SELVITYS LAPPEENRANNAN KOULUJEN, PÄIVÄKOTIEN JA LEIKKIKENTTIEN MELUTILANTEESTA

Transkriptio

1 Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta SELVITYS LAPPEENRANNAN KOULUJEN, PÄIVÄKOTIEN JA LEIKKIKENTTIEN MELUTILANTEESTA 760/220/2012 SEUYMPLA Melulle altistuminen Lappeenrannan koulujen ja päi vä ko tien pihoilla sekä leikkikentillä Lappeenrannan kaupungille on suunniteltu laadittavan me lun tor junta oh jel ma. Meluntorjuntaohjelman tavoitteena on esit tää melulähteet sekä melulle altistuvien asukkaiden mää rä. Toisaalta tavoitteena on löytää myös ns. hiljaisia aluei ta, joissa voidaan viettää vapaa-aikaa ilman me lu häi riöi tä. Meluntorjuntaohjelman tietojen avulla etsitään keinoja vä hen tää melulle altistuvien määrää sekä tukea me lun tor juntaa kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa. Ohjelman laatiminen käynnistettiin Lappeenrannan kou lu jen, päiväkotien ja leikkikenttien meluselvityksellä. Melulla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia mm. lasten op pi mi seen. Melun terveyshaitat Melu vaikuttaa monella tavalla kielteisesti ihmisen ter vey teen ja hyvinvointiin. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työs ken te lyä, lepoa, nukkumista, viestintää ja oppimista. Voimakas me lu saattaa vaurioittaa pysyvästi korvaa ja aiheuttaa kuu lo ky vyn eriasteista heikkenemistä. Melu voi myös aiheuttaa esi mer kik si stressiä ja monia muita fyysisiä ja psyykkisiä vai ku tuk sia. Myös henkinen väsymys ja stressi voivat alen taa kuuloa. Melulla on monia haitallisia vaikutuksia ihmisen ter vey teen. Melu aiheuttaa haittoja jo matalissakin äänitasoissa kuten hei ken tynyt tä keskittymiskykyä ja puheviestintää sekä psyyk ki siä, fysiologisia ja verenkiertoelimistön oireita. Melu alen taa työtehoa ja tarkkaavaisuutta. Tarkkaavaisuuden vä he ne mi nen ja varoitusäänien peittyminen lisäävät ta pa tur ma vaa raa. Melu vaikeuttaa puheviestintää. Puheen kuu le mi sen ja ymmärtämisen kannalta esimerkiksi luok ka huo neen taustamelun melutaso ei saisi ylittää 35 dba ek vi va lent ti ta soa. Melu vähentää unen syvyyttä, voi herättää tai vai keut taa nukahtamista. Jos melu on pitkään kestävää, dba ylittävä taso vaikuttaa kielteisesti uneen. Kuitenkin pienem mät kin äänitasot voivat olla häiritseviä. Melu aktivoi fy sio lo gi sia mekanismeja aiheuttaen verisuonten su pis tu mis ta, sydämen syketaajuuden lisääntymistä ja ve ren pai neen kohoamista. Kyseessä on yleinen stressireaktio. Pit kä ai kai nen melualtistus voi aiheuttaa

2 verenpainetautia. Lisäksi me lu saattaa aiheuttaa masennusta ja aggressiota. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että pitkäaikainen al tis tu mi nen liikenteen aiheuttamalle melulle voi johtaa sy dän ter vey den heikkenemiseen. Liikennemelua on pitkään pi det ty ennen kaikkea viihtyvyyshaittana, mutta melualtistuminen on todennäköisesti yhteydessä myös sydänsairauksiin. Melun vaikutukset lapsiin ja nuoriin Eri väestöryhmät herkistyvät melulle eri tavoin. Melulle herk kiä väestöryhmiä ovat ikääntyneet, lapset ja nuoret, sairaat ja raskaana olevat. Oppimisen viiveet ja häiriöt, jotka kos ke vat keskittymistä, kuuntelemista, kielenoppimista, lukemista, muis ti toi min to ja, oivaltamista, ymmärtämistä sekä koulun op pi ai nei den omaksumista, voivat johtaa joidenkin yk si löi den koko loppuelämän vaikuttaviin koulutuksen, suoritus- ja työ ky vyn, sosiaalisen sopeutumisen ja ihmissuhteiden on gel miin. Pitkäkestoinen melualtistus näyttää lisäävän lasten avut to muu den tunnetta ja vähentävän motivaatiota ja it se tun toa. Lapsuudenaikaisen pitkäkestoisen melualtistuksen vai ku tuk sis ta myöhempään sosiaaliseen selviämiseen ja siitä mah dol li ses ti seuraaviin mielenterveys- ja muihin ter veys on gel miin ei toistaiseksi ole tutkimustietoa. Myös yksilöllisistä erois ta unihäiriötaipumuksesta löytyy vain rajoitetusti tietoa. Eräät tutkimukset viittaavat siihen, että lasten ja nuorten uni häi riin tyy melusta vähemmän kuin keski-ikäisten tai van hem pien henkilöiden uni. Heräämisen todennäköisyys kas vaa iän lisääntyessä. Toisaalta 4-6-vuotiaita lapsia näyttäisi eri tyi ses ti häiritsevän äkillinen havahtuminen unen IV-ta sol ta. Lapset myös reagoivat psykofysiologisesti herkemmin esimer kik si sydämen lyöntitiheyden muutoksin kuin aikuiset. Sai raat lapset saattavat olla herkempiä melulle. Tulokset Lappeenrannassa toimii 59 peruskoulua ja päiväkotia. Leik ki kent tiä Lappeenrannassa on noin 70. Melualueilla ar vioi daan olevan 6 koulua ja 6 päiväkotia. Mittauksia tehtiin Lap peen ran nan kaupungin alueella ongelmallisiksi tiedetyissä koh teis sa, joita on 15 % kouluista ja päiväkodeista ja 9 % leik ki puis tois ta. Kouluverkkouudistuksen takia kaikissa melualueella ole vis sa kohteissa ei tehty mittauksia. Eniten mittauspisteitä oli vilk kai den katujen varsilla Lappeenrannan keskustan tun tu mas sa.

3 Lappeenrannassa herkkiä toimintoja on sijoitettu me lu alueil le. Ympäristöministeriön asettamat ohjearvot (päiväaikainen kes ki ää nita so 55 db) ylittyivät tai sivusivat niitä 9 mit taus pis tees sä. Prosentuaalisesti ylitys on noin 7 % kaikista Lap peen ran nan alueen kouluista, päiväkodeista ja leik ki ken tis tä. Meluntorjunnalle on selkeä tarve ja me lun suo jaus toi men pi tei tä tulisi toteuttaa. Yhteistyötä eri viranomaisten kanssa tu li si tiivistää entisestään. Kouluja ja päiväkoteja on sijoitettu me lu alueil le, vaikka lapset ja nuoret ovat aikuisväestöä her kem piä liikenteestä aiheutuville haitoille. Maksimiäänitasot nou se vat korkeiksi, hetkellisesti jopa yli 80 desibelin. Näin kor keat melutasot voivat olla huomattava terveysriski pit käl lä aikavälillä ja voivat aiheuttaa lapsille ja nuorille le vot to muut ta sekä oppimis- ja keskittymisvaikeuksia. Lievää tai ti la päis tä kuulokyvyn alentumista voi esiintyä de sibe lin melutasoilla. Jos melu kulkeutuu sisätiloihin päi vä ko deis sa, se voi vaikeuttaa nukkumista ja lepohetket häiriintyvät. Suositukset päiväkotien sijoittamiselle Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu ym pä ris tö me lun yleiset ohjearvot päivällä (klo 7-22) ja yöllä (klo 22-7) sekä ulkona että sisällä esiintyvälle melulle. Lii ken teen ja muiden lähiympäristön melulähteiden aiheuttama päi vä ajan keskiäänitaso (LAeq) ei saisi olla yli 55 db ul ko-oles ke lu alueil la. Sisätiloissa päiväajan keskiäänitaso saa ol la enintään 35 db ja yöajan keskiäänitaso enintään 30 db ym pä ri vuo ro kau den toimivissa päiväkodeissa. Kasvatus- ja opetustoimen olisi hyvä yhdessä ter vey den suo je lu vi ranomai sen kanssa jo suunnitteluvaiheessa käydä lä pi tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet niin sisätiloissa kuin ulkoilualueillakin ja

4 huolehtia siitä, että suositukset huo mioi daan ja myös toteutetaan. Piha-alueille voisi rakentaa sei nä miä tai sijoittaa leikki- ja oleskelualueet sisä-pihoille ra ken nus ten suojaan. Näin taattaisiin hiljaisempia alueita, jois sa olisi rauhallisempaa ja vähämeluisempaa ulkoilla hoito- ja koulupäivän aikana. Koulumatkareittien paremmalla suun nit te lul la voitaisiin taata lapsille vähemmän meluisat ja tur val lisem mat koulumatkat. Nämä asiat pitää huomioida jo kaa voi tus vaihees sa ja siksi yhteistyötä kaavoittajan kanssa oli myös tehostettava. Ihanteellisin ratkaisu olisi, jos herkät toi min not voitaisiin sijoittaa hiljaisille alueille, joiden me lu ta so ei nouse päiväaikaan yli 50 desibelin. Jos kadun ja päiväkodin väliin ei ole mahdollista jättää riit tä vää etäisyyttä, on paras ratkaisu sijoittaa piha- ja leik ki alu eet suojaan rakennuksen taakse. Jos melutasot ylittävät oh je ar vot, piha-alueiden suojaksi voidaan edellyttää me lu es teen, esimerkiksi tonttimeluaidan, rakentamista ja sisätilojen suo jaa mi sek si tavanomaista parempaa rakennuksen ul ko sei nien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ää neneris tä vyyt tä. Tonttia ei voida pitää sopivana päivähoitokäyttöön, jos oh je ar vot ylittyvät meluntorjuntatoimista huolimatta. Val tio neu vos ton päätöksessä (480/1996) on annettu ohjearvot il man epäpuhtauksille kuten typpidioksidille ja hengitettäville hiuk ka sil le. Kaupunkialueella suurin ilmanlaatuun vaikuttava te ki jä on liikenne. Myös kohteen lähellä olevat teol li suus lai tok set tai muut teolliset tai liikennettä lisäävät toiminnot voi vat vaikuttaa ilmanlaatuun paikallisesti. Melun vaikutusten erottaminen hiukkasten vaikutuksista on vai keaa. Hiukkasten ja melun sydämeen ja verenkiertoelimistöön kohdistamille vaikutuksille ovat luon nol li ses ti erityisen herkkiä kroonisesti sydänsairaat, jos vai ku tus ten mittana käytetään niiden vakavuutta; hiukkasille ja il mei ses ti myös melulle altistuminen voi pahentaa sy dän sai raut ta ja johtaa jopa kuolemaan. Meluntorjunnan päämääränä on turvata kansalaisille ter veel li nen, viihtyisä ja vähämeluinen ympäristö en nal ta eh käi se mäl lä melun syntyminen, estämällä melun leviäminen ja vä hen tä mäl lä meluhaittoja. Vähämeluinen, terveellinen ja viih tyi sä ympäristö voidaan saavuttaa säilyttämällä eri tyyp pi siä hiljaisia alueita sekä estämällä tärinän syntyä ja vä hen tä mäl lä siitä aiheutuvia haittoja. Melun aiheuttamia haittoja py ri tään hallitsemaan melupäästöön, äänen etenemiseen (ää nen siirtotie) sekä melutasoon ja -altistukseen koh dis tu vil la vaatimuksilla ja toimenpiteillä. Käytännössä me lu on gel mat ovat osoittautuneet sellaisiksi, että riittävä, taloudellisin ja käytännöllisin tulos saavutetaan vain eri melun tor jun ta kei no ja yhdistelemällä. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen vuoden 2013 talousarvion laadinnan yhteydessä on valmistauduttu meluntorjuntaohjelman

5 laatimiseksi. Ohjelma käsittää koko melutilanteen kartoituksen ja torjunnan arvioinnin. (Hanna Lohko, Ilkka Räsänen) Yj Ympla Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää saat taa selvityksen tiedoksi tekniselle lautakunnalle sekä kasvatus- ja opetus lau ta kun nal le otettavaksi huomioon koulujen, päiväkotien ja leik kikent tien kunnossapidossa ja uusien kohteiden suun nit te lus sa. Merkittiin tiedoksi.