Äitiysneuvolat muuttuvassa terveydenhuollossa
|
|
- Liisa Kahma
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eija Raussi-Lehto, Elina Hemminki (toim.) Mika Gissler, Seppo Heinonen, Visa Honkanen, Tapani Hämäläinen, Reija Klemetti, Sanna-Kaisa Kukko, Anna-Maija Tapper, Terhi Virtanen TYÖPAPERI Ehdotuksia rakenteiden uudistamiseksi
2 TYÖPAPERI 17/2015 Eija Raussi-Lehto, Elina Hemminki (toim.) Mika Gissler, Seppo Heinonen, Visa Honkanen, Tapani Hämäläinen, Reija Klemetti, Sanna-Kaisa Kukko, Anna-Maija Tapper, Terhi Virtanen Ehdotuksia rakenteiden uudistamiseksi 2015
3 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISBN ISSN X Helsinki, 2015
4 Sisällys Johdanto Hallinnolliset muutokset Äitiyshuollon nykytilanne Tarve Tarjonta Käyttö Kehittämistarpeita tämän hetken äitiysneuvolatoimintaan Työryhmän ehdotukset Lähtökohdat ehdotuksille Ehdotettava malli Lähteet Liitteet THL Työpaperi nro 17/2015 3
5 Johdanto Johdanto Suomen äitiysneuvolat ja äitiyshuolto on ollut toimiva kokonaisuus. Äitiyshuollon tulokset ovat olleet hyviä, ja asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä. Äitiyshuolto on rakentunut kunnalliseen, porrastettuun järjestelmään. Äitiyshuollon kustannukset ovat olleet kohtuullisia, mutta niihin kohdistuu enenevästi nousupaineita. Terveydenhuollon järjestelmää ja rahoitusta ollaan muuttamassa. Jo tapahtuneet hallinnolliset muutokset, suunnitelmat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten vähentämiseksi ja ennen kaikkea suunniteltu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus edellyttävät myös äitiyshuollon rakenteiden uudelleentarkastelua ja mahdollistavat uudenlaisen, entistä toimivamman ja uudenlaiset vaatimukset huomioon ottavan järjestelmän kehittämisen. Vuonna 2013 Suomessa syntyi lasta. Synnyttäjistä 41 prosenttia oli ensisynnyttäjiä. Väestöennusteiden mukaan syntyvyys ei nouse, mutta raskaana olevien (ja synnyttävien) naisten hoitotarve muuttuu enemmän erityisosaamista vaativaksi: vanhoja synnyttäjiä ja muihin riskiryhmiin kuuluvia naisia on aiempaa enemmän ja monikulttuurisuus lisääntyy. Toimiva äitiyshuolto on oleellinen uuden elämän hyvälle alulle. Äitiyshuollon toimintakenttä on laaja: se ulottuu naisten ja heidän läheistensä voimavarojen inhimillisestä tukemisesta korkean lääketieteellisen teknologian käyttöön. Tämä raportti keskittyy äitiyshuollon yhteen osa-alueeseen: raskauden suunnittelun ja raskauden aikaan (prenataaliaikaan) ja sen tärkeään hallinnolliseen osa-alueeseen, äitiysneuvolatoimintaan. Olemme koonneet tähän raporttiin ajatuksia, millä tavoin tämä tärkeä ja erityisluonteinen terveydenhuollon osa-alue pitäisi asemoida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa. Raportti ei ole valmis toimintasuunnitelma; sen tarkoitus on toimia jatkotyöskentelyn pohjana. Sen näkökulma on raskaana oleva nainen osana perhettään. Raportti tarjoaa aineksia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden suunnittelijoille ja päätöksentekijöille valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi se tuo aineksia terveydenhuollon ammattilaisten kouluttajille opiskelijamitoitukseen ja koulutukseen sekä avaa uuden näkökulman perusterveydenhuollon työntekijöiden rekrytoinnille. Työryhmä. Työryhmän jäsenet edustavat terveydenhuollon eri ammatteja ja yhteistä heille on kiinnostus ja halu äitiyshuollon kehittämiseen. Jäsenet tulevat eri organisaatioista, mutta tämän raportin teossa he eivät edusta taustaorganisaatioitaan. Työ on tehty asiantuntijoiden omasta kiinnostuksesta, eivätkä työryhmän suositukset välttämättä kuvasta taustaorganisaatioiden näkemyksiä. Alla on annettu kunkin jäsenen ammatillinen tausta selventämään lukijoille asiantuntijuuden ulottuvuuksia. Työryhmä: Mika Gissler, FT, VTM, tutkimusprofessori, epidemiologian dosentti Seppo Heinonen, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, professori Elina Hemminki, LKT, tutkimusprofessori, kansanterveystieteen dosentti Visa Honkanen, lastenlääkäri, dosentti Tapani Hämäläinen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Reija Klemetti, FT, erikoistutkija, kansanterveystieteen dosentti Sanna-Kaisa Kukko, asiantuntijahoitaja - kätilö, terveydenhoitaja -YAMK Eija Raussi-Lehto, erikoissairaanhoitaja-kätilö, THM, kätilötyön lehtori Anna-Maija Tapper, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, terveydenhuollon hallinnon dosentti, MBA Terhi Virtanen, kätilö, terveydenhoitaja, TtM THL Työpaperi nro 17/2015 4
6 1. Hallinnolliset muutokset 1 Hallinnolliset muutokset Terveydenhuollossa on tapahtumassa useita muutoksia, joiden sinänsä ei ole suoraan tarkoitettu muuttavan prenataalihoitoa tai äitiysneuvolatoimintaa, mutta joilla tästä huolimatta on vaikutuksia siihen. Alla on esitelty neljä tapahtunutta tai todennäköisesti tapahtuvaa muutosta. Nämä esitetään perusteina, miksi varautuminen muutoksiin prenataalihoidossa ja äitiysneuvolatoiminnassa on välttämätöntä. Päivystysasetus. Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (nk. päivystysasetus) allekirjoitettiin syksyllä 2013 ja sitä täsmennettiin jo syksyllä Asetuksen synnytyksiä koskeva osuus tuli voimaan kesällä Uudella päivystysasetuksella on merkittävä vaikutus synnytyksiin ja äitiyshuollon järjestämiseen ( Asetuksen avulla pyritään keskittämään synnytykset suurempiin yksiköihin; näiden yksiköiden resursoinnista ja lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan läsnäolosta annettiin entistä tarkempia ohjeita lisääntyvin vaatimuksin. Asetus johtanee pienempien synnytysyksiköiden lakkauttamiseen ja sitä kautta pidempiin välimatkoihin erityistason palveluihin ja synnytyssairaaloihin. Synnytysten loppumisen myötä mahdollisesti myös äitiyspoliklinikat keskittyvät. Tämä asettaa äitiyspoliklinikoihin tukeutuvat äitiysneuvolat uuteen tilanteeseen. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että vaikka äitiysneuvolalla on ensisijainen vastuu raskauden seurannasta, läheinen yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa on erittäin tärkeää ja sen täytyy toimia saumattomasti. Synnytysyksiköiden vähentyessä synnytyssairaaloiden äitiyspoliklinikoiden ja alueiden neuvoloiden yhteistyötä on tiivistettävä ja pyrittävä erikoisosaajien yhteiskäyttöön sekä konsultaatiomahdollisuuksien lisäämiseen. Muistiossa ei kuitenkaan esitetä konkreettisesti, miten tämä tapahtuu. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilön raportissa pienten synnytyssairaaloiden tulevaisuudesta sekä Kätilöliitto että Terveydenhoitajaliitto kannattavat keskusneuvolatoimintaa, jolla voitaisiin tukea neuvolaa erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä ja vähentää erikoissairaanhoitoon lähettämistä (Nieminen, 2015). SOTE-uudistus. Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen (ns. SOTE-uudistus) valmistelu jatkuu. Myös SOTE-palveluiden rahoituksen uudistuksesta on valmistunut työryhmän esitys. Tähänastiset valmistelut ennakoivat huomattavia muutoksia palveluihin, myös äitiyshuoltoon. Esillä on ollut keskenään ristiriitaisiakin tavoitteita, mutta kaikissa muutosehdotuksissa on nähtävissä halu muuttaa tähänastista alueellista porrastettua julkista terveydenhuoltoa, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, monikanavaista rahoitusta ja ehkäisevän toiminnan järjestämistä. Uusimman suunnitelman mukaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista tulee uusille itsehallintoalueille. Rahoitusratkaisussa tärkeää ovat Kelan kautta kulkevat matkakorvaukset, jotka lisääntyvät synnytysten ja äitiyspoliklinikoiden keskittämisen myötä. Kuntamenojen rajoitus Tähän asti valtio on rajoittanut vain omia menojaan, mutta uusien suunnitelmien mukaan valtio aikoo jatkossa rajoittaa myös kuntamenoja. Näillä suunnitelmilla voi olla merkittäviä vaikutuksia terveydenhuoltoon. THL Työpaperi nro 17/2015 5
7 2. Äitiyshuollon nykytilanne Ammattilaisten koulutus Päivystysasetus määrittää synnytysyksiköiden ammattilaisten lukumäärää ja osaamista se lisää erikoislääkäreiden (naistentautien ja synnytysten, anestesiologian ja lastentautien erikoislääkäreiden) tarvetta sairaaloissa. Päivystystoiminnan ylläpitämiseksi on arvioitu, että kuhunkin päivystävään sairaalaan tarvitaan 7 8 kunkin erikoisalan lääkäriä ja jopa 10 12, kun loma- ja päivystysjärjestelyt otetaan huomioon. Pidentyneet välimatkat synnytyssairaaloihin ennakoivat matkasynnytysten yleistymistä ja tarvetta lisätä ensihoitajien synnytysvalmiuksia sekä synnytyssairaaloiden kätilöiden valmiuksia synnytyksen hoitoon ensihoito-olosuhteissa. Pidemmät etäisyydet lisäävät myös äitiysneuvoloissa työskentelevien eritysosaamisen vaatimuksia, lähinnä kätilötyön osaamista. Opetusja kulttuuriministeriön suunnitelmissa (hyvinvointialojen dialogi ) kiinnitetään huomiota myös kaksoistutkintoihin. Ammattikorkeakouluissa annettavan koulutuksen rakenne ja määrä sekä rahoitus ovat muutoksessa. Tämä koskee myös kätilökoulutusta, jonka osalta on voimakkaita paineita entisestään pidentää koulutusta EU-direktiivien mukaisesti. 2 Äitiyshuollon nykytilanne 2.1 Tarve Vuonna 2013 Suomessa oli noin synnytystä, joista suurin osa (70 %) tapahtui joko yliopisto- tai muussa keskussairaalassa, Taulukko 1. Varsinkin pienipainoisen lapsen syntymään päättyneet raskaudet tai kaksosraskaudet oli ohjattu keskussairaalatasolle. Taulukko 1. Synnytysten ja alle 2500g:n lkm ja osuudet synnytyspaikan mukaan, 2013 Yliopistosairaalat Keskussairaalat + KOS Muut sairaalat Sairaalan ulkopuoliset Yhteensä Sairaaloita Synnytyksiä Ensisynnytyksiä Ensisynnytyksiä, % 41,1 41,2 39,3 8,4 40,7 Uudelleensynnytyksiä Uudelleensynnytyksiä, % 58,9 58,8 60,7 91,6 59,3 Alle 2500-grammaisia Alle 2500-grammaisia, % 5,9 2,8 1,6 5,1 3,6 Monisikiöisiä Monisikiöisiä, % 2,2 1,1 0,8 0,0 1,4 KOS= Kätilöopiston sairaala Lähde: THL. Syntyneiden lasten rekisteri THL Työpaperi nro 17/2015 6
8 2. Äitiyshuollon nykytilanne 2.2 Tarjonta Vuonna 2014 synnytyssairaaloita oli 27, kun HYKS:n Naistenklinikka, Kätilöopiston ja Jorvin sairaalat lasketaan erikseen. Vuonna 1975 Suomessa oli 62 synnytyssairaalaa luvulla on lakkautettu 14 synnytysyksikköä: Jämsä, Rauma, Varkaus, Kuusankoski, Forssa, Uusikaupunki, Iisalmi, Kuusamo, Loimaa, Tammisaari, Raahe, Vammala, Pietarsaari ja Savonlinna. Vuonna 2013 sairaaloista joka kolmannessa oli alle synnytystä, Liite 1. Äitiysneuvolat ovat prenataalihuollon keskeinen toteuttaja. Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan (Raussi- Lehto, Regushevskaya, ym. 2011) vajaassa viidenneksessä kuntia äitiysneuvolatoiminta järjestettiin erillisenä äitiysneuvolatoimintana (Taulukko 2). Suurimmassa osassa kuntia äitiysneuvolatoiminnot olivat yhdistettyinä perhesuunnittelu- tai/ja ehkäisyneuvolan kanssa. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta järjestettiin yhdistettynä joka viidennessä kunnassa. Nämä olivat kuitenkin suuria kuntia, joten väestömääräisesti tarkastellen lastenneuvoloihin yhdistäminen oli tavallisin muoto. Taulukko 2. Äitiysneuvoloiden järjestämistapa kuntien (n = 311) asukasmäärän mukaan vuonna 2008 Kunnan asukasmäärä < Yhteensä Järjestämistapa n % n % n % n % n % n % Erillinen äitiysneuvola Yhdistetty perhesuunnittelu/ ehkäisyneuvolaan Yhdistetty lastenneuvolaan Useampi yhdistelmä tai muu tapa Yhteensä Lähde: Raussi-Lehto ym Lähes aina äitiysneuvolatoiminnasta vastaavan johtajan vastuualueeseen kuului muutakin kuin äitiyshuolto, joka yleensä oli vain pieni osa hänen toimenkuvaansa. Tavallisimmin poliittisille päättäjille äitiysneuvolatoimintaa koskevien asioiden valmistelijana toimi terveyskeskuksen johtava hoitaja tai lääkäri. Kolmasosassa kunnista oli olemassa äitiysneuvolatoimintaa kehittävä ja/tai koordinoiva joko kunnan tai terveyskeskuksen työryhmä. Mitä suurempi kunta, sen useammin koordinoiva elin oli olemassa, mutta lähes kolmanneksessa suurimmistakaan, yli asukkaan kunnista sitä ei ollut. Raskaana olevien erityisryhmien hoito ja vastuu äitiysneuvolan ja erikoissairaanhoidon välillä vaihteli kunnittain. Päihdeongelmiin tukea tarjottiin eniten keskussairaaloissa ja yliopistollisissa keskussairaaloissa. Runsaassa viidenneksessä kunnista erityistukea tarjottiin äitiysneuvoloissa. Sairaalat vastasivat ensisijaisesti synnytyspelkoisten hoidosta. Muuten yleensä äitiysneuvolat vastasivat synnytysvalmennuksesta. Monikulttuuriset perheet saivat erityistukea pääasiassa äitiysneuvoloista. Masentuneita äitejä hoidettiin ensisijaisesti äitiysneuvoloissa, mutta myös yhteistyössä kunnan mielenterveyspalvelujen kanssa. Yleensä äitiysneuvoloiden lääkärinä työskenteli yleislääkäri, useimmiten muun työn ohella. Vain muutamassa kunnassa lääkärit olivat erikoistuneet yksinomaan äitiysneuvolatyöhön. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä äitiysneuvolapalvelujen toteuttajina oli vähän. Terveydenhoitajan tutkinto oli yleisin hoitohenkilökunnan koulutus, mutta noin viidenneksellä oli kaksoistutkinto: sekä kätilön että terveydenhoitajan koulutus (Taulukko 3). THL Työpaperi nro 17/2015 7
9 2. Äitiyshuollon nykytilanne Taulukko 3. Äitiysneuvolatoiminnassa työskentelevän hoitohenkilökunnan koulutustausta vuonna 2008, % Asukkaita < Yhteensä n=306 n=334 n=242 n=318 n=507 n=1707 Kätilöitä 4,3 11,4 3,3 6,9 1,0 5,1 Terveydenhoitajia 76,8 66,8 69,4 71,1 84,4 74,9 Kätilö-terveydenhoitaja 18,9 21,8 27,3 22,0 14,6 20,0 (kaksoistutkinto) Yhteensä Raskaana olevien hoidon osaamista voi hankkia koulutuksella ja kokemuksella. Vuoden 2008 kyselyn tietojen avulla arvioitiin montaako raskaana olevaa naista terveydenhoitajat ja kätilöt keskimäärin hoitivat (Taulukko 4). Yli puolessa kuntia terveydenhoitajat hoitivat alle 50 raskaana olevaa vuosittain ja 15 %:ssa alle 20 raskautta vuodessa. Kätilö-terveydenhoitajilla asiakkaiden lukumäärä oli suurempi. Osaamisen karttumisen kannalta hoidettujen äitien lukumäärä oli alhainen. Taulukko 4. Arvio äitiysneuvoloiden hoitajakohtaisista vuosittaisista asiakasmääristä kunnan asukasmäärän mukaan vuonna 2008, % Kunnan asukasmäärä < Yhteensä Asiakasmäärät1 Th2 K-th2 Th K-th Th K-th Th K-th Th K-th Th Yhteensä Huomioitu kunnat, joissa ilmoitettu olevan ko. hoitohenkilöstöä ja joiden asiakasmäärätiedot eivät puutu. 2Th=terveydenhoitaja, K-th=kätilö-terveydenhoitaja Lähde: Raussi-Lehto ym Äitiyspoliklinikat ovat prenataalihoidon erikoistaso. Ne toimivat lähetepoliklinikoina, päivystyspisteinä ja sikiöseulontoja tekevinä yksikköinä. Vuonna 2013 päivystyskäyntien osuus oli 35 prosenttia kaikista käynneistä. Synnytyssairaalat ohjeistavat äitiysneuvoloita mm. listaamalla raskausajan ongelmia tai sairauksia, joiden vuoksi äiti tulisi lähettää poliklinikalle. Kullakin keskussairaalalla on omat ohjeensa, mutta ne muistuttavat läheisesti toisiaan. Erikseen määriteltyihin riskiryhmiin kuuluvien raskaana olevien ja synnyttäjien hoito on keskitetty suurimpiin synnytysyksiköihin. Äitiyspoliklinikan merkitystä on lisännyt vuodeosastohoidon muuttuminen valtaosin polikliiniseksi hoidoksi. Äitiyspoliklinikoiden toimintaympäristö ja toiminnan sisältö ovat monessa suhteessa erilaiset äitiysneuvoloiden toimintaan vertailtaessa. Äitiyspoliklinikat ovat kiinteä osa sairaalaa. Niiden toiminta on järjestetty sairaalajärjestelmän mukaisesti. Palvelut ovat maantieteellisesti keskitetyt, vallitseva ideologia on ehkäisevän toiminnan sijaan hoitava, tehtävät ovat eriytettyjä ja hoidon antajat vaihtuvia. Toiminta on erikoislääkärikeskeistä ja käytettävissä ovat uusimmat tutkimus- ja hoitomenetelmät. Äitiyspoliklinikka- ja synnytystoiminta ovat tiiviisti toisiinsa yhteydessä. Lähes kaikki äitiyspoliklinikat ovat sairaaloissa, joissa on myös synnytyksiä. Muutamassa sairaalassa, jossa synnytystoiminta oli hiljattain THL Työpaperi nro 17/2015 8
10 2. Äitiyshuollon nykytilanne lopetettu, toimi vielä vuonna 2015 äitiyspoliklinikka, mutta muissa synnytykset lopettaneissa sairaaloissa myös äitiyspoliklinikka oli suljettu. 2.3 Käyttö Vuonna 2013 koko maassa oli syntymärekisterin tietojen mukaan keskimäärin 12,3 äitiysneuvolakäyntiä raskaana olevaa kohden (Kuvio 2). Käyntimäärät ovat lievästi vähentyneet vuodesta 2000 alkaen. Vuoden 2013 Äitiysneuvolaoppaassa (Klemetti, Hakulinen-Viitanen 2014) raskaudenaikaisia terveystarkastuksia suositellaan järjestettävän ensisynnyttäjälle vähintään 9 ja uudelleensynnyttäjälle vähintään 8 käyntiä, joista kaksi on lääkärintarkastusta. Lisäkäyntejä suositellaan järjestettävän tarpeen mukaan ES, Nla US Nla ES, Pkl US,Pkl Kuvio 2. Äitiysneuvolakäyntien (Nla)- ja poliklinikkakäyntien (Pkl) keskiarvot, ensi- ja uudelleensynnyttäjillä ES= ensisynnyttäjä, US= uudelleen synnyttäjä. Säännölliset rutiinimittaukset äitiysneuvolassa, sairaalan poliklinikalla (myös pelkästään kätilön luona) tai yksityislääkärillä raskauden vuoksi, kuten myös seu lonta-uä- ja KTG-tutkimukset, lasketaan tarkastuskäynneiksi. Lähde: syntymärekisteri. Äitiysneuvolakäyntien määrä vaihteli sairaanhoitopiireittäin Etelä-Karjalan ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien lähes 16 käynnistä Helsingin sairaanhoitopiirin 10 käyntiin (Liitetaulukko 1). Äitiyspoliklinikkakäynnit ovat koko maassa lisääntyneet vähän vuodesta 2006 vuoteen 2013 (kuvio 2). Päivystyskäyntien tilastointi vaihtelee, eivätkä päivystyskäynnit ole kaikissa tilastoissa mukana. Vuonna 2013 oli keskimäärin 3,3 käyntiä synnyttäjää kohti. Käyntejä oli suurin piirtein yhtä paljon ensi- ja uudelleensynnyttäjillä (Liitetaulukko 1). Myös äitiyspoliklinikoiden käyttö vaihteli sairaanhoitopiireittäin. Eniten käyntejä oli Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (5,2 käyntiä synnyttäjää kohti) ja vähiten Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (2,5 käyntiä); Keski-Suomen sairaanhoitopiirin luvut puuttuivat. Poliklinikan vähintään viisi kertaa käyneitä oli vuonna 2013 hieman alle 3 % synnyttäjistä. Osuus on lievästi noussut ajan mukana (noin 2,5 % vuonna 2000). THL Työpaperi nro 17/2015 9
11 2. Äitiyshuollon nykytilanne Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna äitiysneuvola- ja äitiyspoliklinikkakäyntien määrät eivät juuri riippuneet toisistaan. Toisin sanoen ne eivät korvanneet toisiaan. Avo-Hilmossa on saatavilla äitiysneuvolakäyntien lukumäärät ammattiryhmittäin. Tilastotietoja ei ole saatavilla yhtä raskautta tai synnytystä kohti, mutta suhteelliset käyntiluvut osoittavat, että vuonna 2014 suurin osa äitiysneuvolakäynneistä oli hoitohenkilökuntakäyntejä (79 %). Kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa oli hieman enemmän sekä lääkäri- että hoitajakäyntejä kuin maaseutumaisissa kunnissa, mutta erot olivat pieniä. Vuosina koko maassa oli yli raskauteen liittyvää käyntiä sairaalan poliklinikalle, eli noin käyntiä vuodessa (Taulukko 5). Huomattava osa käynneistä oli päivystyskäyntejä. Tarkkaa osuutta ei voi laskea, koska suurimmasta osasta käyntejä sairaaloiden hoitorekisterissä puuttui tieto käynnin luonteesta. Suurin osa käynneistä oli normaaliraskauksien seurantaa. Kolmannes käynneistä tehtiin äidin sairauden tai muuten riskiraskaudeksi määritetyn raskauden vuoksi. Käyntien lisäksi äitiyspoliklinikat neuvoivat usein äitiysneuvoloiden ammattilaisia ja asiakkaita puhelimitse. Taulukko 5. Syyt äitiyspoliklinikka käynteihin, 20 tavallisimman diagnoosin mukaan, koko maa Ei tietoa Päivystys Ajanvaraus Muu syy Yhteensä Päivystyskäyntien osuus, % * Normaaliraskauden seuranta ,5 % Äidin sairaus/riskiraskaus ,6 % (Uhkaava) ennenaikainen synnytys, alavatsakipu, supistukset ,4 % Keskeytys ,6 % Synnytyspelko ,0 % (Uhkaava) keskenmeno, kohdunulkoinen raskaus, kuollut sikiö, alkuraskauden vuoto ,0 % Muut raskauteen liittyvät ,3 % Yhteensä ,8 % * Käynnit, joiden syy ei ole tiedossa (Ei tietoa), eivät ole mukana Useimmilla paikkakunnilla myös sikiöseulonnat oli keskitetty äitiyspoliklinikoille. THL:n syntyneiden lasten rekisterin mukaan vuonna 2013 ensimmäisen raskauskolmanneksen ultraäänitutkimuksessa kävi 69 % ja toisen raskauskolmanneksen ultraäänitutkimuksessa 82 % synnyttäjistä. Taulukossa 6 on kuvattu kahden keskussairaalan, HYKS:n ja TAYS:n, äitiyspoliklinikkakäynnit luonteen mukaan 2011 ja Tampereella seulontakäynnit oli järjestetty Tampereen kaupungin ostopalveluina. Taulukko 6. HYKS ja TAYS 2011 ja 2014, synnytykset, lähetekäynnit, ensikäynnit, päivystyskäynnit, puhelut, seulontakäynnit HYKS TAYS Synnytyksiä Lähetekäyntejä, yhteensä Ensikäyntejä Päivystyskäyntejä * 7954* Puhelut Seulontakäynnit * synnytyspäivystys THL Työpaperi nro 17/
12 3. Työryhmän ehdotukset 2.4 Kehittämistarpeita tämän hetken äitiysneuvolatoimintaan Suomen nykyisessä äitiyshuollossa on paljon vahvuuksia: tulokset ovat olleet hyviä ja asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä. Se on rakentunut kunnalliseen porrastettuun järjestelmään, ja sen kokonaiskustannukset ovat olleet kohtuullisia. Prenataalihoidon ensimmäinen porras, äitiysneuvolat, ovat olleet hyvin saavutettavissa ja toiminta hyvin ohjeistettu. Yhteistyö äitiyspoliklinikoiden kanssa on ollut läheistä, mutta yhteys synnytystoimintaan vähäisempää. Äitiysneuvolatoiminnan huoli on ollut mahdollinen osaamisvaje niillä terveydenhoitajilla, joiden kokemus ei kartu raskaana olevien vähäisen määrän vuoksi. Prenataalihoidon toisen portaan, äitiyspoliklinikoiden, saatavuus on harvaan asutuilla alueilla huono ja huonontunut synnytysyksiköiden sulkemisen vuoksi. Joillain poliklinikoilla työmäärä on myös kasvanut ja työnjako äitiysneuvoloiden kanssa kaipaa uudelleenarviointia. 3 Työryhmän ehdotukset 3.1 Lähtökohdat ehdotuksille 1. Äitiyshuollon sisällön ja laatukriteerien halutaan olevan mahdollisimman samanlaiset Suomen eri alueilla. Sisältö sovitetaan raskaana olevien ja synnyttävien naisen terveyteen ja oletettuihin riskeihin sekä naisen perhetilanteeseen. Sisällöllinen kehittäminen on ammattilaisten tehtävä; viimeisimpiä linjauksia on koottu THL:n toimittamiin äitiysneuvolasuosituksiin (2013). 2. Maan eri alueilla asukastiheys ja etäisyydet erikoissairaanhoitoon ovat erilaisia. Järjestelmän muokkaus alueiden erityispiirteiden mukaan edistää sisällöllistä yhdenmukaisuutta. 3. Asiakas- ja perhekeskeisyyden on hyvä olla kehittämisen lähtökohtana. 4. Lasten saamiseen liittyvä terveydenhuollon toiminta tulisi nähdä jatkumona: raskaaksi tuleminen/ lääketieteellinen avustaminen, raskauden aika, keskenmenot ja keskeytykset, synnytykset ja synnytyksen jälkeinen aika (postpartaalinen aika, ml. vastasyntyneen hoito). Tässä toiminnassa äiti on keskiössä ja jatkumoa katsotaan hänen kannaltaan. Synnytyksen jälkeen terveydenhuollon palvelut eriytyvät naiseen ja lapseen; suhteessa lapseen naisesta tulee äiti ja osa perheen palvelujen kohdetta. 5. Lähtökohtaisesti raskaus ja synnytys ovat normaaleja tapahtumia eikä niitä tule tarpeettomasti medikalisoida ottamalla käyttöön toimenpiteitä ja teknologiaa ilman kyllin painavia lääketieteellisiä perusteita. Helpoiten se tapahtuu pitämällä normaaliraskauksien hoito perustasolla ehkäisevän terveydenhuollon piirissä ja eriyttämällä synnytysympäristöä oletetun riskin mukaan. 6. Perustasolla hoidon antajien erityisosaaminen raskaudesta ja synnytyksestä tulee olla niin syvällistä, että he pystyvät itsenäisesti hoitamaan normaaliraskaudet. 7. Synnytysyksikköjen hoitohenkilökunta on kätilöitä jatkossakin. 8. Raskaana olevien naisten äitiyshuollon peruspalvelujen saamisen tulisi olla mahdollisimman lähellä kotia/ työpaikkaa; etäpalveluja ja asiantuntijoiden matkustusta tulee suosia raskaana olevan matkustamisen sijasta. Läheisyysperiaatetta puoltavat medikalisaation ja sen haittojen välttäminen, palvelujen saatavuuden paraneminen (lyhyet matkat), alhaisemmat kustannukset sekä hoitojärjestelmälle että äidille/ perheelle ja paremmat mahdollisuudet tietää ja vaikuttaa äidin ja perheen olosuhteisiin. 9. Jos toiminnat eivät ole saman lähiorganisaation sisällä, eri toimijoiden välisen yhteistyön edistämiseksi on mietittävä toimivia kannustimia. THL Työpaperi nro 17/
13 3. Työryhmän ehdotukset 3.2 Ehdotettava malli Työryhmä rakensi erilaisia malleja raskauden suunnittelun ja raskauden aikaisen hoidon (prenataalihoidon) järjestämiseksi. Liitteessä 3 ne esitetään yksinkertaistettuina. Niiden perusteella ehdotetaan niin sanottua yhdistelmämallia. Perusajatuksena on, että mahdollisimman paljon asioita hoidetaan perustasolla (neuvolassa) ja vastasyntyneen hoito jatkuisi 3 kuukauden ikään. Äitiyspoliklinikat toimisivat lähetepoliklinikkoina hoitaen pääasiassa niitä äitejä, joiden tila vaatii sairaalatasoista välineistöä. Maan eri osissa etäisyydet palveluihin ja väestötiheys vaikuttavat palvelujen rakenteeseen. Alla esitetään mallin sovellus tiheään ja harvaan asutuille alueille. Esitetty malli on perusmalli, jota voi muokata paikallisen tilanteen ja henkilökunnan saatavuuden mukaan. Alueella jo nyt olevia palveluja kannattaa hyödyntää. Neuvoloiden osalta malli ei ota kantaa toimitilojen integraatioon, joka voidaan toteuttaa erilaisissa rakenteissa (esimerkiksi perhe- tai hyvinvointikeskuksissa). Esitetyn mallin lisäksi työryhmän mielestä tulisi rohkaista alueellisia kokeiluja äitiyshuollon järjestämisessä. Esimerkiksi liitteessä 3 olevana Englannin mallin (malli 6) soveltuvuutta Suomessa kannattaisi kokeilla. Se tarjoaisi kokonaisvaltaisen lähestymisen ja jatkumon raskaudenajasta synnytykseen ja siitä synnytyksen jälkeiseen aikaan. Se edellyttäisi myös perus valmiutta vuorotyöhön. Mallin sovellus tiheän asutuksen alueelle, joilla on keskusneuvolalle sopiva infrastruktuuri. Tiheän asutuksen alueilla luodaan perustasolle kahdentasoisia neuvoloita, lähineuvoloita ja keskusneuvoloita. Keskusneuvoloihin siirretään nyt sairaaloiden äitiyspoliklinikoilla olevaa erityisosaamista riskiraskauksien diagnosointia ja hoitamista varten. Raskaana olevat jaetaan raskauden alkuvaiheessa kahteen ryhmään: oletettu matalan riskin raskaus ja oletettu riskiraskaus. Jakoa voidaan korjata kullakin neuvolakäynnillä. Riskiraskausryhmän äidit kävisivät keskusneuvoloissa joko yksinomaan tai osittain äidin tilasta riippuen. Työryhmän arvion mukaan noin % äideistä kuuluisi riskiraskausryhmään. Matalan riskin raskauden määrittelyn saaneet äidit käyvät perusäitiysneuvolassa. Riskiraskauksien märittelyyn luodaan kansalliset yleisohjeet, joita voi muokata paikallisen tilanteen mukaan. Lähineuvolan henkilökunnan ydinjoukon muodostavat kätilöt tai äitiyshuoltoon erikoistuneet terveydenhoitajat. Heidän tukenaan on tehtävään erikoistunut yleislääkäri tai kiertävä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Keskusneuvolan henkilökunnassa tulisi kätilöiden ja lääkäreiden lisäksi olla muita eritysosaajia ja tukitoimia (esim. sosiaalityön, ravitsemuksen, mielenterveyden, synnytyspelon, päihderiippuvuuden osaajia). He voisivat olla joko kiertäviä tai päätoimisia. Keskusneuvolan ja lähineuvolan henkilökunnan välille järjestetään työkiertoa ja muuta yhteistoimintaa osaamisen lisäämiseksi. Erityisosaamista vaativaksi tahoksi mallissa esitetään keskusneuvolaa äitiyspoliklinikan rinnalle seuraavista syistä: 1) synnytysten keskittämisen myötä äitiyspoliklinikat ovat vähentyneet ja niiden tulisi keskittyä erityisongelmien hoitoon ja konsultaatioon, 2) sairaalan ulkopuolella olevassa yksikössä hoito on vähemmän altis medikalisaatiolle, 3) mahdollisuus perusterveydenhuollon erityisosaamisen parempaan hyödyntämisen ja 4) synnytyssairaaloiden ja äitiyspoliklinikoiden keskittämisestä johtuva aukon täydentäminen tukemalla lähipalvelujen toimintaa ja vahvistamalla perusterveydenhuoltoa. Erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikoille keskittyvät kuvantaminen ja päivystys. Mallin vahvuutena on hyvä erityisosaaminen riskiraskauksien hoidossa ja sen edullisuus verrattuna siihen, että kaikki riskiraskaudet hoidetaan äitiyspoliklinikoilla. Suurimmalle osalle raskaana olevia se tarjoaa äitiysneuvolan lähipalveluna. Se mahdollistaa myös vaativan sosiaalityön, esim. päihdeongelmaisten raskaana olevien hoidon toteuttamisen paremmin kuin hajautettuna yleisessä sosiaalityössä. Mallin kaksi mahdollista ongelmaa ovat: THL Työpaperi nro 17/
14 3. Työryhmän ehdotukset 1) se voi leimata raskaana olevat riskiäideiksi ja muuttaa heidän suhtautumistaan itseensä ja raskauteensa kielteisesti, 2) etukäteen on vaikea ennustaa riskiryhmään tulevien äitien lukumäärää ja äitien halukkuutta siirtyä keskusneuvolan asiakkaaksi, joten mitoitusta voi olla vaikea ennakoida. Näitä voi vähentää oikeilla nimikkeillä ja tiedotuksella sekä huolellisella ohjeistuksella ja niiden jalkauttamisella. Mallin sovellus haja-asutusalueille. Haja-asutusalueilla äitiysneuvola toimii osana laajempaa seksuaali- ja lisääntymisterveysneuvolaa. Neuvolan tehtäviin kuuluvat lasten hankintaan ja seksuaaliterveyteen liittyvät, perusterveydenhuoltoon soveltuvat tehtävät. Tehtäviin voi kuulua äitiyshuolto, raskauksien ehkäisy, keskeytysten, keskenmenojen, lapsettomuuden, vaihdevuosiongelmien ja seksitautien neuvonta, seulonta ja osittain myös hoito sekä gynekologiset seulonnat. Tämän toimenkuvan vuoksi työntekijöillä riittää asiakkaita pienelläkin paikkakunnalla. Hyvin harvaan asutuilla alueilla kätilö tai äitiyshuoltoon erikoistunut/kokenut terveydenhoitaja on kiertävä ja neuvola on auki vain tiettyinä aikoina. Neuvolan keskeinen henkilö on kätilö tai lisäkoulutuksen saanut terveydenhoitaja. Erityisosaamisen tuominen neuvolaan hoidetaan jalkautuvalla mallilla: neuvoloissa kiertää gynekologeja (tai erikoistuneita yleislääkäreitä). He hoitavat niitä raskaana olevia, jotka tiheän asutuksen alueilla hoidettaisiin keskusneuvolassa. Näiden lisäksi konsultaatiomahdollisuuksia luodaan etäyhteyksien avulla. Mallin sovelluksessa harvaan asutulle alueelle on useita vahvuuksia: se tarjoaa haja-asutusalueillakin palveluja lähellä raskaana olevaa, on raskaana olevaa voimaannuttava ja mahdollistaa lasten hankinnan kokonaisuuden hahmottamisen. Näiden lisäksi neuvolalla on asiantunteva henkilöstö, ammattilaisilla mielekäs toimenkuva ja riittävästi asiakkaita myös pienillä paikkakunnilla. Ehdotettu malli on myös kokonaistaloudellisesti edullinen. Harvan asutuksen mallin sovelluksen heikkoutena on se, että erittäin harvaan asutuilla seuduilla asiakasmäärä ei riitä joka päivä auki olevaan neuvolaan ja että riskiraskauksien asiantuntijat joutuvat matkustamaan. Henkilökunnan rekrytointi voi siksi tuottaa vaikeuksia. Edellä esitellyllä äitiyshuollon yhdistelmämallilla voidaan tukea kustannustehokkaasti äitiyshuollon sisällöllistä yhdenmukaisuutta ja kohdentaa erityisosaamista asiakaslähtöisesti, pääosin lähipalveluina ja keskeisiin yhteistyötahoihin integroituna. Haasteena on riskiosuuksien ennustettavuus. Uusi malli tarjoaa tarpeen mukaisen jatkumon raskauden ajalle. Se on henkilökunnan osaamisen kannalta tarkoituksenmukainen ja pyrkii aidosti poistamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä siiloutumista. Toivomme mallista olevan hyötyä päätettäessä äitiyshuoltoon kohdistuvista rakenteellisista uudistuksista. THL Työpaperi nro 17/
15 Lähteet Lähteet Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T. (toim.) Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas 29. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Nieminen K Pienten synnytyssairaaloiden tulevaisuus. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:35. N_ pdf?sequence=1 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille terveysalan kaksoistutkinnoista stelutilaisuus_ammattikorkeakouluille_ja_sidosryhmille_terveysalan_ka ksoistutkinnoista.html?lang=fi Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet Tilastoraportti 23/2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raussi-Lehto, E., Regushevskaya, E., ym Äitiysneuvolatoiminta Suomessa 2000-luvulla. Kyselytutkimuksen perusraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 52/2011. Sosiaali- ja terveysministeriö Päivystysasetuksella varmistetaan riittävä asiantuntemus kiireellisessä hoidossa. Tiedote 153/ Suomen virallinen tilasto (SVT) Syntyneet. Helsinki: Tilastokeskus. 08_tie_001_fi.html Tapper A-M: Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja THL: Hoitoilmoitusrekisteri, julkaisemattomia tilastoja. THL Työpaperi nro 17/
16 Liite 1. Lähde: THL:n syntyneiden lasten rekisteri
17 Liite 2. Äitiysneuvola ja poliklinikka (pkl) käynnit sairaanhoitopiireittäin, 2013 Tarkastuskäynnit yhteensä Muut kuin pkl käynnit Pkl käynnit Uusimaa 14,6 11,0 3,6 24,7 Helsinki 13,6 10,0 3,6 26,5 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 17,2 14,0 3,2 18,6 Satakunnan sairaanhoitopiiri 17,1 12,5 4,6 26,9 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 15,6 11,2 4,4 28,2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 16,3 13,6 2,7 16,6 Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 16,0 11,8 4,2 26,3 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 16,5 11,8 4,7 28,5 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri 19,1 15,7 3,4 17,8 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 15,7 11,5 4,2 26,8 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 20,9 15,7 5,2 24,9 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 16,4 12,7 3,7 22,6 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 15,3 11,8 3,5 22,9 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.. 14,1.... Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17,6 13,6 4,0 22,7 Vaasan sairaanhoitopiiri 16,6 12,8 3,8 22,9 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17,2 12,8 4,4 25,6 Pohjois-Pohjanmaan 15,9 13,4 2,5 15,7 sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri 15,1 12,5 2,6 17,2 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 15,6 11,4 4,2 26,9 Lapin sairaanhoitopiiri 15,6 12,7 2,9 18,6 Ahvenanmaa 14,6 11,2 3,4 23,3 Pkl käyntien osuus, %
18 Liite 3. Työryhmän kehittämiä malleja äitiyshuollon järjestämiseksi Huom. Mallien piirteet ja oletetut seuraamukset ovat asiantuntija-arvioita, jotka perustuvat kokemukseen ja erittelemättömiin tutkimuksiin ja muuhun kirjallisuuteen. Kaikissa malleissa äitiysneuvola säilyy sisällöllisesti omana toimintanaan sisältö on lähellä nykyistä tehtävää (paitsi mallit 2 ja 6) lähtee alueellisesta vastuusta (vaikkakin mahdollisuus valita neuvola on olemassa) on käyttäjälle ilmainen synnytyksen jälkeinen aika: lapsi saman paikan vastuulla 3 kk ikään asti (sitten lastenneuvolan asiakkaaksi) Periaate 1. Yhdistelmämalli 1 2. SELI- (Naisten) neuvola 2 3. Erikoissairaanhoito, poliklinikka äidit jaetaan ryhmiin riskin neuvola erikoistunut pre- ja postnataalihoito mukaan; perus- ja lisääntymisterveyteen sairaalan poliklinikalla keskusneuvola 4. Erikoissairaanhoito, 5. Jaettu hoito 3 eriytetty 4 pre- ja postnataalihoito kaikkien naisten sairaalan neuvolassa käynneistä osa sairaalan neuvolassa Lähipalvelu osalla äideistä kyllä ei ei osa Keskeinen ammattiryhmä kätilö, lisäkoulutettu/kokenut th kätilö kätilö kätilö th, kätilö, gynekologi (Tuki) lääkäri osa: gynekologi, osa: yleislääkäri, gynekologi gynekologi gynekologi gynekologi yleislääkäri Konsultaatio äitiyspoliklinikka äitiyspoliklinikka - äitiyspoliklinikka - Yhteys synnytyksiin ei ei jatkuvuus jatkuvuus jatkuvuus Postnataaliaika vaihtelee sama paikka sama paikka sama paikka perusterveydenhuolto Kätilö/th työpaikka yksi yksi/kiertävä yksi yksi yksi/kiertävä Lääkäri työpaikka yksi kiertävä (pääsääntö) yksi yksi yksi Järjestelmän? pienet suuret pienet suuret kustannukset Perheen kustannukset vaihtelee pienet suuret suuret suuret Hallinnollinen asema perusterveydenhuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito erikoissairaanhoito? Paikan valinnanvapaus ei isoilla paikkakunnilla ei ei ei Minimiväestöpohja perusneuvola: , keskusneuvola: Erityistä luo kolmannen portaan keskusneuvolat Vahvuudet asiantuntemus, tarpeenmukaisuus 2000/ei alarajaa asiantuntemus, yhteys muihin seksuaali- ja lisääntymisasioihin määräytyy synnytysten järjestelyn mukaan asiantuntemus, yhteys synnytykseen määräytyy synnytysten järjestelyn mukaan kätilöt itsenäisiä hallinnollisesti asiantuntemus, yhteys synnytykseen /ei alarajaa asiantuntemus, yhteys synnytykseen
19 Heikkoudet leimautuminen, riskiä vaikea ennustaa, resurssien jako nykyinen ammattiryhmä thpainotteinen kallis, medikalisaation vaara pitkät matkat hajaasutusalueilla monta ammattilaista 1 Yhdistelmämalli = Maan eri osissa väestötiheydestä ja liikenneyhteyksistä riippuen erilaiset mallit. Raskaana olevat jaetaan (ensimmäisellä lääkärikäynnillä ja tarpeen mukaan lisäjakoa myöhemmillä käynneillä) kahteen ryhmään: oletettu normaaliraskaus, oletettu riskiraskaus. Riskiraskauksia varten luodaan keskusneuvolat, jotka voivat olla synnytyssairaalan yhteydessä tai erikseen, paikallisesta tilanteesta johtuen. 2 Ammattilaisilla laajemmat toimenkuvat kuin raskaudet: kaikki lisääntymisterveyteen kuluvat perusterveydenhuoltoon soveltuvat tehtävät, myös miesten. Vahvuudet: lähellä äitiä/ perhettä, asiantunteva henkilöstö, äitiä voimaannuttava, edullinen, mahdollistaa paremmin lasten hankinnan kokonaisuuden, ammattilaisille mielekäs toimenkuva ja riittävästi asiakkaita myös pienillä paikkakunnilla. 3 Jaettu hoito = kaikilla naisilla osa käynneistä suunnitellusti synnytyssairaalan yhteydessä olevassa neuvolassa, osa perus olevassa neuvolassa (tavallisimmin yhdistettynä lastenneuvolaan). Yhteenvetotaulukko, jatkoa 6. Englannin malli 4 7. Vanha äitiysneuvola 8. Integroitu lasten neuvolaan Periaate yksi tiimi hoitaa raskauden ja raskauden aikainen hoito äitiysneuvola yhdistetty synnytykset itsenäinen lastenneuvolaan 9. Nykyinen Yhdistelmämallit 5 vaihtelee terveys-aseman ja keskuksen mukaan toimintakokonaisuus Lähipalvelu kyllä kaupungit / ei haja-asutus kyllä kyllä kyllä vaihtelee Keskeinen ammattiryhmä kätilötiimi kätilö terveydenhoitaja terveydenhoitaja, kätilö vaihtelee (Tuki) lääkäri gynekologi, yleislääkäri gynekologi, yleislääkäri yleislääkäri yleislääkäri vaihtelee Konsultaatio äitiyspoliklinikka äitiyspoliklinikka äitiyspoliklinikka äitiyspoliklinikka vaihtelee Yhteys synnytyksiin jatkuvuus ei ei ei vaihtelee Postnataali-aika sama paikka sama paikka sama paikka sama paikka vaihtelee Kätilö/ th työpaikka yksi (+sairaala) yksi/ kierto (haja-asutus) yksi yksi vaihtelee Lääkäri työpaikka kiertävä (pääsääntö) kiertävä (pääsääntö) yksi yksi vaihtelee Järjestelmän? kohtuulliset pienet pienet vaihtelee kustannukset Perheen kustannukset? pienet pienet pienet vaihtelee Hallinnollinen asema erikoissairaanhoito perusterveyden-huolto perusterveydenhuolto perusterveydenhuolto Paikan valinnanvapaus ei käytännössä isoilla paikkakunnilla isoilla paikkakunnilla isoilla paikkakunnilla vaihtelee Minimiväestöpohja Erityistä Vahvuudet asiantuntemus, yhteys synnytykseen asiantuntemus, lähellä, edullinen Heikkoudet työaikajärjestelyt ongelmallisia ammattilaisten matkustettava haja-asutusalueilla alueilla eri malleja, väestötiheyden ja olosuhteiden mukaan alisteinen lastenneuvolaosaamiselle vaihtelua neuvolan mukaan mallien valinta oleellista yhteys lastenneuvolaan yhteys lastenneuvolaan mahdollistaa taloudellisen toteutuksen paikallisuus huomioiden asiantuntemus epäselvä asiantuntemus epäselvä vaihtelua alueen mukaan
20 4 Englannin malli: Synnytyssairaaloihin perustetaan omat kätilöjohtoiset yksiköt, jotka huolehtivat normaaliraskauksista. Riskiraskauden siirretään/ niissä konsultoidaan sairaalan äitiyspoliklinikkaa (erikoislääkärijohtoisia). Taajamissa yksikkö on sairaalassa/ sen välittömässä läheisyydessä. Työntekijät ovat sairaalan työntekijöitä. 5 Yhdistelmämallit = Maan eri osissa väestötiheydestä ja liikenneyhteyksistä riippuen erilaiset mallit. Asiantuntemus= asiantuntemus raskauksiin ja synnytyksiin Lähipalvelu: Äiti saavuttaa helposti; matka-aika kohtuullinen SELI= seksuaali- ja lisääntymisterveys th= terveydenhoitaja
Äitiysneuvolat muuttuvassa terveydenhuollossa Ehdotuksia rakenteiden uudistamiseksi 2015
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2014: 52 347 351 Puheenvuoro Äitiysneuvolat muuttuvassa terveydenhuollossa Ehdotuksia rakenteiden uudistamiseksi 2015 Toimiva äitiyshuolto on perusta uuden elämän
LisätiedotHyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK
Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä
LisätiedotÄitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla
Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä
LisätiedotMissä ja miten päivystetään vuonna 2018
Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotLataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä. Lataa
Lataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä Lataa Kirjailija: Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä ISBN: 9789522459718 Sivumäärä: 354 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.20
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 150
14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotItäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja
Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotSotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa
Sotemaku johtoryhmä 24..2017 VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa www.ep2019.fi http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito 75-v täyttäneiden osuus v. 2015 ja v. 2030 Yhteiskunnan on mukauduttava
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen
Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku
LisätiedotOnko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot
Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus
LisätiedotJäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017
Jäsenkysely Sote uudistuksesta 2017 Työskentelen (N=1836) 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Julkisella sektorilla n=1562, 85% Yksityisellä sektorilla n=215, 12% Kolmannella sektorilla n=28, 1
LisätiedotSOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät
SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotTerveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Sote Päijät-Hämeessä Jouko Isolauri Muutosjohtaja Taustaa Vuosina 2005-2008 yritys koko maakunnan terveydenhuollon siirtämisestä maakunnan kuntayhtymään Sosiaalitoimi mukaan myöhemmin STM:n kansallisen
LisätiedotLAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI ASIAKKAAN VALINNANVA- PAUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA
Sosiaali- ja terveysministeriö 27.3.2017 Valtiovarainministeriö PL 33 LAUSUNTO 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@stm.fi kirjaamo@vm.fi Asia: STM 068:00/2015 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotPeruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotTerveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä
Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen
LisätiedotSote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3
LisätiedotTHL:n sote-arviointi
THL:n sote-arviointi Taustaa Sote-uudistus keskittää palvelujärjestelmän governanssia Valtionohjaukset tehostuminen (STM) Yksikanavainen rahoitus (?), valtion rahoitus Myös kuntaperusteista sote-järjestämistä
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,
LisätiedotSeksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin
Seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Eija Raussi-Lehto Lehtori, Metropolia AMK (eija.raussi-lehto@metropolia.fi) Vieraileva tutkija,
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Soinin kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Stefan Sundberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotTE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi
TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotPäivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto
Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotIsyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä
Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maskun kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuula Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotMaakuntien tietoon pohjautuva arviointi
Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi I&O Seminaari: Parasta elämää kotona II ja näin se tehdään! Pekka Rissanen, THL Taustaa Sote-uudistus keskittää palvelujärjestelmän governanssia Valtionohjaukset
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotPäijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Toimitusjohtaja Eetu Salunen 30.3.2017 Jäsenkunnat ja väestö Väestörakenne 31.12.2016 Väestö 0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85 - KOKO MAA 5 503 297 7,5 % 8,8 % 62,9 % 11,8
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotSairaanhoitopiirien yhteistyö
Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille
LisätiedotAlueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen
Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen Sote-rakenneuudistus tarvitaan Epäedullinen väestöllinen huoltosuhde Hoidon ja hoivan tarpeiden kasvu lähivuosina Työvoiman
LisätiedotYhteisvoimin pakkoa vähentämään
Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja Helsinki 6.11.2014 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Pohjoismaiden ministerineuvoston suositukset 2011 Työryhmän loppuraportti asetti
LisätiedotSairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)
Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen
LisätiedotM058, M059, M060, M068, M069
Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3
LisätiedotOT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA
OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA Martta Forsell, erikoissuunnittelija Tarja Heino, tutkimusprofessori 12.6.2018 Tarja Heino, Martta Forsell 1 LUPAUS: Alkusyksyllä tilastoraportti, jossa lasten ja nuorten
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotSynnytysten turvallisuus
1 Suomen Kätilöliitto ry 8.10.2015 Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki LAUSUNTO Asia: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StV) lausuntopyyntö koskien käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta KAA 1/2015
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotPäivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys
LisätiedotTYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )
TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR 2017-2020) Helsingin yliopisto, Laurea ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Työterveyslaitos
LisätiedotKeski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.
Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotAlueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?
Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotTerveydenhuoltolain muutokset
Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotRAJAPINNOISTA YHDYSPINTOIHIN teemaseminaari Kouluterveydenhuolto
RAJAPINNOISTA YHDYSPINTOIHIN teemaseminaari 23.4.2018 Kouluterveydenhuolto Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen el, lastenpsykiatrian evl, Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri,
LisätiedotTyöterveyshuollon rooli ja tulevaisuus
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon
LisätiedotUusi kunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus Markku Lehto
Uusi kunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus 26.05.10 Markku Lehto Mikä kokonaisuus Terveyteen, toimintakykyyn sekä elämän hallintaan ja arjessa selviytymiseen vaikuttavat monet tekijät: o elämäntapa
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotMiten muotoutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Satasotessa miten sairaalapalvelut järjestyvät maakunnan kunnissa
Miten muotoutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Satasotessa miten sairaalapalvelut järjestyvät maakunnan kunnissa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Satakunnan keskussairaala -
LisätiedotLausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä
23.5.2017 1 (5) kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 5.5.2017 / Hankenro STM037:00/2017 Lausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä Sosiaali- ja
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotRaskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen
Raskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen Reija Klemetti, Anna Heino, Kaisa Mölläri, Anja Mursu, Riitta Konttinen Workshop, THL 29.8.2017 29.8.2017 1 Mihin perustuvat ja mistä lähdettiin? 29.8.2017
LisätiedotTyövoimapoliittisia laskelmia. Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi Piitu Parmanne, tutkija Suomen Lääkäriliitto
Työvoimapoliittisia laskelmia Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Piitu Parmanne, tutkija Suomen Lääkäriliitto Työvoimaennustemalli Koulutus Suomessa Aloituspaikat, OPM:n tilastot, valmistumisaste
LisätiedotValinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä
Valinnanvapaudesta 19.10.2017 SOTEMAKU ohjausryhmä 27.10.2017 Valinnanvapausehdotuksesta 1 Sosiaali- ja terveyskeskuksen repertuaari / suoran valinnan palvelut ( 18) Terveysneuvonta, hoitajan ja lääkärin
LisätiedotSote-uudistus - yksi oppinut näkemys siitä missä mennään KARI VARKILA, LKT, MBA, EL JOHTAVA ASIANTUNTIJA FENNIA JA METENO OY
Sote-uudistus - yksi oppinut näkemys siitä missä mennään KARI VARKILA, LKT, MBA, EL JOHTAVA ASIANTUNTIJA FENNIA JA METENO OY Odotettavissa seuraavan 20 min kuluessa Sote-markkina ja palveluiden tuottajat
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotTerveyttä Lapista Kari Haavisto
Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPäihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)
Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 2017 Yksityissektori
Työmarkkinatutkimus 2017 Yksityissektori Työmarkkinatutkimus 2017 Tutkimus toteutettiin internetkyselynä joulukuussa 2017. Vastaajat kutsuttiin tutkimukseen mukaan sähköpostitse ja/tai tekstiviestillä.
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotSTM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot
Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot -Laskelma kuvaa maakuntien rahoituksen tasoa ja muutosta suhteessa lähtötasoon vuoden 2017 tasossa arvioituna. Lähtötasona käytetään kuntien yhteenlaskettuja
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN
KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN Anne Lounamaa, FT, Johtava asiantuntija, Yksikön päällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö THL 8.5.2019 Anne Lounamaa 1 SOSIAALISESTI KESTÄVÄ Ihmisarvon kunnioitus
LisätiedotPäätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia
Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia - Kristian Wahlbeck THL Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Länsi-Suomen mielenterveyskysely seuraa tutkimuksen keinoin mielenterveyden
LisätiedotKansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille
Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Kirsi Otronen 8.3.2018 7.3.2018 Kirsi Otronen 1 Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Painettuna THL:n
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotSote ja yleislääkärit
Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla
Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 2018 Julkaisuvapaa klo 10.30
Terveyskeskusten lääkäritilanne 2018 Julkaisuvapaa 10.1.2019 klo 10.30 Lisätietoja: www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima/ 1 Terveyskeskusten lääkäritilanne 2018 Kyselytutkimus terveyskeskusten
LisätiedotOhje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1
1 Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1 Ohjeissa on lyhyesti keskeisiä asioita Avohilmo -aineistosta koostetuista neuvola-asetuksen seurannan tiivisteraporttien
LisätiedotSote-uudistus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Leena Setälä Johtaja VSSHP
Sote-uudistus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näkökulmasta Leena Setälä Johtaja VSSHP VSSHP 1991-2018: Erikoissairaanhoidon järjestäjä ja tuottaja Liikelaitoksen palvelutuotanto Päivystys ja ensihoito
LisätiedotMiksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?
Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 VASTAANOTTOKOHTAISET TULOKSET
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 VASTAANOTTOKOHTAISET TULOKSET TUTKIMUKSEN AINEISTO Hammaslääkäriliitto toteutti tutkimuksen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n ja KT Kuntatyönantajien
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
Lisätiedot