Henkilöstötilinpäätös

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilömäärä vuoden lopussa Henkilömäärä kuukausittain HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuodet osastoittain Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin HENKILÖSTÖN RAKENNE Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Henkilöstöryhmät PALKKAUS TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TYÖAIKA Työaikapankki Saldovapaat Etätyö OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI Työtyytyväisyys Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen Työterveyshuolto Sairaus- ja tapaturmapoissalot HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Poistuma Eläke-ennuste

3 1. JOHDANTO Museoviraston henkilöstötilinpäätös on henkilöstövoimavaroja kuvaavista tilastotiedoista laadittu yhteenveto, joka sisältää viraston henkilöstöön liittyvät keskeiset tiedot ja tunnusluvut. Tietojen avulla kuvataan henkilöstöön liittyvien asioiden nykytilaa ja kehityssuuntaa käyttäen apuna vertailutietoja muusta valtionhallinnosta. Museovirastossa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1996 alkaen. Tilastoaineiston valinta ja luokitukset pohjautuvat valtiovarainministeriön vuonna 2001 julkaisemaan käsikirjaan Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös. Lukuihin sisältyvät kaikki virastoon palvelussuhteessa olleet henkilöt. Luvuissa ei ole mukana siviili-palvelusmiehiä, palkkionsaajia eikä palkattomia harjoittelijoita. Pyöristyksistä johtuen loppusummat saattavat poiketa sarakkeiden summista. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnasta vastaa Laki- ja henkilöstöpalvelut yksikkö. Tietolähteet Palkka- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Personec FV Valtionhallinnon henkilöstötietojärjestelmä Tahti Museoviraston tilinpäätös Raindance-työajanseuranta Museoviraston intranet 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa Vuosi 2012 oli Museovirastolle poikkeuksellinen. Viraston määrärahoja leikattiin niin merkittävästi, että toiminnan sopeuttamiseksi uusiin kehyksiin jouduttiin turvautumaan aiempia säästötoimia järeämpiin keinoihin. Ensimmäistä kertaa viraston historian aikana Museovirasto joutui irtisanomaan henkilöstöään saavuttaakseen asetetut säästövelvoitteet. Koko valtionhallinnon kattavat henkilöstövähennykset luvulla ja viime vuosien tuottavuustoimet oli virastossa vielä mahdollista toteuttaa luonnollisen poistuman avulla, mutta nyt oli käytettävä myös muita toimia. Vuoden 2012 lopulla Museoviraston palveluksessa oli 258 henkilöä ( ). Henkilömäärä pieneni edellisestä vuodesta lähes 21 prosenttia. Henkilöstön väheneminen oli seurausta vuoden 2012 toimintamenomäärärahoihin tehdystä noin kolmen miljoonan euron vähennyksestä. Virasto käynnisti marraskuussa 2011 yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi uuteen määrärahakehykseen. Sopeuttamistoimet johtivat 15 avoimen viran lakkauttamiseen, 10 henkilötyövuoden vähentämiseen kausityövoimasta ja 17 henkilön irtisanomiseen. Eläkkeelle siirtyi siirtymäkausien jälkeen 10 henkilöä. Yhteensä Museovirastosta vähennettiin yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena 52 henkilötyövuotta. Koko valtion henkilöstömäärä väheni vuonna ,7 prosenttia. Viime vuosikymmenten aikana valtionhallinnon henkilöstömäärä on kuitenkin kokonaisuudessaan vähentynyt merkittävästi. Vuonna 1988 valtion virkamiehiä ja työntekijöitä oli yhteensä Vuonna 2005 valtion budjettitalouden virastoissa ja laitoksissa työskenteli noin henkilöä ja viime vuoden lopulla noin henkilöä 1. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan henkilöstö on vähentynyt viime vuosina huomattavasti. Vuonna 1989 hallinnonalalla työskenteli yli henkilöä, mutta vuonna 2010 henkilöstömäärä oli enää Tämä johtui etupäässä yliopistojen ja korkeakoulujen siirtymisestä pois budjettitalouden piiristä. Tämän jälkeenkin OKM:n hallinnonalan henkilöstö on vähentynyt. Vuooden 2012 lopulla henkilöstömäärä oli Valtiovarainministeriön tilastot 2 Netran tilastot 3

4 Museoviraston henkilöstön lukumäärä (31.12.) Personec FV Henkilöstön vähennys vuodesta 2008 vuoteen 2012 lähes 39 prosenttia Henkilömäärä kuukausittain Museoviraston toiminnan luonteesta johtuen viraston henkilömäärissä on suuria kausivaihteluita. Kesäkaudella viraston palveluksessa on huomattavasti enemmän työntekijöitä kuin talvikaudella. Osa museokohteista on avoinna vain kesäaikaan ja kesäkaudeksi palkataan kausiluonteista henkilöstöä museoiden avoinnapitotehtäviin. Myös suurin osa määräaikaisista tutkimus- ja inventointihankkeista sekä muinaisjäännösten hoitotöistä tehdään kesäkauden aikana. Koko vuoden aikana Museovirastoon oli palvelussuhteessa kaikkiaan 614 henkilöä. Palkkioita ja työkorvauksia maksettiin kertomusvuoden aikana 130 henkilölle. Siviilipalvelusta virastossa suoritti seitsemän henkilöä. Kokoaikaisten ja osa-aikaisten määrä kuukausittain 2012 Personec FV Kokoaikaiset Osa-aikaiset 4

5 3. HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuosia oli kertomusvuonna yhteensä 293,5. Kokonaismäärä pieneni edellisestä vuodesta -67,2 henkilötyövuotta, -18,7 prosenttia. Vuonna 2012 koko valtion henkilötyövuosimäärä väheni -2,2 prosenttia ja kulttuuripalveluiden 4 vertailuryhmän -7,4 prosenttia. Museovirastossa käynnistettiin vuodenvaihteessa yhteistoimintaneuvottelut toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi uuteen määrärahakehykseen. Sopeuttamistoimet johtivat 15 avoimen viran lakkauttamiseen, 10 henkilötyövuoden vähentämiseen kausityövoimasta ja 17 viranhaltijan irtisanomiseen. Eläkkeelle siirtyi siirtymäkausien jälkeen 10 työntekijää. Näillä sopeuttamistoimilla Museovirastosta vähennettiin 52 henkilötyövuotta. Samaan aikaan henkilövähennysten kanssa arvioitiin kattavasti koko viraston osalta myös määräaikaisen työvoiman tarve. Näiden toimien seurauksena henkilötyövuodet vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna yhteensä -67,2 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosia on seurattu operatiivisen henkilötietojärjestelmän tuottamien raporttien avulla vuodesta 1997 alkaen, nyt siis 16 vuoden ajan. Tämän seurantajakson aikana henkilötyövuosien määrä oli suurimmillaan vuonna 2003 ja pienimmillään vuonna Henkilötyövuosien lukumäärä Henkilötyövuodet osastoittain Talouden ja toiminnan supistamisesta seurasi vuonna 2011 toteutetun organisaation sopeuttaminen uusiin olosuhteisiin. Vuoden 2012 maaliskuun alusta lukien lakkautettiin Museotoimen kehittäminen osasto MUKE. Osaston toiminnot siirrettiin kehittämispalvelujen osalta tukipalveluihin ja tiedonhallinnan osalta Arkisto- ja tietopalvelu -osastoon. Samasta ajankohdasta lukien yhdistettiin Kulttuuriympäristön suojelu -osaston Pohjois- ja Itä-Suomen suojeluyksiköt ja Kulttuuriympäristön hoito -osaston dokumentointiyksikkö yhdistettiin Restaurointi-yksikköön. 3 Henkilötyövuositiedot Personec FV 4 Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä vuonna 2012 Museoviraston lisäksi Kansallisarkisto, 7 maakunta-arkistoa, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, Näkövammaisten kirjasto, Taiteen keskustoimikunta, Valtion taidemuseo ja Varastokirjasto 5

6 Kertomusvuonna Suomen kansallismuseon (SKM) osuus henkilötyövuosista oli 43,7 prosenttia, Kulttuuriympäristön suojelu osaston (KYS) osuus 12,2 prosenttia, Kulttuuriympäristön hoito osaston (KYH) osuus 22,2 prosenttia, Arkisto- ja tietopalvelut osaston (ARTI) osuus 12,6 prosenttia, Museotoimen kehittämisen osuus kahden kuukauden ajalta 0,5 prosenttia sekä Pääjohtajan ja Tukipalveluiden osuus yhteensä 8,7 prosenttia. Henkilötyövuodet osastoittain vuonna 2012 Suomen kansallismuseo (SKM) 128,197 43,7 % Kulttuuriympäristön suojelu (KYS) 35,962 12,2 % Kulttuuriympäristön hoito (KYH) 65,080 22,2 % Arkisto- ja tietopalvelut (ARTI) 36,995 12,6 % Museotoimen kehittäminen (MUKE) 2 kk 1,593 0,5 % Tukipalvelut (TUKI) ja Pääjohtaja yht. 25,759 8,7 % Yhteensä 293, ,0 % 0,3 % 0,5 % 8,4 % 12,6 % 22,2 % 12,2 % 43,7 % Henkilötyövuodet osastoittain SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 5. MUKE 6. TUKI 7. PJ 3.3. Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Vakinaisten henkilötyövuosien osuus kaikista henkilötyövuosista oli kertomusvuonna 74,9 prosenttia ja määräaikaisten henkilötyövuosien osuus 25,1 prosenttia. KYH-osaston henkilötyövuosista yli puolet oli määräaikaisia. Tämä johtuu siitä, että KYH-osaston toimintaan kuuluu Muinaismuistolain 15 ja 13 :n mukaisten arkeologisten kenttäpalvelujen tuottaminen sekä muinaisjäännöskohteiden hoitotyöt. Nämä projektiluontoiset tehtävät hoidetaan pääosin kesäkaudella kuhunkin hankkeeseen palkattavalla työvoimalla. Myös Kansallismuseossa määräaikaisten osuus on huomattava, koska kesämuseoiden avoinnapito tapahtuu pääosin kausiluonteisen työvoiman avulla. Vakinaisten ja määräaikaisten henkilötyövuosien osuudet osastojen henkilötyövuosista 2012 Vakinainen Määräaikainen Yhteensä Yhteensä Summa / htv %-osuus Summa / htv %-osuus Summa / htv %-osuus 1. SKM 96,773 75,5 % 31,424 24,5 % 128, ,0 % 2. KYS 32,689 90,9 % 3,273 9,1 % 35, ,0 % 3. KYH 32,196 49,5 % 32,884 50,5 % 65, ,0 % 4. ARTI 34,639 93,6 % 2,356 6,4 % 36, ,0 % 5. MUKE (2 kk) 1,265 79,4 % 0,328 20,6 % 1, ,0 % 6. TUKI 21,364 86,3 % 3,395 13,7 % 24, ,0 % 7. PJ 1, ,0 % 0,0 % 1, ,0 % Kaikki 219,926 74,9 % 73,659 25,1 % 293, ,0 % 6

7 Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 5. MUKE (2 kk) 6. TUKI 7. PJ Määräaikaiset Vakinaiset 3.4. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin Henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 293,5. Viraston tulossopimuksessa oli tavoitteeksi asetettu 337 henkilötyövuotta, joten tavoite alittui selvästi. Henkilötyövuodet vähenivät edellisestä vuodesta -67,2 henkilötyövuotta ( -18,7 %). Viraston omilla toimintamäärärahoilla toteutettujen henkilötyövuosien osuus oli 265,7 henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli -45,5 henkilötyövuotta ( -14,6 %). Muinaismuistolain 15 :n ja 13 :n velvoittamana tuotettujen henkilötyövuosien määrä oli 15,4 (vähennystä -6,9 prosenttia). Henkilötyövuodet jakautuivat rahoituslähteittäin tarkasteltuna siten, että omin toimintamäärärahoin palkattujen osuus oli 90,5 %, muinaismuistolain 15 ja 13 mukaisen rahoituksen osuus 5,2 %, työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen osuus 2,2 % ja muun ulkopuolisen rahoituksen osuus 2,0 %. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin (Personec FV) Rahoituslähde %-osuus 2012 muutos lkm muutos-% Toimintamenot ja mom ,28 311,1 265,7 90,5 % -45,5-14,6 % Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus 20,3 22,3 15,4 5,2 % -6,9-31,2 % Muu ulkopuolinen rahoitus 4,3 7,6 5,8 2,0 % -1,8-24,5 % TEM rahoitus 30,3 19,5 6,6 2,2 % -12,9-66,2 % Yhteensä 385,2 360,6 293,5 100,0 % -67,2-18,7% Muu ulkopuolinen rahoitus: kunnat, yritykset, EU-projektit, yhdistykset ja säätiöt, muut virastot,harjoittelijat TEM rahoitus: työllisyystyöohjelma, TM palkkaukset Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin TEM rahoitus Muu ulkopuolinen rahoitus Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus Toimintamenot ja mom 75 7

8 4. HENKILÖSTÖN RAKENNE 4.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa Museoviraston palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 258 henkilöä (Tahti). Vakinaisessa 5 palvelussuhteessa oli 218 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 40 henkilöä. Lukuihin ei sisälly niitä seitsemää vakinaista henkilöä, jotka olivat vuoden lopulla palkattomalla virkavapaalla. Henkilöstö osastoittain (Personec FV) Osasto Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo 93 42,7 % 12 30,0 % ,7 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 34 15,6 % 2 5,0 % 36 14,0 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 33 15,1 % 16 40,0 % 49 19,0 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 34 15,6 % 6 15,0 % 40 15,5 % 6. Tukipalvelut 23 10,6 % 4 10,0 % 27 10,5 % 7. Pääjohtaja 1 0,5 % 0,0 % 1 0,4 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Vuoden lopun henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 84,5 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 15,9 %. Määräaikaisten osuus vähentyi huomattavasti edellisestä vuodesta ja lähenee nyt koko valtionhallinnon keskimääräistä arvoa (13,7 %). Virasto kiinnitti erityistä huomiota määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöön koko viraston tasolla ja kertomusvuoden aikana käyttöön otettiin uusimuotoinen kaikki rekrytoinnit kattava rekrytointilupamenettely. Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 39,1 42,8 41,1 42,0 42,3 30,4 15,9 Kulttuuripalvelut 25,8 30,9 32,0 34,1 34,0 26,9 22,9 Valtio 25,3 25,6 25,1 25,4 13,7 13,9 13,7 Määräaikaiset palvelussuhteet jakautuvat vuoden lopulla määräaikaisuuden perusteen mukaan luokiteltuna seuraavasti: avoimen viran hoito ja viransijaiset 20 %, keskeneräiset virkajärjestelyt 5 %, kausiluonteinen työ 10 % ja projektitehtävät 65 %. Työllisyysvaroin palkattuja ei vuoden lopulla ollut Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Vuoden lopulla kokoaikaisen henkilöstön osuus oli 90,3 prosenttia ja osa-aikaisten osuus 9,7 prosenttia. Osa-aikaisten osuus vähentyi edelleen edellisestä vuodesta, mutta Museovirastossa on kuitenkin osaaikaista henkilöstöä edelleen valtion keskimääräistä tasoa hieman enemmän. Suurin osa osa-aikaisista työskentelee museoiden ja linnojen avoinnapitoon liittyvissä opastus- ja valvontatehtävissä. Myös määräaikaisiin hankkeisiin palkataan alan opiskelijoita, jotka työskentelevät opintojensa ohessa osaaikaisesti. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli yksi henkilö ja osittaisella hoitovapaalla yhdeksän henkilöä. Kesäkaudella osa-aikaisten osuus on huomattavasti talvikautta suurempi. 5 Vakinaiseksi luetaan henkilö, joka on nimitetty virkaan tai työsuhteeseen toistaiseksi. Määräaikaiseksi luetaan henkilö, joka oli joulukuussa 2012 määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa ja joilla ei ole vakinaista taustavirkaa. Tiedot Personec FV. 8

9 Koko- ja osa-aikaisten määrä (Personec FV) Osasto Koko-aikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo 94 40,3 % 11 44,0 % ,7 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 33 14,2 % 3 12,0 % 36 14,0 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 45 19,3 % 4 16,0 % 49 19,0 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 37 15,9 % 3 12,0 % 40 15,5 % 6. Tukipalvelut 23 9,9 % 4 16,0 % 27 10,5 % 7. Pääjohtaja 1 0,4 % 0,0 % 1 0,4 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 24,2 25,9 27,3 23,8 21,8 16,0 9,7 Kulttuuripalvelut 15,4 16,9 15,7 15,2 13,0 10,5 7,5 Valtio 8,4 8,5 8,6 8,6 6,5 6,6 6, Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Valtaosa Museoviraston henkilöstöstä on virkasuhteessa. Virkasuhteisen henkilöstön osuus oli vuoden lopussa 88 prosenttia, työsopimussuhteisia oli 12 prosenttia. Virkasuhteisten määrä oli hieman laskenut ja on nyt samaa tasoa kuin valtiolla keskimäärin (valtio 2012: 87,0 %). Työsopimussuhteisessa palvelussuhteessa on arkeologisten kenttäpalvelujen henkilöstöä, kiinteistö- ja avoinnapitohenkilöstöä, tuntipalkkaisia oppaita ja museoapulaisia sekä määräaikaisiin hankkeisiin palkattuja rakennustyöntekijöitä Sukupuolijakauma Museovirasto on naisvaltainen työyhteisö. Naisia oli vuoden lopussa 176 ja miehiä 82. Naisten osuus henkilöstöstä oli edellisestä vuodesta hieman laskenut ja oli kertomusvuoden lopussa 68,2 prosenttia. Miesten osuus oli 31,8 prosenttia. Koko valtiolla naisten osuus henkilöstöstä oli 48,4 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 63,7 prosenttia. Naisten %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 66,7 67,7 68,6 70,8 70,6 71,2 68,2 Kulttuuripalvelut 63,7 63,8 65,6 64,9 63,9 64,0 63,7 Valtio 49,1 49,8 49,6 49,6 48,8 48,7 48, Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Suurin ikäryhmä oli vuoden lopulla vuotiaat, joita oli Museoviraston henkilöstöstä 34,5 prosenttia. Koko valtion henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä on vuotiaat. 45 vuotta täyttäneiden osuus oli 66,7 prosenttia. Luku oli edellisestä vuodesta edelleen noussut. Vuonna 2010 yli 45-vuotiaiden osuus oli 54,3 prosenttia ja vuonna ,8 prosenttia. Koko valtionhallinnossa vastaava luku oli vuonna ,2 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 62,5 prosenttia. Vanhempien ikärymien osuutta kasvattaa Museovirastossa määräaikaisen ja kausiluonteiden henkilöstön suhteellisen osuuden väheneminen. 9

10 Henkilöiden lukumäärä ikäryhmittäin (Tahti) Ikäryhmä Miehet Naiset MV yhteensä Valtio Lkm % Lkm % Lkm % %-osuus ,4 % 1 0,6 % 3 1,2 % 2,2 % ,6 % 23 13,1 % 35 13,6 % 17,7 % ,4 % 28 15,9 % 48 18,6 % 23,9 % ,4 % 58 33,0 % 78 30,2 % 31,3 % ,9 % 62 35,2 % 89 34,5 % 24,0 % ,2 % 4 2,3 % 5 1,9 % 0,9 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % 100,0 % Henkilöstön keski-ikä oli noussut edelleen edellisestä vuodesta ja oli vuoden lopussa 48,9 vuotta. Koko valtionhallinnossa keski-ikä oli 45,9 vuotta ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 47,8 vuotta. Valtionhallinnossa keski-ikä on noussut kuudessa vuodessa 2,5 vuotta ja Museovirastossa 4,6 vuotta. Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta Tahti Museovirasto 44,3 44,1 44,3 44,2 45,3 46,7 48,9 Kulttuuripalvelut 46,2 45,8 46,0 45,7 46,0 47,2 47,8 Valtio 43,4 43,7 44,0 44,0 45,6 45,7 45,9 Museovirastossa keski-ikää nostaa määräaikaisten määrän väheneminen viime vuosien aikana. Määräaikaisiin ja kausiluonteisiin tehtäviin palkataan useimmiten opiskelijoita ja nämä tehtävät ovat Museovirastossa vähentyneet vastaavana ajanjaksona merkittävästi Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Museoviraston henkilöstön koulutustasoindeksi oli noussut edellisestä vuodesta ja oli vuoden 2012 lopussa 5,8 (2011: 5,6). Koko valtionhallinnon henkilöstön koulutustasoindeksi oli alhaisempi, 5,2. Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä indeksi oli 5,4. Viraston henkilöstöstä 57 prosentilla oli humanistisen alan koulutus. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli virastossa huomattavasti valtion keskimääräistä tasoa enemmän. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon oli suorittanut viraston henkilökunnasta 69 prosenttia, kulttuuripalveluiden vertailuryhmästä 57,5 prosenttia ja koko valtion henkilöstöstä 43,3 prosenttia. Tutkijakoulutus on viraston henkilöstöstä 5,4 prosentilla, kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 4,8 prosentilla ja koko valtion henkilöstöstöllä 4,4 prosentilla. Koulutusrakenne sukupuolen mukaan (Tahti) Koulutusaste Miehet Naiset Yhteensä %-osuus %-osuus %-osuus Lkm Lkm Lkm Museovirasto Kultt.palvelut Valtio Perusaste ,5 % 3,6 % 3,4 % Keskiaste ,2 % 19,2 % 27,8 % Alin korkea-aste ,5 % 12,2 % 23,7 % Alempi korkeakouluaste ,6 % 15,5 % 12,9 % Ylempi korkeakouluaste ,0 % 37,2 % 26,1 % Tutkijakoulutusaste ,4 % 4,8 % 4,4 % Koulutusaste tuntematon ,8 % 7,6 % 1,8 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 6 Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. Keskiasteen koulutukseen kuuluu perusasteen lisäksi 1-3 vuoden opinnot. Keskiasteen koulutukseen luetaan esim. ylioppilastutkinto, 1-3 vuoden ammatilliset tutkinnot ja ammattitutkinnot (esim. artesaani). Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen (esim. artenomi). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät amk-tutkinnot. Tutkjakoulutuksella tarkoitetaan lisensiaatti- ja tohtorintutkintoja. 10

11 Henkilöstön koulutusrakenne % 40% 30% 20% 10% 0% Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon Museovirasto Kulttuuripalvelut Valtio Henkilöstön koulutusala ja koulutusaste, lkm (Tahti) Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Yhteensä Yleissivistävä koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Tekniikan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus 1 1 Palvelualojen koulutus 5 5 Muu tai tuntematon koulutusala Yhteensä Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät , Museoviraston oma tehtäväluokitus 7 Museoviraston henkilöstö luokitellaan tehtävien perusteella neljään ryhmään: Asiantuntijat, avustava henkilökunta, kiinteistö- ja avoinnapitohenkilökunta sekä hallintohenkilökunta. Asiantuntijoihin lasketaan pääsääntöisesti ne tehtävät, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Asiantuntijoita virastossa oli vuoden lopulla 102 eli 39 prosenttia koko henkilöstöstä. Substanssitoimintaa avustavaa ja ns. teknistä henkilökuntaa oli vuoden lopussa 67 eli 26 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi apulaistutkijat, assistentit, konservaattorit, kuvankäsittelijät, rakennuskonservaattorit ja tutkimusavustajat. Viraston henkilökunnasta noin 19 prosenttia hoiti kiinteistönhoitoon ja avoinnapitoon liittyviä tehtäviä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. kiinteistönhoitajat, museonhoitajat, näyttelynvalvojat, oppaat ja siivoojat. Hallintoon laskettiin kuuluvaksi johto, esimiehet ja tukipalvelut pääosin. Hallintoon kuuluvia oli Henkilöstöryhmät, Museoviraston oma tehtävien mukainen luokitus: Asiantuntijat: amanuenssit, arkistonhoitajat, arkkitehdit, intendentit, erikoisasiantuntijat, erikoistutkijat, erikoissuunnittelijat, museolehtorit, paikkatietoasiantuntijat, rakennuttajat, tietoasiantuntijat, tutkijat, suunnittelijat Avustava henkilökunta: apulaistutkijat, assistentit, atk-tuki, konservaattorit, kuvankäsittelijät, museomestarit, piirtäjät, rakennuskonservaattorit, tutkimusavustajat, työmestarit, valokuvaajat Kiinteistö- ja avoinnapito: kiinteistönhoitajat, kiinteistötyöntekijät, museoapulaiset, museonhoitajat, museokaupanhoitajat, näyttelynvalvojat, oppaat, palveluvastaavat, restauroijat, siivoojat, siivooja-vartijat, tapahtumatuottajat, vahtimestarit Hallinto: johto, esimiehet, johdon assistentit, tukipalvelut pääosin 11

12 Vaikka asiantuntijoiden määrä lukumääräisesti väheni hieman kertomusvuoden aikana, nousi asiantuntijoiden suhteellinen osuus 33 prosentista 39 prosenttiin. Museokohteiden sulkemisen seurauksena kiinteistö- ja avoinpitohenkilöstön osuus vähentyi 25 prosentista 19 prosenttiin. Tehtävien mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (Museoviraston oma luokitus) Osasto Asiantuntijat Avustava Kiinteistö- ja Hallinto (sis. Yhteensä henkilökunta avoinnapito kaikki esimiehet) 1. Suomen kansallismuseo ,7 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,0 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,0 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,5 % 6. Tukipalvelut ,5 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,4 % Yhteensä ,0 % %-osuus 39,5 % 26,0 % 19,4 % 15,1 % 100,0 % Museoviraston tehtävien mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (lkm) Suomen kansallismuseo Kulttuuriympäristön Kulttuuriympäristön suojelu hoito 4. Arkistot ja tietopalvelu 6. Tukipalvelut 7. Pääjohtaja Asiantuntijat Avustava henkilökunta Kiinteistö- ja avoinnapito Hallinto Henkilöstöryhmät , Valtionhallinnon yleinen henkilöstöryhmäluokitus, VPL/tehtävätaso 8 Valtionhallinnon kaikki tehtävät luokitellaan ns. tehtävätasoluokituksen mukaisesti. Luokituksessa on neljä henkilöstöryhmää: johtotason työt, esimiestyöt, asiantuntijatyöt ja toimeenpanevat työt. Tämän luokituksen mukaan viraston henkilöstöstä kuuluu johtoon 3,1 prosenttia, muihin esimiesasemassa oleviin 8,1 prosenttia, asiantuntijoihin 40,3 prosenttia ja toimeenpanevia tehtäviä hoitaa 48,4 prosenttia henkilöstöstä. Kertomusvuoden aikana tehtävätasoluokituksen mukainen asiantuntijatehtävien suhteellinen osuus koko henkilöstöstä lisääntyi 33 prosentista runsaaseen 40 prosenttiin ja toimeenpanevia tehtäviä hoitavien osuus väheni 56 prosentista 48 prosenttiin. 8 Valtion yleinen henkilöstöryhmäluokitus VPL/tehtävätaso: Johtotason työt: viraston työjärjestyksessä mainitut henkilöt, joilla virasto, osasto, yksikkö tai vastaava johdettavanaan. Esimiestyöt: ne asiantuntijat (tehtävätaso 3) tai tehtävätasolle 4 kuuluvat, joiden työajasta yli 50% menee muiden johtamiseen. Asiantuntijatyöt: virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatehtäviä, esimiestehtävien osuus alle puolet työajasta (vaativuuspisteet yli 300 Hay-pistettä tai edellytetään ylempää kk-tutkintoa) Toimeenpanevat työt: sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella, tehtäviin ei yleensä sisälly esimiestehtäviä tai asiantuntijatehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran 12

13 Valtionhallinnon yleisen tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain Osasto Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt Yhteensä 1. Suomen kansallismuseo ,7 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,0 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,0 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,5 % 6. Tukipalvelut ,5 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,4 % Yhteensä ,0 % %-osuus 3,1 % 8,1 % 40,3 % 48,4 % 100,0 % Tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (lkm) Suomen kansallismuseo 2. Kulttuuriympäristön suojelu 3. Kulttuuriympäristön hoito 4. Arkistot ja tietopalvelu 6. Tukipalvelut 7. Pääjohtaja 1. Johtotason työt 2. Esimiestyöt 3. Asiantuntijatyöt 4. Toimeenpanevat työt 5. PALKKAUS Museovirastossa on käytössä tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä. Järjestelmästä on sovittu Museoviraston, opetusministeriön ja henkilöstöjärjestöjen välisessä virkaehtosopimuksessa. Uusittu palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan lukien. Palkkoja korotettiin lukien valtion keskustason sopimukseen sisältyvällä yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 1,9 prosenttia, kuitenkin vähintään 39,50 euroa kuukaudessa. Yleiskorotus maksettiin maaliskuun palkanmaksun yhteydessä. Yleiskorotuksen lisäksi keskustason sopimukseen sisältyi virastoerä 0,50 %. Museoviraston palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaan virastokohtaiset palkantarkistuserät käytetään siirtymäkauden vähennyksen rahoittamiseen siten, että siirtymäkauden vähennys pienenee. Siirtymäkausi on voimassa siihen saakka, kunnes uusimuotoisen henkilökohtaisen palkanosan kustannukset on vaiheittain katettu. Rahoitukseen käytetään keskustason sopimuksiin sisältyvät virastokohtaiset palkantarkistuserät yhteensä 3,9 prosentin määrään saakka. Vuoden 2012 lopulla jäljellä olevan vekselin määrä oli 2,27 prosenttia. Erästä johtuvat palkankorotukset maksettiin takautuvasti toukokuun palkanmaksun yhteydessä. 13

14 Keskustason sopimukseen sisältyi myös kertaerä. Virkamiehelle ja työntekijälle, jonka palvelussuhde oli alkanut viimeistään ja palvelussuhde oli keskeytymättä jatkunut saakka, maksettiin 150 euron suuruinen erillinen kertaerä. Osa-aikatyössä kertaerä oli samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika oli täyttä työaikaa alempi. Tässä tarkoitettua kertaerää ei maksettu, jos virkamiehelle tai työntekijälle ei maksettu palkkaa maaliskuulta Kertaerä maksettiin kuukausipalkkaisille maaliskuun ja tuntipalkkaisille huhtikuun palkanmaksun yhteydessä. Keväällä käydyistä henkilökohtaisista tuloskeskusteluista ja suoritusarvioinneista johtuvat palkankorotukset tulivat voimaan sopimuksen mukaan 1.6 lukien ja maksettiin kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Euromääräinen palkankorotus tuli 66 henkilölle. Korotusten kustannusvaikutus oli 1,0 prosenttia palkkasummasta. Tahti-järjestelmän VPL-tilaston 9 mukaan Museoviraston suhteellinen palkkataso oli lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Suhteellisen palkkatason indeksi oli joulukuussa ,3 ( ,7), kun vertailujoukkona on koko valtion palkat. Laskennassa ovat mukana kokoaikaiset, täyttä palkkaa saavat valtion palkkausjärjestelmien (VPJ) piirissä olevat palvelussuhteet. Tahti VPL 2.1 Ansiot vaativuustasoittain Museoviraston vaativuusluokituksella Ansiokäsite: Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa 12/2012 Vaativuusryhmä Museovirasto Vertailujoukko valtio (suht.palkkataso=100) Lkm Keskiarvo Mediaani Lkm Keskiarvo Mediaani Suhteellinen palkkataso 2 * * * * , , , , , , , ,5 Yhteensä ,3 Tahti VPL 2.1 Ansiot vaativuustasoittain Museoviraston vaativuusluokituksella 12/2012 Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa Tarkastelujoukko: Museovirasto Vertailujoukko: Valtio 9 VPL = Valtion palkkatilastointiluokitus, VM/ Valtiokonttori. 14

15 6. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tahti-järjestelmän mukaiset Museoviraston kokonaistyövoimakustannukset olivat vuonna 2012 lähes 13,3 milj. euroa. (2011: 14,8 milj.euroa, 2010: 15,1 milj.euroa). Kustannukset laskivat edellisestä vuodesta 10,7 prosenttia. Vähennys johtui henkilötyövuosien määrän vähenemisestä. Kokonaistyövoimakustannusten %-muutos edellisestä vuodesta Museovirasto 3,9 0,7-5,1-1,4-10,7 Kulttuuripalvelut 19,2 2,8 0,1-1,1-2,3 Valtio 8,1 4,4-24,8 1,0 1,7 Kokonaistyövoimakustannuksista oli vuonna 2012 tehdyn työajan palkkoja 61,8 %, välillisiä palkkoja 20,1 %, sosiaaliturvamenoja 16,6 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 1,5 %. Tehdyn työajan palkkojen ja sosiaaliturvakustannusten osuus kokonaistyövoimakustannuksista on viime vuosina pienentynyt ja vastaavasti välillisten palkkojen osuus on kasvanut. Välillisiä palkkoja ovat mm. lomaajan, koulutusajan ja sairausajan palkat. Työvoimakustannukset (Tahti) ,6 % 1,5 % II Tehdyn työajan palkat A Välilliset palkat 20,1 % 61,8 % B Sosiaaliturva C Muut välilliset työvoimakustannukset Tehdyn työajan palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 63,0 61,9 62,8 62,8 61,8 Kulttuuripalvelut 60,1 61,2 61,4 61,8 60,1 Valtio 63,3 63,4 63,2 61,9 61,9 Välillisten palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 16,3 17,5 18,8 18,6 20,1 Kulttuuripalvelut 19,4 18,8 19,9 19,6 21,4 Valtio 16,4 16,4 16,8 18,5 18,5 Sosiaaliturvakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 19,3 18,9 16,8 16,9 16,6 Kulttuuripalvelut 18,9 18,4 17,0 16,5 16,4 Valtio 18,5 18,4 18,0 17,5 17,3 15

16 Palkkojen ns. sivukuluprosentti 10 (välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista) oli 61,7 prosenttia. Palkkojen ns. sivukuluista oli välillisiä palkkoja 32,43 %, sosiaaliturvamenoja 26,80 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 2,5 %. Palkkojen ns. sivukuluprosentti / Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista Museovirasto 58,8 61,6 59,4 59,2 61,7 Kulttuuripalvelut 66,5 63,3 62,9 61,8 66,4 Valtio 58,1 57,7 58,2 61,5 61,4 Työvoimakustannuserä 2012 (Tahti) euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. PALKKASUMMA ,1 132,43 100,00 81,89 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT ,3 100,00 75,51 61,83 A. VÄLILLISET PALKAT ,8 32,43 24,49 20, lomaraha ,0 4,88 3,68 3, vuosiloma-ajan palkat ,4 21,05 15,90 13, lapsen syntymä ja hoito ,7 0,15 0,11 0, sairausajan palkat ,7 3,59 2,71 2, eri virkavapaudet ,5 1,40 1,06 0, reservin kertausharjoitukset 0,0 0,00 0,00 0, koulutusajan palkat ,9 0,93 0,70 0, palkalliset arkipyhät 0,0 0,00 0,00 0, ammattiyhdistystoiminta 5 598,6 0,07 0,05 0, yhteistoiminta 8 002,4 0,10 0,07 0, työsuojelun yhteistoiminta 2 263,8 0,03 0,02 0, virkistystoiminta ,9 0,23 0,17 0,14 B. SOSIAALITURVA ,0 26,80 20,24 16, työnantajan sotu-maksut ,5 2,81 2,12 1, LEL- ja TAEL -vakuutusmaksut 0,0 0,00 0,00 0, vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 0,00 0,00 0, VaEL -eläkemaksut ,5 24,33 18,37 15, tapaturmavakuutusmaksut ,1 0,70 0,53 0, ryhmähenkivakuutusmaksut 3 263,9 0,04 0,03 0, sairasvak. palautukset ,9-1,07-0,81-0,66 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET ,5 2,50 1,89 1, virka- ja suojapuvut ,6 0,20 0,15 0, vapaat matkat 0,0 0,00 0,00 0, koulutus ,2 0,66 0,50 0, työsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, väestönsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, terv.- ja sairaudenhoito ,0 0,87 0,65 0, työpaikkaruokailu ,4 0,36 0,28 0, virkistys- ja sosiaalitoiminta ,2 0,33 0,25 0, muut kustannukset 5 629,0 0,07 0,05 0,04 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ,3 61,72 46,61 38,17 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ ,5 161,72 122,12 100,00 Työvoimakustannuslukuihin sisältyy koko palvelussuhteessa oleva henkilöstö, 293,5 henkilötyövuotta. 10 Luku on työvoimakustannusten yleisin mittari ja kuvaa työvoimakustannusten suhdetta sen työajan palkkoihin, jona henkilöstö tekee varsinaisia työtehtäviään. 16

17 Yhden henkilötyövuoden hinta oli Museovirastossa vuonna 2012 Tahti-raportin mukaan euroa (2011: euroa, 2010: euroa). Henkilötyövuoden keskimääräiseen hintaan vaikuttavia tekijöitä Museovirastossa ovat tehtävätaso, koulutustaso, palkkataso sekä määräaikaisten ja osaaikaisten suhteelliset osuudet. Valtiolla henkilötyövuoden keskimääräinen hinta oli euroa. 7. TYÖAIKA Vuonna 2012 tehdyn työajan prosenttiosuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 79,3 prosenttia. Koko valtiolla vastaava luku oli 78,8 prosenttia. Tehty työaika lasketaan vähentämällä säännöllisestä työajasta koulutukseen, vuosilomiin, sairauslomiin ja muihin palkallisiin vapaisiin käytetty työaika. Vuonna 2012 säännöllinen työaika sisälsi yhteensä 251 työpäivää. Kun vuoden työpäivistä (251) vähennetään päivät, jotka on käytetty vuosilomiin ja lomarahavapaisiin (38,6 pv), sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin (8,4 pv), koulutukseen (1,7 pv) ja muihin palkallisiin poissaoloihin (3,7 pv), niin vuonna 2012 kokoaikainen henkilö teki Museovirastossa keskimäärin 199,0 työpäivää. Näin palvelun tuottamiseen, jonka vaatii yhden henkilötyövuoden työpanoksen, tarvitaan 1,26 henkilöä. Vuosilomiin ja lomarahavapaisiin käytetyn ajan osuus oli Museovirastolla (15,4 %) suurempi kuin valtiolla keskimäärin (14,5 %). Kertomusvuonna henkilöstö vaihtoi lomarahavapaita vapaaksi säästöjen saavuttamiseksi hieman normaalivuotta enemmän. Myös määräaikaisten osuuden väheneminen lisää vuosiloma-ajan suhteellista osuutta, koska suurella osalla vakinaisista on pitkä palvelusaika ja sitä kautta myös pitkä lomaoikeus. Koulutukseen käytetyn ajan osuus oli Museovirastolla (0,7 %) pienempi kuin edellisinä vuosina ja myös pienempi kuin valtiolla keskimäärin (1,5 %). Kertomusvuoden aikana henkilöstö joutui keskittämään kaikki voimavaransa toiminnan sopeuttamiseen uusiin talouskehyksiin ja niukkeneviin resursseihin. Tästä syystä ei laajempia henkilöstön kehittämis- tai koulutushankkeita ollut mahdollista toteuttaa. Sairauspoissaoloihin käytetyn ajan osuus oli Museovirastolla (3,4 %) pienempi kuin valtiolla keskimäärin (3,8 %). Sairauspoissaolot 3,4 % Vuosilomat ja lomarahavapaat 15,4 % Koulutus 0,7 % Tapaturmat 0,1 % Muut palkalliset virkavapaudet 1,2 % Työajan käyttö vuonna 2012 Tehty vuosityöaika 79,3 % 17

18 Tpv / Htv Lkm/tpv Museovirasto Henkilöstötilinpäätös Työaikapankki Työaikapankkijärjestelmä vakiinnutettiin vuoden 2012 alusta lukien edellisenä vuonna toteutetun onnistuneen kokeilun jälkeen. Työaikapankkisopimuksen voi tehdä virkamies tai työntekijä, jonka säännöllinen työaika ei poikkeuksellisesti riitä virka- tai työtehtävien hoitamiseen. Työaikapankkijärjestelmään liittyminen ja eroaminen perustuvat yksittäisen henkilön osalta vapaaehtoisuuteen. Järjestelmää käytetään sekä ennakoitavissa olevien että yllättävien työmäärävaihtelujen tasaamiseen. Työajan kohdentaminen toteutetaan siten, että työaikapankkiin siirretään valtion työaikasopimuksen 4 :ssä todettu säännöllinen työaika ylittäen tehtyjä työtunteja kuuden kuukauden tasoitusjakson päättyessä. Vuonna 2012 työaikapankkisopimus oli voimassa 15 henkilöllä. Työaikapankkiin siirrettiin yhteensä 625 tuntia, joista 500 tuntia kesäkuun viimeisen päivän saldojen perusteella ja 125 tuntia joulukuun viimeisen päivän saldojen perusteella 7.2. Saldovapaat Museovirastossa otettiin käyttöön lukien liukuvan työajan järjestelmä, joka sisältää mahdollisuuden saldovapaaseen. Mikäli työtuntien tasoittaminen ei ole mahdollista liukumarajojen puitteissa ja työtuntien kertymä johtuu työantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä, kertymä voidaan vähentää kokonaisilla saldovapaapäivillä. Puolen vuoden jakson aikana voi pitää esimiehen suostumuksella korkeintaan kuusi saldovapaapäivää. Vuoden 2012 aikana virastossa pidettiin kaikkiaan 636 saldovapaapäivää (2011: 548 päivää). Vapaiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta lähes 16 prosenttia. Saldovapaapäivien lukumäärä osastoittain 2012 (tpv) SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 5. MUKE (2 kk) 6. TUKI ja PJ Osasto Saldovapaapäivien lukumäärä osastoittain henkilötyövuotta kohti 2012 (tpv) 6 5 5, ,38 2,21 2,11 1,00 2,10 2, SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 5. MUKE (2 kk) 6. TUKI ja PJ Kaikki yhteensä Osasto 18

19 7.3. Etätyö Kertomusvuoden aikana Museovirastossa valmisteltiin etätyöohjeistus ja etätyö päätettiin ottaa käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Museovirastossa on jatkossa mahdollista tehdä etätyötä tehtävien sen salliessa. Etätyön tavoitteena on lisätä työn tehokkuutta ja joustavuutta, edistää työssä jaksamista sekä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista ja vähentää työmatkoihin käytettävää aikaa. Säännöllisellä etätyöllä tarkoitetaan yli kaksi kuukautta jatkuvaa säännöllistä etätyötä, jossa etätyöpäiviä on vähintään 1 ja enintään 3 päivää viikossa. Satunnaisella etätyöllä tarkoitetaan määrätyn ja rajatun tehtävän suorittamista varten 1-5 päivänä viikossa tehtävää etätyötä. Erityisestä syystä voidaan sopia pidemmästäkin ajanjaksosta. Satunnaista etätyötä käytetään silloin, kun etätyöpäiviä on enintään kaksikymmentä vuodessa. 8. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Museovirastoon perustettiin vuonna 2012 osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisryhmä ONNI, jonka toiminnan tavoitteena on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Ryhmä kokoaa osaamisen kehittämisen vuosittaisen toimintaohjelman, jonka painopisteet valitaan strategian pohjalta. Ryhmä myös seuraa ja kehittää osaamisen kehittämiseen liittyvää ohjeistusta sekä edistää siihen liittyvistä asioista tiedottamista. Myös osaamiseen liittyvä seuranta, arviointi ja mittaaminen sekä kehittäminen kuuluvat kehittämisryhmän tehtäviin. Henkilöstökoulutukseen käytettiin kertomusvuoden aikana aikaa 1,7 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteeksi oli asetettu 2,5 työpäivää henkilötyövuotta kohti, joten tavoitetta ei saavutettu. Koulutukseen käytetty aika väheni edellisistä vuosista. Syynä vähenemiseen voidaan pitää vuoden aikana toteutettuja henkilöstövähennyksiä ja toiminnan sopeuttamista uusiin kehyksiin. Niukkenevissa resursseissa ei ollut mahdollista panostaa koulutukseen siinä määrin kuin oli suunniteltu. Uusien henkilöiden palkkaaminen oli myös erittäin vähäistä eikä tältäkään osin koulutustarvetta ollut. Koulutustavoitteiden toteutumisessa tulee ottaa huomioon myös, että henkilötyövuosista neljäsosa muodostui määräaikaisesta henkilöstöstä, jonka mahdollisuudet osallistua koulutuksiin ovat työsuhteiden lyhyen keston, kausiluontoisuuden tai hankeluonteisuuden takia rajalliset. Vuoden aikana järjestettiin koulutusta koulutusohjelman mukaisesti. Salama-asianhallintajärjestelmän käyttöönottoon liittyen pidettiin koulutustilaisuus koko henkilökunnalle marraskuussa ja joulukuussa aloitettiin järjestelmän käyttökoulutukset osastoilla ja yksiköissä. Kielikoulutuksen osalta henkilökunnalla oli kertomusvuonna mahdollisuus opiskella ranskaa ja venäjää. Virastossa järjestettiin myös vuosittaiset ensiapukurssit. Viraston sisäisen koulutuksen lisäksi henkilöstö päivitti ja täydensi tietojaan ulkopuolisten tahojen järjestämässä ajankohtais- ja täydennyskoulutuksessa ja osallistui oman alan tieteellisiin konferensseihin. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät henkilöstökoulutuksen 11 kustannukset (työajan palkat ja muut kustannukset) olivat kertomusvuonna 546 euroa henkilötyövuotta kohden. Valtion keskiarvo oli euroa/htv vuonna Henkilöstökoulutuksen tunnusluvut (Tahti) Henkilöstökoulutus, tpv/thv 2,5 2,8 2,4 2,1 1,7 Henkilöstökoulutus, /htv Valtionhallinnon henkilöstötilinpäätöskäsikirjan mukainen koulutuksen määrittely: Koulutuksella tarkoitetaan Museoviraston toimesta tai ulkopuolisina ostopalveluina palkallisena työaikana järjestettyä koulutusta. Koulutukseksi luetaan: a) ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen liittyvä koulutus, b) ammatillisen pätevyyden hankintaan liittyvä koulutus, c) työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä d) em. koulutukseen/koulutusohjelmiin kiinteästi liittyvät tutustumismatkat joko kotimaassa tai ulkomailla. 19

20 9. TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointiin kiinnitettiin kriittisessä tilanteessa huomiota huomattavan paljon. Työterveyshuollossa toteutettu kokonaisvaltainen uudistus osoittautui sekä toiminnallisesti että taloudellisesti onnistuneeksi. Vuoden aikana järjestettiin työpaikkaruokailua ja käytössä oli lounaslipukkeet, joilla oli mahdollista saada lounasetu sopimusruokapaikoissa. Vuoden 2012 työtyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että Museovirasto on myös henkilökunnan mielestä onnistunut sopeuttamistoimissa. Työtyytyväisyys on noussut korkeammaksi kuin koskaan aikaisemmin, mitä voi pitää erinomaisena saavutuksena vaikeassa tilanteessa Työtyytyväisyys VMBaron työtyytyväisyyskysely toteutettiin virastossa viidennen kerran vuonna Kyselyyn vastasi 171 museovirastolaista. Vastausprosentti oli 67 %. Työtyytyväisyyden kokonaisindeksi oli 3,4. Edellisenä vuonna indeksi oli 3,2, joten kokonaistyötyytyväisyys parani kertomusvuoden aikana. Tyytyväisimpiä oltiin työilmapiiriin ja yhteistyöhön sekä työn sisältöön ja työn haasteellisuuteen. Tyytyväisyys oli lisääntynyt lähes kaikilta osa-alueilla. Eniten tyytyväisyys oli lisääntynyt työoloihin. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset puretaan vuosittain yksikkökohtaisesti Uudistuva ja kehittyvä Museovirasto -hankkeen yhdessä luodun purkumallin avulla ja tulosten perusteella suunnitellaan ja vastuutetaan kehittämistoimenpiteet. Museovirastolaisten kokonaistyötyytyväisyys oli nyt samaa tasoa kuin valtiolla keskimäärin. Tyytyväisempiä kuin valtiolla keskimäärin oltiin johtamiseen, palkkaukseen, työilmapiiriin ja tiedonkulkuun. Sen sijaan tyytyväisyys työnantajakuvaan oli pienempi kuin valtiolla keskimäärin. VMBaro:n piirissä on tällä hetkellä noin 65 prosenttia valtion henkilöstöstä. Työtyytyväisyys Tahti, VMBaro MV MV MV MV MV Kultt. Valtio palv. Johtaminen 3,1 3,3 3,4 3,4 3,5 3,2 3,4 Työn sisältö ja työn haasteellisuus 3,6 3,7 3,7 3,8 3,7 3,5 3,7 Palkkaus 2,3 2,7 2,7 2,9 3,0 2,9 2,9 Kehittymisen tuki 3,0 3,1 3,1 3,0 3,2 3,1 3,2 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,5 3,6 3,7 3,7 3,8 3,6 3,7 Työolot 3,2 3,3 3,3 3,1 3,5 3,4 3,6 Tiedonkulku 2,9 3,0 3,1 3,0 3,2 3,1 3,1 Työnantajakuva 2,8 2,8 3,0 2,6 2,7 3,1 3,4 Kokonaistyötyytyväisyys 3,1 3,2 3,3 3,2 3,4 3,2 3,4 20

21 9.2. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen on yksi viraston sisäisen toiminnan tärkeistä osa-alueista. Työhyvinvoinnista vastaa Kehittämispalvelut -yksikkö. Keskeinen toimija on talon sisäinen Osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisryhmä ONNI, joka pohjautuu entisiin TYHY- ja koulutustyöryhmiin. ONNI-ryhmän tehtävänä on edistää Museoviraston työhyvinvointia suunnittelemalla, toteuttamalla, seuraamalla ja arvioimalla hyvinvointiin liittyviä asioita sekä valmistautumalla tuleviin haasteisiin seuraamalla toimintaympäristöä ja ennakoimalla tarpeita. Erityisen haasteen viraston työhyvinvoinnin ylläpitämiselle vuoden 2012 aikana muodosti Museoviraston toimintamäärärahan leikkaus ja sen johdosta toteutetut sopeuttamistoimet. Yhteistoimintaneuvottelut ja epävarmuus henkilöstön tilanteesta horjuttivat selkeästi työyhteisön hyvinvointia. Muutostilanteen tueksi kehittämispalvelut toteutti sarjan yksikkötason muutoskeskusteluja, joiden avulla välitettiin tietoa molempiin suuntiin ja mahdollistettiin jokaisen osallistuminen keskusteluun. Yksikkökohtaisissa keskusteluissa oli mahdollista purkaa tilanteen aiheuttamaa ahdistusta helpommin kuin koko viraston yhteisissä tilaisuuksissa. Joulukuun 2011 ja helmikuun 2012 välillä käytiin yhteensä 17 kahden tunnin muutoskeskustelua, joihin osallistui keskimäärin 15 henkilöä. Ensimmäisen vaiheen keskusteluilla tavoitettiin noin 75 % viraston vakituisesta henkilökunnasta. Keskustelut saivat pääosin kiittävää palautetta, vaikka aihe oli erittäin kipeä. Toimintamalli oli virastolle ja henkilöstölle uusi. Muutoskeskustelujen toinen sarja toteutettiin huhti-kesäkuussa 2012, kun talouden vaatimat sopeuttamisvähennykset, mukaan lukien irtisanomiset, oli tehty. Fasilitoitujen keskustelujen teemana oli Uusi alku miten tästä eteenpäin. 15 yksikköä osallistui tilaisuuksiin, joissa keskusteltiin leikkausten vaikutuksista osastoihin ja yksiköihin: miten selvitä tilanteesta, miten tehdä valintoja, miten jättää tekemättä tai tehdä riittävän hyvää. Toisissa muutoskeskusteluissa tunnelma oli jo eteenpäin katsova ja työhyvinvointia onnistuttiin pitämään yllä vaikeasta tilanteesta huolimatta. Vuoden aikana pidettiin kiinni myös vakiintuneesta tyhy-toiminnasta. Työhyvinvointi- ja työsuojelupäivä järjestettiin joulukuussa ja aiheena oli mm. muutoksessa jaksaminen. Kesäkauden virkistyspäivää vietettiin kesäkuussa Seurasaaressa ja lokakuussa järjestettiin yhteinen liikuntailtapäivä, joka vei virastolaiset syysvaellukselle Tamminiemeen. Jokavuotiset pikkujoulut pidettiin joulukuussa Kaapelitehtaalla ja tällä kertaa mm. improvisaatioteatteri Stella Polaris kutitteli nauruhermoja Työterveyshuolto Työterveyshuollon osalta toteutettiin kokonaisvaltainen uudistus vuoden 2012 alusta lukien. Vuonna 2011 toteutetun kilpailutuksen seurauksena aiempi usean palveluntarjoajan työterveyshuolto korvautui yhden palveluntarjoajan palveluilla. Henkilöstön työterveyshuollosta vastaa vuoden 2012 alusta lukien Suomen Terveystalo Oy. Valtakunnallisella sopimuksella ja yhdellä toimintasuunnitelmalla turvataan mahdollisimman tasa-arvoiset työterveyspalvelut kaikille viraston toimipisteille. Kesäkuun alusta lukien otettiin käyttöön ns mallin mukainen sairauspoissaolojen seurantakäytäntö. Lakimuutokset edellyttävät, että työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolon, kun se on jatkunut kuukauden tai 2 vuoden aikana yhteensä 30 päivää. 60 päivän kuluessa sairauspoissaolon alusta työnantaja hakee sairauspäivärahaa ja työterveyshuolto selvittää kuntoutustarvetta. Työterveyshuollolla on koordinointivelvoite ja velvollisuus ottaa kantaa kaikkiin yli 90 päivää jatkuviin sairauslomiin. 90 päivän kuluessa työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä selvittäneet, miten ja millä järjestelyillä työntekijän työhön paluu on mahdollinen. Menettelyn tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä, parantaa työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä sekä pidentää työuria. Vuonna 2012 kirjattiin viraston henkilökunnan käyntejä työterveyshuollossa kaikkiaan kpl. Sairauksista johtuvia käyntejä työterveyshuollossa oli vuoden aikana kpl eli 6,3 kpl henkilötyövuotta kohti. Sairauksista johtuvien käyntien määrä laski selvästi edellisestä vuodesta (2011: 21

22 7,8 kpl/htv). Valtion keskiarvo on 3,9 sairauksista johtuvaa käyntiä henkilötyövuotta kohden vuonna Työterveyspalvelujen tarkistetut nettokustannukset olivat 218,6 euroa henkilötyövuotta kohti. Seurantaluku pieneni edellisestä vuodesta -9 prosenttia. Tahti-tilaston mukainen valtion keskiarvo oli 467,3 euroa henkilötyövuotta kohti Sairaus- ja tapaturmapoissalot Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta. Personec-järjestelmän 12 mukaan sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 8,4 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2011 luku oli 9,1 ja vuonna ,5. Luvussa on otettu huomioon myös viikonlopulle osuvat avoinnapitohenkilöstön sairauspäivät. Kertomusvuonna virastossa oli sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden selvästi vähemmän kuin valtiolla keskimäärin (9,3 tpv/htv). Sairauspoissaolopäivien lukumäärä, työpäivää/henkilötyövuosi Personec FV/Tahti Museovirasto 7,9 9,3 9,8 10,5 9,1 8,4 Kulttuuripalvelut 11,6 9,6 10,0 9,8 10,3 7,9 Valtio 9,9 9,8 8,6 9,7 9,7 9,3 Sairauspäivien (työpäivät) lukumäärä keston mukaan (PersonecFV) Kesto (työpv) pv pv pv pv yli 66 pv Yhteensä Sairauspoissaolopäivien (työpv) lukumäärä keston mukaan pv 4-10 pv pv pv yli 66 pv Museoviraston luvut Personec FV järjestelmästä. Tahti-järjestelmän ilmoittama poissaolojen lukumäärä on jonkin verran todellisia lukuja pienempi. Jos poissaoloa ei ole tallennettu ESSiin ennen Tahti-siirtoajoa, ei tieto siirry Tahtiin. Myös viikonlopulle osuvat poissaolopäivät eivät rekisteröidy työpäiviksi Tahtiin. 22