Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 96. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 96 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:55-19:40 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen, poistui esteellisenä 70, klo 17:57 18:10 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Rainer Lahti, paikalla 70, klo 17:57 18:10, poistui 70 käsittelyn jälkeen. Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Essi Leino Tarja Pennanen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelujohtaja asemakaavapäällikkö suunnittelupäällikkö suunnittelupäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 96 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jukka Lahti Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 96 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 66 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 67 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Finnoon keskus, asemakaava- ja asemakaavan 6 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 31. kaupunginosa Kaitaa, pöydälle Yläkartanonristi, asemakaavamuutosehdotuksen 28 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), 33. kaupunginosa Soukka, osa korttelia 33067, pöydälle Maarinsolmu, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan 36 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 10. kaupunginosa Otaniemi, 12. kaupunginosa Tapiola, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola, pöydälle Latokaskenniitty, asemakaavaehdotuksen ja 63 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 46. kaupunginosa, Latokaski ja 30. kaupunginosa, Nöykkiö 72 8 Koronakulma, asemakaavan muutosehdotuksen 74 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 22. kaupunginosa Olari Åminne, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 45. kaupunginosa Kurttila 74 Katsaus Espoon pohjois- ja keskiosien 87 yleiskaavaluonnoksen selvityksiin, alue Kaupunkisuunnittelulautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen 92

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että 70 käsitellään ensin ja sen jälkeen palataan esityslistan käsittelyjärjestykseen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen yksimielisesti puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen. Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jukka Lahti.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Finnoon keskus, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 31. kaupunginosa Kaitaa, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Mervi Hokkanen, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo I:n valmisteluaineistosta, alue , ja Suomenojan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Finnoon keskus - Finno centrum asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6762, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava uusi päätöskohta: Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että kaavan jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota seuraaviin toimenpidekohtiin ja toteaa, että niiden saavuttamiseksi luodaan kaikkea toimintaa koskeva systemaattinen ohjaus- ja seurantajärjestelmä asemakaavoituksesta toteutukseen: 1. Vahva brändi syntyy suunnitelmallisen jo kertynyttä materiaalia johdonmukaisesti hyödyntävän prosessin tuloksena. Kaupunkikuvallista identiteettiä tarkennetaan siten, että ihmiset kokevat alueen omakseen. Otetaan huomioon erityisesti korkean rakentamisen ja katutason

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 96 mielenkiintoinen ja sosiaalista kanssa käymistä edistävä kokonaisuus sekä alueen erityispiirteet, kuten merellisyys ja luonto. 2. Edistetään toiminnallista monipuolisuutta eri vuodenaikoina ja se varmistetaan myös sosiaalisesta näkökulmasta. 3. Ympäristörakentamisen keinoin edistetään elävän kaupunkikeskuksen muodostamista siten, että toiminnalliset aktiviteetit, jalankulku ja pyöräily sekä turvallisuus korostuvat. 4. Tutkitaan keinoja lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, alueen soveltuvuutta sähkö- ja hybridiautoilun ja autonvuokrausjärjestelmien pilottikohteeksi sekä pysäköintinormin suuruutta alueen houkuttelevuuden ja ilmaston muutoksen torjunnan näkökulmasta. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan linjattavaksi alueella käytettävä pysäköintipaikkojen sijoittaminen ja määrä. Liikenteen sujuvuutta parannetaan kehittämällä eri ratkaisuja mm. kiertoliittymien avulla. Korostetaan kevyen liikenteen toteutusta omaan tasoonsa erotettuna. 5. Laaditaan eri toimijat yhteistyöhön ohjaava hiilineutraalisuutta edistävä energiasuunnitelma ja toteutusohjelma, jolla ohjataan rakennusten energiaratkaisuja ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä sekä edistetään kestävää kehitystä. 6. Valmistellaan toimenpidesuunnitelma, jolla Finnoon suojeltavan lintukosteikon ja muun luontokokonaisuuden tavoitteet saavutetaan sekä niiden tilaa seurataan kaava-alueen toteutus- ja käyttövaiheissa. 7. Tehdään suunnitelma alueen vaiheittaisesta toteuttamisesta korostaen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja alueen brändin houkuttelevuutta rakentamisen alusta alkaen. 8. Tuotetaan näiden linjausten mukainen systemaattinen ohjaus- ja seurantajärjestelmä lautakunnan hyväksyttäväksi asemakaavan seuraavassa käsittelyvaiheessa. Jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että: Asia palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että: Lintukosteikon länsilaidan kupeeseen suunniteltu rakentaminen muutetaan asuinrakentamisesta esimerkiksi toimistorakentamiseksi tulevien asukkaiden ja äänekkään lokkikolonian välisten yhteenottojen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että kosteikon linnustoarvot pystytään säilyttämään. Kosteikon suojavyöhyke jää erityisesti korttelin kohdalla liian kapeaksi, joten suojavyöhykettä on levennettävä. Rakentamisen korkeutta on madallettava 3-kerroksiseksi korttelissa Lisäksi kaavan toteuttaminen vaiheistetaan niin, että korttelit ja rakentuvat

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 96 vasta viimeisessä vaiheessa. Kaavan autopaikkanormia tarkistetaan kevyemmäksi Swecon konsulttityön ehdotuksen mukaisesti, jotta voidaan varmistua, että Finnoon keskustasta todella tulee lautakunnan linjauksen mukaisesti ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialue. Tästä tuodaan lautakunnalle selvitys vaihtoehtoineen ennen seuraavaa käsittelyvaihetta. Kaavaa tarkistetaan myös rakennusten energiasuunnittelun osalta Swecon ehdotuksia noudattaen. Lisäksi kaavaan lisätään maininta siitä, että lautakunta kehottaa aloittamaan selvityksen Finnoon ja Espoon keskuksen yhdistävän pikaraitiotien kustannuksista ja toteuttamisesta. Valmistelun aikana täydennetään kaavamääräyksiä niin, että lautakunta voi varmistua luontoselvityksessä esitettyjen lieventämistoimenpiteiden toteutumisesta täysimääräisinä. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Risto Nevanlinnan palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli yhteensä viisi (5) jäsentä. Sitä vastustivat (EI) jäsen Suvi Karhu, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä viittä (8/5) vastaan hylänneen palautusehdotuksen ja käsittelyn jatkuvan. Jäsen Paula Pöntynen ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana, että: Päätökseen lisätään maininta siitä, että kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa aloittamaan selvityksen Finnoon ja Espoon keskuksen yhdistävän pikaraitiotien kustannuksista ja toteuttamisesta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska jäsen Pöntysen lisäysehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 96 Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Paula Pöntysen lisäysehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Pöntysen ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ja jäsen Seppo Salo eli yhteensä neljä (4) jäsentä. Sitä vastustivat (EI) jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä yhdeksän (9) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä äänellä neljää (9/4) vastaan hylänneen jäsen Paula Pöntysen lisäysehdotuksen. Jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että Finnoon keskuksen asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksesta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Seppo Salo. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä sekä jäsen Pöntysen ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös 1 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo I:n valmisteluaineistosta, alue , ja Suomenojan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 edellyttää, että kaavan jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota seuraaviin toimenpidekohtiin ja toteaa, että niiden saavuttamiseksi luodaan kaikkea toimintaa koskeva systemaattinen ohjaus- ja seurantajärjestelmä asemakaavoituksesta toteutukseen: 1) Vahva brändi syntyy suunnitelmallisen jo kertynyttä materiaalia johdonmukaisesti hyödyntävän prosessin tuloksena. Kaupunkikuvallista identiteettiä tarkennetaan siten, että ihmiset kokevat alueen omakseen. Otetaan huomioon erityisesti korkean rakentamisen ja katutason mielenkiintoinen ja sosiaalista kanssa käymistä edistävä kokonaisuus sekä alueen erityispiirteet, kuten merellisyys ja luonto.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 96 2) Edistetään toiminnallista monipuolisuutta eri vuodenaikoina ja se varmistetaan myös sosiaalisesta näkökulmasta. 3) Ympäristörakentamisen keinoin edistetään elävän kaupunkikeskuksen muodostamista siten, että toiminnalliset aktiviteetit, jalankulku ja pyöräily sekä turvallisuus korostuvat. 4) Tutkitaan keinoja lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, alueen soveltuvuutta sähkö- ja hybridiautoilun ja autonvuokrausjärjestelmien pilottikohteeksi sekä pysäköintinormin suuruutta alueen houkuttelevuuden ja ilmaston muutoksen torjunnan näkökulmasta. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan linjattavaksi alueella käytettävä pysäköintipaikkojen sijoittaminen ja määrä. Liikenteen sujuvuutta parannetaan kehittämällä eri ratkaisuja mm. kiertoliittymien avulla. Korostetaan kevyen liikenteen toteutusta omaan tasoonsa erotettuna. 5) Laaditaan eri toimijat yhteistyöhön ohjaava hiilineutraalisuutta edistävä energiasuunnitelma ja toteutusohjelma, jolla ohjataan rakennusten energiaratkaisuja ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä sekä edistetään kestävää kehitystä. 6) Valmistellaan toimenpidesuunnitelma, jolla Finnoon suojeltavan lintukosteikon ja muun luontokokonaisuuden tavoitteet saavutetaan sekä niiden tilaa seurataan kaava-alueen toteutus- ja käyttövaiheissa. 7) Tehdään suunnitelma alueen vaiheittaisesta toteuttamisesta korostaen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja alueen brändin houkuttelevuutta rakentamisen alusta alkaen. 8) Tuotetaan näiden linjausten mukainen systemaattinen ohjaus- ja seurantajärjestelmä kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi asemakaavan seuraavassa käsittelyvaiheessa. 3 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Finnoon keskus - Finno centrum asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6762, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , 4 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 5 järjestää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi jäsen Seppo Salon. Liite 1 Finnoon keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Finnoon keskus, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 96 Oheismateriaali Selostus - Finnoon keskus, tapahtumaluettelo - Finnoon keskus, kaavamääräykset 1 - Finnoon keskus, kaavamääräykset 2 - Finnoon keskus, kaavakartta - Finnoon keskus, ajantasa-asemakaava - Finnoon keskus, havainnekuva - Finnoon keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen keskeisin yleistavoite on toteuttaa alueella yhdyskuntarakennetta tiivistävä Finnoon keskus, jonka kaupunkirakenteellisena ja -kuvallisena tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka muodostuvassa identiteetissään hyödyntää merellisyyttä. Tavoitteita tukee alueelle toteutettava metroasema. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan palauttaa ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaavaehdotuksen toteutettavuudesta ja vaikuttavuudesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin saadaan asiantuntija-arviot sekä samalla ehdotus jatkotoimista lautakunnalle päätettäväksi. Päätöksen pohjalta laadittiin lisäselvitykset ja -arviot kestävän kehityksen edistämisestä, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä sekä alueen toteutettavuudesta ja houkuttelevuudesta. Selvitykset osoittavat, että asemakaavaehdotuksen ratkaisu vastaa kaavalle asetettuja tavoitteita, mutta myös jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita nousi esille. Näitä jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita ovat erityisesti kaupunkikuva ja korkean rakentamisen mittakaava sosiaalisesta ja identiteetillisestä näkökulmasta sekä rakennusten energiasuunnittelu ja yksityisautoilu. Alueelle suunnitellaan uusi Finnoon keskus metro-, asuin-, liike-, työpaikka- ja palvelukortteleineen sekä virkistysalueineen. Kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka muodostuvassa identiteetissään hyödyntää merellisyyttä. Metroaseman ympäristöön sijoittuva liikekeskus tarjoaa Finnoon alueen kaupalliset palvelut. Linnustoltaan tärkeän Finnoviken-kosteikon säilyminen turvataan. Finnoonlaakso suunnitellaan virkistysalueeksi ulkoreitteineen. Voimalaitoksen aluetta täydennysrakennetaan lisääntyvän biopolttoaineiden käytön mahdollistamiseksi. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2, jolloin kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti suunnitteluvarauksesta Rakennusyhtiö Hartelalle , ja ohjeisti päätöksessään jatkosuunnittelussa noudatettavan kaupunkisuunnittelulautakunnan asettamia lähtökohtia ja tavoitteita sekä edelleen kehittämään niitä sekä muun muassa alueen tehokkuutta, luontokeskuksen konseptointia ja uusiutuvan energian hyödyntämistä.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 96 Suunnitteluvarausta on asemakaavoituksen aikana jatkettu ja viimeisin suunnitteluvaraus on voimassa asti. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Finnoon keskus - Finno centrum, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6762, käsittää korttelit 31001, 31014, 31018, ja osa korttelista sekä kaupunginosassa Kaitaa, alue Aloite ja vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 alkaen nimikkeellä Finnoon projektialue. Lisäksi aloite asemakaavan muuttamiseksi on tullut Fortum Power and Heat Oy:ltä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskeisesti osana tiivistyvää Etelä-Espoon nauhakaupunkirakennetta, Matinkylän ja Kaitaan välissä. Nauhakaupungin maankäyttö vaihtelee aluekeskusten tiiviistä rakentamisesta rantojen pientaloalueisiin sekä näiden välisiin virkistys- ja rakentamattomiin alueisiin. Kaava-alueen pohjoispuolella on Länsiväylä ja seudullisesti merkittävä Suomenojan kaupanalue. Lisäksi Suomenojan alueella on työpaikkoja. Kaava-alueella on yhdyskuntateknisiä toimintoja; jätevedenpuhdistamo ja voimalaitos. Jätevedenpuhdistamo on poistumassa vuoteen 2022 mennessä. Merkittävä osa kaava-aluetta on puhdistamon laskeutusallas,

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 96 joka ympäristöineen on määritelty vuonna 2009 kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA). Suomenoja-nimellä tunnetun IBA-kohteen rajaus kattaa altaan ja Finnovikenin lisäksi Finnobäckenin suun ja osan jokivarren itäpuolisesta palstaviljelmästä. Kaava-alueen eteläosasta, Djupsundsbäckenin purolaaksosta on keväällä 2013 Finnoon keskustan alueella rajattu kaksi ydinaluetta ja kolmas Finnoon altaan itäpuolelta. Djupsundsbäckenin varren ydinalue on merkittävä koko Länsiväylän eteläpuolisten elinympäristöjen säilymisen kannalta, koska ydinalueen kautta kulkee tällä hetkellä ainoa varmasti tunnistettu itä-länsisuuntainen yhteys kohti Hannusmetsän Länsiväylän ylittävää reittiä. Kaava-alueella on myös Finnoonlaakson virkistysalue, joka on yhteys merenrannalta keskuspuistoon. Kaava-alue ulottuu merenrantaan. Alueen suurin maanomistaja on Espoon kaupunki. Voimalaitoksen alueen omistaa Fortum Power and Heat Oy. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty tiivistyväksi taajamatoimintojen alueeksi. Alueen läpi on osoitettu raideliikenteen varaus. Energiahuollon alue on maakuntakaavassa ja jätevedenpuhdistamo on poistettu alueelta ja sijoitettu Blominmäkeen. Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on selvitysaluetta ja virkistysaluetta. Vireillä olevat: Finnoo osayleiskaava Suunnittelualueella on vireillä Finnoon osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, linnuston suojelualueeksi, virkistysalueiksi ja energiahuollon alueeksi. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on vireillä olevan Finnoon osayleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa yhdeksän asemakaavaa, joissa alue on määritetty Teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueiksi, kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialueiksi sekä katu- ja lähivirkistysalueiksi. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 96 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Finnoo I asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Valmisteluaineisto oli nähtävillä Mielipiteitä saatiin 12 kappaletta. Lausuntoja saatiin 3 ja kannanottoja 5 kappaletta. Mielipiteet ja lausunnot koskevat laajempaa aluetta kuin tässä asemakaavassa on mukana. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota seuraaviin asioihin: - liikenteeseen, erityisesti pyöräilyn helppouteen ja turvallisuuteen, pyöräilyreittien laadukkuuteen ja yhteyksiin sekä riittävään polkupyöräpysäköintimäärään, joukkoliikenteeseen sekä autopysäköinnin ratkaisuihin - linnusto- ja luontoarvojen huomioiminen, lintualueen suojelu, riittävät suojavyöhykkeet sekä hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen - ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristötavoitteiden toteutumiseen - kaupunkimaisen ympäristön muodostumiseen ja rakentamisen mittakaavaan. Lausunnoissa ja kannanotoissa kiinnitettiin huomioita: - kunnallistekniikan huomioimiseen asemakaavoituksessa - lintualtaan suojelusta ja liito-oravien huomioimisesta - tonttijaon huomioimiseen. Palaute on otettu huomioon kaavan valmistelussa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Suomenoja -asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin 0 kappaletta. Lausuntoja saatiin 2 kappaletta. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota: - tontin eteläosassa kulkevan johtokujan leventäminen niiltä osin, kun tilaa on - maakaasuasetus tulee huomioida asemakaavoitustyössä. Palaute on otettu huomioon kaavan valmistelussa. Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupunkisuunnittelulautakunta asetti asemakaavalle lähtökohdat ja tavoitteet, jotka ovat ohjanneet asemakaavoitusta.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 96 Asemakaava-alue muodostuu kolmesta osa-alueesta: metrosisäänkäyntien ympärille muodostuvasta liikekeskus-, asuin- ja toimitilakortteleista, Finnovikenin ja Finnoonlaakson suojelu- ja virkistysalueista sekä voimalaitoksen alueesta, jossa toiminnan kehittämisen tukemiseksi lisätään rakennusoikeutta. Toiminnot ja rakentaminen Kantavia teemoja suunnittelussa ovat urbaanius, vihreys ja merellisyys. Finnoon keskuksen alue on perusrakenteeltaan reunoilta kohti keskustaa nouseva rakennettu siluetti. Kaupunkirakenne avautuu viuhkamaisesti luontoon ja kurottaa keskellä kohti korkeuksia mahdollistaen asunnoista pitkälle avautuvat näkymät. Finnoon keskusaukiolta viheralueita kohti mentäessä ympäristö muuttuu asteittain vehreämmäksi. Alueen reunan vaihettumisvyöhykkeellä huomioidaan liittyminen läheisiin luontoalueisiin. Asemakaava-alueen korkein rakentaminen sijoittuu Finnoonsillan varrelle sekä keskustatoimintojen korttelialueelle ja sen läheisyyteen. 20-kerroksisia ja sitä korkeampia rakennuksia on viisi, joista korkein on 26-kerroksinen ja sijoittuu Finnoonsillan ja Suomenlahdentien risteykseen alueen saapumisnäkymään kerroksisia rakennuksia on yhdeksän ja loput rakennukset ovat tätä matalampia, pääosin 5-8 -kerroksisia. Kaava-alueella sijaitsee metroasema ja sen kaksi sisäänkäyntiä. Sisäänkäyntien yhteydessä sijaitsee keskustakortteli kaupallisine palveluineen ja asuinrakennuksineen. Viereisessä korttelissa sijaitsee asuinrakentamisen lisäksi toimitilaa sekä Finnoon keskuksen alueen pysäköintilaitos. Näitä keskuskortteleita reunustaa asumisen korttelit. Lisäksi kaava-alueella on yksi päiväkotitontti sekä päiväkodille varattu rakennusala asuinkerrostalokorttelin yhteydessä. Keskeiset torit ja aukiot sijaitsevat metrosisäänkäyntien ja keskustakorttelin vieressä. Torin ympärille on osoitettu liiketilaa asuinrakennusten kivijalkaan. Asemakaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on k-m 2. Asumista tästä on k-m 2, liikerakennusten ja liiketilojen rakennusoikeutta on k-m 2 ja toimistorakennusten rakennusoikeutta on k-m 2. Lisäksi päiväkodeille on osoitettu k-m 2. Energiahuollon kerrosala on k-m 2, josta uutta kerrosalaa on k-m 2. Keskustan korttelien tehokkuudet vaihtelevat 1,6 4,0. Liikenne Liikenteellisesti asemakaava-alue tukeutuu Länsimetron jatkeeseen ja Finnoon metroasemaan. Suunnittelualueelta sekä sen ympäristöstä osoitetaan sujuvat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet metroaseman kahdelle sisäänkäynnille, joiden läheisyyteen osoitetaan myös liityntäpyöräpysäköintiä. Kaava-alueelle osoitetaan pyöräilyn laatureitti sekä muita ajoneuvoliikenteen kanssa eri tasossa kulkevia kevyen liikenteen reittejä. Alueen katuverkko täydentyy huomioiden lisääntyvän maankäytön, joukkoliikenteen sekä erikoiskuljetusten tarpeet. Metroaseman lähiympäristössä pysäköintiä määrätään toteutettavaksi vähemmän kuin muilla alueilla ja sitä tehostetaan vuoroittaiskäytön keinoin

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 96 keskitetyissä pysäköintilaitoksissa. Pysäköinti toteutetaan rakenteellisena pihakannenalaisena laitoksena kortteleissa ja kahdessa keskitetyssä pysäköintilaitoksessa. Yleistä pysäköintiä on mahdollista sijoittaa kadun varsille, pysäköintialueille ja pysäköintilaitokseen. Luonto Finnovikenin linnustoltaan arvokas alue suojellaan ja sitä ympäröivät lähivirkistysalueet osoitetaan sen suojavyöhykkeiksi. Alueille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Rakentamista ohjataan niin, että vaikutukset linnustoon ovat todennäköisesti vähäiset eikä niillä ole merkittävää haitallista merkitystä alueella pesivien lintulajien populaatioon. Liito-oravien ydinalueet on säilytetty s-1 merkinnällä. Ydinalueiden ulkopuolella säilyy ruokailupuustoa sekä asemakaavan viheralueilla että asemakaavan ulkopuolella osayleiskaavassa säilytettäväksi esitetyillä viheralueilla. Tärkeät latvusyhteydet on osoitettu viheralueille. Finnoon pohjoisemmasta ydinalueesta on saatu poikkeamislupa liito-oravan suojelusta. Finnoonlaakso asemakaavan pohjoisosassa on säilytetty virkistysalueena, jonka toimintojen monipuolistamiselle on luotu mahdollisuudet. Finnobäckenin puron ympäristön puusto on ekologisuuden kannalta tärkeä säilyttää ja kehittää puustoisena vyöhykkeenä. Voimalaitos Fortum Power and Heat Oy on siirtymässä tuotannossaan biopolttoaineisiin ympäristöluvan mukaisesti. Tämän toteuttaminen vaatii uusia rakennuksia ja laitteita, kuten kattilan biomuutos, biomassan vastaanottorakennuksen, varastoja, kevyen polttoöljyn säiliön ja kaukojäähdytyslaitoksen. Osa voimalaitoksen tontista on osoitettu linnuston suojelualueeksi sekä suojeluarvoja sisältäväksi suojaviheralueeksi. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys ja energiatehokkuus ja tehdyt muut selvitykset Kaava-alueella on laadittu linnustovaikutusten arviointi ja Finnoon korkean rakentamisen maisemavaikutusten arviointi. Voimalaitoksen vaikutusten arviointia on tehty laajasti osayleiskaavan yhteydessä ja niitä on täydennetty biopolttoaineiden vaikutusten arvioinnilla, jota on käsitelty asemakaavan yhteydessä laaditussa riskiarviossa. Asemakaavaselostuksessa on vaikutusten arviointi ja sen yhteydessä on koostettu yhteen erillisistä vaikutusselvityksistä keskeisimmät näkökulmat.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 96 Asemakaavaratkaisulla ja rakentamisen ohjeistuksella on pyritty minimoimaan vaikutusten arvioinneissa esiin nousseet vaikutukset ihmisten elinoloihin ja luontoon sekä yhteen sovittamaan luontoarvot ja rakentaminen. Edellytyksiä energiatehokkuuteen on tutkittu asemakaavoituksen yhteydessä. Lisäksi paikallinen energiayhtiö tavoittelee hiilineutraalia tuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Uudelleen valmistelun aikana on laadittu vaikutusten arviointia täydentävät erillisselvitykset kaavan taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen toteutumisesta sekä alueen toteutettavuudesta ja houkuttelevuudesta. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaava-alue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Kaavan aiheuttamat kustannukset koostuvat pääasiassa kaduista, aukioista ja kunnallistekniikasta, pilaantuneiden maiden kunnostuksesta sekä julkisesta rakentamisesta. Asemakaavan muutoksen mukaisen rakentamisen kustannusten on arvioitu olevan noin 55 miljoonaa. Luvussa ovat mukana rakennusoikeudelle jyvitettynä sekä koko Finnoon aluetta ja Etelä-Espoon itä-länsisuuntaisia yhteyksiä palvelevat pääkadut että Finnoota palveleva julkinen rakentaminen. Jatkosuunnittelussa laskelmia täydennetään niin, että mukana ovat kaava-aluetta laajemmin palvelevat Finnoonlaakson virkistysalue sekä Finnoon linnustoalue. Kaupunki saa alueesta maanmyyntituloa, vuokratuloja ja vähäisessä määrin maankäyttömaksua. Asemakaavan voidaan arvioida olevan kaavataloudellisesti kannattava. Kaavatalouden lisäksi Finnoon keskuksen toteuttamisella on huomattava yhdyskuntataloudellinen vaikutus. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Keskusta- ja voimalaitosalueille on laadittu erilliset korttelisuunnitelmat. Keskeisille yleisille alueille on laadittu lähiympäristösuunnitelma. Suunnitelmia tarkennetaan ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Korttelisuunnitelmien tavoitteena on taata korkeatasoinen rakentaminen sekä määritellä rakentamisen laatutaso yhdessä kaavamääräysten kanssa. Tärkeälle lintualueelle suojavyöhykkeineen on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Perittävät maksut Fortum Power and Heat Oy on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 96 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Finnoon keskuksesta kehitetään metroaseman ja metrokeskuksen ympärille rakentuva uusi alue, joka on toiminnoiltaan ja kaupunkikuvaltaan monipuolinen, vetovoimainen ja mahdollistaa riittävän tehokkaan rakentamisen. Metrokeskuksen ympäristöstä kehitetään alueen pääkeskus, jonka yhteyteen sijoittuvat keskeiset palvelut yhdessä julkisine kaupunkitiloineen. 1.2 Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisen ja näkyvän paikan sekä korkeiden rakennusten ja merellisen sijainnin muodostaman siluetin synnyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. 1.3 Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa-alueen ilmastovaikutusten minimointiin. 1.4 Finnoo-Kaitaa-visiotyössä esitettyjen palvelu- ja liiketoiminta- sekä luontoja ekologiakeskuskonseptien toteutusta jatkokehitetään osana alueen suunnittelua. 1.5 Liikennetarvetta vähennetään toteuttamalla samalle tiiviille alueelle asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Liikenteessä pyritään vähäpäästöisyyteen ja mahdollisimman suuri osa liikennetarpeesta pyritään tyydyttämään joukkoliikenteen keinoin keskeisellä sijainnilla olevan metroaseman myötä sekä kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. 1.6 Alueen pysäköintiratkaisussa pyritään siihen, että toteutus tukee joukkoliikenteen käyttöä ja alueen kilpailukykyä. Tiiviisti rakennetulla alueella pysäköintipaikat pyritään toteuttamaan keskitettyihin laitoksiin vuoroittaispysäköintiperiaatteella tonttikohtaisen pysäköinnin toteutusvelvoitteen sijaan.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. 1.8 Linnustoalueen ja lähiluonnon ympäristö- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan ja allas riittävine suojavyöhykkeineen osoitetaan säilytettäväksi. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä ympäristön arvojen säilyttämisen vaatimukset. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösehdotuksen kohta 1.3 muutetaan kuulumaan seuraavasti: Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa-alueen ilmastovaikutusten minimointiin. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / Finnoon keskuksesta kehitetään metroaseman ja metrokeskuksen ympärille rakentuva uusi alue, joka on toiminnoiltaan ja kaupunkikuvaltaan monipuolinen, vetovoimainen ja mahdollistaa riittävän tehokkaan rakentamisen. Metrokeskuksen ympäristöstä kehitetään alueen pääkeskus, jonka yhteyteen sijoittuvat keskeiset palvelut yhdessä julkisine kaupunkitiloineen. 1.2 Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisen ja näkyvän paikan sekä korkeiden rakennusten ja merellisen sijainnin muodostaman siluetin synnyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. 1.3 Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa-alueen ilmastovaikutusten minimointiin. 1.4 Finnoo-Kaitaa-visiotyössä esitettyjen palvelu- ja liiketoiminta- sekä luontoja ekologiakeskuskonseptien toteutusta jatkokehitetään osana alueen suunnittelua. 1.5 Liikennetarvetta vähennetään toteuttamalla samalle tiiviille alueelle asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Liikenteessä pyritään vähäpäästöisyyteen ja mahdollisimman suuri osa liikennetarpeesta pyritään tyydyttämään joukkoliikenteen keinoin keskeisellä sijainnilla olevan metroaseman myötä sekä kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. 1.6 Alueen pysäköintiratkaisussa pyritään siihen, että toteutus tukee joukkoliikenteen käyttöä ja alueen kilpailukykyä. Tiiviisti rakennetulla alueella pysäköintipaikat pyritään toteuttamaan keskitettyihin laitoksiin vuoroittaispysäköintiperiaatteella tonttikohtaisen pysäköinnin toteutusvelvoitteen sijaan. 1.7 Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. 1.8 Linnustoalueen ja lähiluonnon ympäristö- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan ja allas riittävine suojavyöhykkeineen osoitetaan säilytettäväksi. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä ympäristön arvojen säilyttämisen vaatimukset.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 96 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn kuluessa esittelijä täydensi esityslistatekstiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2009:77 ja ympäristöministerin vastauksen eduskunnan puhemiehelle koskien kirjallista kysymystä Suomenojan lintualtaiden suojelu. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula esitti lisäyksenä ja muutoksena seuraavaa: - kohdan 1.5 loppuun lisäys: Tehdään selvitys metron käyttöä tehokkaasti palvelevasta sähköbussien käyttöön perustuvasta liityntäjärjestelmästä. - kohdasta 1.6 poistetaan sanan vuoroittaispysäköintiperiaatteella ja sen loppuun tehdään lisäys: Tätä varten tehdään selvitys vaihtoehtoisista tavoista järjestää pysäköinnin toiminnallinen ja taloudellinen hallinnointi. - kohta 1.8 muutetaan muotoon: Lintukosteikon ja lähiluonnon luonto- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan, allas osoitetaan suojelualueeksi ja lisäksi osoitetaan riittävä suojavyöhyke. Asutus sijoitetaan alueen eteläosassa riittävän etäälle naurulokkikoloniasta asumisviihtyvyyden turvaamiseksi. - alkuperäisen kohdan 1.8 loppu erotetaan omaksi kohdaksi 1.9. Suojavyöhykkeelle ei osoiteta mitään toimintoja kevyitä polkuja lukuun ottamatta. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä luontoarvojen säilyttämisen vaatimukset. - uusi kohta 1.10: Luontokeskuksen rakennuksen muotoa ja sijaintia tutkitaan siten, että sieltä voi seurata lintukosteikon elämää menemättä fyysisesti luontoon ja että se on korostetusti alueen imagollinen tekijä. Luontokeskuksen esisuunnittelu käynnistetään potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan kestävän kehityksen innovaatioihin ja tulevaisuuteen keskittyvä aktiviteettikeskus. Keskustelun kuluessa jäsen Paula Pöntynen teki jäsenen Teemu Lahtisen kannattaman seuraavan palautusesityksen: KSL palauttaa asian uudelleen valmisteluun odottamaan Finnoon osayleiskaavan valmistumista. Perustelut: Finnoon osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä ja siitä annettiin 15 lausuntoa ja 12 mielipidettä. Finnoon osayleiskaava ei ole ollut KSL:n käsittelyssä nähtävillä olon jälkeen. Luonnoksesta annettujen lausuntojen mukaan yleiskaavaluonnos ei täytä MRL:n yleiskaavalle määräämiä tehtäviä eikä se anna riittävää

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 96 pohjaa asemakaavoitukselle. Lausuntojen mukaan yleiskaavaluonnoksessa on merkittäviä puutteita kuten voimalaitoksen läheisyyteen liittyen suuronnettomuusriski ja alueen vallitsevien melutasojen riittävä huomioon ottaen sekä savukaasujen leviämisselvityksen puuttuminen korkeiden rakennusten osalta (Fortum Power and Heat Oy). Useissa lausunnoissa mainitaan puuttuvista selvityksistä kuten perusteelliset kulttuuriympäristöselvitykset puuttuvat (Espoon kaupunginmuseo) ja korkean rakentamisen lisäselvitykset vaikutusten arviointeineen puuttuvat (Uudenmaan ELY-keskus). Lisäksi ELY-keskus lausui sanatarkasti lainaten näin: Nyt lausunnolla oleva luonnos ei vastaa alueen suunnittelukysymyksiin, se ei riittävästi ohjaa asemakaavoitusta eikä siinä ole esitetty määräyksiä haitallisten vaikutusten torjumiseksi. Tehty laaja pohjatyö ei ole välittynyt kaavaan. Mielipiteissä nostetaan esiin myös KHO:n päätös (KHO:20009:77 Antopäivä ), joka kumosi Suomenojan venesataman kaavapäätökset, ja esitetään siihen sekä EU:n lintudirektiiviin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2 päivänä huhtikuuta 1979) perustuen, että Suomenojan altaan osalta on tehtävä vastaavat selvitykset ja arvioitava vaikutukset samalla tavalla kuin Natura verkostoon liitettyjen alueiden osalta on tarpeen. Edellä mainitut ja monet muut lausunnoissa esiin tuodut asiat huomioon ottaen asemakaavoitusta ei ole tarkoituksenmukaista viedä eteenpäin ennen keskeneräistä yleiskaavaprosessia. Julistettuaan keskustelun palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä, koska sitä oli myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat palautuksen kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka ovat palautusta vastaan, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Paula Pöntynen ja Teemu Lahtinen eli (2) kaksi jäsentä ja palautusta vastustivat (ei) puheenjohtaja Markku Markkula sekä jäsenet Timo Rauhanen, Kaisa Rastimo, Tiina Elo, Jussi Holma, Mikael Jern, Laura Kiijärvi, Kimmo Oila, Pirjo Kemppi-Virtanen ja Heikki Seppä eli kymmenen (10) jäsentä yhden (1) jäsenen ollessa poissa. Puheenjohtaja totesi lautakunnan kymmenellä äänellä kahta (10/2) vastaan, yhden ollessa poissa, hylänneen palautusehdotuksen. Keskustelun jatkuessa jäsen Paula Pöntynen esitti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi Tiina Eloa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjaama ehdotus sekä hänen ja jäsen Pöntysen ehdottamat muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja näin korjatun ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 96 Päätös 1 hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Finnoon keskuksesta kehitetään metroaseman ja metrokeskuksen ympärille rakentuva uusi alue, joka on toiminnoiltaan ja kaupunkikuvaltaan monipuolinen, vetovoimainen ja mahdollistaa riittävän tehokkaan rakentamisen. Metrokeskuksen ympäristöstä kehitetään alueen pääkeskus, jonka yhteyteen sijoittuvat keskeiset palvelut yhdessä julkisine kaupunkitiloineen. 1.2 Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisen ja näkyvän paikan sekä korkeiden rakennusten ja merellisen sijainnin muodostaman siluetin synnyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. 1.3 Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa -alueen ilmastovaikutusten minimointiin. 1.4 Finnoo-Kaitaa -visiotyössä esitettyjen palvelu- ja liiketoiminta- sekä luonto- ja ekologiakeskuskonseptien toteutusta jatkokehitetään osana alueen suunnittelua. 1.5 Liikennetarvetta vähennetään toteuttamalla samalle tiiviille alueelle asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Liikenteessä pyritään vähäpäästöisyyteen ja mahdollisimman suuri osa liikennetarpeesta pyritään tyydyttämään joukkoliikenteen keinoin keskeisellä sijainnilla olevan metroaseman myötä sekä kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Tehdään selvitys metron käyttöä tehokkaasti palvelevasta sähköbussien käyttöön perustuvasta liityntäjärjestelmästä. 1.6 Alueen pysäköintiratkaisussa pyritään siihen, että toteutus tukee joukkoliikenteen käyttöä ja alueen kilpailukykyä. Tiiviisti rakennetulla alueella pysäköintipaikat pyritään toteuttamaan keskitettyihin laitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin toteutusvelvoitteen sijaan. Tätä varten tehdään selvitys vaihtoehtoisista tavoista järjestää pysäköinnin toiminnallinen ja taloudellinen hallinnointi. 1.7 Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / Linnustoalueen ja lähiluonnon ympäristö- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan ja allas riittävine suojavyöhykkeineen osoitetaan säilytettäväksi. 1.9 Suojavyöhykkeelle ei osoiteta mitään toimintoja kevyitä polkuja lukuun ottamatta. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä ympäristön arvojen säilyttämisen vaatimukset Luontokeskuksen rakennuksen muotoa ja sijaintia tutkitaan siten, että sieltä voi seurata lintukosteikon elämää menemättä fyysisesti luontoon ja että se on korostetusti alueen imagollinen tekijä. Luontokeskuksen esisuunnittelu käynnistetään potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan kestävän kehityksen innovaatioihin ja tulevaisuuteen keskittyvä aktiviteettikeskus. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Tiina Elon. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo I:n valmisteluaineistosta, alue , ja Suomenojan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Finnoon keskus - Finno centrum asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6762, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markula ehdotti varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että asia jätetään pöydälle

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 96 seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko varapuheenjohtajan Louhelaisen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo I:n valmisteluaineistosta, alue , ja Suomenojan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Finnoon keskus - Finno centrum asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6762, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden ja jäsen Ahlmanin kannattamana lautakunnan toteavan, että Finnoon asemakaavoitukselle on asetettu korkeat laatutavoitteet. Nyt ennen ehdotuksen asettamista nähtäville on arvioitava valmistunutta ehdotusta, sen perustelumateriaalia ja siinä esitettäviä jatkotoimia. Lautakunta päättää palauttaa ehdotuksen valmisteltavaksi siten, että asemakaavaehdotuksen toteutettavuudesta ja vaikuttavuudesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin saadaan asiantuntija-arviot sekä samalla ehdotus jatkotoimista lautakunnalle päätettäväksi. Tällöin lautakunta korostaa etenkin alueen toimimista taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen sekä ilmaston muutoksen torjunnan esimerkkialueena, alueen brändiä ja houkuttelevuutta investointi- ja asumiskohteena sekä asunto-

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 96 ohjelman toteuttamista. Tavoitteena on, että asia saadaan lautakunnan päätettäväksi helmikuussa Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä perusteltu palautusehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Finnoon asemakaavoitukselle on asetettu korkeat laatutavoitteet. Nyt ennen ehdotuksen asettamista nähtäville on arvioitava valmistunutta ehdotusta, sen perustelumateriaalia ja siinä esitettäviä jatkotoimia. Lautakunta päättää palauttaa ehdotuksen valmisteltavaksi siten, että asemakaavaehdotuksen toteutettavuudesta ja vaikuttavuudesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin saadaan asiantuntija-arviot sekä samalla ehdotus jatkotoimista lautakunnalle päätettäväksi. Tällöin lautakunta korostaa etenkin alueen toimimista taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen sekä ilmaston muutoksen torjunnan esimerkkialueena, alueen brändiä ja houkuttelevuutta investointi- ja asumiskohteena sekä asunto-ohjelman toteuttamista. Tavoitteena on, että asia saadaan lautakunnan päätettäväksi helmikuussa Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo I:n valmisteluaineistosta, alue , ja Suomenojan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Finnoon keskus - Finno centrum asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6762, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 96 Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Risto Nevanlinnan kannattama, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Fortum Power and Heat Oy - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - TUKES, lausuntopyyntö - THL, lausuntopyyntö - Gasum Oy, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Yläkartanonristi, asemakaavamuutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), 33. kaupunginosa Soukka, osa korttelia 33067, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Mäkinen, puh Anna-Kaisa Aalto, puh Kaisa Lahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Yläkartanonristin (entinen Yläkartanonaukio) valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Yläkartanonristi - Övergårdskorset asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7037, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen korttelissa 33067, 33. kaupunginosassa Soukka, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Kai Lintusen ja varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että: Kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: 1. kaupunkisuunnittelulautakunnalle laaditaan yleispiirteinen kokonaiskuvaus- ja suunnitelma siitä, millaista uudistus- ja täydennysrakentamista Soukan metroaseman lähialueilla tavoitellaan ja millaisia ratkaisuja kaupunki on valmis edistämään; 2. kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitetään ennen kaava-alueen käsittelyä kokonaissuunnitelma siitä, miten nykyisiä Yläkartanontiehen tukeutuvia AP-alueita ehdotetaan kehitettäväksi AP- tai AK-alueina. Suunnitelmaan tulee sisältyä tarpeelliset selvitykset, joihin kuuluu mm. asianmukainen tonttiliittymäsuunnitelma.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 96 Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtaja Markkulan palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä yhdeksän (9) jäsentä. Sitä vastustivat (EI) jäsen Paula Pöntynen, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ja jäsen Seppo Salo eli yhteensä neljä (4) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä äänellä neljää (9/4) vastaan hyväksyneen puheenjohtajan perustellun palautusehdotuksen. Päätös päätti palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: 1. kaupunkisuunnittelulautakunnalle laaditaan yleispiirteinen kokonaiskuvaus- ja suunnitelma siitä, millaista uudistus- ja täydennysrakentamista Soukan metroaseman lähialueilla tavoitellaan ja millaisia ratkaisuja kaupunki on valmis edistämään; 2. kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitetään ennen kaava-alueen käsittelyä kokonaissuunnitelma siitä, miten nykyisiä Yläkartanontiehen tukeutuvia AP-alueita ehdotetaan kehitettäväksi AP- tai AK-alueina. Suunnitelmaan tulee sisältyä tarpeelliset selvitykset, joihin kuuluu mm. asianmukainen tonttiliittymäsuunnitelma. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Yläkartanonristi, mielipiteiden yhteenveto ja vastineet - Yläkartanonristi, tapahtumaluettelo - Yläkartanonristi, kaavamääräykset - Yläkartanonristi, kaavakartta - Yläkartanonristi, ajantasa-asemakaava - Yläkartanonristi, havainnekuva Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa nykyinen rivitalojen, kytkettyjen pientalojen tai erillispientalojen korttelialue (AP) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Muutoksella mahdollistetaan

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 96 tiiviimpää asumista Soukan tulevan metroaseman ja ostoskeskuksen läheisyydessä (noin 250 m). Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Yläkartanonristi - Övergårdskorset asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7037, käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen korttelissa 33067, 33. kaupunginosassa Soukka, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu nimellä Yläkartanonaukio, aluenumero Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Soukanväylän ja Yläkartanontien risteyksessä noin 250 metrin päässä nykyisestä ostoskeskuksesta ja tulevasta metroasemasta. Osoitteessa Yläkartanontie 19. Alueen nykytilanteen kuvaus Kaava-alueella on metsittynyt pientalotontti sekä huonokuntoinen omakotitalo ulkorakennuksineen. Suunnittelukohdetta rajaavat vilkas pääkatu, Soukanväylä sekä alueellinen kokoojakatu, Yläkartanontie. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 96 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena). Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu asuntoalueeksi (A). Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava: Soukka Yläkartanonaukio muutos (hyv ). Kortteli on osoitettu rivitalojen, kytkettyjen pientalojen tai erillispientalojen korttelialueeksi (AP). Osallistuminen ja vuorovaikutus, MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti nimellä Yläkartanonaukio, aluenumero Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin viisi kirjallista mielipidettä. Mielipiteiden pääkohdat koskivat: 1. Rakentamisen tehokkuutta ja korkeutta sekä naapuruston näkymiä ja varjostusta 2. Vaikutuksia melutasoon ja ilmanlaatuun 3. Kaavamuutoksen vaikutuksia alueen luontoon ja maisemaan 4. Rakentamisen aikaisia haittoja 5. Liikenteen lisääntymistä alueella ja autopaikkojen suurta määrää Mielipiteiden perusteella mm: - madallettiin sallittua rakentamisen korkeutta kolmella kerroksella (8 5 krs), kerrosneliömetrien ja asuntojen määrä väheni vastaavasti. - teetettiin varjoanalyysi - velvoitetaan rakennettavaksi vähintään 1,2 metriä korkea kiviaineinen muuri ko. tontin länsi- ja pohjoispuolisille rajoille pihapiirin rauhoittamiseksi - edellytetään puilla ja pensailla istutettava suojavyöhyke ko. tontin länsi- ja pohjoispuolisille rajoille Viitesuunnitelman perusteella teetettiin myös melu- ja ilmanlaatuselvitykset: - meluselvityksen mukaan täydennysrakentaminen toimii valmistuessaan meluesteenä olemassa oleville rivitaloille erityisesti lännen puoleisella tontilla.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 96 - äänitaso laskee noin 3 4 db tontin pohjoispäädyssä. - meluselvityksen tulokset on otettu asemakaavassa huomioon tavoitearvojen toteutumiseksi. - täydennysrakentamisella on positiivinen vaikutus ilmanlaatuun naapuritonteilla vilkkaiden liikenneväylien risteysalueella. Asemakaavan muutos AK Asuinkerrostalojen korttelialue Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa nykyinen rivitalojen, kytkettyjen pientalojen tai erillispientalojen korttelialue (AP) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennustehokkuus e = 1.0 (ennen 0.40). Asutuksen tiivistäminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä on kestävän kehityksen mukaista rakentamista ja vastaa kaupungin tavoitteisiin asuinrakentamisesta Soukan tulevan metroaseman lähialueella. Soukan metroaseman ympäristössä sekä työpaikkojen että asukkaiden määrä tulee kasvamaan. Myös korttelin muiden tonttien omistajilla on mahdollisuus kasvattaa tonttiensa tehokkuutta kaavamuutoksen kautta. Pysäköinti Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 95 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Asuntokohtaiset autopaikat tulee sijoittaa rakennuksen alle tai pohjakerroksen autotalleihin. Pihalle saa sijoittaa vieraspaikkoja sekä paikkoja liikuntaesteisiä varten. Liikuntaesteisille varatuilta pysäköintipaikoilta tulee olla esteetön kulku asunnoille. Polkupyöräpaikkoja tulee rakentaa 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto Vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Viheralueet Puilla ja pensailla istutettavat alueen osat on merkitty kaavakarttaan naapuritonttien reunavyöhykkeille. Lisäksi yleismääräyksissä on määritelty - mitä kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa - rakentamisen tapa - ohjeet varastoista ja katoksista - ohjeet pihojen rakentamisesta ja pelastusreiteistä - ohjeet hulevesien käsittelystä

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 96 - ilmanlaadun huomioiminen Vaikutukset kaavatalouteen Uusia katuja tai muuta kunnallistekniikkaa ei tarvitse rakentaa. Asutuksen tiivistäminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä on kestävän kehityksen mukaista rakentamista ja vastaa kaupungin tavoitteisiin asuinrakentamisesta Soukan tulevan metroaseman lähialueella. Vaikutukset luonnonympäristöön Kortteli kokonaisuudessaan on jo nyt kaavoitettu asumista varten eikä sisällä erityisiä luontoarvoja. Kaavamääräyksissä edellytetään kuitenkin puilla ja pensailla istutettava suojavyöhyke ko. tontin länsi- ja pohjoispuolisille rajoille. Liikenne Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Tontti on pääosin rakentamaton. Nykyinen tonttiliittymä on yhteinen naapuritontin kanssa tonttien rajalla, nykyisen kaavan mukaisella kaupungin katualueella. Tonttiliittymä sijaitsee Soukanväylän liittymäalueen läheisyydessä. Jalankulku ja pyöräily Kohteesta on hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Pyöräilyn laatureitti kulkee Soukanväylää pitkin kääntyen Yläkartanontien risteyksessä Kaitaantielle. Yläkartanontiellä on pyöräilyn pääreitti. Julkinen liikenne Lähimmät bussipysäkit ovat Yläkartanontiellä noin 150 metrin päässä ja joukkoliikennetarjonta on hyvä. Soukan tulevalle metroasemalle suunnittelukohteesta on matkaa noin 250 metriä. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa tonttiyksikkö. Korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 96 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Yläkartanonristin (entinen Yläkartanonaukio) valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Yläkartanonristi - Övergårdskorset asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7037, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen korttelissa 33067, 33. kaupunginosassa Soukka, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Suvi Karhun ja jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että: Kaava palautetaan valmisteluun siten, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitetään ennen kaava-alueen käsittelyä kokonaissuunnitelma siitä, miten nykyisiä Yläkartanontiehen tukeutuvia AP-alueita ehdotetaan kehitettäväksi AK-alueina. Kokonaissuunnitelmaan tulee sisältyä tarpeelliset selvitykset, joihin kuuluu mm. asianmukainen tonttiliittymäsuunnitelma. Puheenjohtaja Markku Markkula teki jäsen Ulla Palomäen kannattamana seuraavan lisäesityksen jäsen Lintusen tekemään palautusehdotukseen: Kaupunkisuunnittelulautakunnalle laaditaan yleispiirteinen kokonaiskuvaus- ja suunnitelma siitä, millaista uudistus- ja täydennysrakentamista Soukan metroaseman lähialueilla tavoitellaan ja millaisia ratkaisuja kaupunki on valmis edistämään. Jäsen Stefan Ahlman ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Ahlmanin pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 96 Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Maarinsolmu, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 10. kaupunginosa Otaniemi, 12. kaupunginosa Tapiola, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun kaavaluonnoksesta, alue , ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Aarnivalkea - Maarinniitty II, , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Maarinsolmu - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6062, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28, 3-kohta). Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat uudet kohdat: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että kaavakarttaan ja muuhun materiaaliin tehdään seuraavat korjaukset ennen ehdotuksen asettamista nähtäville: - Hopealehtoa suurennetaan pohjoiseen ja sinne sijoitetun hulevesiallas sijoitetaan ja suunnitellaan siten, että suuret saarni- ja kuusipuut säilyvät ja

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 96 metsäaluetta täydennysistutetaan melu- ja näkösuojaksi ja lähimetsäksi. - Hopealehdon läpi merkitty kevyen liikenteen ohjeellinen yhteys ja tulvapenger poistetaan kaavakartasta. - HOAS:n korttelin rakennusalan rajoja siirretään lähemmäksi Kalevalantietä ja laajennetaan länteen sekä samalla korttelia sen eteläosalta pienennetään. Näin mahdollistetaan Hopealehdon metsän parempi säilyminen ja voidaan massoitella rakennuskokonaisuutta paremmin kaupunkikuvaan sopivaksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaa käsittelyvaihetta tehdään: - Tehdään tarkemmat suunnitelmat asemakaava-alueelle tarvittavista järeistä hulevesi- meritulvajärjestelyistä, jotka täyttävät nykyiset laatuvaatimukset sekä myös Hopealehdon puistosta. Tutkitaan tarvitaanko ja jos niin millainen tulvapenger, jotta Kimmeltien kortteli turvataan myös tulvaolosuhteissa. Kaava-alueen ulkopuolella olevia mahdollisia hulevesiratkaisuja selvitetään. - Tehdään tarkemmat suunnitelmat HOAS:n opiskelija-asuntorakennuksen kaupunkikuvallista massoittelusta kaavaehdotusta tarvittaessa muuttaen siten, että rakennus sopii hyvin sen vaativaan sijaintiin suhteessa Tapiolan asuntoalueeseen. - Tarkastelu, miten Kalevalantien ja Kehä I:n ratkaisuja voidaan keventää ja niiden katu- ja tiealueita pienentää siten, että tavoitteena olevat kaupunkimaisuus sekä Otaniemen ja Tapiolan yhdistyminen kaupunkitilana toteutuu. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli puheenjohtajan lisäysehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös 1 päätti, että kaavakarttaan ja muuhun materiaaliin tehdään seuraavat korjaukset ennen ehdotuksen asettamista nähtäville: - Hopealehtoa suurennetaan pohjoiseen ja sinne sijoitetun hulevesiallas sijoitetaan ja suunnitellaan siten, että suuret saarni- ja kuusipuut säilyvät ja metsäaluetta täydennysistutetaan melu- ja näkösuojaksi ja lähimetsäksi. - Hopealehdon läpi merkitty kevyen liikenteen ohjeellinen yhteys ja tulvapenger poistetaan kaavakartasta. - HOAS:n korttelin rakennusalan rajoja siirretään lähemmäksi Kalevalantietä ja laajennetaan länteen sekä samalla korttelia sen eteläosalta pienennetään. Näin mahdollistetaan Hopealehdon metsän parempi säilyminen ja voidaan massoitella rakennuskokonaisuutta paremmin kaupunkikuvaan sopivaksi.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 96 2 päätti että ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaa käsittelyvaihetta tehdään: - Tehdään tarkemmat suunnitelmat asemakaava-alueelle tarvittavista järeistä hulevesi- meritulvajärjestelyistä, jotka täyttävät nykyiset laatuvaatimukset sekä myös Hopealehdon puistosta. Tutkitaan tarvitaanko ja jos niin millainen tulvapenger, jotta Kimmeltien kortteli turvataan myös tulvaolosuhteissa. Kaava-alueen ulkopuolella olevia mahdollisia hulevesiratkaisuja selvitetään. - Tehdään tarkemmat suunnitelmat HOAS:n opiskelija-asuntorakennuksen kaupunkikuvallista massoittelusta kaavaehdotusta tarvittaessa muuttaen siten, että rakennus sopii hyvin sen vaativaan sijaintiin suhteessa Tapiolan asuntoalueeseen. - Tarkastelu, miten Kalevalantien ja Kehä I:n ratkaisuja voidaan keventää ja niiden katu- ja tiealueita pienentää siten, että tavoitteena olevat kaupunkimaisuus sekä Otaniemen ja Tapiolan yhdistyminen kaupunkitilana toteutuu. 2 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun kaavaluonnoksesta, alue , ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Aarnivalkea - Maarinniitty II, , 3 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Maarinsolmu - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6062, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue , 4 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali 4 Maarinsolmu, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 5 Maarinsolmu, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Maarinsolmu, tapahtumaluettelo - Maarinsolmu, kaavamääräykset - Maarinsolmu, kaavakartta - Maarinsolmu, ajantasa-asemakaava - Maarinsolmu, havainnekuva - Maarinsolmu, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Selostus Asemakaavan muutoksen lähtökohtana on osoittaa Maarinsolmun eritasoliittymän tarvitsema aluevaraus. Kaava sisältää lisäksi Kalevalantien

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 96 varrella kolme uutta asuinkorttelia, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m 2. Kaava-alueen rakennusoikeus nousee noin k-m 2. Eritasoliittymään liittyvien ramppien sekä kevyenliikenteen reittien tarvitsema aluevaraus ulottuu huoltoaseman, sähköaseman sekä Kimmeltien rivitalojen korttelialueille. Näissä kortteleissa ajantasakaavan käyttötarkoitus ja määräykset säilyvät ennallaan. Lähtökohtana on tiesuunnitelma Kehä I välillä Kalevalantie - Turunväylä. Se mahdollistaa Kehä I:n tasauksen liittymisen sekä nykyiseen Kehä I:n tasoon, että myöhemmin Hagalundinkallion tunnelin edellyttämiin tasoihin uuden eritasoliittymän eteläpuolella. Tiesuunnitelma on tarkoitus laittaa luonnoksena nähtäville keväällä. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti varata Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle (HOAS) alueen Maarinniitystä opiskelija-asuntojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti Maarinsolmun kaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ja ohjasi jatkosuunnittelua kahdeksalla teesillä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Maarinsolmu - Marknuten asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6062, käsittää liikennealuetta 10. kaupunginosassa, Otaniemi; korttelin tontin 1, korttelit ja 12092, pysäköimis-, katu- ja liikenne- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa, Tapiola; sekä korttelin tontit 1 ja 2 sekä energiahuollon alueen, suojaviher-, katu-, liikenne- ja puistoaluetta 16. kaupunginosassa, Pohjois-Tapiola, alue

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 96 Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Kaavanmuutoksen vireilletulosta on kuulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Itärannan korttelin (alue ) osalta asia kuulutettiin vireille kuulutuslehdissä sekä lähettämällä osallisille kirjeet ja Aarnivalkea - Maarinniitty II (Mimerkinkuja 3 ja 8) vireilletulosta on tiedotettu Maanomistus Kalevalantie 5 on Tapiolan Lämpö Oy:n, Mimerkinkuja 8 Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksen, sähköaseman alue Caruna Oy:n ja huoltoaseman alue Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n omistuksessa. Liikennealueen omistaa pieneltä osalta Liikennevirasto ja Senaattikiinteistöt. Muuten kaava-alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen nykytila Suunnittelualue on Tapiolan ja Otaniemen yhtymäkohdassa käsittäen osan Kehä I:tä, Kalevalantien ja Otaniementien liittymät sekä Kehä I:n ylittävän kevyenliikenteen Maarinsillan. Kalevalantien pohjoispuolella on Tapiola Lämpö Oy:n toimisto- ja varikkotilat, huoltoasema ja sähköasema. Kaava-alueen ulkopuolelle jää S-market Maarinsolmu, jonka pysäköintiä on osittain kaava-alueella. Otaniemen puolella kaavaan kuuluu tiealuetta. Kalevalantien eteläpuolella Mimerkinkujan varrella on tyhjillään oleva toimisto- ja liikerakennus, yleinen pysäköintialue ja pieni pitseriana toimiva liikerakennus. Lähellä Kehä I:stä sijaitsee Maarinniitty-niminen puisto ja Kimmeltiehen liittyvä rivitalokortteli. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Kaavamuutosalue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavaan on merkitty Hagalundinkallion liikennetunneli, seutuliikenteen rata sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaavamuutosehdotuksessa Maarinnittyyn ja Mimerkinkujan varrelle on osoitettu uudet kerrostalokorttelit, jotka sijoittuvat Tapiolan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) rajauksen reunalle. Ne sijoittuvat 1990-luvun 4-kerroksisten asuinkerrostalojen viereen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Kalevalantien pohjoispuolella on nykyisellään säilyvää työpaikka-aluetta (TP). Alue varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Kalevalantien eteläpuolella on nykyisellään säilyvää asuntoaluetta (A). Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Alue on kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta, kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia,

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 96 vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Asuntoaluetta reunustaa virkistysalue (V). Virkistysyhteys kulkee etelästä Maarinsolmuun ja Kehä I:n yli. Asemakaavamuutoksessa osoitetaan asuin- ja liikekortteli yleiskaavan työpaikka-alueelle, mutta se ei estä pääkäyttötarkoituksen toteuttamista. Korttelin muuttamista asumiseen puolustaa sen sijoittuminen asuntokorttelien viereen ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Työpaikkaomavaraisuus on Tapiolan suuralueella korkea eikä kaavamuutos vähennä alueen työpaikka-aluevarantoa merkittävästi. Muutoksen jälkeen yleiskaavan työpaikka-alueen pinta-alasta 74 % on työpaikkojen kortteleita. Kaavassa esitetyt uudet rakennukset poikkeavat korkeudeltaan Tapiolan rakennetusta ympäristöstä, mutta ne on pyritty sopeuttamaan siihen arkkitehtuuriltaan. Maarinniityn uusi kortteli sijoittuu suurimittakaavaisen liikennealueen kylkeen. Maarinsolmun asemakaavan ja asemakaavan muutos koskee kahtatoista eri asemakaavaa. Kalevalantien pohjoispuolella Tapiolan Lämpö Oy:n kortteli on asemakaavassa liike- ja pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (ALT), Carunan sähköasema on muuntaja-aluetta (VM) ja huoltoaseman kortteli on moottoriajoneuvojen huoltoaseman korttelialuetta (AM). Kalevalantien eteläpuolella Mimerkinkujan varrella on toimistorakennusten ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (ALS), yleistä pysäköintialuetta (LP) ja liikerakennusten korttelialuetta (KL). Maarinniitty on puisto, jolla olemassa oleva puusto ja maiseman luonne on säilytettävä. Puistoalueelle saa sijoittaa taimiston. Puistoa koskeva kaava on hyväksytty Kimmeltien rivitalokorttelin (AR) rakennukset on kaavassa suojeltu niiden kulttuurihistoriallisten sekä rakennustaiteellisten tai kaupunkikuvallisten arvojen vuoksi (MRL 57.2 ). Kehä I on merkitty liikenne- tai tiealueeksi. Kalevalantie on katualuetta. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Neuvottelu koski Keilaniemen, Hagalundinkallion, Maarinsolmun ja Itäkartanon asemakaavoja. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Maarinsolmun asemakaavamuutoksen luonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä Koska Maarinsolmun kaava ja kaava-alue ovat muuttuneet paljon vuonna 2005 nähtävillä olleesta luonnoksesta, eivät mielipiteet ja lausunnot kaikilta osin enää päde. Kaavaehdotuksesta pyydetään uudet lausunnot nähtävilläolo aikana. Alkuperäistä Maarinsolmua koskevia mielipiteitä tuli 14 kpl. Yhteen mielipiteeseen oli kerätty 83 allekirjoitusta, toiseen 101 allekirjoitusta. Mielipiteiden mukaan Maarinniityn puisto tulee säilyttää rakentamattomana luonnonarvojen vuoksi ja maisemallisista syistä, eikä se sovellu

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 96 rakentamiseen vetisyytensä takia. Huoltoaseman haluttiin säilyvän. Kaavamuutoksen pelättiin tuovan alueelle lisää liikennettä. Meluaitoja haluttiin Kalevalantien melua vastaan. Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa, että puistoalueen osoittaminen korttelialueeksi perustuu tarpeeseen tiivistää kaupunkirakennetta. Maarinniitty on entistä peltoa, joka on metsittynyt. Alue poikkeaa maisemakuvaltaan Tapiolan huolitellusta ja avoimesta ympäristökuvasta. Asukkaille tarjottiin 1990-luvulla Maarinniityn itäosan rakentamista puistoksi, mutta asian saaman vastustuksen vuoksi se jätettiin tekemättä. Alue ei nykyisin ilman melusuojausta sovellu virkistyskäyttöön. Suunnitteluvarausalueelle osoitetun korttelin etäisyys Kimmeltien rivitalokorttelista on lähimmillään 53 metriä, kun se luonnoksessa oli lyhyimmillään vajaa 10 metriä. Uudisrakennuksen etäisyys Kimmeltien rivitaloon on kaavaehdotuksessa yli 80 metriä ja Kalevalantien varren korttelin kerrostaloon lähimmillään noin 35 metriä. Maarinsolmun hulevesiselvitys valmistui 2015 ja sitä tarkennettiin vuonna Alueen korkeussuhteiden ja tulevien liikennejärjestelyjen tilantarpeen vuoksi tulvareitti on välttämätöntä putkittaa pitkältä matkalta Kehä I ympäristössä. Nykytilanteen säilyttäminen, vaikka Maarinniitylle ei osoitettaisi rakennuspaikkaa, ei ole mahdollista Kehä I eritasoliittymän rakentuessa. Maarinniityn kosteikkometsä menetetään suurelta osin kaikissa selvityksen vaihtoehdoissa uusien hulevesirakenteiden vuoksi. Kalevalantien tilavaraussuunnitelma välillä Koivu-Mankkaantie - Kehä I laadittiin vuonna Siinä esitetään meluesteitä Kalevalantien varrella niiden talojen oleskelupihojen suojaksi, joissa melutaso nousee ennustevuonna 2035 suuremmaksi kuin raja-arvoksi asetettu 55 db. Kalevalantien suunnittelua jatketaan tulevaisuudessa. Tringa ry:n mielipiteeseen liittyen kaavaehdotukseen on liitetty kaavamääräys: Julkisivuissa ei saa olla yli kerroksen korkuisia yhtenäisiä heijastavia lasipintoja lintujen törmäysvaaran takia. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 10 kappaletta. Energiayhtiön lausuntoon liittyen on sähköasemalle esitetty korttelialue ja puistomuuntamolle on merkitty rakennusala Metsänpojankujan eteläpuolelle. Museovirasto kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että Tapiolan keskuksen pohjoisessa sisääntulokohdassa Maarinniityn tulisi antaa viitteitä puutarhakaupungista maisemineen kehittämällä sitä puistomaiseen suuntaan. Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa, että Maarinsolmun tuleva eritasoliittymä nousee korkeustasoon ja Maarinniityn kohdalle tuleva meluaita korkeustasoon , maanpinnan ollessa puistoalueella nyt tasossa Meluaita katkaisee jo nykyisin heikon maisemallisen yhteyden Hopealehdosta Otaniemen ja Laajalahden suuntaan. Suunniteltu rakennus toimii melumuurina asuntoalueelle. Ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus kiinnittivät huomiota uuden korttelin sijoittamiselle melualueelle. Meluselvityksen

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 96 perusteella kaavaehdotuksessa määrätään, että ulkoseinärakenteiden ääneneristävyyden tieliikenteen melua vastaa tulee olla vähintään 32 db ja parvekelasitusten ääneneristävyyden vähintään 12 db. Teknisen keskuksen kannanoton perusteella määrätään, että rakentaminen ei saa aiheuttaa rakennuksille tai kasvillisuudelle haitallista pohjaveden alentamista ja rakentamisessa tulee huomioida merenrannan tulvariski. Korttelissa alle +3.1 (N2000) rakennettaessa merivesi voi vaurioittaa rakenteita. Muissa kortteleissa tämä korkeusasema on Kimmeltien rivitalojen korttelialueen valmisteluaineisto oli erikseen nähtävänä nimellä Itäkartano, muutos, Valmisteluaineistosta ei esitetty mielipiteitä. Aarnivalkea - Maarinniitty II osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Mielipiteitä tuli neljä ja lisäksi HSY:n kannanotto, jossa muistutettiin, että HSY:n pumppaamon ja leikkipihan väliin tulisi asentaa aita turvallisuussyistä. Kannanotto huomioidaan kaavassa. Mielipiteissä rakennuksia pidettiin paikkaan sopimattomia ja mainittiin että lisääntyvä liikenne tulee haittaamaan nykyisiä asukkaita. Mielipiteissä painotettiin myös, että kevyen liikenteen turvallisuudesta ei saa tinkiä. Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupunkisuunnittelulautakunnan asettamien teesien mukaisesti Maarinsolmun alueelle Kalevalantie varrelle toteutetaan tavallisia asuntoja, opiskelija-asuntoja sekä mahdollistetaan liiketilaa. Lähipalveluja ja työpaikkoja sijoittuu kaavan välittömään läheisyyteen. Maarinsolmun Tapiolan puolelle ehdotetut uudet asuinrakennuksiin viestivät Tapiolan puutarhakaupungista. Tapiolan RKY-alueella asuinrakennusten ylimmät kerrokset muuta rakennusta keveämpinä tuovat alueelle tunnistettavaa arkkitehtuuria. Kalevalantie on kaupunkimainen katu, jonka varrella on puita, asuntoja, liiketiloja ja palveluita. Joukkoliikenteen asemien läheisyydessä ja suurimittakaavaisen väyläalueen vieressä 6-13-kerroksiset rakennukset ovat perusteltuja. Kaavassa ei aiemmasta ehdotuksesta poiketen esitetä irrallisia torneja. HOAS:lle varatun korttelin massoittelu on esitetty aiempaa matalampana. Edellinen ehdotus sisälsi rakennuksen, jonka osat olivat 14 ja 18-kerrosta korkeita. Nyt kerrosluvut ovat 10 ja 13. Kaava mahdollistaa tärkeän seudullisen poikittaisväylän Kehä I:n sujuvan ja turvallisen liikenteen. Liittyminen kaupunkimaiseen katuverkkoon Maarinsolmun eritasoliittymässä tapahtuu näin kaavan myötä joustavasti ja turvallisesti. Maarinsolmun kaavassa on varauduttu myös pikaraitiontien jatkoon Espoon liikenneverkkovision mukaisesti välille Otaniemi-Suurpelto-Kera. Maarinsolmun eritasoliittymän mahdollisia toteutusvaihtoja on tutkittu suunnittelun kuluessa vuosien varrella. Uusimman suunnitelman mukaan Kehä I kulkee kaukalossa eritason kohdalla. Silta nousee tasoon +6, vain 3-4 metriä ympäröivän maanpinnan tasosta. Siirtyminen Tapiolasta ja

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 96 Otaniemeen myös jalan ja polkupyörällä tapahtuu miellyttävästi ja turvallisesti. Rakennusmassat sijoittuvat niin, että liikenteen melu- ja pölyhaitat eivät ulotu oleskelupihoille. Kaavamääräyksillä edistetään viherrakentamista. Kaava mahdollistaa Maarinsolmun tiejärjestelyjen liittämisen mahdollisesti toteutettavaan Hagalundinkallion tunneliin ja sen päälle tulevaan katuun. Liittymässä on mahdollista korostaa Tapiolan puutarhakaupungin ja Otaniemen innovaatio- ja yrityskaupungin välistä saranaa korkeatasoisesti muotoilluilla siltarakenteilla ja kevyelle liikenteelle rakennettavalla futuristisella katoksella. Asuminen Tapiolan Lämpö Oy:n tontille, Kalevalantien pohjoispuolella, esitetään asumista kerrosta korkeat rakennukset rajaavat kansipihaa, jonka alla on kaksi kerrosta pysäköintiä. Katutasoon tulee rakennusoikeuden lisäksi rakentaa vähintään 200 k-m 2 liike-, palvelu-, toimisto-, työ-, kerho tms tilaa. Maarinniittyyn, Kalevalantien eteläpuolelle osoitetaan kortteli opiskelija- ja tutkija-asuntoja varten. HOAS:n lasinivelellä yhdistettyjen rakennusten ylimmissä kerroksissa on asukkaiden yhteistiloja. Mimerkinkujan kerrostalot ovat 6-kerroksisia. Mielikinviidan kulmaan saa rakentaa 100 k-m 2 liiketilaa. Pysäköinti on yhdessä tasossa kansipihan alla. RKY-alueelle sijoittuvien rakennusten julkisivuihin ja mittasuhteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Rakennukset toimivat myös liikenteen meluesteenä naapurustoon nähden. Uusien kortteleiden rakennukset eivät varjosta läheisiä asuntoja sijoittuessaan asuinalueen pohjoisreunassa. Suunnitteluvarausalueelle esitetyn uuden korttelin eteläpuolelle jää puisto, johon rakennetaan hulevesien viivytyspainanne. Painanteen ja korttelin väliin sijoitetaan tulvapenger. Rivitalojen korttelista liitetään noin 240 m 2 kokoinen kaistale suojaviheralueeseen. Uusi ajoyhteys sallitaan puiston kautta Kimmeltien kortteleiden pihan puolelle voimassa olevan kaavan periaatteiden mukaisesti. Vuonna 2006 hyväksytyn suojelukaavan kaavamääräykset säilyvät ennallaan. Mitoitus Kaavaehdotusalueen koko on 10,9 ha, josta maantien aluetta on 4,9 ha (LT). Kalevalantien katualuetta on 1,1 ha, puistoa 0,9 ha ja kevyen liikenteen alueita 0,34 ha. Maantien vieressä on erityisviheraluetta 0,72 (EV), joka on kaupungin ylläpidettävää aluetta. Huoltamoaluetta on 0,33 ha ja sähköaseman aluetta 0,23 ha. Asumiseen on esitetty 2,4 ha. Kaavaehdotuksen rakennusoikeus on k-m 2, josta k-m 2 on uusilla asuinkortteleilla, k-m 2 nykyisen kaavan mukaisesti säilyvää rakennusoikeutta huoltoaseman ja rivitalojen korttelialueilla sekä 600 k-m 2 sähköaseman korttelialueella.

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 96 Uusia asukkaita tulee kaava-alueelle noin 650, kun asumistiheydeksi arvioidaan asunnoissa 1 asukas / 50 k-m 2 ja opiskelija-asunnoissa 1 asukas / 30 k-m 2. Liikenne HOAS:lle varattuun kortteliin ajetaan uuden liittymän kautta Kalevalantieltä. Liittymä on huomioitu jo Kalevalantien tilavaraussuunnitelmassa 2013, ja se tulee vastapäätä liittymää, josta ajetaan nykyään Tapiolan Lämpö Oy:n tontille ja huoltoasemalle. Muita uusia liittymiä katuverkolle ei tule. Alueen kevyen liikenteen yhteydet paranevat mm. siksi, että Kalevalantien ali on suunniteltu Kehä I:n länsipuolen laatureitille uusi alikulku. Lisäksi huoltoaseman ja kaupan tonttien läpi aiemmin kulkeneille jalankulkijoille ja pyöräilijöille osoitetaan kaavassa uusi yhteys AK-2 korttelin itäreunaan. Tämä yhteys, joka parantaa huomattavasti liikkumista alueella, toimii myös pelastusreittinä. Jalankulku alueella Kehä I:n poikki Otaniemen puolelle tapahtuu joko uusittavan Maarinsillan kautta tai Maarinsolmun sillan kautta. Kävelyetäisyydet asuinkortteleista Raide-Jokerin Maarinrannantielle sijoittuvalle pysäkille ovat metriä. Linnuntietä HOAS:in rakennuksesta pysäkille on noin 270 metriä. Eritasoliittymän yhteydessä on myös kaukoliikenteen pysäkki. HSY:n ilmalaatuvyöhykkeiden mukaan asuinrakennuksen minimietäisyys Kehä I:een on 39 metriä kun ajoneuvoja on arkivuorokautena, ja Kalevalantiehen 11 metriä kun ajoneuvoja on arkivuorokautena (v. 2040). Uusiin asuinkortteleihin tulevat rakennukset ovat ilmanlaadun suhteen riittävällä etäisyydellä tiestä ja kadusta. Asuinrakennusten etäisyydet ovat Kehä I:stä 39 metriä ja Kalevalantiestä 11 ja 22 metriä. Määräyksen mukaan rakennusten tuloilma tulee ottaa ullakon tasolta ja sisäpihan puolelta. Tuloilma on suodatettava käyttäen parasta mahdollista tekniikkaa. Liikenteen melu on kaavassa huomioitu merkitsemällä LT-alueelle meluesteen likimääräisen paikan ja korkeuden, määräämällä rakennuksien ääneneristävyysvaatimukset sekä ohjaamalla leikki- ja oleskelupaikkojen sijoittamista melukatveeseen. Pysäköinti Asuinkerrostalojen korttelialueilla (AK-2) autopaikkoja on toteutettava vähintään 1 / 95 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Opiskelija- ja tutkija-asuntojen korttelialueelle (AK-1) autopaikkamääräys on 1 ap / 230 k-m 2. Poikkeavan ja lievän määräyksen perusteena on se, että kohde on kokonaisuudessaan opiskelijatalo, julkisen liikenteen yhteydet ovat hyvät, Otaniemi ja yliopisto sijaitsevat lähietäisyydellä sekä pysäköintipaikoissa on vuorottaiskäytön mahdollisuus.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 96 Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Yleistä pysäköintiä on mahdollista järjestää Metsänpojankujan varrelle. Mielikinviidan ympäristössä ei kaavarajauksen takia ole mahdollista esittää uusia yleisen pysäköinnin paikkoja. Joitakin paikkoja voi kuitenkin olla sekä Mimerkinkujan, että Mielikinviidan varrelle. Kaavatalous Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaan Maarinsolmu on kaavataloustarkastelun pilottikohde, jossa kaavataloudellisia tarkasteluja laaditaan asemakaavoitusprosessin osana. Maarinsolmun asemakaavan muutosalueen suuret investoinnit kohdistuvat liikenneverkoston järjestämiseen, johtojen siirtoon ja hulevesiratkaisujen toteuttamiseen. Espoon kaupungille syntyy tuloja maankäyttömaksuista ja maan myynnistä tai vuokrasta, erilaisista verotuloista ja liityntämaksuista. Kaavassa esitetyt liikennejärjestelyt vaikuttavat positiivisesti yhdyskuntatalouteen matka-aikojen lyhenemisestä saatavien säästöjen kautta. Liikenteen sujuvuudesta on hyötyä laajalla alueella, erityisesti Otaniemessä ja koko Pohjois-Tapiolassa. Kehä I:n parantamisen ja eritasoristeyksen rakentamisen sekä suuren alueen hulevesiratkaisun toteuttamisen kustannuksia ei ole mahdollista kattaa kokonaan kolmesta korttelista saaduilla tuloilla. Kustannusten jako valtion ja kaupungin välillä sovitaan erikseen. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Vuonna 2016 useiden Laajalahden ympäristössä olevien hankkeiden takia teetettiin yhteisvaikutusselvitys, jossa lähteenä käytettiin aiemmin laadittuja Laajalahden ympäristön kaavojen Natura-arvioita (Laajalahden Natura alueeseen kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointi, Sito Oy, 05/2016). Maarinsolmun kohdalla selvityksessä käytettiin Natura-arviota Maarinsolmun asemakaavan, Maarinaukion asemakaavan ja Maari II asemakaavan muutoksen maankäytön yhteisvaikutukset, Vuoden 2008 selvityksen perusteella Maarinsolmun asemakaava ei merkittävästi heikennä alueen Natura-arvoja. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kortteleiden 16068, ja uudisrakentamista varten tehtiin viitesuunnitelmat, joissa on esitetty alustavasti mm rakennusten julkisivuratkaisut, pyöräpaikoitus, hulevesiratkaisut ja pelastuspaikat.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 96 Päätöshistoria Perittävät maksut Hakijat ja suunnitteluvarauksen saaja ovat maksaneet , ja asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Ehdotus Asemakaavapäällikkö: 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten Maarinsolmun, alue , päivätyn asemakaavaluonnoksen ja siihen liittyvät asemakaavan muutosluonnokset, piirustusnumero 6062, 2 pyytää asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisilta ulkopuolisilta lausunnonantajilta lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä, 3 ilmoittaa korttelin muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaisen palkkion euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä euroa eli yhteensä euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymisen jälkeen, 4 edellyttää, että sopimusneuvottelutyöryhmä selvittää ennen asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymistä maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden ja neuvottelee maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksytään, 5 järjestää Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 96 (Tiedotus- ja keskustelutilaisuus on tarkoitus pitää yhdessä Hagalundinkallion kaavanmuutoksen kanssa). Käsittely Asia käsiteltiin asia 11 jälkeen yhdessä asian 10 kanssa. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Leppäkorven kannattaman, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Asemakaavapäällikkö: 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten Maarinsolmun, alue , päivätyn asemakaavaluonnoksen ja siihen liittyvät asemakaavan muutosluonnokset, piirustusnumero 6062, 2 pyytää asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisilta ulkopuolisilta lausunnonantajilta lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä, 3 ilmoittaa korttelin muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaisen palkkion euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä euroa eli yhteensä euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymisen jälkeen, 4 edellyttää, että sopimusneuvottelutyöryhmä selvittää ennen asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymistä maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden ja neuvottelee maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksytään,

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 96 5 järjestää Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. (Tiedotus- ja keskustelutilaisuus on tarkoitus pitää yhdessä Hagalundinkallion kaavanmuutoksen kanssa). Käsittely Keskustelun alussa puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko asiat 13 ja 14 käsitellä yhdessä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Leppäkorven kannattamana seuraavaa: 1. alueen osalta tehdään pikaisesti selvitys mahdollisuuksista lisätä merkittävästi asuntorakennusoikeutta 2. liikenteen osalta tehdään lisäselvitykset tunneloinnin turvallisuudesta sekä tunneloinnin toteutuksesta ja liikenteen sujuvuudesta myös kaavaalueiden läheisyydessä Tapiola - Otaniemi - Keilalahti alueella. Lisäksi selvitetään, miten Maarinsolmun toteutuksella varmistetaan, ettei se lisää Otaniemen kampusalueen läpikulkuliikennettä ja miten Laajalahden vedenpinnan vaihteluista aiheutuvat ongelmat kuten Kehä I:n osittainen kaukalointi ja Otaniementien korkeustason nosto tai veden nousua estävät tukimuurit hoidetaan. 3. selvitetään kevyen liikenteen yhteydet Otaniemestä Tapiolan ja Keilalahden suuntiin siten, että korostetaan kampusalueen korkeatasoista rakenteellista kehittämistä viherrakentamisineen. 4. nämä selvitykset ja yhteenvedot eri tahoilta saadusta palautteesta tuodaan lautakunnan käsittelyyn ennen asemakaavoituksen seuraavaa vaihetta. Perusteluna puheenjohtaja Markkula esitti seuraavaa: "Otaniemi on Espoon strategisessa suunnittelussa nostettu erittäin keskeiseen rooliin. Espoon imagon, uusien työpaikkojen synnyn sekä verojen ja kaupungin muidenkin tulojen kannalta Otaniemi vaikuttaa paitsi alueen omaan toimintaan, niin koko kaupunkiin ja pääkaupunkiseutuun. Otaniemen ja sen lähialueiden tiede- ja teknologiatoimintaa harjoittavat ja tätä tukevia palveluja tuottavat julkishallinnolliset yhteisöt sekä pienet ja suuret yritykset ovat maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen kokonaisuus. Otaniemi - Keilalahti - Keilaniemi aluekokonaisuus on Espoon merkittävin ja edelleen kasvava työpaikkakeskittymä, jonka suuret ja yhä suuremmaksi tulevat ongelmat ovat liikenteen sujuvuus ja asuntojen puute. Otaniemen opiskelijamäärät mukaan lukien Laureaammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijamäärät ovat viime vuosina tuntuvasti kasvaneet. Niin opiskelijoiden kuin alueella töissä käyvien kannalta olisi suuri etu mahdollistaa heistä yhä suuremmalle osalle asuminen työ- tai opiskelupaikan läheisyydessä. Myös tuleva raideliikenneratkaisu, huomioon ottaen asuntorakentaminen, alueella pitäisi maksimoida korkeatasoista toteutusta kuitenkin korostaen. Tällainen

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 96 kehitys toisi myös Tapiolan alueen kaupallisille palveluille lisää asiakkaita sekä kouluille ja päiväkodeille yms. käyttäjiä. Nyt käsittelyssä olevat asemakaavat luovat ratkaisuja näihin ongelmiin. Tunneloinnin ja koko alueen infrastruktuurin ja ympäristön rakentamisen kustannukset ovat suuret, jonka seurauksena alueelle kaavoitettavalla uudella rakennusoikeudella on kyettävä kattamaan osa näistä kustannuksista. Näistä kaikista tekijöistä johtuen on kaavoituksen tässä vaiheessa selvitettävä myös nyt nähtäville laitettavia kaavoja suuremman rakennusoikeuden määriä." Jäsen Leppäkorpi ehdotti jäsen Karimäen kannattamana, että ulkopuolisiin lausunnonantajiin lisätään Espoon ympäristöyhdistys ry sekä Bird Life ry. Edelleen jäsen Leppäkorpi ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan puheenjohtaja Markkula. Jäsen Karimäki ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että puheenjohtajan ehdotuksen kohtaan 1 lisätään loppuun lause: "Lisäksi selvitetään mahdollisuus opiskelija-asuntoihin." Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti, että Kehä I:n tunneloinnin osalta selvitetään kaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella: 1. tunnelin turvallisuuskysymykset (savunpoisto, poistumistiet, jalkakäytävän tarve) 2. tunnelin välityskyky tulevaisuuden kasvavien liikennemäärien mukaiseksi; laajentamismahdollisuus 3. tunnelin rakentamisen ja käytön aikaiset haitat Otaniemen herkille laboratorioille (Mikes, Digitalo, KCL yms.) tärinä 4. pohjavesipainumat 5. Tapiolan liikenteen kokonaisselvitys 6. rakennusoikeuden huomattava lisääminen kustannusten kattamiseksi. Jäsen Wegelius ehdotti, että kaavan nähtävilläoloaikana tutkitaan laboratoriokorttelin KTY ja AK-korttelin välille leveämpää vapaa-aluetta rakennuksia massoittelemalla tai kevyen liikenteen reitin muutoksella. Puheenjohtaja tiedusteli jäseniltä Kemppi-Virtanen ja Wegelius sopiiko heille, että heidän tekemänsä ehdotukset, jotka ovat yksityiskohtia puheenjohtajan tekemän lisäysesityksen sisällä, merkitään pöytäkirjamerkinnöiksi ja saatetaan näin keskuksen käsiteltäväksi. Molemmat hyväksyivät tämän menettelyn. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko edellä esitetyt ehdotukset hyväksyä esittelijän ehdotuksen lisäksi. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Lisäksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänet yksimielisesti valita tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi. Koska kukaan ei

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 96 vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia käsiteltiin yhdessä asian 14 kanssa. 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten Maarinsolmun, alue , päivätyn asemakaavaluonnoksen ja siihen liittyvät asemakaavan muutosluonnokset, piirustusnumero 6062, 2 pyytää asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisilta ulkopuolisilta lausunnonantajilta lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä, 3 ilmoittaa korttelin muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaisen palkkion euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä euroa eli yhteensä euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymisen jälkeen, 4 edellyttää, että sopimusneuvottelutyöryhmä selvittää ennen asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymistä maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden ja neuvottelee maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksytään, 5 järjestää Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Markku Markkulan. (Tiedotus- ja keskustelutilaisuus on tarkoitus pitää yhdessä Hagalundinkallion kaavanmuutoksen kanssa). Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että nähtävilläoloaikana - alueen osalta tehdään pikaisesti selvitys mahdollisuuksista lisätä merkittävästi asuntorakennusoikeutta. Lisäksi selvitetään mahdollisuus opiskelija-asuntoihin. - liikenteen osalta tehdään lisäselvitykset tunneloinnin turvallisuudesta sekä tunneloinnin toteutuksesta ja liikenteen sujuvuudesta myös kaavaalueiden läheisyydessä Tapiola - Otaniemi - Keilalahti alueella. Lisäksi selvitetään, miten Maarinsolmun toteutuksella varmistetaan, ettei se lisää Otaniemen kampusalueen läpikulkuliikennettä ja miten Laajalahden vedenpinnan vaihteluista aiheutuvat ongelmat kuten Kehä I:n osittainen

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / 96 Kaupunkisuunnittelulautakunta kaukalointi ja Otaniementien korkeustason nosto tai veden nousua estävät tukimuurit hoidetaan. - selvitetään kevyen liikenteen yhteydet Otaniemestä Tapiolan ja Keilalahden suuntiin siten, että korostetaan kampusalueen korkeatasoista rakenteellista kehittämistä viherrakentamisineen. - nämä selvitykset ja yhteenvedot eri tahoilta saadusta palautteesta tuodaan lautakunnan käsittelyyn ennen asemakaavoituksen seuraavaa vaihetta. Lautakunta päätti, että ulkopuolisiin lausunnonantajiin lisätään Espoon ympäristöyhdistys ry sekä Bird Life ry. Jäsenten Kemppi-Virtanen ja Wegelius edellä käsittelyä koskevassa selostuksessa olevat pöytäkirjamerkinnät merkittiin ja lähetettiin keskuksen käsiteltäväksi. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta sekä siihen liittyvistä asemakaavojen muutosluonnoksista, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Maarinsolmun - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvät asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6062, joka käsittää korttelin 16067, korttelin tontit 1, 2, 3 ja 1:1582, korttelin tontin 3 sekä osan puistoaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue (Muodostuu uusi kortteli 12185), 3 pyytää asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen hyväksytyksi.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / 96 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta sekä siihen liittyvistä asemakaavojen muutosluonnoksista, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Maarinsolmun - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvät asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6062, joka käsittää korttelin 16067, korttelin tontit 1, 2, 3 ja 1:1582, korttelin tontin 3 sekä osan puistoaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue (Muodostuu uusi kortteli 12185), 3 pyytää asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat korjaukset kaavamääräyksiin: 15 muutetaan kuulumaan: Rakennuksen ilmanottoaukkoja ei saa sijoittaa alle 10 m korkeudelle maanpinnan tasosta. Kaavamääräyksestä 32 db poistetaan sen loppuosa, joka kuuluu: KTO-2 alueella rakennuksen ilmanottoaukkoja ei saa sijoittaa merkinnän osoittamalle rakennusalan puolelle alle m korkeudelle maanpinnan tasosta. Kaavamääräyksiin K, K-1 ja KTO-2 lisätään 15. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 96 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta sekä siihen liittyvistä asemakaavojen muutosluonnoksista, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Maarinsolmun - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvät asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6062, joka käsittää korttelin 16067, korttelin tontit 1, 2, 3 ja 1:1582, korttelin tontin 3 sekä osan puistoaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue (Muodostuu uusi kortteli 12185), 3 pyytää asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että Maarinsolmun asemakaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden asemakaavoitusta tulee uudelleen arvioida osana Tapiola-projektia lähtien T3-alueen tavoitteenasettelusta. Hagalundinkallion arkkitehtikilpailun tulos ja lautakunnan hyväksymä Maarinaukion asemakaava asettavat tälle hyvät lähtökohdat. Tällöin erityisesti: 1. Koko alueesta mukaan lukien Spektrin, Laurean ja Innopolin ympäristöt tulee laatia kokonaissuunnitelma, joka täyttää Otaniemi-Tapiola alueen pohjoisen sisäänkäynnin korkeat arkkitehtoniset ja toiminnalliset laatuvaatimukset. Alueen rooli Aalto-yliopiston ja T3-alueen suunnitelmien täsmennettyä on huomattavasti merkityksellisempi kuin arveltiin 1990-lopussa ja 2000-luvun alussa, jolloin Maarinsolmun kaava-alueen nyt esillä oleva perusratkaisu laadittiin. 2. Maarinsolmun asemakaava-alueen ratkaisuja, erityisesti Kalevalantien pohjoispuolisen alueen luonnetta, on tarpeen muuttaa merkittävästi siten, että Kehä I:n molemmat puolet ovat kaupunkikuvallisesti tasapainoisia. Kalevalantien eteläpuolelle voidaan sijoittaa suhteellisen korkea rakennusmassa siten, että sen ja Kimmeltien rivitalojen väliin jää riittävä,

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 96 istutuksin täydennettävä viheralue. Tämä rakennusmassa voi olla esimerkiksi Laurean opetustiloja, palveluyritystiloja ja opiskelija-asuntoja. Autopaikoitus olisi järjestettävä Hagalundinkallion pysäköintiluolaan tai tähän ja lähikortteleihin maan tai kannen alle. 3. Kehä I:n silta- ja risteysratkaisulle on tarpeen asettaa korkeat laatu- ja toimivuusvaatimukset. Tehdyt suunnitelmat ja myös liikenneratkaisut niin länteen (Kalevalantie ja erityisesti Tietäjäntien ja Pohjantorin risteykset) kuin itään (Tekniikantien risteys ja Otaniementien länsipää) tulee arvioida ottaen huomioon niiden ympäristön uudet rakennushankkeet. Ns. rombisen liittymämallin ohella on arvioita kiertoliittymämallia. 4. Maarinsolmun liittymän ja liikenneväylien ratkaisujen tulee olla läpäisykyvyltään riittävät myös sinä tapauksessa, että liikennemäärät kasvavat ennustettua suuremmiksi. Kehä I:n liikenteen sujuvuus ja ruuhkautumattomuus vähentävät paikallisesti huomattavasti liikenteen päästöjä. Kevyen liikenteen toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 5. Otaniemi Visiossa on tavoitteeksi asetettu joukkoliikennettä suosiva ja alueen maisemallisia ydinkohtia pysäköinniltä vapauttava liikennereformi. Tämä pitää konkretisoida osana T3-alueen suunnittelua alueen kaikkien toimijoiden kanssa. Maantasopysäköintiä Innopolin alueella ei lisätä. 6. Tämän palautuspäätöksen tuloksena tehtäviä hahmotelmia esitellään lautakunnalle syksyllä 2009 ennen asemakaavaehdotuksen ja muiden yksityiskohtaisten ehdotusten laatimista. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Maarinsolmun asemakaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden asemakaavoitusta tulee uudelleen arvioida osana Tapiola-projektia lähtien T3-alueen tavoitteenasettelusta. Hagalundinkallion arkkitehtikilpailun tulos ja lautakunnan hyväksymä Maarinaukion asemakaava asettavat tälle hyvät lähtökohdat. Tällöin erityisesti: 1. Koko alueesta mukaan lukien Spektrin, Laurean ja Innopolin ympäristöt tulee laatia kokonaissuunnitelma, joka täyttää Otaniemi-Tapiola alueen pohjoisen sisäänkäynnin korkeat arkkitehtoniset ja toiminnalliset laatuvaatimukset. Alueen rooli Aalto-yliopiston ja T3-alueen suunnitelmien täsmennettyä on huomattavasti merkityksellisempi kuin arveltiin 1990-lopussa ja 2000-luvun alussa, jolloin Maarinsolmun kaava-alueen nyt esillä oleva perusratkaisu laadittiin. 2. Maarinsolmun asemakaava-alueen ratkaisuja, erityisesti Kalevalantien pohjoispuolisen alueen luonnetta, on tarpeen muuttaa merkittävästi siten,

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / 96 Kaupunkisuunnittelulautakunta että Kehä I:n molemmat puolet ovat kaupunkikuvallisesti tasapainoisia. Kalevalantien eteläpuolelle voidaan sijoittaa suhteellisen korkea rakennusmassa siten, että sen ja Kimmeltien rivitalojen väliin jää riittävä, istutuksin täydennettävä viheralue. Tämä rakennusmassa voi olla esimerkiksi Laurean opetustiloja, palveluyritystiloja ja opiskelija-asuntoja. Autopaikoitus olisi järjestettävä Hagalundinkallion pysäköintiluolaan tai tähän ja lähikortteleihin maan tai kannen alle. 3. Kehä I:n silta- ja risteysratkaisulle on tarpeen asettaa korkeat laatu- ja toimivuusvaatimukset. Tehdyt suunnitelmat ja myös liikenneratkaisut niin länteen (Kalevalantie ja erityisesti Tietäjäntien ja Pohjantorin risteykset) kuin itään (Tekniikantien risteys ja Otaniementien länsipää) tulee arvioida ottaen huomioon niiden ympäristön uudet rakennushankkeet. Ns. rombisen liittymämallin ohella on arvioita kiertoliittymämallia. 4. Maarinsolmun liittymän ja liikenneväylien ratkaisujen tulee olla läpäisykyvyltään riittävät myös sinä tapauksessa, että liikennemäärät kasvavat ennustettua suuremmiksi. Kehä I:n liikenteen sujuvuus ja ruuhkautumattomuus vähentävät paikallisesti huomattavasti liikenteen päästöjä. Kevyen liikenteen toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 5. Otaniemi Visiossa on tavoitteeksi asetettu joukkoliikennettä suosiva ja alueen maisemallisia ydinkohtia pysäköinniltä vapauttava liikennereformi. Tämä pitää konkretisoida osana T3-alueen suunnittelua alueen kaikkien toimijoiden kanssa. Maantasopysäköintiä Innopolin alueella ei lisätä. 6. Tämän palautuspäätöksen tuloksena tehtäviä hahmotelmia esitellään lautakunnalle syksyllä 2009 ennen asemakaavaehdotuksen ja muiden yksityiskohtaisten ehdotusten laatimista. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun kaavaluonnoksesta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Maarinsolmu - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6062, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / 96 Käsittely Puheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Louhelainen kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun kaavaluonnoksesta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Maarinsolmu - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6062, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / 96 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun kaavaluonnoksesta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Maarinsolmu - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6062, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Harriet Klar-Kristolan kannattamana, että päätösklemmit muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1 kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä Maarinsolmun ja sen lähialueiden jatkosuunnittelua ohjaamaan alla olevat teesit ja 2 kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että Maarinsolmun alueesta laaditaan teesien mukainen kokonaissuunnitelma kaavaehdotusten perustaksi. Teesit seuraavasti muokattuina: Teesi 1 Kehä I on tärkeä seudullinen poikittaisväylä, jossa liikenteen tulee olla sujuvaa ja turvallista ja josta liittyminen kaupunkimaiseen katuverkkoon Maarinsolmun eritasoliittymässä tulee tapahtua joustavasti ja turvallisesti. Maarinsolmun suunnittelussa varaudutaan myös pikaraitiontien jatkoon Espoon liikenneverkkovision mukaisesti välille Otaniemi-Suurpelto-Kera. Teesi 2 Maarinsolmun kaupunkimaisen kokonaismaiseman hallintaa tulee korostaa. Tätä varten jatkosuunnittelussa tarkastellaan eritasoliittymän mahdollisia toteutusvaihtoja, joilla liittymä vie mahdollisimman vähän arvokasta rakennusmaata ja mahdollisesti rakennettavaan Kehä I:n Hagalundinkallion tunneliin johtava taso voidaan madaltaa nykytilaan verrattuna. Eritasoliittymän tulee yhdistää Tapiola ja Otaniemi kaupunkimaisesti niin, että siirtyminen alueelta toiselle myös jalan ja polkupyörällä voi tapahtua miellyttävästi ja turvallisesti. Liikenteen melunja pölyntorjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota hyödyntämällä

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / 96 rakennusmassoja ja viherrakentamista. Teesi 3 Joukkoliikenteen asemien läheisyys ja suurimittakaavainen väyläalue perustelevat Maarinsolmun ympäristöön tehokasta ja korkeaakin rakentamista kuitenkin niin, että alueelle syntyy kaupunkimaista viihtyisää lähiympäristöä ja että suuretkin rakennusmassat muodostavat yhtenäisiä harmonisia kokonaisuuksia, ei irrallisia torneja. HOAS:lle varatun korttelin massoittelu tulee toteuttaa esitettyä matalampana. Teesi 4 Maarinsolmuun luodaan persoonallinen ja tunnistettava karaktääri, joka viestii Otaniemen kampuskaupunginosasta ja Tapiolan puutarhakaupungista. Teesi 5 Maarinsolmuun liityvät kadut (Kalevalantie, Tekniikantie) suunnitellaan persoonallisiksi kaupunkibulevardeiksi, joiden varrella on asuntoja, liiketiloja ja palveluita. Myös Maarin alueelle tulevan Raide-Jokerin ympäristö tulee suunnitella kaupunkimaiseksi. Laajalahden Natura-alue ja sitä koskevien määräysten huomioon ottaminen on olennainen osa Maarin alueen kehittämisessä. Teesi 6 Maarinsolmun alueelle toteutetaan sekä työpaikkoja että asuntoja, myös opiskelija-asuntoja sekä monipuolisia lähipalveluja. Alueelle soveltuvat erityisen hyvin ns. hybridikohteet, joissa on palveluja, työpaikkoja ja asuntoja. Teesi 7 Maarinsolmun liittäminen mahdollisesti toteutettavaan Hagalundinkallion tunneliin ja sen päälle tulevaan kaupunkibulevardiin suunnitellaan maisemallisesti erityisen huolellisesti siten, että kaupunkimaisuus korostuu ja bulevardi muodostuu saranaksi Tapiolan puutarhakaupungin ja Otaniemen innovaatio- ja yrityskaupungin välille. Teesi 8: Maarinsolmun alueen asemakaavoitus ja Kehä I:n tiesuunnittelu sekä Hagalundinkallion asemakaavoituksen linjaukset tulee aikataulullisesti toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Teesien järjestys muutetaan siten, että alkuun tulevat teesit 6, 4, 5, 3. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / 96 Päätös 1 päätti hyväksyä Maarinsolmun ja sen lähialueiden jatkosuunnittelua ohjaamaan seuraavat teesit: Teesi 1 Maarinsolmun alueelle toteutetaan sekä työpaikkoja että asuntoja, myös opiskelija-asuntoja sekä monipuolisia lähipalveluja. Alueelle soveltuvat erityisen hyvin ns. hybridikohteet, joissa on palveluja, työpaikkoja ja asuntoja. Teesi 2 Maarinsolmuun luodaan persoonallinen ja tunnistettava karaktääri, joka viestii Otaniemen kampuskaupunginosasta ja Tapiolan puutarhakaupungista. Teesi 3 Maarinsolmuun liityvät kadut (Kalevalantie, Tekniikantie) suunnitellaan persoonallisiksi kaupunkibulevardeiksi, joiden varrella on asuntoja, liiketiloja ja palveluita. Myös Maarin alueelle tulevan Raide-Jokerin ympäristö tulee suunnitella kaupunkimaiseksi. Laajalahden Natura-alue ja sitä koskevien määräysten huomioon ottaminen on olennainen osa Maarin alueen kehittämisessä. Teesi 4 Joukkoliikenteen asemien läheisyys ja suurimittakaavainen väyläalue perustelevat Maarinsolmun ympäristöön tehokasta ja korkeaakin rakentamista kuitenkin niin, että alueelle syntyy kaupunkimaista viihtyisää lähiympäristöä ja että suuretkin rakennusmassat muodostavat yhtenäisiä harmonisia kokonaisuuksia, ei irrallisia torneja. HOAS:lle varatun korttelin massoittelu tulee toteuttaa esitettyä matalampana Teesi 5 Kehä I on tärkeä seudullinen poikittaisväylä, jossa liikenteen tulee olla sujuvaa ja turvallista ja josta liittyminen kaupunkimaiseen katuverkkoon Maarinsolmun eritasoliittymässä tulee tapahtua joustavasti ja turvallisesti. Maarinsolmun suunnittelussa varaudutaan myös pikaraitiontien jatkoon Espoon liikenneverkkovision mukaisesti välille Otaniemi-Suurpelto-Kera. Teesi 6 Maarinsolmun kaupunkimaisen kokonaismaiseman hallintaa tulee korostaa. Tätä varten jatkosuunnittelussa tarkastellaan eritasoliittymän mahdollisia toteutusvaihtoja, joilla liittymä vie mahdollisimman vähän arvokasta rakennusmaata ja mahdollisesti rakennettavaan Kehä I:n Hagalundinkallion tunneliin johtava taso voidaan madaltaa nykytilaan verrattuna. Eritasoliittymän tulee yhdistää Tapiola ja Otaniemi kaupunkimaisesti niin, että siirtyminen alueelta toiselle myös jalan ja polkupyörällä voi tapahtua miellyttävästi ja turvallisesti. Liikenteen melunja pölyntorjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota hyödyntämällä rakennusmassoja ja viherrakentamista.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / 96 Kaupunkisuunnittelulautakunta Teesi 7 Maarinsolmun liittäminen mahdollisesti toteutettavaan Hagalundinkallion tunneliin ja sen päälle tulevaan kaupunkibulevardiin suunnitellaan maisemallisesti erityisen huolellisesti siten, että kaupunkimaisuus korostuu ja bulevardi muodostuu saranaksi Tapiolan puutarhakaupungin ja Otaniemen innovaatio- ja yrityskaupungin välille. Teesi 8: Maarinsolmun alueen asemakaavoitus ja Kehä I:n tiesuunnittelu sekä Hagalundinkallion asemakaavoituksen linjaukset tulee aikataulullisesti toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena. 2 päätti palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että Maarinsolmun alueesta laaditaan teesien mukainen kokonaissuunnitelma kaavaehdotusten perustaksi. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun kaavaluonnoksesta, alue , ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Aarnivalkea - Maarinniitty II, , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Maarinsolmu - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6062, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28, 3-kohta). Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattama, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 96 Päätös Asia päätettiin jättää pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille - Ote ilman liitteitä: Hakijat - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, Kaavoitusasiat/E7, lausuntopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, lausuntopyyntö - Caruna Espoo Oy, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Latokaskenniitty, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 46. kaupunginosa, Latokaski ja 30. kaupunginosa, Nöykkiö Valmistelijat / lisätiedot: Thuy Pham-Linko, puh Anna-Kaisa Aalto, puh Kaisa Lahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Latokaskenniityn osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Latokaskenniitty - Ladusvedsängen asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7033, 46. kaupunginosassa, Latokaski ja 30. kaupunginosassa, Nöykkiö, alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 6 Latokaskenniitty, mielipiteiden koosteet ja vastineet 7 Latokaskenniitty, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Latokaskenniitty, tapahtumaluettelo - Latokaskenniitty, kaavamääräykset 1 - Latokaskenniitty, kaavamääräykset 2 - Latokaskenniitty, kaavakartta - Latokaskenniitty, ajantasa-asemakaava

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / 96 - Latokaskenniitty, havainnekuva Selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää alueen nykyistä pientaloaluetta ja edistää urheilu- ja virkistystoimintaa. Tavoitteena on sijoittaa urheilupuisto Latokaskenniityn alueelle. Sivistystoimi on tehnyt urheilupuiston yleissuunnitelman, jonka perusteella kaavoitetaan riittävät liikuntapalvelut alueelle. Tavoitteena on vähemmän rakennettu ja enemmän puistomainen ympäristö, joka kunnioittaa alueen avointa luonnetta. Pientaloaluetta täydennetään urheilupuiston ympärille. Uudet rakennukset liittyvät viereisiin asuinalueisiin ja niiden suunnittelussa huomioidaan viereisten rakennusten mittakaava ja rakenne kaupunkisuunnittelulautakunnan tavoitteiden mukaisesti. Kaavalla osoitetaan alueelle noin kerrosneliömetriä asuinrakennusoikeutta, josta asuinrakennusten korttelialueella (A) on noin k-m², asuinpientalojen korttelialueella (AP) noin k-m² ja erillispientalojen korttelialueella (AO) k-m². Lisäksi rakennusoikeutta on osoitettu urheilutoiminnalle yhteensä k-m², päiväkotivaraukselle k-m² ja kaupalle noin k-m². Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta asetti asemakaavan muutoksen tavoitteiksi muun muassa liito-oravareittien turvaaminen, säilyttää alueen avoin maisematila, varata kaavaan päiväkotivaraus ja suunnitella uudet asuinalueet vaihteleviksi pientalo- ja kerrostaloalueiksi. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Latokaskenniitty - Ladusvedsängen, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7033, käsittää korttelit , osia korttelista ja 46040, 46. kaupunginosassa Latokaskenniitty

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 96 sekä korttelit , osia kortelista 30103, 30108, 30112, 30. kaupunginosassa Nöykkiö, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista ja osin viljeltyä niittyä metsäsaarekkeineen. Alueen itä- ja pohjoisosia halkoo Nöykkiönkatu sekä 110 kv:n ilmajohto. Suunnittelualue rajautuu etelässä ja lännessä Nöykkiön koulun alueisiin sekä Nöykkiön ja Tillinmäen pientaloalueisiin. Pohjoisessa alue rajautuu Latokasken ja idässä Kukkumäen asuinalueeseen. Muutosalueeseen rajautuvat asuinalueet ovat matalaa pientaloaluetta, joiden tehokkuus vaihtelee e = 0.20:n ja e = 0.30:n välillä. Alue on suurimmaksi osaksi Espoon kaupungin omistuksessa. Latokaskenniityn alueella maanomistusta on myös Asuntosäätiöllä sekä yksityisellä maanomistajalla. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen läpi on etelä-pohjoissuunnassa osoitettu viheryhteystarve ja itä-länsisuunnassa päävoimansiirtolinja. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on virkistysaluetta, uutta ja nykyisellään säilytettävää asuinaluetta, julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta. Suunnittelualueen läpi on esitetty kulkemaan virkistysalue. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja, mutta suurimmaksi osaksi alue on asemakaavoittamatonta. Alue on voimassa olevissa asemakaavoissa osoitettu puistoalueeksi (VP) ja (P), lähivirkistysalueeksi (VL), pääasiassa luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL2), muuntaja-alueeksi (VM) sekä katualueeksi. Suunnittelualueen läpi kulkee myös voimalinja (z) ja sen varoalue (v). Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille oli varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / 96 mennessä. Mielipiteitä saatiin 26 kappaletta. Lausuntoja ei saatu ja kannanottoja saatiin yksi kappale. Mielipiteissä nostettiin huoli alueen liikenteellisestä toimivuudesta ja liikenneturvallisuudesta Nöykkiönkadulla. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus on otettu huomioon suunnittelemalla kadulle kaksi kiertoliittymää ja Tillinmäentien liittymään liikennevalot. Monessa mielipiteessä pienkerrostaloja pidettiin alueelle sopimattomana ja tehokkaana. Kortteli- ja ympäristösuunnitelmissa kiinnitettiin kerrostaloissa rakennusten kerrosmääriin ja pienmittakaavaisuuteen arkkitehtonisin keinoin. Osassa mielipiteistä vastustettiin myös urheilupuistoa, mutta monissa mielipiteissä kiiteltiin ja toivottiin, että urheilupuisto toteutuisi mahdollisimman nopeasti. Asukastilaisuus on pidetty Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla osoitetaan uutta asumista Nöykkiönkadun ja Tillinmäentien varteen. Myös Latokaskenniityn pellon eteläreunaan osoitetaan uutta asumista, jonne kulku on uudelta kadulta, Laidunmaanraitilta. Pienkerrostaloja osoitetaan Nöykkiönkadun ja Laidunmaanraitti-nimisen kadun varrelle rajaamaan katuympäristöä. Kortteleissa tehokkuudet ovat välillä e = Kaavalla erillispientaloja ja kytkettyjä taloja osoitetaan Laidunmaanraitille, Tillimäentielle ja Kaskinauriintien varrelle. Tehokkuudeltaan korttelit ovat välillä e = Omatoimista rakentamista voidaan mahdollistaa kaava-alueella Laidunmaanraitin, Kaskinauriintien ja Teerimäenportin varrelle. Palveluita varten alueelle osoitetaan liikerakennusten korttelialue, jolla tehokkuus on e = Kauppaa vastapäätä osoitetaan päiväkodin varaus, joka mahdollistaa kahdeksanryhmäisen päiväkodin leikkialueineen, henkilökunnan paikoituksineen ja saattoalueineen. Suunnittelualueen keskelle osoitetaan urheilupuisto, jolle sallitaan kaksikerroksinen (II) huolto-, pukusuoja- ja kahvilarakennus, yhteensä k-m². Puiston yhteyteen sallitaan myös urheiluhalli, jonka rakennusoikeus on k-m². Avointa maisemaa on säilytetty rajaamalla urheilupuiston rakentamista rakennusalalle sekä rajaamalla rakennusten ja rakennelmien korkeutta. Urheilupuistosta on laadittu yleissuunnitelma. Virkistyskäyttöön osoitetun urheilupuiston lisäksi alueen voimalinjan alla Nöykkiöntien länsipuolella on säilytetty kevyen liikenteen ja hiihtoladun yhteystarpeet. Koko kaava-alueelle on jätetty liito-oravien reitit jotka on osoitettu viherkäytävinä ja heikoissa yhteyskohdissa on osoitettu

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / 96 täydennysistutusta. Kaava-alueella on huomioitu myös viheryhteydet keskuspuistoon sekä alueen avoin maisema ja kumpareisuus. Suunnittelualue sijaitsee vilkasliikenteisen pääkadun, Nöykkiönkadun ympäristössä. Alueelle tulee useita uusia tonttikatuja. Latokasken puolelle tulevat Kaskihaka, Kaskinauriintie, Kyläkartanonrinne ja Teerimäenportti. Naurismäki -katua jatketaan etelään. Nöykkiönlaaksoon tulee yksi uusi katu, Laidunmaanraitti. Liikenne-ennusteen mukaan Nöykkiönkadun liikenne on vuonna 2040 noin ajoneuvoa vuorokaudessa suunnittelualueen kohdalla. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman yhteydessä tehtyjen liikenteen toimivuustarkastelujen perusteella voidaan todeta, että suunniteltu liikenneverkko välittää ruuhka-aikojen liikenteen riittävän hyvin. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaan Latokasken kohdalla Nöykkiönkadulle rakennetaan kaksi kiertoliittymää ja Tillinmäentien liittymään liikennevalot parantamaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Uusia kevyen liikenteen väyliä tulee Nöykkiönkadulle ja Nöykkiönlaaksontielle. Nöykkiönkadulla kulkee pyöräilyn seutureitti, jota parannetaan erottamalla jalankulku ja pyöräily toisistaan. Autopaikkoja on rakennettava kerrostaloille ja pienkerrostaloille 1 ap / 70 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto, kytketyille pientaloille (rivitaloille) 1 ap / 70 k-m 2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto, erillisille pientaloille (omakotitaloille) 2 ap / asunto. Kerrostaloille ja pienkerrostaloille on rakennettava yleistä pysäköintiä 1 ap / k-m 2. Autopaikkoja on rakennettava Y-korttelialueella 1 ap / 150 k-m 2, YU-korttelialueella 1 ap / 75 k-m 2 ja KL-korttelialueella 1 ap / 50 k-m 2. VU-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava ulkourheilukentille 300 ap ja linja-autoille 4 ap. Y-, YU-, KL- ja VU-korttelialueella vaadituista autopaikoista on rakennettava vähintään kaksi liikuntaesteisten autopaikkaa ensimmäistä 50 autopaikka kohden, sen jälkeen yksi paikka kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava A- ja AP-korttelialueilla 1 pp / 30 k-m 2 katettuun ja lukittavaan tilaan. Y- ja YU-korttelialueilla 1 pp / 100 k-m 2, KL-korttelialueella 1 pp / 70 k-m 2 ja VU-korttelialueilla ulkourheilukentille 300 pp. Y-, YU-, KL- ja VU-korttelialueilla vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 68 / 96 Päätöshistoria Kaavataloudelliset vaikutukset Kaupungille ei aiheudu kunnallistekniikan kuluja, kun maankäyttösopimuksista saadaan tuloksia ja tonteista myyntituloja. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueesta on tehty lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma. Perittävät maksut Asemakaava ja asemakaavan muutos on tehty virkatyönä. Asemakaavan muutoksesta ei peritä maksuja. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Latokaskenniityn asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Asemakaavalla mahdollistetaan urheilupuiston sijoittuminen rakentamattomalle Latokaskenniitylle. Urheilupuistoon sijoitetaan erilaisia pelikenttiä, yleisurheilupaikat, urheiluhalli, pukuhuone/huoltohalli, ulkoilureittejä, oleskelualueita ja maisemaniitty. Urheilupuiston suunnittelussa huomioidaan sivistystoimen esittämät urheilupuiston liikuntatarpeet. 1.2 Urheilupuistosta suunnitellaan viihtyisä ja puistomainen urheilupuisto, joka yhdistää urheilupuiston toiminnot keskuspuiston tarjoamiin ulkoilumahdollisuuksiin. Urheilupuistoon sijoitettavien rakennusten määrää rajoitetaan ja sen puistomaisuutta korostetaan avoimella tilalla ja istutuksilla. Suunnittelussa huomioidaan maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarve ja asemakaavalla parannetaan alueen virkistys- ja ulkoiluyhteyksiä. 1.3 Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alueella avoin maisematila näkymineen. Avoin maisematila pyritään säilyttämään kenttien, avoimen käyttönurmen ja maisemaniityn osalta. Tällä turvataan, että

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 69 / 96 Latokaskenniityllä säilyy laaja viheralueen tunnelma. Urheilupuiston toimintoja sovitetaan maisematilaan viherrakentamisen keinoin. Urheilupuiston rakennukset sijoitetaan tiiviiksi kokonaisuudeksi puiston lounaisosaan. Toiminnot sijoittuvat näin keskeiselle paikalle, jolloin ne ovat helposti saatavilla. Keskus tukeutuu säilytettävään metsäsaarekkeeseen, joka toimii keskuksen maisemallisena taustana kentiltä päin katsottaessa. 1.4 Nöykkiön koulun läheisyyteen Nöykkiönkadun toiselle puolelle suunnitellaan päiväkotivaraus palvelemaan alueen lisääntyvää asukasmäärää. Päiväkodin sijoittamisella urheilupuiston läheisyyteen saadaan urheilupuiston toimintoja hyödynnettyä myös päiväkodin käytössä. Ratkaisu hyödyntää päiväkodin ja urheilupuiston mahdollisuutta vuoroittaispysäköintiin. 1.5 Asemakaavalla mahdollistetaan uusien asuntojen sijoittaminen yleiskaavassa osoitetuille asuntoalueille. Suunniteltavat asuntoalueet on osoitettu yleiskaavassa tiiviiksi- ja matalaksi asuntoalueeksi (A2). Uusia asuntoja tutkitaan myös sijoitettavaksi Tillinmäentien varrelle. Uudet asuinalueet suunnitellaan vaihteleviksi pientalo- ja kerrostaloalueiksi, joissa rakennuskanta on sekoittunutta ja vaihtelevaa. Uusien korttelialueiden suunnittelussa huomioidaan ympäröivien rakennusten mittakaava ja aluetehokkuus sekä alueen asukkaiden elinympäristön laatu. 1.6 Asemakaavassa osoitettu opetus- ja päiväkotirakennusten korttelialue (YL) muutetaan asumiselle. 1.7 Liikennesuunnittelussa tutkitaan Nöykkiönkadun ja Tillinmäen katujärjestelyt ja mahdollistetaan niiden parantaminen. Liikenneturvallisuus huomioidaan kaikkien kulkumuotojen osalta. Asemakaavalla järjestetään hyvät yhteydet bussipysäkeille ja varmistetaan alueelle toimivat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Urheilupuistolle ja uusille asunnoille huolehditaan riittävät pysäköintipaikat autoille ja polkupyörille sekä pyritään nykyisten ja tulevien asukkaiden jalankulku- ja pyöräilyyhteyksien toimivuuden, turvallisuuden ja esteettömyyden varmistamiseen sekä ulkoilureittien yhtenäisyyden ja jatkuvuuden turvaamiseen. Lisäksi lähikouluilta suunnitellaan toimivat, yhtenäiset ja turvalliset yhteydet urheilupuistoon. 1.8 Asemakaavalla turvataan alueen läpi kulkeva liito-oravayhteys. 2 Järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi.

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 70 / 96 Käsittely Esittelijä korjasi päätösedotustaan siten, että: - kohta 1.2. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Urheilupuistosta suunnitellaan viihtyisä ja puistomainen urheilupuisto, joka yhdistää urheilupuiston toiminnot keskuspuiston tarjoamiin ulkoilumahdollisuuksiin. Urheilupuistoon sijoitettavien rakennusten määrää rajoitetaan ja sen puistomaisuutta korostetaan avoimella tilalla ja istutuksilla. Suunnittelussa huomioidaan maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarve ja asemakaavalla parannetaan alueen virkistys-, ulkoiluyhteyksiä sekä luodaan tarvittavat uudet yhteydet. - listatekstin kappale: Asemakaavalla mahdollistetaan urheilupuiston sijoittuminen Latokaskenniitylle. Urheilupuistoon on tarkoitus sijoittaa: Urheiluhalli, huolto-/ pukuhuonehalli, kaksi jalkapallokenttää, kolme pesäpallokenttää, amerikkalainen jalkapallokenttä, yleisurheilun suorituspaikat, katukoripallokenttä, rantalentopallokenttä, kaksi tenniskenttää, skeittipaikka, pulkkamäki ja hiihto sekä kävelyreittejä. Sivistystoimi on esittänyt ohjeelliset urheilupuiston tarpeet. Liikuntatarpeet tulevat kuitenkin muuttumaan kysynnän mukaan ja niille mahdollistetaan riittävät tilavaraukset asemakaavoituksella. Sivistystoimi on esittänyt, että erityisesti pesäpallokenttien tarve on tällä hetkellä suuri. Espoosta puuttuu tällä hetkellä kunnolliset pesäpallokentät ja lajin harrastajamäärät ovat kasvussa. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Asemakaavalla mahdollistetaan urheilupuiston sijoittuminen Latokaskenniitylle. Urheilupuistoon on tarkoitus sijoittaa: Urheiluhalli, huolto-/ pukuhuonehalli, kaksi jalkapallokenttää, kolme pesäpallokenttää, amerikkalainen jalkapallokenttä, yleisurheilun suorituspaikat, katukoripallokenttä, rantalentopallokenttä, kaksi tenniskenttää, skeittipaikka, pulkkamäki ja hiihto sekä kävelyreittejä. Sivistystoimi on esittänyt ohjeelliset urheilupuiston tarpeet. Liikuntatarpeet tulevat kuitenkin muuttumaan kysynnän mukaan ja niille mahdollistetaan riittävät tilavaraukset asemakaavoituksella. Sivistystoimi on esittänyt, että erityisesti pesäpallokenttien tarve on tällä hetkellä suuri. Espoosta puuttuu tällä hetkellä kunnolliset pesäpallokentät ja lajin harrastajamäärät ovat kasvussa. Alueelle luodaan myös uusi itä- länsisuuntainen latuyhteys sitomaan keskuspuiston reitit yhteen. Latuyhteydellä mahdollistetaan liikkuminen alueen itäpuolella kulkevalta Kivenlahti - Latokaski reitiltä aina Puolarmaariin asti. Latokaskenniitty tulee olemaan keskeinen paikka latuyhteyksien kannalta, joka mahdollistaa hyvän paikan latukoneiden säilyttämiselle. - listatekstin kappale: Urheilupuiston suunnittelussa erityisen tärkeä on huomioida toimivat kävely- ja pyöräily-yhteydet. Urheilupuiston tavoitteena on liittyä keskuspuiston reitteihin ja toimia keskuspuiston reittien kokoontumispaikkana niin kesällä kuin talvellakin. Suunnittelussa huomioidaan myös liityntäliikenne pyörällä Kaitaan ja Finnoon metroasemille. Latokaskenniitty sijoittuu pyöräilyn seutureitille (E15). Suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn erottelutarpeet ja niiden vaatimat

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 71 / 96 tilavaraukset. Tarkoituksena on, että urheilupuistoon pystytään liikkumaan ilman autoa mahdollisimman monesta suunnasta Espoota. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Urheilupuiston suunnittelussa erityisen tärkeä on huomioida toimivat kävely- ja pyöräily-yhteydet. Urheilupuiston tavoitteena on liittyä keskuspuiston reitteihin ja toimia keskuspuiston reittien kokoontumispaikkana niin kesällä kuin talvellakin. Nöykkiönkadun yli osoitetaan siltavaraus yhtenäisten ulkoilunreittien jatkumiselle. Suunnittelussa huomioidaan myös liityntäliikenne pyörällä Kaitaan ja Finnoon metroasemille. Latokaskenniitty sijoittuu pyöräilyn seutureitille (E15). Suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn erottelutarpeet ja niiden vaatimat tilavaraukset. Tarkoituksena on, että urheilupuistoon pystytään liikkumaan ilman autoa mahdollisimman monesta suunnasta Espoota. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että lisätään uusi päätöskohta 1.9, joka kuuluu: Osana asemakaavoitusta tehdään yhteistyössä sivistystoimen ja muiden asianosaisten tahojen kanssa alueen toteutusta sekä niiden edellyttämiä kustannuksia ja aikatauluja koskevat selvitykset. Jäsen Karhu ehdotti, että asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Salo. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä puheenjohtajan ja jäsen Lahden ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Latokaskenniityn asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Asemakaavalla mahdollistetaan urheilupuiston sijoittuminen rakentamattomalle Latokaskenniitylle. Urheilupuistoon sijoitetaan erilaisia pelikenttiä, yleisurheilupaikat, urheiluhalli, pukuhuone/huoltohalli, ulkoilureittejä, oleskelualueita ja maisemaniitty. Urheilupuiston suunnittelussa huomioidaan sivistystoimen esittämät urheilupuiston liikuntatarpeet. 1.2 Urheilupuistosta suunnitellaan viihtyisä ja puistomainen urheilupuisto, joka yhdistää urheilupuiston toiminnot keskuspuiston tarjoamiin ulkoilumahdollisuuksiin. Urheilupuistoon sijoitettavien rakennusten määrää

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 72 / 96 rajoitetaan ja sen puistomaisuutta korostetaan avoimella tilalla ja istutuksilla. Suunnittelussa huomioidaan maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarve ja asemakaavalla parannetaan alueen virkistys-, ulkoiluyhteyksiä sekä luodaan tarvittavat uudet yhteydet. 1.3 Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alueella avoin maisematila näkymineen. Avoin maisematila pyritään säilyttämään kenttien, avoimen käyttönurmen ja maisemaniityn osalta. Tällä turvataan, että Latokaskenniityllä säilyy laaja viheralueen tunnelma. Urheilupuiston toimintoja sovitetaan maisematilaan viherrakentamisen keinoin. Urheilupuiston rakennukset sijoitetaan tiiviiksi kokonaisuudeksi puiston lounaisosaan. Toiminnot sijoittuvat näin keskeiselle paikalle, jolloin ne ovat helposti saatavilla. Keskus tukeutuu säilytettävään metsäsaarekkeeseen, joka toimii keskuksen maisemallisena taustana kentiltä päin katsottaessa. 1.4 Nöykkiön koulun läheisyyteen Nöykkiönkadun toiselle puolelle suunnitellaan päiväkotivaraus palvelemaan alueen lisääntyvää asukasmäärää. Päiväkodin sijoittamisella urheilupuiston läheisyyteen saadaan urheilupuiston toimintoja hyödynnettyä myös päiväkodin käytössä. Ratkaisu hyödyntää päiväkodin ja urheilupuiston mahdollisuutta vuoroittaispysäköintiin. 1.5 Asemakaavalla mahdollistetaan uusien asuntojen sijoittaminen yleiskaavassa osoitetuille asuntoalueille. Suunniteltavat asuntoalueet on osoitettu yleiskaavassa tiiviiksi- ja matalaksi asuntoalueeksi (A2). Uusia asuntoja tutkitaan myös sijoitettavaksi Tillinmäentien varrelle. Uudet asuinalueet suunnitellaan vaihteleviksi pientalo- ja kerrostaloalueiksi, joissa rakennuskanta on sekoittunutta ja vaihtelevaa. Uusien korttelialueiden suunnittelussa huomioidaan ympäröivien rakennusten mittakaava ja aluetehokkuus sekä alueen asukkaiden elinympäristön laatu. 1.6 Asemakaavassa osoitettu opetus- ja päiväkotirakennusten korttelialue (YL) muutetaan asumiselle. 1.7 Liikennesuunnittelussa tutkitaan Nöykkiönkadun ja Tillinmäen katujärjestelyt ja mahdollistetaan niiden parantaminen. Liikenneturvallisuus huomioidaan kaikkien kulkumuotojen osalta. Asemakaavalla järjestetään hyvät yhteydet bussipysäkeille ja varmistetaan alueelle toimivat kevyenliikenteen yhteydet. Kaava toteuttaa kaupungin tavoitteita kasvattaa pyöräilyn osuus 15 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Urheilupuistolle ja uusille asunnoille huolehditaan riittävät pysäköintipaikat autoille ja polkupyörille sekä pyritään nykyisten ja tulevien asukkaiden jalankulku- ja pyöräily- yhteyksien toimivuuden, turvallisuuden ja esteettömyyden varmistamiseen sekä ulkoilureittien yhtenäisyyden ja

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 73 / 96 jatkuvuuden turvaamiseen. Lisäksi lähikouluilta suunnitellaan toimivat, yhtenäiset ja turvalliset yhteydet urheilupuistoon. 1.8 Asemakaavalla turvataan alueen läpi kulkeva liito-oravayhteys. 1.9 Osana asemakaavoitusta tehdään yhteistyössä sivistystoimen ja muiden asianosaisten tahojen kanssa alueen toteutusta sekä niiden edellyttämiä kustannuksia ja aikatauluja koskevat selvitykset. 2 Järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Seppo Salon. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, Kaavoitusasiat/E7, lausuntopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 74 / / Koronakulma, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 22. kaupunginosa Olari Valmistelijat / lisätiedot: Mika Heikkilä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Koronakulman asemakaavan muutosehdotuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Koronakulma - Koronahörnet asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7052, 22. kaupunginosassa Koronakulma, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan sitten, että: Koronakulman kaavamääräyksiin lisätään mahdollisuus sijoittaa pysäköintiä muille tonteille erillisin sopimuksin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös 1 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Koronakulman asemakaavan muutosehdotuksen valmisteluaineistosta, alue ,

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 75 / 96 2 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Koronakulma - Koronahörnet asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7052, 22. kaupunginosassa Koronakulma, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 8 Koronakulma, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Koronakulma, tapahtumaluettelo - Koronakulma, kaavamääräykset 1 - Koronakulma, kaavamääräykset 2 - Koronakulma, kaavakartta - Koronakulma, ajantasa-asemakaava - Koronakulma, havainnekuva - Koronakulma, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavanmuutoksessa toimisto-, liike-, pienteollisuuskorttelialue sekä virkistysaluetta muuttuvat keskustamaisiksi asuntokortteleiksi katutason liike- ja toimistotiloineen. Tavoitteena on täydentää ja eheyttää kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä Matinkylän keskusta-alueen, Länsimetron ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä. Kaavamuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan kohteen kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti merkittävä sijainti. Alueen rakennusoikeus kasvaa noin k-m 2.

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 76 / 96 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Koronakulma - Koronahörnet asemakaavan muutos 22. kaupunginosa, Olari, kortteli sekä katu- ja virkistysalueet. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta, Koy Espoon Koronakatu 1 / Valadilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suur-Matinkylän alueella, Olarissa, Kuitinmäen eteläosassa, Kuitinmäentien pohjoisreunassa. Matinkylän keskusta ja metroasema sijaitsevat vajaan kilometrin päässä, Länsiväylän eteläpuolella. Suunnittelualue rajautuu etelässä Kuitinmäentiehen, pohjoisessa Koronakujaan, idässä Kuitinmäenaukioon ja lännessä Koronakatuun. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Korttelissa on nykyisellään vuonna 1984 valmistunut, 3-4-kerroksinen teollisuus- ja toimistorakennus sekä siihen liittyvä kaksitasoinen pysäköintilaitos. Suunnittelualue on rinteessä, joka nousee Koronakadun ja Kuitinmäentien suunnista koilliseen Kuitinmäenaukiolle, korkeuseroa on noin 5 metriä (+ 8 mpy + 13 mpy). Virkistysalueosuudella on kalliopaljastumaa, muutamia puita sekä kevyenliikenteen reitti. Virkistysalueosuus sijaitsee Kuitinmäentien melualueella. Kuitinmäentien ympäristöön, välille Piispansilta - Friisinkalliontie sijoittuu, suunnittelualueesta itään Olarin Prisma sekä länteen toinen toimistorakennus. Rakennukset ovat 3-5 kerroksisia, Prisma myös korkeudeltaan niitä vastaava. Kuitinmäentien eteläpuolelle, Prismaa vastapäätä sijoittuu asuinkerrostalokortteli, jonka pitkä, Kuitinmäentien suuntainen lamellitalo on viisi kerrosta ja Piispansillan ympäristöön

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 77 / 96 sijoittuva tornitalo kaksitoista kerrosta korkea. Suunnittelualuetta vastapäätä, toiselle puolen Kuitinmäentietä, sijoittuu Länsikeskuksen liike- ja toimistorakentamista, kerrosluvultaan kolmesta seitsemään. Korttelialue on yksityisessä omistuksessa. Katu- ja virkistysalueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolella sijaitsee moottoriväylä (Länsiväylä) ja keskustatoimintojen alue (Matinkylänkeskus). Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on keskustatoimintojen (C-K) alueena kehitettävää aluetta. Keskustatoimintojen alue C-K: Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus-, ja myymälätiloja - ja vähittäiskaupan suuryksikkö Matinkylän keskukseen. Kehitettävät alueet: Asemakaavoituksella pyritään alueen toimivuuden (mm. palvelujen säilyminen) varmistamiseen lisärakentamisella sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen. Kuitinmäentie on osoitettu kaksiajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi. Laadittu kaavamuutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alueella on voimassa asemakaavat: Kuitinmäki II asemakaava : Kortteli 22121, puisto- ja katualuetta (hyv./vahv ) Kuitinmäki II muutos : katualuetta (hyv./vahv ) Kuitinmäki II ja Kuitinmäki II D, asemakaava ja asemakaavan muutos : katualuetta (hyv./vahv ) Piispankylä, Piispankylä muutos, alue : katualuetta (hyv./vahv ) Suunnittelualueelle on osoitettu kortteliin liike- ja pienteollisuusrakentamisen korttelialuetta, jossa myös toimistot sallittu, k-m 2 (ALT II-III, et = 1,2). Rakennusoikeus on toteutunut käytännössä täysimääräisenä.

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 78 / 96 Tämän lisäksi on osoitettu katualueita (ml. yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue, johon voi sijoittaa kioskeja ja muita vähäisempiä rakennelmia (kik)) sekä istutettava puisto (PI9) Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti , ja osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Nähtävilläoloaikana jätettiin kahdeksan kirjallista mielipidettä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen kaavatyö on jaettu kahdeksi kaavaksi Koronakulmaksi (kortteli 22121) ja Komeetanrinteeksi (kortteli 22122). Jätetyistä mielipiteistä kuusi koski korttelia Mielipiteissä suhtauduttiin kriittisesti kaavamuutokseen. Niissä pidettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä olleen korttelisuunnitelman rakentamista liian korkeana ja varjostavana suhteessa rivitaloympäristöön. Puita ja vihreää toivottiin puskuriksi uuden ja vanhan väliin, sekä rakennukset mahdollisimman lähelle Kuitinmäentietä. Autopaikat toivottiin järjestettävän maanalaisena ratkaisuna ja sisäänajo joko Kuitinmäentieltä tai Koronakadulta ei Koronakujalta. Liikenne ei saisi tuoda häiriöitä oleville asukkaille. Uusien rakennusten pääsisäänkäynnit toivottiin otettavaksi Kuitinmäentien suunnasta, samoin kivijalkakaupan. Lisäksi toivottiin, että rakennusten ulkonäkö sovitetaan olevaan rakennuskantaan. Joissakin palautteissa pidettiin kortteliratkaisua ylitehokkaana, kaupallisten palvelujen sijoittamisen tarve kyseenalaistettiin, samoin yleiset oleskelualueet nähtiin häiriölähteinä, toisaalta Kuitinmäenraitin ja Kuitinmäentien välinen kevyenliikenteen yhteys nähtiin tarpeellisena. Toivottiin myös korttelia mukaan samassa kaavassa ratkaistavaksi. Korttelisuunnitelmaa ja kaavaratkaisua on kehitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen. Useilta osin ratkaisu on kehittynyt palautteessa esitettyjen näkemysten ja toivomusten suuntaan. Kaavan laadinnan yhteydessä on tehty Koronakulman kunnallistekninen yleissuunnitelma kustannusarvioineen, sisältäen mm. liikenteen yleissuunnitelman, mukana tarkastelun liikenteen toimivuudesta sekä järjestelyistä sekä korttelin itäpään kevyenliikenteen yhteyden ja pelastusteiden ratkaisemisen, liikenteenmeluselvityksen sekä vesihuollon ja hulevesienhallinnan yleissuunnitelmat. Korttelisuunnitelman yhteydessä on tehty lisäksi varjostusselvitys sekä kaavoituksen yhteydessä liikenteenpäästöarvio. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Koronakulman asemakaava-alue sijaitsee Olarissa, Kuitinmäen eteläosassa. Alue sijoittuu Kuitinmäentien varrelle, sen pohjoispuolelle, linja-autoreittien yhteyteen. Matinkylän keskustan ydin palveluineen ja metroasemineen sijaitsevat vajaan kilometrin päässä. Kuitinmäentien

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 79 / 96 varteen sijoittuu nykyisellään kaupallisia palveluja, työpaikkoja ja asumista. Korttelista alle puolen kilometrin säteelle sijoittuu päiväkoteja sekä ala- ja yläkoulut. Asuinrakentamista tulee lisätä palveluiden ja joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen kannalta hyvin saavutettavilla alueilla. Asemakaavaratkaisulla mahdollistetaan tehokkaan, kaupunkimaisen ympäristön toteuttaminen metroaseman vaikutusalueelle, yleiskaavan keskusta-alueelle. Asemakaavan muutos tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä. Lisäksi alue tukeutuu jo olemassa olevaan liikenteen ja kunnallistekniikan verkostoon. Olemassa olevat kevyenliikenteen yhteydet säilyvät. Keskustamainen asuinkortteli katutason liiketiloineen sijoittuu katutilaa muodostavana ja toiminnallisesti sitä kehittäen Kuitinmäentien varteen. Korttelin länsipää rajaa Kuitinmäenaukiota. Muurimainen massa kadun varressa luo suojaisan pihan, suojaa myös taaempia asuinkortteleita liikenteen melulta sekä mahdollistaa valoisuutta korttelipihalla ja ympäristössä. Kortteli on korkeampi kadun suuntaan (V-VIII) ja laskee korkeuksia sovittaen olevan rivitalokorttelin suuntaan (II-IV). Suhdetta olevaan kortteliin pehmentää myös pihan istutettavat alueet. Asuinrakennusten pysäköinti järjestetään pihakannen ja rakennusten alapuolisella pysäköintilaitoksella. Ajo pysäköintiin ohjataan kuten nykyisinkin Koronakadulta. Yleiset pysäköintipaikat toteutetaan maanpäällisinä kadunvarsimaisina paikkoina, Koronakadun kääntöpaikan yhteyteen. Kaavassa on osoitettu maanpinnan ja kansipihan likimääräisiä korkeusasemia perustuen viitesuunnitelmaan. Asemakaavanmuutoksessa toimisto-, liike-, pienteollisuuskorttelialue sekä melualueella oleva, käyttöarvoltaan rajallinen virkistysalue muuttuvat keskustamaiseksi asuntokortteliksi katutason liike- ja toimistotiloineen. Samalla varataan korttelin kyljestä riittävä alue Matinkylä-Olarille keskeiselle kevyenliikenteen yhteyden kehittämiselle ja poistetaan vastaavasti vanhentunut ja tarpeeton kevyenliikenteen eritasomerkintä. Muilta osin kaava on katualueiden osalta ensisijassa sisällön osalta tarkentava. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 1,3 ha, josta asuinkerrostalojen korttelialuetta vajaa noin m 2 ja loput ympäröiviä tarkistettavia katualueita. Kaavanmuutoksessa noin m 2 :n puistoalue muuttuu korttelialueeksi (noin 850 m 2 ), ja pienemmältä osin katualueeksi (noin 200 m 2 ). Alueen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2 korttelitehokkuus 1,77 ja aluetehokkuus 0,63. Rakennusoikeus kasvaa noin k-m 2. Asumista rakennusoikeudesta on k-m 2, mikä vastaa laskennallisesti noin 160 uutta asukasta. Kortteliin kadunvarsien ja aukioiden suuntaan katutasoon on tämän lisäksi velvoitettu sijoitettavaksi lisäksi 300 k-m 2 liike-, palvelu- ja toimistotilaa.

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 80 / 96 Velvoitetun määrän lisäksi vastaava määrä on sijoitettavissa lisärakennusoikeutena (tämän lisärakennusoikeuden kanssa korttelitehokkuus on 1,84 ja aluetehokkuus 0,65). Kaavassa sallitaan myös asuntojen työtilat lisärakennusoikeutena. Pysäköinti Asunnoille tulee toteuttaa vähintään 1 autopaikka 110 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Liike-, toimisto- ja palvelutiloille tulee toteuttaa vähintään 1 autopaikka 100 kerrosneliömetriä kohden siltä osin kuin asemakaavassa velvoitetaan toteuttamaan edellä mainittuja tiloja. Pyöräpaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 pyöräpaikka 30 kerrosneliömetriä kohden, asunnoille kuitenkin vähintään 2 pyöräpaikkaa asuntoa kohden. Asuntojen pyöräpaikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi ulkotiloissa tulee osoittaa tilaa lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille. Yleistä pysäköintiä osoitetaan Koronakadun päähän kääntöpaikan yhteyteen, johon on mahdollista toteuttaa 5-6 autopaikkaa. Tämä vastaa asumiselle asetettua tavoitetta 1 yleinen autopaikka 1500 kerrosneliömetriä kohden. Yleiset autopaikat palvelevat myös asuinrakennusten pohjakerrokseen osoitettujen liiketilojen asiointipysäköintitarvetta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset Noin kolmannes kaava-alueesta muodostuu korttelimaaksi. Tästä pääosa on yksityistä maata ja noin viidennes on Espoon kaupungin omistamaa. Muu osa kaava-alueesta on Espoon kaupungin omistamaa, valtaosin rakennettua katualuetta. Espoon kaupungin kannalta hanke on kaavataloudellisesti positiivinen. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Korttelin viitesuunnitelman on laatinut Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy ja Koronakulman kunnallisteknisen yleissuunnitelman, WSP, Perittävät maksut Hakija(t) ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 81 / 96 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, Kaavoitusasiat/E7, lausuntopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 82 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Åminne, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Aila Harmaajärvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Åminnen asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Åminne asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 7015, 45. kaupunginosassa Kurttila, alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 800 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 9 Åminne, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 10 Åminne, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Åminne, tapahtumaluettelo - Åminne, kaavamääräykset - Åminne, kaavakartta - Åminne, ajantasa-asemakaava - Åminne, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin sijoittuminen kortteliin nostamalla korttelin rakennusoikeutta perustuen koulun hankesuunnitelmaan. Korttelin

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 83 / 96 rakennusoikeus nousisi nykyisen asemakaavan sallimasta k-m²:stä k-m²:iin. Rakennusoikeuden noston yhteydessä tarkistetaan rakennusalan rajoja. Kaavamuutoksella osoitetaan tarvittavat ajoliittymät Juppinlaidalta ja Kurttilantieltä sekä osoitetaan osa voimassa olevan kaavan mukaisesta korttelialueesta katualueeksi. Korttelialueelle osoitetaan suojelualue liito-oravan elinympäristön turvaamiseksi ja poistetaan muinaisjäännösaluerajaus. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Åminne, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7015, käsittää korttelin 45087, 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Aloite ja vireilletulo Espoon kaupungin tonttiyksikkö on hakenut asemakaavan muutosta kirjatulla hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumisja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kurttilassa Kurttilantien ja Juppinlaidan välissä osoitteessa Kurttilantie 42. Alue rajautuu idässä Kurttilantien kevyen liikenteen väylään, etelässä Juppinmetsän virkistysalueeseen, lännessä

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 84 / 96 Juppinlaitaan ja pohjoisessa Juppin talon ja sen viereisten asuinpientalojen tontteihin. Alue on rakentamatonta ja metsittynyttä. Alueen poikki kulkee muutamia polkuja, ja alueen eteläosassa on purettavaksi merkitty vanha talousrakennus, jonka pihamaa on avointa. Alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Etelä-Espoon yleiskaavassa alue on varattu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alueella on voimassa Åminnen asemakaava, joka sai lainvoiman Kortteli on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Korttelissa on voimassa olevassa asemakaavassa k-m² rakennusoikeutta ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelialueella sijaitsee muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue. Aluetta koskevista toimenpiteistä on ennen rakentamista neuvoteltava Museoviraston kanssa. Korttelin viereiselle lähivirkistysalueelle (VL) on osoitettu ohjeellisia kevyenliikenteen yhteyksiä sekä puustoltaan säilytettävä alueen osa (s). Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta ja saatiin yksi lausunto ja yksi kannanotto. Kaupunginmuseolle lähetettiin erillinen lausuntopyyntö nähtävillä olon jälkeen ja lausunto saatiin määräajassa. Muistutuksissa esitettiin, että kouluhanke tulisi sijoittaa muualle suunnittelualueen kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen vuoksi. Hanketta pidettiin myös liian isona tälle paikalle. ELY-keskuksen lausunnon sekä Espoon ympäristökeskuksen kannanoton perusteella kaavakarttaan on lisätty merkinnät liito-oravan yhteystarpeista sekä tarkennettu suojeltavan alueenosan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän alueen määräyksiä. Kaavamääräyksiin on lisätty yleismääräys rakennusaikaisen häiriön välttämisestä liito-oravan pesintäaikana. Tilapalveluiden kouluhankkeen kanssa käydyn keskustelun perusteella rakennusalan rajoja on tarkastettu hieman ja Juppinlaidan eteläpäähän on mahdollistettu koulun kentän huoltoajo. Juppinlaidan pohjoispäässä koulun huoltoajoa varten liittymäkieltoa on rajattu hieman etelämmäksi. Kaavamääräyksiin on lisätty määräys, jonka mukaan kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa koulurakennuksen ulkopuoliset

85 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 85 / 96 Päätöshistoria varastotilat, talotekniikan vaatimat tekniset tilat ja kuilut sekä väestönsuojatilat. Kurttilantien puolella istutettavaa alueenosaa on rajattu siten, että koulun ajoliittymät eivät kulje istutettavan alueenosan päältä. Kaavamääräyksiin on lisätty määräys, jonka mukaan rakennuksen julkisivuissa tulee käyttää pääasiallisena materiaalina puuta. Hulevesien käsittelystä on lisätty määräys. Asemakaavan muutos Kaavamuutoksella nostetaan YO-korttelin rakennusoikeutta k-m²:stä vastaamaan tulevan koulun hankesuunnitelman k-m². Korttelin rakennusalan rajoja muutetaan hankesuunnitelman sekä keväällä 2016 tehdyn liito-oravaselvityksen havaintojen mukaisesti. Selvityksessä havaittu liito-oravan elinympäristö rajataan suojeltavalla alueenosalla (s-1) sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeällä alueella (luo-1). Suojeltavalta alueenosalta osoitetaan ekologinen yhteys (eko-1) suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevalle metsäiselle virkistysalueelle. Suunnittelualueelle osoitetaan puilla ja pensailla istutettavia alueen osia. Kurttilantien puoleisen tontinosan liittymäkieltoa muokataan osoittamaan kaksi liittymäpaikkaa. Museoviraston kevään 2015 tarkkuusinventoinnin raportin mukaisesti voimassa olevan asemakaavan mukainen muinaisjäännösalueen rajaus poistetaan kaavamuutosalueen osalta. Kaavamuutosalueelle annetaan määräyksiä koskien hulevesien käsittelyä, julkisivujen materiaalia sekä rakennusaikaisen häiriön välttämistä liito-oravien pesintäaikana. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut kaavanmuutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

86 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 86 / 96 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Åminnen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Åminne asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7015, 45. kaupunginosassa Kurttila, alue Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kaupunkisuunnittelukeskus, laskutus - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet

87 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 87 / / Katsaus Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksen selvityksiin, alue Valmistelijat / lisätiedot: Seija Lonka, puh Aulis Palola, puh Essi Leino, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 merkitsee tiedoksi katsauksen Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksen selvityksiin. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, rakennemallitarkastelu ja vaikutusten arviointi - Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, maankäyttötarkastelu - Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan luonnosvaiheen liikenneverkkoselvitys Kinttupolkuja ja Kuninkaantietä A. Espoon tiestön historiaa - Kinttupolkuja ja Kuninkaantietä B. Espoon pohjois- ja keskiosien historialliset tiet - Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, aluetyyppikohtaiset energiaratkaisut - Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan lämpöenergiahuollon lähtökohtia

88 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 88 / 96 Selostus Suunnittelualue Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tilannekatsaus Nyt valmistellaan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnosta. Tätä vaihetta on edeltänyt visiotyö, joka valmistui vuonna Kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa laaditaan monenlaisia maankäyttöön liittyviä tarkasteluja, havaintomateriaaleja ja selvityksiä. Näiden tarkastelujen, selvitysten ja vaikutusten arvioinnin on tarkoitus kuvata, havainnollistaa sekä tarjota tietoa laajan kaava-alueen eri teemoista. Nyt esiteltävät selvitykset ovat osa kaavan valmistelua. Vaikutusten arviointi on merkittävä osa kaavaluonnosta ja se on työn alla. Vaikutustenarviointi jatkuu ja täydentyy myös suunnittelun kuluessa.