48, Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Suurin ikäryhmä oli vuoden lopulla vuotiaat, joita oli Museoviraston henkilöstöstä 33,3 prosenttia. Koko valtion henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä on vuotiaat. 45 vuotta täyttäneiden osuus oli 66,4 prosenttia. Luku oli edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2010 yli 45- vuotiaiden osuus oli 54,3 prosenttia, vuonna ,8 prosenttia ja vuonna ,7 prosenttia. Koko valtionhallinnossa vastaava luku oli vuonna ,6 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 60,8 prosenttia. Vanhempien ikärymien osuutta on Museovirastossa viime vuosina lisännyt määräaikaisen ja kausiluonteisen henkilöstön suhteellisen osuuden väheneminen. 9

10 Henkilöiden lukumäärä ikäryhmittäin (Tahti) Ikäryhmä Miehet Naiset MV yhteensä Valtio Lkm % Lkm % Lkm % %-osuus ,4 % 2 0,8 % 2,1 % ,6 % 21 11,7 % 36 13,6 % 17,5 % ,4 % 29 16,2 % 48 18,2 % 23,9 % ,1 % 60 33,5 % 83 31,4 % 31,5 % ,4 % 63 35,2 % 88 33,3 % 24,1 % ,2 % 6 3,4 % 7 2,7 % 1,0 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % 100,0 % Henkilöstön keski-ikä oli lähes edellisen vuoden tasolla ja oli vuoden lopussa 48,8 vuotta. Koko valtionhallinnossa keski-ikä oli 46,1 vuotta ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 47,3 vuotta. Valtionhallinnossa keski-ikä on noussut seitsemässä vuodessa 2,7 vuotta ja Museovirastossa 4,5 vuotta. Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta Tahti Museovirasto 44,3 44,1 44,3 44,2 45,3 46,7 48,9 48,8 Kulttuuripalvelut 46,2 45,8 46,0 45,7 46,0 47,2 47,8 47,3 Valtio 43,4 43,7 44,0 44,0 45,6 45,7 45,9 46,1 Museovirastossa keski-ikää nostaa määräaikaisten määrän väheneminen viime vuosien aikana. Määräaikaisiin ja kausiluonteisiin tehtäviin palkataan useimmiten opiskelijoita ja nämä tehtävät ovat Museovirastossa vähentyneet vastaavana ajanjaksona merkittävästi Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Museoviraston henkilöstön koulutustasoindeksi oli sama kuin edellisenä vuonna eli 5,8 (2011: 5,6). Koko valtionhallinnon henkilöstön koulutustasoindeksi oli alhaisempi, 5,2. Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä indeksi oli 5,4. Viraston henkilöstöstä 58 prosentilla on humanistisen alan koulutus. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli virastossa huomattavasti valtion keskimääräistä tasoa enemmän. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon on suorittanut viraston henkilökunnasta 69 prosenttia, kulttuuripalveluiden vertailuryhmästä 57,6 prosenttia ja koko valtion henkilöstöstä 44,4 prosenttia. Tutkijakoulutus on viraston henkilöstöstä 5,7 prosentilla, kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 4,6 prosentilla ja koko valtion henkilöstöstöllä 4,4 prosentilla. Koulutusrakenne sukupuolen mukaan (Tahti) Koulutusaste Miehet Naiset Yhteensä %-osuus %-osuus %-osuus Lkm Lkm Lkm Museovirasto Kultt.palvelut Valtio Perusaste ,4 % 3,5 % 3,0 % Keskiaste ,8 % 20,2 % 27,3 % Alin korkea-aste ,3 % 11,2 % 23,0 % Alempi korkeakouluaste ,7 % 14,4 % 13,3 % Ylempi korkeakouluaste ,6 % 38,6 % 26,6 % Tutkijakoulutusaste ,7 % 4,6 % 4,4 % Koulutusaste tuntematon ,5 % 7,3 % 2,3 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 4 Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua, keskikoulua tai kansakoulua. Keskiasteen koulutukseen kuuluu perusasteen lisäksi 1-3 vuoden opinnot. Keskiasteen koulutukseen luetaan esim. ylioppilastutkinto, 1-3 vuoden ammatilliset tutkinnot ja ammattitutkinnot (esim. artesaani). Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen (esim. artenomi). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät amk-tutkinnot. Tutkijakoulutuksella tarkoitetaan lisensiaatti- ja tohtorintutkintoja. 10

11 50% Henkilöstön koulutusrakenne % 30% 20% 10% 0% Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon Museovirasto Kulttuuripalvelut Valtio Henkilöstön koulutusala ja koulutusaste, lkm (Tahti) Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Yhteensä Yleissivistävä koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Tekniikan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus 1 1 Palvelualojen koulutus 4 4 Muu tai tuntematon koulutusala Yhteensä Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät , Museoviraston oma tehtäväluokitus 5 Museoviraston henkilöstö luokitellaan tehtävien perusteella neljään ryhmään: Asiantuntijat, avustava henkilökunta, kiinteistö- ja avoinnapitohenkilökunta sekä hallintohenkilökunta. Asiantuntijoihin lasketaan pääsääntöisesti ne tehtävät, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa tai vastaavia tietoja ja taitoja. Asiantuntijoita virastossa oli vuoden lopulla 102 eli 38,6 prosenttia koko henkilöstöstä. 5 Henkilöstöryhmät, Museoviraston oma tehtävien mukainen luokitus: Asiantuntijat: amanuenssit, arkistonhoitajat, arkkitehdit, intendentit, erikoisasiantuntijat, erikoistutkijat, erikoissuunnittelijat, museolehtorit, paikkatietoasiantuntijat, rakennuttajat, tietoasiantuntijat, tutkijat, suunnittelijat Avustava henkilökunta: apulaistutkijat, assistentit, atk-tuki, konservaattorit, kuvankäsittelijät, museomestarit, piirtäjät, rakennuskonservaattorit, tutkimusavustajat, työmestarit, valokuvaajat Kiinteistö- ja avoinnapito: kiinteistönhoitajat, kiinteistötyöntekijät, museoapulaiset, museonhoitajat, museokaupanhoitajat, näyttelynvalvojat, oppaat, palveluvastaavat, restauroijat, siivoojat, siivooja-vartijat, tapahtumatuottajat, vahtimestarit Hallinto: johto, esimiehet, johdon assistentit, tukipalvelut pääosin 11

12 Substanssitoimintaa avustavaa ja ns. teknistä henkilökuntaa oli vuoden lopussa 75 eli 28,4 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi apulaistutkijat, assistentit, konservaattorit, kuvankäsittelijät, rakennuskonservaattorit ja tutkimusavustajat. Viraston henkilökunnasta noin 16 prosenttia hoiti kiinteistönhoitoon ja avoinnapitoon liittyviä tehtäviä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. kiinteistönhoitajat, museonhoitajat, näyttelynvalvojat, oppaat ja siivoojat. Hallintoon lasketaan kuuluvaksi johto, kaikki esimiehet ja tukipalvelut pääosin. Hallintoon kuuluvia oli 42. Museokohteiden sulkemisen seurauksena kiinteistö- ja avoinpitohenkilöstön osuus vähentyi edelleen 19 prosentista 17 prosenttiin. Tehtävien mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (Museoviraston oma luokitus) Osasto Asiantuntijat Avustava Kiinteistö- ja Hallinto (sis. Yhteensä henkilökunta avoinnapito kaikki esimiehet) 1. Suomen kansallismuseo ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,4 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,8 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,4 % 6. Tukipalvelut ,8 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,4 % Yhteensä ,0 % %-osuus 38,6 % 28,4 % 17,0 % 15,9 % 100,0 % Museoviraston tehtävien mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (lkm) 1. SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI 7. PJ Asiantuntijat Avustava henkilökunta Kiinteistö- ja avoinnapito Hallinto Henkilöstöryhmät , Valtionhallinnon yleinen henkilöstöryhmäluokitus, VPL/tehtävätaso 6 Valtionhallinnon kaikki tehtävät luokitellaan ns. tehtävätasoluokituksen mukaisesti. Luokituksessa on neljä henkilöstöryhmää: johtotason työt, esimiestyöt, asiantuntijatyöt ja toimeenpanevat työt. Tämän luokituksen mukaan viraston henkilöstöstä kuuluu johtoon 3,4 prosenttia, muihin esimiesasemassa oleviin 7,6 prosenttia, asiantuntijoihin 40,5 prosenttia ja toimeenpanevia tehtäviä hoitaa 48,5 prosenttia 6 Valtion yleinen henkilöstöryhmäluokitus VPL/tehtävätaso: Johtotason työt: viraston työjärjestyksessä mainitut henkilöt, joilla virasto, osasto, yksikkö tai vastaava johdettavanaan. Esimiestyöt: ne asiantuntijat (tehtävätaso 3) tai tehtävätasolle 4 kuuluvat, joiden työajasta yli 50% menee muiden johtamiseen. Asiantuntijatyöt: virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatehtäviä, esimiestehtävien osuus alle puolet työajasta (vaativuuspisteet yli 300 Hay-pistettä tai edellytetään ylempää kk-tutkintoa) Toimeenpanevat työt: sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella, tehtäviin ei yleensä sisälly esimiestehtäviä tai asiantuntijatehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran 12

13 henkilöstöstä. Kertomusvuoden aikana tehtävätasojen osuudet pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionhallinnon yleisen tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain Osasto Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt Yhteensä 1. Suomen kansallismuseo ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,4 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,8 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,4 % 6. Tukipalvelut ,8 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,4 % Yhteensä ,0 % %-osuus 3,4 % 7,6 % 40,5 % 48,5 % 100,0 % Tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (lkm) SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt 7. PJ 5. PALKKAUS Museovirastossa on käytössä tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä. Järjestelmästä on sovittu Museoviraston, opetusministeriön ja henkilöstöjärjestöjen välisessä virkaehtosopimuksessa. Uusittu palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan lukien. Palkkoja korotettiin lukien valtion keskustason sopimukseen sisältyvällä yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 1,4 prosenttia. Yleiskorotus maksettiin huhtikuun palkanmaksun yhteydessä. Yleiskorotuksen lisäksi keskustason sopimukseen sisältyi virastoerä 0,50 %. Museoviraston palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaan virastokohtaiset palkantarkistuserät käytetään siirtymäkauden vähennyksen rahoittamiseen siten, että siirtymäkauden vähennys pienenee. Siirtymäkausi on voimassa siihen saakka, kunnes uusimuotoisen henkilökohtaisen palkanosan kustannukset on vaiheittain katettu. Rahoitukseen käytetään keskustason sopimuksiin sisältyvät virastokohtaiset palkantarkistuserät yhteensä 3,9 prosentin määrään saakka. Vuoden 2013 lopulla jäljellä olevan vekselin määrä oli 1,77 prosenttia. Keväällä käydyistä henkilökohtaisista tuloskeskusteluista ja suoritusarvioinneista johtuvat palkankorotukset tulivat voimaan sopimuksen mukaan 1.6 lukien ja maksettiin kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Euromääräinen palkankorotus tuli 90 henkilölle. Korotusten kustannusvaikutus oli 1,3 prosenttia palkkasummasta. 13

14 Tahti-järjestelmän VPL-tilaston 7 mukaan Museoviraston suhteellinen palkkataso oli lähes samalla tasolla kuin edellisinä vuosina vastaavaan aikaan. Suhteellisen palkkatason indeksi oli joulukuussa ,5 (2012: 85,3, ,7), kun vertailujoukkona on koko valtion palkat. Laskennassa ovat mukana kokoaikaiset, täyttä palkkaa saavat valtion palkkausjärjestelmien (VPJ) piirissä olevat palvelussuhteet. Tahti VPL 2.1 Ansiot vaativuustasoittain Museoviraston vaativuusluokituksella Ansiokäsite: Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa 12/2013 Vaativuusryhmä Museovirasto Vertailujoukko valtio (suht.palkkataso=100) Lkm Keskiarvo Mediaani Lkm Keskiarvo Mediaani Suhteellinen palkkataso 2 * * * * , , , , , , , ,1 Yhteensä ,5 7 VPL = Valtion palkkatilastointiluokitus, VM/ Valtiokonttori. 14

15 6. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tahti-järjestelmän mukaiset Museoviraston kokonaistyövoimakustannukset olivat vuonna 2013 lähes 13,8 milj. euroa. (2012: 13,3 milj.euroa, 2011: 14,8 milj.euroa, 2010: 15,1 milj.euroa). Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,7 prosenttia. Lisäys johtui osaltaan henkilötyövuosien määrän kasvusta ja osaltaan palkkakustannusten noususta. Kokonaistyövoimakustannusten %-muutos edellisestä vuodesta Museovirasto 3,9 0,7-5,1-1,4-10,7 3,7 Kulttuuripalvelut 19,2 2,8 0,1-1,1-2,3 2,5 Valtio 8,1 4,4-24,8 1,0 1,7 1,1 Kokonaistyövoimakustannuksista oli vuonna 2013 tehdyn työajan palkkoja 62,7 %, välillisiä palkkoja 19,2 %, sosiaaliturvamenoja 16,2 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 1,8 %. Välillisiä palkkoja ovat mm. loma-ajan, koulutusajan ja sairausajan palkat. 16,2 % 1,8 % Työvoimakustannukset (Tahti) 2013 II Tehdyn työajan palkat A Välilliset palkat 19,2 % 62,7 % B Sosiaaliturva C Muut välilliset työvoimakustannukset Tehdyn työajan palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 63,0 61,9 62,8 62,8 61,8 62,7 Kulttuuripalvelut 60,1 61,2 61,4 61,8 60,1 60,9 Valtio 63,3 63,4 63,2 61,9 61,9 62,2 Välillisten palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 16,3 17,5 18,8 18,6 20,1 19,2 Kulttuuripalvelut 19,4 18,8 19,9 19,6 21,4 21,0 Valtio 16,4 16,4 16,8 18,5 18,5 18,5 Sosiaaliturvakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 19,3 18,9 16,8 16,9 16,6 16,2 Kulttuuripalvelut 18,9 18,4 17,0 16,5 16,4 16,4 Valtio 18,5 18,4 18,0 17,5 17,3 17,2 Palkkojen ns. sivukuluprosentti 8 (välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista) oli 59,5 prosenttia. Palkkojen ns. sivukuluista suhteessa tehdyn työajan palkkoihin (100%) oli välillisiä palkkoja oli 30,6 %, sosiaaliturvamenoja 25,9 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 2,9 %. 8 Luku on työvoimakustannusten yleisin mittari ja kuvaa työvoimakustannusten suhdetta sen työajan palkkoihin, jona henkilöstö tekee varsinaisia työtehtäviään. 15

16 Palkkojen ns. sivukuluprosentti / Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista Museovirasto 58,8 61,6 59,4 59,2 61,7 59,5 Kulttuuripalvelut 66,5 63,3 62,9 61,8 66,4 64,2 Valtio 58,1 57,7 58,2 61,5 61,4 60,8 Työvoimakustannuserä (Tahti) euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. PALKKASUMMA ,8 130,65 100,00 81,90 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT ( I - A ) ,4 100,00 76,54 62,69 A. VÄLILLISET PALKAT ,4 30,65 23,46 19, lomaraha ,8 5,48 4,20 3, vuosiloma-ajan palkat ,2 17,74 13,58 11, lapsen syntymä ja hoito ,8 0,61 0,47 0, sairausajan palkat ,5 3,36 2,58 2, eri virkavapaudet ,8 1,40 1,07 0, reservin kertausharjoitukset 0,0 0,00 0,00 0, koulutusajan palkat ,8 1,70 1,30 1, palkalliset arkipyhät 0,0 0,00 0,00 0, ammattiyhdistystoiminta 2 094,7 0,02 0,02 0, yhteistoiminta 4 691,2 0,05 0,04 0, työsuojelun yhteistoiminta 2 760,2 0,03 0,02 0, virkistystoiminta ,6 0,24 0,18 0,15 B. SOSIAALITURVA ,3 25,92 19,84 16, työnantajan sotu-maksut ,2 2,67 2,04 1, LEL- ja TAEL-vakuutusmaksut 0,0 0,00 0,00 0, vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 0,00 0,00 0, VaEL-eläkemaksut ,2 23,90 18,29 14, tapaturmavakuutusmaksut ,7 0,75 0,57 0, ryhmähenkivakuutusmaksut 3 609,4 0,04 0,03 0, sairausvak. palautukset ,1-1,43-1,09-0,90 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET ,8 2,95 2,26 1, virka- ja suojapuvut ,4 0,22 0,17 0, vapaat matkat 0,0 0,00 0,00 0, koulutus ,0 0,79 0,61 0, työsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, väestönsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, terv.- ja sairaudenhoito ,1 1,02 0,78 0, työpaikkaruokailu ,0 0,45 0,34 0, virk.- ja sosiaalitoiminta ,8 0,34 0,26 0, muut kustannukset ,6 0,13 0,10 0,08 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET (A+B+C) ,5 59,52 45,56 37,31 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (I + III) ,9 159,52 122,10 100,00 Työvoimakustannuslukuihin sisältyy koko palvelussuhteessa oleva henkilöstö, 298,6 henkilötyövuotta. Yhden henkilötyövuoden hinta oli Museovirastossa vuonna 2013 Tahti-raportin mukaan euroa (2012: euroa, 2011: euroa, 2010: euroa). Henkilötyövuoden keskimääräiseen hintaan vaikuttavia tekijöitä Museovirastossa ovat tehtävätaso, palkkataso sekä määräaikaisten ja osaaikaisten suhteelliset osuudet. Valtiolla henkilötyövuoden keskimääräinen hinta vuonna 2013 oli euroa. 16

17 7. TYÖAIKA Vuonna 2013 tehdyn työajan prosenttiosuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 80,5 prosenttia. Koko valtiolla vastaava luku oli 78,3 prosenttia. Tehty työaika lasketaan vähentämällä säännöllisestä työajasta koulutukseen, vuosilomiin, sairauslomiin ja muihin palkallisiin vapaisiin käytetty työaika. Vuonna 2013 säännöllinen työaika sisälsi yhteensä 251 työpäivää. Kun vuoden työpäivistä (251) vähennetään päivät, jotka on käytetty vuosilomiin ja lomarahavapaisiin (33 pv), sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin (8,5 pv), koulutukseen (3,1 pv) ja muihin palkallisiin poissaoloihin (4,0 pv), niin vuonna 2013 kokoaikainen henkilö teki Museovirastossa keskimäärin 202 työpäivää. Näin palvelun tuottamiseen, jonka vaatii yhden henkilötyövuoden työpanoksen, tarvitaan 1,24 henkilöä. Vuosilomiin ja lomarahavapaisiin käytetyn ajan osuus (13,1 %) oli vähentynyt edellisestä vuodesta ja oli nyt pienempi kuin valtiolla keskimäärin (14,7 %). Kertomusvuonna henkilöstö vaihtoi lomarahavapaita vapaaksi säästöjen saavuttamiseksi aiempia vuosia vähemmän. Koulutukseen käytetyn ajan osuus (1,2 %) oli Museovirastolla huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna ja oli nyt suurempi kuin valtion mediaani (0,9 %). Kertomusvuoden aikana panostettiin osaamisen kehittämiseen erityisesti siitä syystä, että vuoden 2012 henkilöstöleikkauksista aiheutuneet tehtävien uudelleen järjestelyt edellyttivät henkilöstön osaamisen päivittämistä uusien tehtävien mukaiseksi. Sairauspoissaoloihin käytetyn ajan osuus oli Museovirastolla (3,2 %) pienempi kuin valtiolla keskimäärin (3,7 %). Sairauspoissaolot 3,2 % Vuosilomat ja lomarahavapaat 13,1 % Koulutus 1,2 % Tapaturmat 0,2 % Muut palkalliset virkavapaudet 1,6 % Tehdyt maksetut ylityöt 0,2 % Työajan käyttö vuonna 2013 Tehty vuosityöaika 80,5 % 7.1. Työaikapankki Työaikapankkijärjestelmä vakiinnutettiin vuoden 2012 alusta lukien. Työaikapankkisopimuksen voi tehdä virkamies tai työntekijä, jonka säännöllinen työaika ei poikkeuksellisesti riitä virka- tai työtehtävien hoitamiseen. Työaikapankkijärjestelmään liittyminen ja eroaminen perustuvat yksittäisen henkilön osalta vapaaehtoisuuteen. Järjestelmää käytetään sekä ennakoitavissa olevien että yllättävien työmäärävaihtelujen tasaamiseen. Työajan kohdentaminen toteutetaan siten, että työaikapankkiin siirretään valtion 17

18 työaikasopimuksen 4 :ssä todettu säännöllinen työaika ylittäen tehtyjä työtunteja kuuden kuukauden tasoitusjakson päättyessä. Vuonna 2013 työaikapankkisopimus oli voimassa 16 henkilöllä. Työaikapankkiin siirrettiin yhteensä 950 tuntia (2012: 625 h), joista 559 tuntia kesäkuun viimeisen päivän saldojen perusteella ja 391 tuntia joulukuun viimeisen päivän saldojen perusteella Saldovapaat Museovirastossa otettiin käyttöön lukien liukuvan työajan järjestelmä, joka sisältää mahdollisuuden saldovapaaseen. Mikäli työtuntien tasoittaminen ei ole mahdollista liukumarajojen puitteissa ja työtuntien kertymä johtuu työantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä, kertymä voidaan vähentää kokonaisilla saldovapaapäivillä. Puolen vuoden jakson aikana voi pitää esimiehen suostumuksella korkeintaan kuusi saldovapaapäivää. Vuoden 2013 aikana virastossa pidettiin kaikkiaan 629 saldovapaapäivää (2012; 636 päivää, 2011: 548 päivää). Saldovapaita pidettiin keskimäärin 2,1 työpäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Saldovapaapäivien lukumäärä osastoittain 2013 (tpv) SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI ja PJ Osasto 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Saldovapaapäivien lukumäärä osastoittain henkilötyövuotta kohti 2013 (tpv) 1,5 5,9 1,5 1. SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI ja PJ Kaikki yhteensä Osasto 2,4 1,2 2,1 Tpv/htv 18

19 7.3. Etätyö Etätyö otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Museovirastossa on mahdollista tehdä etätyötä tehtävien sen salliessa. Etätyön tavoitteena on lisätä työn tehokkuutta ja joustavuutta, edistää työssä jaksamista sekä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista ja vähentää työmatkoihin käytettävää aikaa. Säännöllisellä etätyöllä tarkoitetaan yli kaksi kuukautta jatkuvaa säännöllistä etätyötä, jossa etätyöpäiviä on vähintään 1 ja enintään 3 päivää viikossa. Satunnaisella etätyöllä tarkoitetaan määrätyn ja rajatun tehtävän suorittamista varten 1-5 päivänä viikossa tehtävää etätyötä. Erityisestä syystä voidaan sopia pidemmästäkin ajanjaksosta. Satunnaista etätyötä käytetään silloin, kun etätyöpäiviä on enintään kaksikymmentä vuodessa. 8. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2013 aikaa 3,1 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteeksi asetettu 2,5 työpäivää ylitettiin selkeästi. Koulutukseen käytetty aika lisääntyi merkittävästi edellisistä vuosista. Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen jouduttiin panostamaan erityisesti siitä syystä, että vuoden 2012 henkilöstöleikkauksista aiheutuneet tehtävien uudelleen järjestelyt edellyttivät henkilöstön osaamisen päivittämistä uusien tehtävien mukaiseksi. Myös vuonna 2012 toimintansa aloittaneen ONNI kehittämisryhmän työ alkoi näkyä koulutustoiminnassa. Ryhmä koordinoi osaamista ja järjesti aktiivisesti koulutustilaisuuksia koulutussuunnitelman ja kehitys- ja arviointikeskusteluissa esitettyjen tarpeiden pohjalta. Osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisryhmä ONNIn toiminnan tavoitteena on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Ryhmä kokoaa osaamisen kehittämisen vuosittaisen toimintaohjelman, jonka painopisteet valitaan strategian pohjalta. Ryhmä myös seuraa ja kehittää osaamisen kehittämiseen liittyvää ohjeistusta sekä edistää siihen liittyvistä asioista tiedottamista. Myös osaamiseen liittyvä seuranta, arviointi ja mittaaminen sekä kehittäminen kuuluvat kehittämisryhmän tehtäviin. Keskeinen toimenpide osaamispääoman kehittämisessä oli kertomusvuonna perehdytysmenetelmän kehittäminen erillisessä projektissa. Menetelmää testattiin syksyn aikana ja palautteiden perusteella tehtyjen tarkistusten jälkeen perehdyttämismenettely otettiin käyttöön koko virastossa vuoden 2014 alusta lukien. ONNI-työryhmä koordinoi viraston sisäistä koulutusta ja järjesti vuoden 2013 aikana 16 koulutustapahtumaa. Tietotekniikkakoulutus perustui yksiköiden esimiehille tehtyyn tarvekartoitukseen. Muu koulutus rakentui aiempien koulutussuunnitelmien pohjalle. Lisäksi ARTI järjesti Salama-koulutusta omalla aikataululla. Kielikoulutuksen osalta henkilökunnalla oli kertomusvuonna mahdollisuus opiskella ranskaa ja venäjää. Virastossa järjestettiin myös vuosittaiset ensiapukurssit. Viraston sisäisen koulutuksen lisäksi henkilöstö päivitti ja täydensi tietojaan ulkopuolisten tahojen järjestämässä ajankohtais- ja täydennyskoulutuksessa ja osallistui oman alan tieteellisiin konferensseihin. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät henkilöstökoulutuksen 9 kustannukset (työajan palkat ja muut kustannukset) olivat kertomusvuonna 823 euroa henkilötyövuotta kohden. Valtion keskiarvo oli euroa/htv vuonna Henkilöstökoulutuksen tunnusluvut (Tahti) Henkilöstökoulutus, tpv/thv 2,5 2,8 2,4 2,1 1,7 3,1 Henkilöstökoulutus, /htv Valtionhallinnon henkilöstötilinpäätöskäsikirjan mukainen koulutuksen määrittely: Koulutuksella tarkoitetaan Museoviraston toimesta tai ulkopuolisina ostopalveluina palkallisena työaikana järjestettyä koulutusta. Koulutukseksi luetaan: a) ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen liittyvä koulutus, b) ammatillisen pätevyyden hankintaan liittyvä koulutus, c) työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä d) em. koulutukseen/koulutusohjelmiin kiinteästi liittyvät tutustumismatkat joko kotimaassa tai ulkomailla. 19

20 9. TYÖHYVINVOINTI VMBaro -työtyytyväisyyskysely toteutettiin virastossa kuudennen kerran syksyllä Työtyytyväisyyden keskiarvo oli 3,46. Työtyytyväisyysindeksi nousi edellisestä vuodesta ja arvo on korkein Museovirastossa mitattu sinä aikana, kun kyselyä on tehty. Tuloksen perusteella voidaan todeta, että vuoden 2012 henkilöstö- ja määrärahaleikkaukset saatiin vaikeasta tilanteessa huolimatta toteutettua mahdollisimman vähin vaurioin. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitettiin huomiota aikaisempia vuosia enemmän. Henkilöstövähennysten jälkeen yksi työhyvinvoinnin selkeimmistä uhkista on kuitenkin töiden kasaantuminen ja työpaineen lisääntyminen, koska viraston tehtävät eivät ole vähentyneet henkilöstön vähentymisestä huolimatta. Tähän tilanteeseen pyrittiin vastaamaan aloittamalla yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muutaman toimijan kanssa yhteinen priorisointikoulutushanke. Kertomusvuoden alusta lukien virastossa otettiin käyttöön etätyö ja huhtikuun alusta lukien lounaskortti, josta työntekijä maksaa omavastuuosuuden. Työhyvinvointia tukemassa virastossa käytössä ovat myös kulttuuri- ja liikuntasetelit, saldovapaajärjestelmä ja työaikapankki Työtyytyväisyys VMBaron työtyytyväisyyskyselyyn vastasi syksyllä museovirastolaista. Vastausprosentti oli 67 %. Työtyytyväisyyden kokonaisindeksi oli 3,46. Edellisenä vuonna indeksi oli 3,38, joten kokonaistyötyytyväisyys parani edelleen kertomusvuoden aikana. Tyytyväisimpiä oltiin työn sisältöön ja työn haasteellisuuteen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Tyytyväisyys oli lisääntynyt lähes kaikilla osaalueilla. Eniten tyytyväisyys oli lisääntynyt työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä työntantajakuvaan. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset puretaan vuosittain yksikkökohtaisesti Uudistuva ja kehittyvä Museovirasto -hankkeen yhdessä luodun purkumallin avulla ja tulosten perusteella suunnitellaan ja vastuutetaan kehittämistoimenpiteet. Museovirastolaisten kokonaistyötyytyväisyys oli nyt täsmälleen samaa tasoa kuin valtiolla keskimäärin. Tyytyväisempiä kuin valtiolla keskimäärin oltiin johtamiseen, työn sisältöön ja haasteellisuuteen, palkkaukseen, kehittymisen tukeen ja työilmapiiriin. Sen sijaan tyytyväisyys työoloihin ja työnantajakuvaan oli pienempi kuin valtiolla keskimäärin. VMBaro:n piirissä on tällä hetkellä noin 65 prosenttia valtion henkilöstöstä. Työtyytyväisyys Tahti, VMBaro MV MV MV MV MV MV Kultt. Valtio palv. Johtaminen 3,1 3,3 3,4 3,4 3,5 3,6 3,6 3,5 Työn sisältö ja työn haasteellisuus 3,6 3,7 3,7 3,8 3,7 3,9 3,8 3,8 Palkkaus 2,3 2,7 2,7 2,9 3,0 3,1 3,2 3,0 Kehittymisen tuki 3,0 3,1 3,1 3,0 3,2 3,3 3,2 3,2 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,5 3,6 3,7 3,7 3,8 3,9 3,8 3,8 Työolot 3,2 3,3 3,3 3,1 3,5 3,5 3,7 3,6 Tiedonkulku 2,9 3,0 3,1 3,0 3,2 3,2 3,3 3,2 Työnantajakuva 2,8 2,8 3,0 2,6 2,7 2,9 3,5 3,4 Kokonaistyötyytyväisyys 3,1 3,2 3,3 3,2 3,4 3,5 3,5 3,5 20

21 MV Työtyytyväisyys, VMBaro 2013, vertailujoukko valtio Tyytyväisyys johtamiseen 4,0 Tyytyväisyys työn sisältöön Kokonaistyötyytyväisyys 3,0 ja työn haasteellisuuteen Tyytyväisyys työnantajakuvaan 2,0 1,0 0,0 Tyytyväisyys palkkaukseen Tyytyväisyys tiedonkulkuun Tyytyväisyys kehittymisen tukeen Tyytyväisyys työoloihin Tyytyväisyys työilmapiiriin ja yhteistyöhön Tarkastelujoukko Vertailujoukko 9.2. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen on yksi viraston sisäisen toiminnan tärkeistä osa-alueista. Työhyvinvoinnista vastaa Kehittämispalvelut -yksikkö. Keskeinen toimija on talon sisäinen Osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisryhmä ONNI, jonka tehtävänä on edistää työhyvinvointia suunnittelemalla, toteuttamalla, seuraamalla ja arvioimalla hyvinvointiin liittyviä asioita sekä valmistautumalla tuleviin haasteisiin seuraamalla toimintaympäristöä ja ennakoimalla tarpeita. Syksyllä 2012 tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tulosten purkutilaisuudet järjestettiin yksiköille huhti kesäkuussa. Yhteisten keskusteluiden pohjalta yksiköt laativat tiekartan keskeisistä työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. Keskeinen toimenpide osaamispääoman kehittämisessä vuonna 2013 oli perehdytysmenetelmän kehittäminen erillisessä projektissa. Projektissa laadittiin perehdytysmenetelmä, joka sisältää kolme osa-aluetta: 1. tervetuloa -lehtinen ja esitepaketti uudelle työntekijälle 2. perehdytyssuunnitelma ja esimiehen ohjeet 3. tulokkaiden tapaamistilaisuudet. Menetelmää testattiin syksyn aikana kymmenessä yksikössä, joihin rekrytoitiin uusia henkilöitä. Esimiehille jaettiin esimiehen ohjeet, joka sisälsi tarkistuslistan perehdytettävistä asioista. Uusille työntekijöille jaettiin Tervetuloa Museovirastoon -lehtinen, johon on koottu käytännön perustietoa työskentelystä Museovirastossa. Lisäksi järjestettiin vuonna 2013 virastossa aloittaneille vakituisille ja vähintään vuoden määräaikaisille työntekijöille pääjohtajan kahvit -tilaisuus. Tilaisuuteen osallistui 18 tulokasta. Vuoden 2013 lopussa menetelmää kehitettiin saadun palautteen pohjalta. Projekti päättyi vuoden 2014 alussa ja menetelmä otettiinn käyttöön Museovirastossa. ONNI kehittämisryhmä koordinoi erilaista virkistystoimintaa Museoviraston henkilöstölle. Vuonna 2013 järjestettiin yhteensä 8 tapahtumaa. Keväällä pidettiin Nerviksen läksiäiset teemalla Reilusti ruskeaa, Kulttuuritalon avajaiset jatkoineen ja pääjohtajan kevätjuhla Cygnaeuksen galleriassa. Kevään virkistyspäivää vietettiin Turussa ja syksyllä tehtiin retki Tampereelle UKK-instituuttiin ja Terrakottanäyttelyyn. Jokavuotiset pikkujoulut pidettiin kolmiosaisena tapahtumana Suomen kansallismuseossa, Musiikkitalossa ja Storyvillessä. ONNI kehittämisryhmä koordinoi myös Museoviraston harrastekerhoja. Vuonna 2013 aloitti kirjallisuuskerho, sekä kesäkuussa järjestettiin digikameran käyttökurssi. Lisäksi toimivat petanque- ja firmaliigan suunnistuskerhot. 21

22 9.3. Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuollosta on vastannut vuoden 2012 alusta lukien Suomen Terveystalo Oy. Valtakunnallisella sopimuksella ja yhdellä toimintasuunnitelmalla turvataan mahdollisimman tasaarvoiset työterveyspalvelut kaikille viraston toimipisteille. Kertomusvuoden aikana jatkettiin ns mallin mukaista sairauspoissaolojen seurantakäytäntöä. Menettelyn tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä, parantaa työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä sekä pidentää työuria mallin mukaisesti työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolon, kun se on jatkunut kuukauden tai 2 vuoden aikana yhteensä 30 päivää. Seuraavassa vaiheessa eli 60 päivän kuluessa sairauspoissaolon alusta työnantaja hakee sairauspäivärahaa ja työterveyshuolto selvittää kuntoutustarvetta. Työterveyshuollolla on koordinointivelvoite ja velvollisuus ottaa kantaa kaikkiin yli 90 päivää jatkuviin sairauslomiin. Kolmannessa vaiheessa eli 90 päivän kuluessa työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä selvittäneet, miten ja millä järjestelyillä työntekijän työhön paluu on mahdollinen. Vuonna 2013 kirjattiin viraston henkilökunnan käyntejä työterveyshuollossa kaikkiaan 2337 kpl (2012: 2225). Sairauksista johtuvia käyntejä työterveyshuollossa oli vuoden aikana 1835 kpl eli 6,2 kpl henkilötyövuotta kohti. Sairauksista johtuvien käyntien määrä vastasi edellisen vuoden tasoa (2012: 6,3 kpl/htv). Valtion keskiarvo oli 4,1 sairauksista johtuvaa käyntiä henkilötyövuotta kohden vuonna Työterveyspalvelujen nettokustannukset olivat 267,2 euroa henkilötyövuotta kohti (2012: 218,6). Seurantaluku kasvoi edellisestä vuodesta 22 prosenttia. Tahti-tilaston mukainen valtion keskiarvo oli 438,2 euroa henkilötyövuotta kohti. Vaikka kustannukset olivatkin kertomusvuoden aikana kasvaneet, ovat viraston työterveyspalvelujen kustannukset valtionhallinnon keskimääräistä tasoa alhaisemmat Sairaus- ja tapaturmapoissalot Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta. Personec-järjestelmän 10 mukaan sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 8,2 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2012 luku oli 8,4, vuonna ,1 ja vuonna ,5. Luvussa on otettu huomioon myös viikonlopulle osuvat avoinnapito-henkilöstön sairauspäivät. Kertomusvuonna virastossa oli sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden selvästi vähemmän kuin valtiolla keskimäärin (9,0 tpv/htv). Sairauspoissaolopäivien lukumäärä, työpäivää/henkilötyövuosi Personec FV/Tahti Museovirasto 7,9 9,3 9,8 10,5 9,1 8,4 8,2 Kulttuuripalvelut 11,6 9,6 10,0 9,8 10,3 7,9 8,1 Valtio 9,9 9,8 8,6 9,7 9,7 9,3 9,0 Sairauspäivien (työpäivät) lukumäärä keston mukaan (PersonecFV) Kesto (työpv) pv pv pv pv yli 66 pv Yhteensä Museoviraston luvut Personec FV järjestelmästä. Tahti-järjestelmän ilmoittama poissaolojen lukumäärä on jonkin verran todellisia lukuja pienempi. Jos poissaoloa ei ole tallennettu ESSiin ennen Tahti-siirtoajoa, ei tieto siirry Tahtiin. Myös viikonlopulle osuvat poissaolopäivät eivät rekisteröidy työpäiviksi Tahtiin (avoinnapidossa myös lauantait ja sunnuntait voivat olla työpäiviä). 22

23 Sairauspoissaolopäivien lukumäärä keston mukaan pv 4-10 pv pv pv yli 66 pv Sairauspoissaolojen pituutta kuvaava seurantaluku oli virastossa sama kuin valtiolla keskimäärin. Viraston poissaolojen pituus vastaa siis valtion keskimääräistä tasoa. Sairauspäivien pituus oli kertomusvuonna 4,6 työpäivää tapausta kohden. Lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen osuus kaikista sairaustapauksista oli 76,4 prosenttia (valtio: 76,1 %). Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus Tahti Museovirasto 3,8 3,8 4,3 4,8 4,4 4,3 4,6 Kulttuuripalvelut 4,2 4,1 4,0 4,1 4,5 3,6 3,9 Valtio 5,0 4,9 4,9 4,8 4,9 4,6 4,6 Lyhyiden 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista Tahti Museovirasto 76,9 75,2 73,5 76,3 79,1 77,7 76,4 Kulttuuripalvelut 75,4 76,6 77,6 77,7 75,9 79,0 78,4 Valtio 72,6 73,4 74,4 76,4 75,1 76,2 76,1 Ns. terveysprosentti oli kertomusvuonna 37,9 %. Ilman minkäänlaisia sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden prosenttiosuus oli noussut edellisestä vuodesta. Vastaava luku koko valtiolla oli 36,4 %. Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus Tahti Museovirasto 39,9 37,5 37,3 36,2 38,0 34,5 37,9 Kulttuuripalvelut 38,6 36,7 36,4 37,8 40,9 38,7 39,0 Valtio 43,5 42,4 43,0 35,7 39,5 36,1 39,4 Työtapaturmia sattui vuoden aikana yhdeksälle henkilölle ja niistä aiheutui 185 poissaolopäivää. Lapsen sairauden takia 33 henkilöä oli poissa työstä yhteensä 107 päivää. Tapauksia oli

24 10. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Poistuma Vuonna 2013 vakinaisen henkilöstön kokonaispoistuma oli huomattavasti pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuusprosentti oli 4,1 prosenttia, kun edellisenä vuonna luku oli 14,7 prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirtyi kuusi henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Muun työnantajan palvelukseen siirtyi kaksi henkilöä. Vakinaisen henkilöstön poistuma vuosina Syy A. Uusi työnantaja/muu syy B. Eläkkeelle siirtyneet yhteensä Vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke 1 Työkyvyttömyyseläke Muu eläke C. Kuollut Poistuma yhteensä %:a edellisen vuoden lopun vakinaisesta henkilöstöstä 4,2 % 3,6 % 6,1 % 6,4 % 6,0 % 7,7 % 6,4 % 6,8 % 14,7 % 4,1 % 25 Vakinaisen henkilöstön poistuma A. Uusi työnantaja/muu syy B. Eläkkeelle siirtyneet C. Kuollut Eläke-ennuste Kymmenen seuraavan vuoden kuluessa oletetaan viraston vakinaisesta henkilöstöstä siirtyvän vanhuuseläkkeelle 44 prosenttia. Tahti-järjestelmän tietojen mukaan siirtyy vanhuuseläkkeelle vuoden 2013 lopun henkilöstöstä 96 henkilöä. Ennuste vanhuuseläkkeelle siirtyvistä vuoteen 2023 mennessä (Tahti, tilanne ) Vuosi Lkm Arvio vanhuuseläkkeelle siirtyvistä vuoteen mennessä (Tahti) Lkm Yhteensä 96 24