Henkilöstötilinpäätös Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös 2010 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia MAANMITTAUSLAITOS 2011

2

3 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) SISÄLTÖ 1 Johdanto Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstö rahoituslähteen mukaan Henkilöstö palvelussuhteen luonteen mukaan Henkilöstö yksikkötyypeittäin Henkilöstö toiminnoittain Henkilöstön ikä Ikäjakauma Ikärakenne toimiluokkaryhmittäin Henkilöstön vaihtuvuus Eläkeikään tuleva henkilöstö Osaamisen varmistaminen Henkilöstön koulutusrakenne Osaamisen kehittäminen Jatko- ja täydennyskoulutus Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin tuki Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Tasa-arvo Poissaolot Keskipalkka Tasa-arvon kokeminen henkilöstötutkimuksen mukaan Henkilöstökulut... 16

4 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16)

5 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) 1 Johdanto Maanmittauslaitoksen henkilöstöjohtamisessa toteutetaan vuosien henkilöstöstrategiaa Maanmittauslaitoksen tulevaisuuden tekijät. Sen onnistunut toteutuminen ilmenee henkilöstön hyvinvointina. Tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja niiden 2015 tavoitearvot on asetettu kolmelle strategia-alueelle. Etenemistä tavoitteita kohti sekä toteutumisen taustalla olevia näkökulmia seurataan vuosittain henkilöstötilinpäätöksellä. MML sovittaa hallitusti yhteen sille asetetut toiminnan ja henkilöstömäärän tavoitteet (Vuonna 2015: Henkilöstömäärä htv. MML kiinnostava työpaikka: Hakemuksia keskimäärin 18 avointa tehtävää kohti, keskimäärin 6 maanmittaustehtävää kohti) Vuoden 2010 valtion talousarviossa ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehdyssä tulossopimuksessa laitokselle vahvistettu henkilötyövuosikehys oli 1976 htv. Ydin- ja tukiprosessien toiminnan kehittämisen vaikutuksesta toteutunut henkilöstömäärä oli htv eli 89 htv asetettua tavoitetta pienempi. Avoimia tehtäviä oli yhteensä 35, joihin saatiin keskimäärin 27,6 hakemusta. Avoinna ollutta maanmittaustehtävää kohti saatiin keskimäärin 17,5 hakemusta. Henkilöstö ylläpitää nykyistä osaamistaan ja kehittää sitä tuleviin tarpeisiin (Vuonna 2015: laitoksen osaamisen kehittämisen 40 % henkilöstöstä, kumulatiivinen ) Vuoden 2010 aikana laitoksen strategisen osaamisen kehittämisen käytännöissä oli 10,5 % henkilöstä. Esimiehet hallitsevat kaikki henkilöstöjohtamisen tehtäväalueet (Vuonna 2015: Henkilöstön tyytyväisyys 4,0, terveysprosentti 45, keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 64 v). Vuonna 2010 henkilöstön tyytyväisyys oli 3,8, terveysprosentti 35,7 ja keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 63,2 v. Mittariarvojen valossa henkilöstöstrategian tavoitteet toteutuvat. Terveysprosentti tuo edelleen haastetta johtamiselle. Sairaspäivien määrä kasvaa iän kasvaessa. Naisten sairauspäivien määrä noin kaksinkertainen miesten sairauspäivien määrään verrattuna. Sairaspäivissä menetettiin välittöminä palkkakustannuksina 3,2 milj. euroa. Henkilöstön sairauspoissaoloihin vaikuttaminen on jatkuvasti esimiestyön painoalueena terveysprosentin nostamiseksi.

6 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuosien määrä nousi edellisestä vuodesta 154 htv (8,9 %). Kirjaamisasioiden siirto käräjäoikeuksista vuoden 2010 alussa Maanmittauslaitokseen lisäsi henkilötyövuosien määrää 216 henkilötyövuotta. Talousarvion ja tulossopimuksen henkilötyövuosikehys vuodelle 2010 oli 1976 htv. Henkilötyövuosien toteutuma oli 1 887, joka oli 89 henkilötyövuotta tulossopimuksen tavoitetta pienempi. Henkilötyövuosien lasku johtuu suunnitellusta toiminnan tehostumisesta. Vuonna 2010 varauduttiin jo ennakolta vuodelle 2011 tulevaan suureen tuottavuusohjelman aiheuttamaan vähennysvelvoitteeseen (-71 htv). Toimintamenoista rahoitetun henkilöstön määrä oli henkilötyövuotta, ja ulkopuolisella rahoituksella tehtiin 4 henkilötyövuotta. Lisäksi tukemismomentilta palkattiin 0,9 htv (0,1 htv v. 2009). Henkilöstöstä 93,7 % oli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus (6,3 %) on merkittävästi alle valtion keskiarvon (13,7 %). Henkilöstön keski-ikä oli 49,3 v. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 vuotta. 2.1 Henkilöstö rahoituslähteen mukaan Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma % Muutos% vuodesta HENKILÖTYÖMÄÄRÄ (htv) Budjettirahoitteinen toiminta % -2,2 % Maksullinen toiminta % 22,2 % Yhteiset % 4,7 % YHTEENSÄ (htv) % 8,9 %

7 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) 2.2 Henkilöstö palvelussuhteen luonteen mukaan HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma 2010 lkm %- osuus lkm %- osuus lkm %- osuus Muutos% vuodesta 2009 Vakinainen henkilöstö vakinainen henkilöstö, miehet ,2 % ,9 % ,9 % -1,8 % vakinainen henkilöstö, naiset ,8 % ,1 % ,1 % 20,0 % Vakinainen yhteensä % % % 9,3 % Määräaikainen henkilöstö määräaikainen henkilöstö, miehet 77 55,8 % 59 53,6 % 65 55,1 % 10,2 % määräaikainen henkilöstö, naiset 61 44,2 % 51 46,4 % 53 44,9 % 3,9 % Määräaikainen yhteensä % % % 7,3 % Kokoaikainen kokoaikainen henkilöstö, miehet ,3 % ,5 % ,8 % -1,7 % kokoaikainen henkilöstö, naiset ,3 % ,8 % ,9 % 19,0 % Kokoaikainen yhteensä ,6 % ,3 % ,7 % 8,5 % Osa-aikainen henkilöstö osa-aikainen henkilöstö, miehet 62 3,5 % 47 2,7 % 53 2,8 % 12,8 % osa-aikainen henkilöstö, naiset 106 5,9 % 86 5,0 % 103 5,5 % 19,8 % Osa-aikainen yhteensä 168 9,4 % 133 7,7 % 156 8,3 % 17,3 % YHTEENSÄ ,2 % Henkilöstöstä 93,7 % oli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus (6,3 %) on merkittävästi alle valtion keskiarvon (13,7 %) 2.3 Henkilöstö yksikkötyypeittäin Toteuma Toteuma Toteuma MuutosMuutos % HENKILÖTYÖVUODET Maanmittaustoimistot ,9 10,9 % Valtakunnalliset toimintayksiköt ,6 0,2 % Keskushallinto ,2-0,7 % YHTEENSÄ ,2 8,9 % josta toimintamenoista rahoitetut ,5 8,9 %

8 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) 2.4 Henkilöstö toiminnoittain HENKILÖTYÖVUODET (htv) Budjettirahoitteinen toiminta Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma 2010 Suunnitelma 2010 Muutos ed. vuodesta Muutos % Toteutunut suunnitelmasta KR:n perusparannus ja korjaaminen 144,5 138,9 140,6 158,4 1,7 1 % 88,8 % Muut budj.rah.rekisteritehtävät 38,7 38,9 35,3 34,4-3,6-9 % 102,6 % Säädösperusteisten rekisterien ylläpito yht 183,2 177,8 175,9 192,7-1,9-1 % 91,2 % Tilusjärjestelyt 62,7 55,6 58,4 62,2 2,8 5 % 93,9 % ARTO-budjettirahoitteinen 21,3 21,6 19,7 21,1-1,9-9 % 93,0 % Kirjaamisasiat-budjettirahoitteinen 13,1 60,7 Maasto- ja rajatietotuotanto Kiintopisteet 9,6 8,9 9,2 9,7 0,3 3 % 94,6 % Maastotiedot 227,3 205,9 193,1 201,8-12,8-6 % 95,7 % Maastokartat 9,5 13,4 12,4 14,3-1,0-8 % 86,3 % Pienimittakaavaiset tuotteet 9,0 8,6 6,2 8,0-2,4-28 % 77,7 % Maasto- ja rajatietotuotanto yhteensä 255,4 236,8 220,9 233,9-15,9-7 % 94,4 % Kehittäminen 75,0 74,4 75,5 76,2 1,1 1 % 99,1 % Tuotannon tuki 22,9 21,6 30,1 31,8 8,5 40 % 94,7 % Muu budjettirahoitteinen Arkiston hoito ja perusparannus 7,3 7,0 8,3 7,3 1,3 18 % 112,8 % Sähk. arkiston tuotanto 11,6 12,3 13,6 11,9 1,3 10 % 114,0 % Kansainvälinen yhteistyö 9,1 7,6 7,8 8,3 0,2 3 % 94,2 % Muu budjettirahoitteinen toiminta 82,9 106,0 80,4 79,2-25,6-24 % 101,5 % Muu budjettirahoitteinen toiminta yhteensä 110,8 132,9 110,0 106,7-22,9-17 % 103,1 % Budjettirahoitteinen toiminta yhteensä 732,3 720,7 704,1 785,3-16,6-2 % 89,7 % Maksullinen toiminta Julkisoikeudellinen tuotanto Varsinaiset toimitukset 691,2 655,8 620,9 619,5-34,9-5 % 100,2 % Kirjaamisasiat 198,3 141,1 198,3 140,6 % Muu julkisoikeudellinen tuotanto 6,4 6,5 7,5 6,5 1,0 16 % 116,3 % Julkisoikeudellinen tuotanto yhteensä 697,6 662,3 826,7 767,0 164,4 25 % 107,8 % KTJ-tietopalvelu 7,0 7,6 4,2 4,2-3,4-45 % 101,2 % Markkinatuotanto Tietopalvelu 21,9 21,9 20,0 22,1-1,9-9 % 90,6 % Tilaustuotanto 11,0 10,5 7,8 10,0-2,7-26 % 77,5 % Markkinatuotanto yhteensä 32,9 32,4 27,8 32,1-4,6-14 % 86,5 % Maksullinen toiminta yhteensä 737,5 702,3 858,7 803,3 156,4 22 % 106,9 % Tukipalvelut ja yhteiset 1) Henkilöstöprosessi 32,9 30,2 25,3 27,2-4,9-16 % 93,0 % Talousprosessi 39,5 32,9 32,5 31,9-0,4-1 % 101,7 % Tietohallintoprosessi 42,6 43,8 50,3 49,7 6,5 15 % 101,1 % Johtaminen ja toiminnan ohjaus 45,3 42,2 48,1 48,7 5,9 14 % 98,7 % Asiakaspalvelu, markkinointi 97,7 92,3 103,9 96,8 11,6 13 % 107,4 % Muut yhteiset 64,3 68,9 64,8 55,7-4,1-6 % 116,3 % Yhteiset yhteensä 322,2 310,3 324,7 310,0 14,4 5 % 104,8 % TOIMINTA YHTEENSÄ ,0 8,9 % 99,4 % Henkilötyövuodet perustuvat työajanseurantajärjestelmään, luvut sisältävät toimintamenot sekä ulkopuolisen rahoituksen

9 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) 3 Henkilöstön ikä 3.1 Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön keski-ikä oli 49,3 v ja se on viime vuosina noussut keskimäärin 0,5 v vuosittain. HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ keski-ikä, miehet 47,1 47,4 47,3-0,2 % keski-ikä, naiset 49,6 50,1 50,8 1,4 % KOKO HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ 48,4 48,8 49,3 1,0 % 3.2 Ikäjakauma Edellisestä vuodesta suhteellisesti eniten on noussut nuorimman henkilöstön osuus, joskin alle 25-vuotiaiden osuus on edelleen pieni. Henkilöstöstä 28 % on alle 45-vuotiaita. Toteuma Toteuma Toteuma Muutos % HENKILÖSTÖ IKÄRYHMITTÄIN vuodesta , , , , , ,0 YHTEENSÄ ,2 3.3 Ikärakenne toimiluokkaryhmittäin IKÄ- LUOKKA Toimiluokka 2010, Miehet ja Naiset Koko henkilöstö Muu % N M N M N M N M N MNaiset Miehet-osuus , , , , , ,5 YHTEENSÄ Henkilöstön vaihtuvuus

10 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) VAIHTUVUUS henkilös töstä 2010 % Valtio % henkilöstöstä 2010 Lähtövaihtuvuus Vanhuuseläke ,6 1,6 Työkyvyttömyyseläke ,1 0,1 Työttömyyseläke Varh. vanhuuseläke 2 3 0,1 0 Muu poistuma ,8 5,9 YHTEENSÄ ,7 7,6 Tulovaihtuvuus ,4 Eläkkeelle siirtyi yhteensä 50 henkilöä ja muiden työnantajien palvelukseen tai muusta syystä MML:n palveluksesta poistui 48 henkilöä. Avoimia tehtäviä oli 35 (josta määräaikaisia 13), joihin saatiin hakemuksia yhteensä Eläkeikään tuleva henkilöstö Eläkkeelle siirtymisen arvio perustuu kunakin vuonna 64 vuotta täyttävän henkilöstön määrään. Henkilöstömäärä on suurin tehtävätasolla 6-8 (40 % koko henkilöstöstä), josta myös eläkepoistuma on suurin. Vuositasolla eläkepoistuma on keskimäärin 69 henkilöä. ELÄKKEELLE SIIRTYVÄT TEHTÄVÄ- TASOITTAIN Yhteensä Muu YHTEENSÄ

11 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) 4 Osaamisen varmistaminen 4.1 Henkilöstön koulutusrakenne HENKILÖSTÖ KOULUTUSASTEITTAIN Lukumäärä % koulutusasteen mukaan % sukupuolen mukaan Naiset Yh- Mieheteensä Naiset Miehet Yhteensä Naiset Yh- Mieheteensä Valtio, % koulutusasteen mukaan Yh- Naisehet Mieteensä Perusaste/tuntematon ,9 3,2 5, Keskiaste , Alin korkea-aste ,4 21,8 23,2 58,1 41, ,7 44,3 100 Alempi korkea-kouluaste , , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijakoulutus ,4 1 0, YHTEENSÄ Henkilöstöstä 94,7 % on suorittanut jonkin koulutusasteen tutkinnon. Ylemmän korkeakouluasteen koulutus on 19,8 %:lla. 4.2 Osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämistä toteutettiin seuraavasti: OSAAMINEN JA MUU AINEETON PÄÄOMA Tot. Tot. Tavoite Tot. Muutos% vuodesta 2009 Henkilöstön kehittäminen, euroa/htv ,7 työpäiviä/htv 6,3 7,1-6,9-2,8 Strateginen kehittyminen, % henkilötyövuosista 8,7 8,8-10,8 22,7 Koulutustaso, indeksiluku 4,7 4,8-4,8 0,0 naiset 4,1 4,2-4,3 2,4 miehet 5,3 5,4-5,4 0,0 Koulutustaso, kaikki 4,7 4,8-4,8 0,0 Henkilöstön arvo, (1 000 ) ,9 Mentorointiohjelmaa laajennettiin uusiin toimintayksiköihin ja täydennettiin mentoroinnin kohdealuelistaa. Laitos- ja yksikkökohtaisissa mentorointiohjelmissa oli 30 henkilöä. Yhteensä vuonna 2004 alkaneessa mentorointiohjelmamenettelyssä on ollut 100 osallistujaa. Ammattimaisen johtamisen tavoite eteni edelleen. Lähes 100 esimiestä on jo suorittanut Johtamisen erikoisammattitutkinnon tai vastaavan koulutusohjelman. Vuoden aikana valmisteltiin yhteistyössä HAUSin kanssa omaa vuoden kestävää JOKO- koulutuskokonaisuutta uusille esimiehille. Ammattimaisen johtamisen tueksi valmistui sähköinen esimiehen käsikirja. Se kattaa kaikki henkilöstöjohtamisen osa-alueet ja sisältää esimiestyössä tarvittavat säädökset, periaatteet ja MML:n pelisäännöt. Käsikirja on koko henkilöstön käytettävissä.

12 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) 4.3 Jatko- ja täydennyskoulutus KOULUTUSPÄIVÄT JA KUSTANNUKSET Valtio 2010 Koulutuspäiviä/htv 6,3 7,1 6,9 2,3 Koulutuskustannusten osuus kokonaiskustannuksista (%) 3,3 3,1 2,9 Ammatilliseen jatkokoulutukseen osallistujia kpl kartoittaja AMK-insinööri, tradenomi DI, lis., tohtori Muut pitkäkestoiset opinnot YHTEENSÄ josta JET- ym. johtamisopinnot (46) (37) 25 Uusia tutkintoja suoritettiin 19, joista 11 oli JET- tutkintoja. Lisäksi suoritettiin erillisiä täydennysopintoja. Yhteensä 107 henkilöä osallistui ammatilliseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen. Näiden osaamisen kehittämismuotojen lisäksi sovellettiin työkiertoa ja mentorointia. Henkilöstökoulutuksen painopistealueita olivat kirjaamisasiat, laadun ja prosessien hallinta, maanmittaustehtävien teknisammatillinen kehittäminen, johtaminen, esimiestaidot. Lisäksi annettiin uusille työntekijöille ja uusille tiiminvetäjille perehdytyskoulutusta. Henkilöstön kehittämisen tarve ja niin ollen siihen käytetty työaika vaihtelee vuosittain. Vuoden 2010 tilastoluvun mukaan siihen käytettiin 6,9työpäivää henkilöä kohti. Strategisen kehittymisen mittarin arvo oli 10,8 % (tavoitearvo 4,6 %). Siihen kuuluu ammattimainen johtaminen, mentorointiohjelma, suoritetut tutkinnot ja koulutusohjelmat suhteutettuna vakinaisen henkilöstön määrään. Yksiköt tekivät yhteistyötä maanmittausalan oppilaitosten sekä lukioiden ja peruskoulujen kanssa. Yhteistyömuotoja olivat opetustyöhön osallistuminen, laitoksen ja alan tunnetuksi tekeminen erilaisissa tilaisuuksissa, TETtoiminnan (Työelämään tutustuminen) järjestäminen sekä harjoittelijoiden palkkaaminen. Vuonna 2010 oli yhteensä 128 harjoittelijaa (2009: 120). Laitostasolla oppilaitosten, työnantajien ja ammattijärjestöjen yhteinen IMAGO työryhmä työskenteli maanmittausalan tunnettuuden lisäämiseksi. 5 Työhyvinvointi Työhyvinvointiin vaikuttaa oikeudenmukainen johtaminen ja esimiestyö, työtoverien tuki, osaaminen sekä liikunta- ja kulttuuriharrastukset. 5.1 Työhyvinvoinnin tuki MML tukee henkilöstön jaksamista erityisesti joustavilla työajan järjestelyillä. Joustavaa työaikamallia sovellettiin laitostasoisesti kolmatta vuotta. Henkilöstö on järjestelmään tyytyväinen.

13 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) 5.2 Työtyytyväisyys Tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelujen käynti on jokaisen oikeus ja myös velvollisuus. Huomiota kiinnitetään aikaisempaa tarkempaan tavoitteiden asetteluun, jotta suoriutumisen arviointi olisi täsmällistä. Henkilöstön osallistumista laitoksen ja oman yksikkönsä yhteiseen harrastus- ja virkistystoimintaan tuettiin merkittävällä panoksella. Toimintayksiköt toteuttivat laatimaansa työhyvinvoinnin suunnitelmaa, jonka osatekijöitä ovat ergonomiainvestoinnit, kuntoutusryhmät ja liikunta- ja virkistystoiminta. Työaikaa käytettiin työnantajan tukemaan liikuntaan ja virkistykseen sekä yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen yhteensä 18 henkilötyövuotta. Työterveyspalvelut on järjestetty laitosyhtenäisesti kaikkien toimipisteiden henkilöstölle. Kolmannes menoista kohdistuu ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi tehdään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa varhaisen puuttumisen mallia soveltaen. Eri osa-alueilla euromääräinen tuki oli seuraava: HENKILÖSTÖINVESTOINTEJA 2010 eur/htv Henkilöstön kehittäminen Liikunta, virkistys, kulttuuri Työterveys * YHTEENSÄ * Ilman KELA-palautuksia 0,973 milj. Henkilöstötutkimuksesta saatava työtyytyväisyysindeksi on edelleen korkealla tasolla. Henkilöstön antama arvio ylitti kaikilta osin ulkopuolisen vertailuaineiston arvion. Vastausprosentti oli 84 %. Henkilöstön tyytyväisyyttä on seurattu henkilöstötutkimuksella, ja se on kehittynyt TAHTIn erittelyn mukaan arviointiasteikolla 1 5 seuraavasti: Valtio TYÖTYYTYVÄISYYSINDEKSI Tyytyväisyys johtamiseen 3,7 3,8 3,7 3,4 Tyytyväisyys työn sisältöön ja haasteellisuuteen 3,7 3,7 3,9 3,7 Tyytyväisyys palkkaukseen 2,8 2,9 Tyytyväisyys kehittymisen tukeen 3,7 4 3,9 3,2 Tyytyväisyys työilmapiiriin ja yhteistyöhön 4 4,1 4 3,7 Tyytyväisyys työoloihin 3,7 4 3,9 3,5 Tyytyväisyys tiedon kulkuun 3,5 3,5 4 3 Tyytyväisyys työnantajakuvaan 3,6 3,7 3,6 3,2 KOKONAISTYÖTYYTYVÄISYYS 3,8 3,9 3,8 3,4 Kyselyn vastausprosentti 78,9 82,4 84

14 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) Henkilöstötutkimuksen vapaiden kommenttien perusteella henkilöstö pitää työnsä itsenäisyydestä, vaihtelevuudesta ja haastavuudesta. Laitosta pidetään luotettavana työnantajana ja edistyksellisenä. Esimiehiä kiitetään ystävällisiksi, johdonmukaisiksi ja kuunteleviksi. Joissakin tapauksissa toivotaan esimiehiltä enemmän aikaa henkilöstölle. Huolenaiheena on kiire ja kova työtahti, ja myös laitoksen tulevaisuus ja itsenäisyys. 5.3 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen kokonaismäärä oli 9,3 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Työpäiviin suhteutettuna sairauspäivinä menetettiin niistä 3,8 %. Euromääräisesti tämä vastaa 3,2 milj euroa. SAIRAUSPOISSAOLOT Valtio työpäivän sairauspoissaolot kpl % tapauksista 74,2 76,3 76,0 76,4 Kaikki sairauspoissaolot tpv/htv 10,6 9,6 9,3 9,7 Tapaturmat kpl tpv/htv 0,2 0,1 0,1 0,4 Lyhytaikaiset sairauspoissaolot (työpäivien lukumäärä) laskivat edellisestä vuodesta 5,6 %. Näiden suhteellinen osuus kaikista sairaustapauksista oli edellisvuotista tasoa. Henkilötyövuotta kohti laskettujen sairauspoissaolopäivien lukumäärä pieneni 3,2 % edellisen vuoden tasosta. Tapaturmapäivien määrä oli edellisvuoden tasolla.

15 htp / htv Sairauspoissaolopäivä / htv MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) 6 Tasa-arvo Tasa-arvon toteutumista tarkastellaan vuosittain naisten ja miesten poissaolojen, palkkauksen ja tasa-arvon kokemisen näkökulmista. 6.1 Poissaolot Naisten sairauspäivien osuus oli 4,5 % ja miesten 2,4 % kaikista työpäivistä. Vastaavasti henkilötyövuosiin suhteutettuna naisilla oli 11,3 ja miehillä 6,3 sairaustyöpäivää/ htv. Sairauspoissaolot henkilöstöryhmittäin tpv / htv 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Mies Nainen Yhteensä 0,0 Naisten sairauspoissaolot ovat miesten poissaoloja suurempia kaikissa henkilöstöryhmissä (poikkeuksena harjoittelijat ja muu tilapäinen henkilöstö. 14 Sairauspoissaolot ikäryhmittäin, keston ja sukupuolen mukaan tpv / htv Yht 0 M Lyh N Lyh M Pit N Pit M Yht N Yht Kaikki Ikäryhmittäin tarkasteltuna naisten sairauspoissaolot, erityisesti pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät iän myötä. Miehillä vastaavaa ei ollut johdonmukaisesti havaittavissa.

16 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) POISSAOLOT LAJEITTAIN Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Henkilöitä, joilla on ollut sairauspoissaoloja Sairauspoissaolot keston mukaan 1-3 työpäivän poissaolo, kpl Yli 3 työpäivän poissaolo, kpl Sairaspoissaolopäivät yhteensä, tpv Henkilöt, joilla on ollut työtapaturmapoissaoloja Työtapaturmapoissaolot keston mukaan 1-3 työpäivän poissaolo, kpl Yli 3 työpäivän poissaolo, kpl Työtapaturmapoissaolopäivät yhteensä, tpv Henkilöitä, joilla on ollut perhepoissaoloja Perhepoissaolot keston mukaan 1-3 työpäivän poissaolo, kpl Yli 3 työpäivän poissaolo, kpl Perhepoissaolopäivät yhteensä, tpv Henkilölukumäärin tarkasteltuna naisilla esiintyi sairauspoissaoloja yli puolitoistakertaa useammin kuin miehillä. Lyhyitä sairauspoissaolokertoja oli yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna. Tapaturmia sattui naisille useammin kuin miehille. Lasten sairastamisen takia naisille aiheutui poissaoloja nelinkertainen määrä miehiin verrattuna. 6.2 Keskipalkka MML:n palkkausjärjestelmä on kehittämistyön kohteena. Palkkausjärjestelmän toimivuuden seuranta ja erillinen selvitys olivat perustana järjestelmän kehittämisen aloittamiselle. Tavoitteena on selkeä, kannustava ja ulkoisesti vertailtavissa oleva järjestelmä, joka tukee laitoksen strategioita ja vaihtoehtoisia työuria. Naisten ja miesten keskipalkkatarkastelussa (toimiluokkien keskipalkkojen keskiarvo) on jonkin verran eroa. Tarkempaa palkkavertailua ja analyysia tehdään Palkkausjärjestelmän seurantaryhmässä. Huomiota kiinnitetään mm. henkilökohtaisen palkanosan eroihin vaikuttaviin tekijöihin. MML:n palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien naisten ja miesten (vakinainen henkilöstö) keskipalkat vuonna 2010 ilmenevät alla olevasta taulukosta.

17 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) PALKKAUS Toimiluokka MML lkm MML Naiset Miehet Keski- Keskipalkka /kk lkm lkm lkm Keskipalkka Keskipalkka /kk /kk palkka /kk YHTEENSÄ/ KESKIPALKKOJEN KESKIARVO * * * * Toimiluokkien keskipalkan keskiarvo. Valtion VPL- vertailussa on MML:n palkkataso 0,9 % keskiarvoa korkeampi. Toimiluokkien keskipalkkatarkastelussa naisten keskipalkka on keskimäärin 2,1 % pienempi miesten keskipalkkaa. Tarkasteltaessa vain ylempiä toimiluokkia, keskipalkan ero naisten ja miesten välillä kasvaa. Ylemmissä toimiluokissa keskipalkka on 3,3 % miesten keskipalkkaa pienempi. 6.3 Tasa-arvon kokeminen henkilöstötutkimuksen mukaan Yleisesti tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden kokeminen on korkealla tasolla. Henkilöstötutkimuksen mukaan naisten antama arvosana johtamiselle on 3,79 ja miesten vastaavasti 3,88. Jaksaminen työssä saa naisten arvion 3,50, miesten vastaavasti 3,68. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta omassa työssä koskevat kysymykset antavat keskiarvon 4,4 naisten vastauksina ja 4,6 miesten vastauksina. Merkittävää eroa työtyytyväisyydessä ei näin arvioituna ole. Suhteellinen ero suurenee vastattaessa työn arvostusta koskevaan kysymykseen. Naiset antavat arvion 2,95, miehet vastaavasti 3,30. Henkilöstötutkimuksen vastaukset tulostettuna sukupuolitaustamuuttujan mukaan ovat kokonaisuudessaan liitteessä 1.

18 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) 7 Henkilöstökulut HENKILÖSTÖKULUT (1 000 ) Toteutuma 2008 Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Muutos Muutos % Palkat % Palkkiot % Tulospalkkiot % -SVL:n palautukset % Palkat ja palkkiot % Sotu-maksut % -SVL:n palautukset % Eläkemaksut % Tapaturmamaksut % Henkilöstösivukulut % Maksetut henkilöstökulut % Lomapalkkavelan muutos % HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ % HENKILÖSTÖKULUJEN RAHOITUS Toimintamenot % Työvoimahallinto % Muut % Yhteensä % Tukemismenot % KAIKKI YHTEENSÄ % Henkilöstökulut olivat lähes 90,1 milj. euroa, ja niiden osuus toiminnan kokonaiskuluista oli 70,7 %.

19 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös (16) LIITE 1