Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma (luonnos)

2 2 (40) SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT YLEISTÄ TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERIAATTEET Jäsenkuntien maksuosuudet Nettotoimintamenot Alijäämät, investoinnit ja lainat Henkilötyövuodet Riskienhallinta 7 2 VASTUUALUEIDEN TALOUS JA TOIMINTA TERVEYS- JA VANHUSTENPALVELUJEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET KUNTOUTUKSEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET STRATEGISTEN TUKIPALVELUJEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET 16 3 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMA 2017 ERIKOISSAIRAANHOITO JA MUU EKSOTE PALVELUJEN KUSTANNUSTENJAKO- JA HINNOITTELUPERIAATTEET INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TALOUSARVION SITOVUUS JA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT MITTARIT 34 4 OSAKKUUS- JA TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEET SAIMAAN TALOUS JA TIETO OY SAIMAAN TUKIPALVELUT OY ETELÄ-KARJALAN SAIRAALAPARKKI OY ETELÄ-KARJALAN TYÖKUNTO OY 40

3 3 (40) 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleistä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri, Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetun ehkäisevän työn. Lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto eivät kuulu sosiaali- ja terveyspiirin järjestämisvastuuseen. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Vuoden alusta Imatrasta tuli kuntayhtymän täysjäsen. Imatra oli ennen vuotta mukana kuntayhtymässä vain erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri toimii myös kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tarkoittamana erityishuoltopiirinä. 1.2 Toiminnan ja talouden suunnittelu Eksotessa vuoden 2017 taloussuunnitelman valmistelua on ohjannut kuntien v hyväksymä kantokykylaskelma ja sen pohjalta tehty palveluverkkosuunnitelma. Kantokykylaskelman mukaisesti taloussuunnitelma tulee laatia siten, että se noudattaa kuntien laskelmassa hyväksymää kasvua ja samalla osa entisten vuosien alijäämistä pystytään kattamaan. Kantokykylaskelman mukaiset kuntien sote-kustannukset ovat Imatran sotekustannukset mukaan luettuna kaudella yhteensä euroa. Tämän kantokyvyn mahdollistamat toiminnan painopistealueet on kuvattu vastuualuekohtaisissa esityksissä. Perustoimeentulotuen maksamisen siirtyminen v Kelalle ja kilpailukykysopimus pienentävät Eksoten kuluja 11,2 milj. eurolla kantokykysopimukseen verrattuna. Nämä on huomioitu talousarviovalmistelussa sekä Eksoten kustannuksia että jäsenkuntatuottoja pienentävinä erinä. Tämä jäsenkuntaosuuksien pienennys ei jää kuntien hyväksi, vaan vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kilpailukykysopimuksen vaikutusten ulottuminen jo vuodelle lomarahojen leikkauksen jaksotuksena ja Eksoten suotuisan tuloskehityksen ansiosta, Eksoten vuoden tuloksen ennakoidaan paranevan siten, että alijäämää ei vuoden lopussa ole enää Eksoten taseessa. Tämä mahdollistaa jäsenkuntaosuuksien 8,1 milj. euron pienentämisen kantokykysopimukseen verrattuna. Summa vastaa kantokykysopimuksessa vuosittaista alijäämän kattamisosuutta. Eksotessa tehdyt palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistukset sekä yhteiskunnassa tapahtuneet taloudelliset muutokset ovat tuottaneet tähän mennessä Eksotessa kustannustehokkuuden parantumista niin, että jäsenkuntaosuuksia voidaan edellä mainittujen erien lisäksi pienentää vielä 2,4 milj. euroa. TA2017 on valmisteltu siten, että kantokykysopimukseen verrattuna jäsenkuntaosuuksia pienennetään vuonna 2017 yhteensä 21,7 milj. euroa. Vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna jäsenkuntatuotot pienenevät 2,4 % (10,9 milj. euroa). Maksuosuuksien pienentämisen seurauksena on talousarviota 2017 ja taloussuunnitelmaa valmisteltu siten, että vuosi 2017 on 2,4 milj. ylijäämäinen ja vuodet nollatuloksisia. Vuoden 2017 osalta halutaan varautua mm. laajan päivystyksen sairaalan mukanaan tuomiin velvoitteisiin.

4 4 (40) Vuoden käyttösuunnitelmaan verrattuna vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu on 0,7 % ja nettotoimintamenojen kasvu 1,5 %. Alla olevassa taulukossa on Eksoten tuloslaskelma toteutuneilta vuosilta , vuoden ennuste sekä taloussuunnitelma Eksote yhteensä 1000 EUR TP2014 TP2015 E* TA2017 Muutos, % 2017 vs. TS2018 Muutos, % 2018 vs TS2019 Muutos, % 2019 vs TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,4 % ,3 % ,0 % Muut myyntituotot ,5 % ,0 % ,0 % Myyntituotot yhteensä ,6 % ,2 % ,9 % Maksutuotot ,9 % ,0 % ,0 % Tuet ja avustukset ,6 % ,5 % ,0 % Muut toimintatuotot yhteensä ,9 % ,4 % ,0 % TOIMINTATUOTOT ,4 % ,9 % ,9 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,8 % 0 0,0 % 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,0 % ,2 % ,5 % Palvelujen ostot ,1 % ,0 % ,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,2 % ,4 % ,4 % Avustukset ,9 % ,5 % ,7 % Muut toimintakulut ,0 % ,5 % ,9 % TOIMINTAKULUT ,2 % ,0 % ,8 % TOIMINTAKATE ,7 % ,7 % ,8 % Rahoitustuotot ja -kulut ,4 % ,9 % ,7 % VUOSIKATE ,4 % ,6 % ,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % ,3 % ,1 % TILIKAUDEN TULOS ,4 % 0-100,0 % 0 79,2 % Varausten ja rahastojen muutos ,9 % 0-100,0 % 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,5 % 0-100,0 % 0 79,2 % NETTOTOIMINTAMENOT ,3 % ,8 % ,0 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 97,7 104,5 104,8 102,5 102,4 102,6 Vuosikate/Poistot, % -132,8 215,5 252,0 122,8 100,0 100,0 Toimintakulujen kasvu, % 6,0 % 3,1 % 14,9 % -1,2 % 1,0 % 1,8 % Nettotoimintamenojen kasvu, % 6,4 % 2,7 % 15,5 % 0,3 % 1,8 % 2,0 % 1.3 Talousarvion ja taloussuunnitelman yleisperiaatteet Taloussuunnitelma perustuu Eksoten hallituksen ( ) ja valtuuston ( ) hyväksymän palveluverkkosuunnitelman mukaisiin linjauksiin lisättynä Imatran siirtyvillä toiminnoilla. Suunnitelma perustui jäsenkuntien kanssa yhteistyössä valmisteltuun kuntien maksukykyä kuvaavaan kantokykylaskelmaan. Jäsenkuntien maksuosuus vuonna 2017 on 440,2 milj. euroa Nettotoimintamenot vuonna 2017 ovat 437,8 milj. euroa

5 5 (40) Jäsenkuntien maksuosuudet Nettotoimintamenot Jäsenkuntien maksuosuuksien kokonaissummasta ja nettotoimintamenoista on kantokykylaskelmaan verrattuna talousarviossa 2017 ja taloussuunnitelmassa vähennetty kilpailukykysopimuksen mukaiset säästöt sekä perustoimeentulotuen maksamisen siirtyminen Kelaan. Näiden erien vaikutus on yhteensä 11,2 milj. euroa vuonna Sen lisäksi Eksotessa tehdyt palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistukset sekä yhteiskunnassa tapahtuneet taloudelliset muutokset mahdollistavat jäsenkuntaosuuksien pienentämisen vuonna 2017 noin 10,5 milj. eurolla kantokykylaskelmaan verrattuna. Myyntituotot jäsenkunnilta pienenevät 2,4 % vuoden tilinpäätöksen toteumaennusteesta. Vertailukelpoiset nettotoimintamenot voivat em. linjausten mukaan kasvaa enintään +2,4 % (10,2 milj. euroa) elokuun tuloksen pohjalta tehdystä vuoden tilinpäätöksen toteumaennusteesta. Nettotoimintamenojen kasvu johtuu useammasta eri erästä. Suurimmat yksittäiset syyt ovat: Lisäpanostus kotihoitoon 1 milj. euroa Hoivassa lisäpanostus omaishoitoon 0,5 milj. euroa Päivystyksen lisäresursointi 0,6 milj. euroa Ensihoidon lisäresurssit pohjoisten kuntien alueelle (liikkuva yksikkö ja Rautjärven pelastustoimen kanssa tehdyn pilotin korvaantuminen omalla toiminnalla) 0,5 milj. euroa Leikkausali- ja välinehuollon sekä röntgenin lisäresurssit 0,7 milj. euroa Avoterveydenhuollon hoitajien lisäys ja matalan kynnyksen kiireettömien asioiden hoitajavastaanoton kehittäminen 0,3 milj. euroa Hammashuollon lisäresursointi 0,4 milj. euroa Lastensuojeluyksiköiden työaikamuutokset ja muu perhepalvelujen lisäpanostus 0,8 milj. euroa Kuntoutuksen lisäresurssit: kotikuntoutus, omaishoito ja geriatrit 0,4 milj. euroa Satunnaisten myyntituottojen (Valto Käkelän kadun rivitalojen myynti) jääminen pois 0,6 milj. euroa Vammaispalvelujen ostopalvelut 0,6 milj. euroa Alijäämät, investoinnit ja lainat Syntyneet alijäämät on Eksoten tasolla katettu kokonaan vuoden loppuun mennessä. Kuntien maksuosuuksien laskukaava sekä maksuosuuksien kuntakohtaiset määräytymisperiaatteet on selostettu tarkemmin talousarvion käyttötalousosassa ja palvelujen kustannustenjako- ja hinnoitteluperusteet osassa. Palveluverkkosuunnitelmassa oli varauduttu 42,8 milj. euron alijäämien kattamiseen tasaisesti vuosittain vuoden 2018 loppuun mennessä. Vuoden 2013 tulos toteutui kuitenkin 6,6 milj. euroa suunniteltua parempana, joten katettavaa alijäämää oli vuoden 2013 lopussa 36,5 milj. euroa. Myös vuoden 2014 ja 2015 tulokset toteutuivat talousarviota parempina. Katettavaa alijäämää oli vuoden 2015 lopussa enää 14,3 milj. euroa. Koska vuoden tilinpäätösennuste on 14,6 milj. euroa ylijäämää, ei katettavaa alijäämää enää jää vuosille 2017 ja Vuoden 2018 lopussa kuntien välillä tehdään maksuosuuksien clearing ja tässä

6 6 (40) yhteydessä huomioidaan myös mahdollinen alijäämien kattamisen kuntakohtainen ero. Investointien osuus talousarviossa 2017 on 39,9 milj. euroa. Vuosikate on 12,1 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainan nostovaltuus vuodelle 2017 on 26,9 milj. euroa Henkilötyövuodet Eksoten henkilöstösuunnitelma lähtee samoista oletuksista kuin toiminnan ja talouden suunnittelu. Uudet toimintatavat edellyttävät vanhoista toimintatavoista luopumista ja uuden opettelua. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että toiminnan tuottavuus kasvaa ja vaikuttavuus lisääntyy. Henkilötyövuosien kehitys riippuu kuitenkin esimerkiksi ostopalvelujen suhteellisesta osuudesta. Henkilötyövuodet KS TA 2017 Muutos Muutos % Perhe- ja sosiaalipalvelut % Terveys- ja vanhustenpalvelut % Kuntoutus % Strategiset tukipalvelut % YHTEENSÄ % Henkilötyövuodet KS TA 2017 Muutos Muutos % Perhe- ja sosiaalipalvelut PerSo hallinto % Perhepalvelut % Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut % Vammaispalvelut % Työelämään pääsyn edistäminen Terveys- ja vanhustenpalvelut TerVa hallinto % Avoterveydenhuolto % Hoiva % Akuuttisairaala % Kuntoutus % Strategiset tukipalvelut Johtamisen tuki % Kehittämisen tuki % YHTEENSÄ % Eksoten henkilötyövuosimäärä kasvaa vuosien talousarvioiden välillä 176 henkilötyövuodella. Merkittävä muutos on 54 henkilötyövuoden lisäys kotihoitoon. Laitoshoidon purun ansiosta hoivan kokonaishenkilötyövuosien lisäys on kuitenkin vain 31. Osa laitoshoidon purun vähennyksestä kohdistetaan lisäresurssina myös kotikuntoutukseen. Lisäksi geriatrista osaamista siirretään enemmän kuntoutukseen ja samalla yhtenäistetään toimintamalleja toteuttamalla Imatralla samanlainen muistipoliklinikkatoiminta kuin Lappeenrannassa.

7 7 (40) Työmarkkinatuen kuntaosuutta pyritään pienentämään merkittävällä panostuksella työelämäpalveluihin. Kasvua edelliseen vuoteen on 57,4 henkilötyövuotta. Tästä tukityöllistämisen osuus on 40 henkilötyövuotta. Tukityöllistämisessä palkkauskustannuksiin on mahdollista saada TE-toimistolta tukea prosenttia. Avoterveydenhuollon hoitajien työpanosta matalan kynnyksen vastaanottoihin lisätään 5 henkilötyövuotta. Ostopalveluja on avo- ja suun terveydenhuollon alueella suunniteltu siirrettäväksi omaksi toiminnaksi. Tämä lisää henkilötyövuosia jonkin verran. Akuuttisairaalassa henkilöstömäärää nostavat päivystyksen lisääntyneet asiakasmäärät ja henkilöstömitoituksen tarkastus (6 henkilötyövuotta). Pohjoisten kuntien alueella ensihoidossa aloittaa myös yhden hengen liikkuva yksikkö. Henkilötyövuodet lisääntyvät tämän vuoksi n. 6 henkilötyövuotta. Ensihoidon henkilötyövuosia lisää myös ensihoidon ja pelastuslaitoksien yhteistoimintapilotin loppuminen Rautjärvellä (4 henkilötyövuotta). Työmarkkinatuen maksamisen siirtyessä Kelaan aikuissosiaalityössä tarvittava työpanos pienenee. Vähennystä vuonna 2017 on n. 15 henkilötyövuotta. Strategissa tukipalveluissa henkilöstömäärää nostaa sijaishallinnan ja varahenkilöstön määrän lisääntyminen, jonka tarkoituksena on tuottaa sijaishallintapalvelut tehokkaasti omalla vakituisella henkilöstöllä. Vastaavasti määräaikaisten määrä pienenee vastuualueilla Riskienhallinta Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi on talousarvion laatimisen aikaan lausuntokierroksella, joka päättyy Uudistuksen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertainen saatavuus sekä kustannusten hillintä. Esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa. Maakunnat olisivat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirrettäisiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu perustettaville maakunnille vuoden 2019 alusta lukien. Poikkeuksena tästä olisi kuitenkin ensihoito, jonka järjestämisvastuu siirtyisi yliopistosairaalaa ylläpitäville viidelle maakunnalle. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäväksi, minkä lisäksi maakuntien pitäisi myös omassa toiminnassaan huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistus sisältää useita mahdollisia riskejä. Hallituksen esitys on kuitenkin vasta lausuntovaiheessa, joten sen tarkka sisältö ei ole vielä tiedossa. Eksotessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on jo integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Eksoten ensisijaisena tavoitteena uudistuksessa on säilyttää ja syventää palvelujen integraatiota, mihin myös Eksoten strategia vahvasti tähtää. Esimerkiksi ensihoidon järjestämisvastuun siirtyminen yliopistosairaalaa ylläpitäville maakunnille vaarantaa Eksotessa ensihoidon, päivystyksen ja kotihoidon integraatiolla saavutetut tulokset. Samaan aikaan on valmistelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta. Lausuntoaika päättyi Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Esityksen mukaan vaativa, erikoisosaamista edellyttävä hoito, kuten sydämen pallolaajennukset, riskisynnytykset ja vakavat kolaritapaukset, keskitetään

8 yhteensä 12 yliopisto- ja keskussairaalaan. Esityksen mukaan Etelä-Karjaan keskussairaala on yksi laajan päivystyksen sairaaloista. Kaikkein vaativin hoito keskitettäisiin yliopistollisiin sairaaloihin. 8 (40) Riskinä uudistuksessa on, että vaativin hoito keskitetään niin laajasti yliopistosairaaloihin, että muut laajan päivystyksen sairaalat eivät pysty ylläpitämään riittävää ympärivuorokautista päivystysvalmiutta. Eksotella tulee olla päivystyksellisen vaativan hoidon tueksi riittävä suunnitellun päiväaikaisen vaativan hoidon volyymi, jotta päivystystoiminta olisi suunniteltavissa henkilöstön ja tukipalvelujen kannalta joustavaksi ja tehokkaaksi. Tähän pyritään varautumaan päivystävää sairaalaa kehittämällä. 2 VASTUUALUEIDEN TALOUS JA TOIMINTA Seuraavassa on todettu vastuualueiden painopisteet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Vuoden 2017 talousarvio jakautuu erikoissairaanhoidon ja muun toiminnan välillä seuraavasti: Eksoten jako ESH:n ja muun toiminnan välillä 1000 EUR ESH Muu toiminta Eksote yhteensä TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta Muut myyntituotot Myyntituotot yhteensä Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ NETTOTOIMINTAMENOT TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 102,0 102,7 102,5 Vuosikate/Poistot, % 125,3 121,9 122,8

9 9 (40) Perhe- ja sosiaalipalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Perhe- ja sosiaalipalvelut 1000 EUR TA2017 E* Muutos, 2017 vs. Muutos, % 2017 vs. KS Muutos, % TA 2017 vs. KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,3 % ,3 % Muut myyntituotot ,8 % ,3 % Myyntituotot yhteensä ,2 % ,4 % Maksutuotot ,9 % ,7 % Tuet ja avustukset ,2 % ,4 % Muut toimintatuotot yhteensä ,8 % ,1 % TOIMINTATUOTOT ,7 % ,0 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,9 % ,2 % Palvelujen ostot ,5 % ,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,6 % ,3 % Avustukset ,4 % ,0 % Muut toimintakulut ,1 % ,7 % TOIMINTAKULUT ,6 % ,1 % TOIMINTAKATE ,6 % ,1 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 0 VUOSIKATE ,6 % ,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % ,4 % TILIKAUDEN TULOS ,0 % ,0 % Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 % ,0 % NETTOTOIMINTAMENOT ,3 % ,1 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 100,3 107,3 102,6 Vuosikate/Poistot, % 100, ,1 803,9 Perhe- ja sosiaalipalvelujen kaikilla tulosalueilla tavoitteena on matalan kynnyksen palvelujen turvaaminen ja monikanavaisen asioinnin mahdollistaminen. Merkittävä muutos on perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen Eksoten tehtäväksi. Tavoitteena on, että siirto toteutuu asiakaslähtöisesti ja sujuvasti. Alkuvuodesta 2017 on varauduttava vielä siirtymäkauteen. Toimeentulotukityöstä vapautuva henkilöstö (22) siirtyy pääosin Eksoten sisällä uusiin tehtäviin ja kaksi työntekijää siirtyy Kelaan. Perustoimeentulotuen siirtyminen pienentää avustuksia sekä tuotoissa että kuluissa. Työelämäpalveluissa keskeinen tehtävä on vastata pitkittyneen työttömyyden mukanaan tuomiin haasteisiin tuottamalla monipuolisesti palveluja. Työelämäpalvelut ovat yhteistyössä TE-toimiston, Kelan ja kuntien kanssa valmistelleet palvelurakenteen uudistamiseksi toimintamallin, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2017 alusta lukien. Uudessa toimintamallissa asiakas- ja ohjausvastuu on työvoiman palvelukeskuksella (TYP), ja samalla entistä enemmän

10 10 (40) asiakkaita siirtyy monialaisen palvelun piiriin. Vuodelle 2017 tavoitteena on, että Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntaosuus alenee 2 milj. euroa. Osa perhe- ja sosiaalipalvelujen palveluyksiköistä toimii väistötiloissa vuokrakiinteistöissä havaittujen vakavien sisäilmaongelmien vuoksi. Taipalsaaren sairaalan yhteydessä toimii edelleen väistötiloissa toimintakeskus Taiska, joka tarjoaa päivä- ja työtoimintapalveluja vammaisille henkilöille. Vastaavasti Imatralta siirtynyt vaikeavammaisten palveluasumisyksikkö Tammiharju on väistötiloissa Ruokolahdella. Lisäksi Imatralla Mansikkalan hyvinvointiasemalta on henkilöstöä siirtynyt väistötiloihin Imatrankoskelle Koskenlinkkiin ja valtion virastotalolle. Mansikkalan neuvolalle järjestyvät korvaavat tilat Koskentorin liikekeskuksen yhteydestä. Selvitystyö korvaavien tilojen saamiseksi on käynnissä usealla taholla ja tavoitteena on saada kaikilta osin toimivat, turvalliset ja terveet toimitilat palvelutuotannon tarpeisiin. Perhe- ja sosiaalipalvelut ovat mukana useiden työllisyyttä edistävien ESRhankkeiden ja Lapsi- ja perheperhepalvelujen muutosohjelman LAPEkärkihankkeen valmistelussa yhteistyössä Etelä-Karjalan kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankerahoitusta haetaan vuosille ja odotetut muutokset ajoittuvat pitemmälle ajanjaksolle aina vuoteen 2025 saakka. Perhe- ja sosiaalipalvelut Painopisteet Perhepalvelut Osasto- ja laitoshoidon korvaaminen avopalveluilla: Turvataan matalan kynnyksen palveluun pääsy. Otetaan käyttöön näyttöön perustuvia, strukturoituja hoitomalleja ja interventioita. Vahvistetaan verkostotyötä, erityispalveluiden horisontaalista integraatiota ja kehitysympäristöissä tehtävää työtä. Tehostetun perhetyön toimintamallin kehittäminen ja kotiin annettavan perhekuntoutuksen vahvistaminen. Kehitetään ja monipuolistetaan ehkäisevien palvelujen monialaisia varhaisen tuen muotoja, peruspalveluja ja perheiden tuen tarpeen oikea-aikaista tunnistamista. Sähköisten palvelujen, perhetyön ja tukihenkilötoiminnan kehittäminen. Tilaratkaisut: Lähipalveluverkon kehittäminen. Omien lastensuojelulaitosten tilatarpeiden huomioiminen, työskentelyä tukevat tilaratkaisut perhetukikeskukselle ja laitoksille. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuutta kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE) vuosina Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen nostamalla matalan kynnyksen toiminnan tuottavuutta, tehostamalla logistiikka ja kehittämällä prosesseja. Varautuminen perustoimeentulotuen hakemisen ja maksatuksen siirtymiseen Kelalle sekä ikäihmisten lisääntyneen palvelutarpeen huomioon ottamiseen yhteistyössä vanhusten palvelujen kanssa. Tuottavuuden nosto matalan kynnyksen toiminnan, logistiikan tehostamisen ja prosessien kehittämisen avulla. Kehittämisalueena erityisesti aikuissosiaalityön matalan kynnyksen toiminta perustoimeentulotuen hakemisen ja maksatuksen siirtyessä Kelalle.

11 11 (40) Digitalisaation edistäminen mm. virtuaalisen hyvinvointiaseman, yksilön autonomiaa lisäävien sähköisten ratkaisujen ja prosessin hallintatyökalujen kehittämisten avulla. Kotouttamisen toimintaympäristön ja työmenetelmien kehittäminen muun verkoston kanssa sekä varautuminen riittäviin toimenpiteisiin ja palveluihin erityisesti pakolaisten vastaanotossa. Integraatio MTPA- ja Terveysasema-mallin välillä. Tavoitteena sujuvoittaa asiakaspolkuja ja kehittää palveluprosesseja. Yhtenäisten toimintatapojen mallintaminen terveysasemien mielenterveystyössä. Psykososiaalisen tuen arvioinnin tehostaminen osastopalveluiden sisällä ja verkostoyhteistyön kehittäminen. Osallisuuden lisääminen potilaiden itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi. Vammaispalvelut Palveluohjauksen ja vammaissosiaalityön kehittäminen. Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden tukeminen palvelusuunnittelussa. Henkilökohtaisen avun toimintamallien ja arviointijaksojen kehittäminen sekä henkilökohtaisen budjetoinnin laajentaminen. Liikkumisen tuen uusien mallien kehittäminen yhteistyössä THL:n ja asiakkaiden kanssa. Osatyökykyisten asiakkaiden työllisyyden edistäminen. Asiakkaiden sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja uusien toimintamuotojen kehittäminen. Tavoitteena vähentää perinteistä työkeskustoimintaa ja ohjata asiakkaita normaaleille työpaikoille ja harrastustoimintoihin. Valtakunnallisten laatukriteerien jalkauttaminen omiin ja ostopalveluihin sekä ihmislähtöisen toimintatavan vahvistaminen. Asiakkaiden integroiminen tavalliseen asuntokantaan ja lähiyhteisöön korostuu. Itsenäisen asumisen tukipalveluja kehitetään ja laajennetaan (kuvapuheluyhteydet, henkilökohtainen budjetointi, sosiaalinen isännöinti). Toiminnan sisältöä kehitetään vastaamaan osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden vaatimuksiin. Yksiköissä vahvistetaan ihmislähtöisen toimintatavan työskentelymallia. Yksityisen ja oman toiminnan valvonnan painopisteenä ovat erityishuoltolain muutokset. Työelämäpalvelut Työllistymispolkujen nopeuttaminen ja sujuvoittaminen: Eri toimijoiden välinen saumaton yhteistyö ja yhteinen tavoitteiden määrittely. Byrokratian vähentäminen lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa. Etelä-Karjalassa toteutettavien työllisyyshankkeiden koordinoinnin kehittäminen (esim. yhteisillä verkostotapaamisilla, sähköisellä alustalla). Asiakkaiden osallisuuden lisääminen, omatoimisuuden tukeminen ja voimavarakeskeisyys. Monikanavaisten palvelujen kehittäminen. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kokonaisuuden selkiyttäminen ja siihen liittyvien prosessien mallintaminen ja prosessien tehostaminen. Työllistämisen edistäminen. Edistetään työnantajien mahdollisuuksia nopeaan ja helppoon työllistämiseen ja lisätään työnantajakontakteja.

12 12 (40) 2.1 Terveys- ja vanhustenpalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Terveys- ja vanhustenpalvelut 1000 EUR TA2017 E* Muutos, 2017 vs. Muutos, % 2017 vs. KS Muutos, % TA 2017 vs. KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,5 % ,3 % Muut myyntituotot ,0 % ,6 % Myyntituotot yhteensä ,8 % ,7 % Maksutuotot ,0 % ,7 % Tuet ja avustukset ,8 % ,3 % Muut toimintatuotot yhteensä ,3 % ,9 % TOIMINTATUOTOT ,0 % ,1 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 % ,8 % Palvelujen ostot ,3 % ,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,2 % ,5 % Avustukset ,9 % ,7 % Muut toimintakulut ,9 % ,3 % TOIMINTAKULUT ,2 % ,1 % TOIMINTAKATE ,7 % ,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 0 VUOSIKATE ,7 % ,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % ,7 % TILIKAUDEN TULOS ,0 % ,6 % Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 % ,6 % NETTOTOIMINTAMENOT ,7 % ,0 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 101,5 102,3 102,5 Vuosikate/Poistot, % 120,3 214,2 220,1 Vuoden 2017 erityisenä painopisteenä terveys- ja vanhustenpalveluissa on digitalisaation hyödyntäminen erilaisten ajanvarausten yhteydessä. Kotihoito on edelleen tärkeänä painopistealueena ja siihen on lisätty miljoonan euron panostus verrattuna vuoden ennusteeseen. Lisäksi Imatran seudulla käynnistyy uusi yhden hengen ensihoidon yksikkö vuonna alkaneen Päivystys olohuoneessa -hankkeen mukaisesti vieritesteillä ja lääkärikonsultaatioilla tuettuna. Lappeenrannan seudulla vuonna toiminut yhden hengen ensihoidon yksikkö on jo tuonut uutta palvelua kotiin ja sillä on vältetty turhia sairaalakäyntejä. Vuoden lopussa päättyy Rautjärven ensihoidon ja pelastustoimen yhteispilotti ja ensihoito on tällöin kokonaisuudessaan Eksoten toimintaa. Myös perhe- ja omaishoitoon sekä ravitsemusterapiaan on varattu aiempaan nähden enemmän resursseja. Perhehoitajien rekrytointi on aloitettu. Laitoshoidon purkua jatketaan suunnitellusti ikäihmisten palvelurakenneuudistuksen mukaisesti.

13 13 (40) Avoterveydenhuollossa aloitetaan Armilan ja Honkaharjun terveysasemalla matalan kynnyksen kiireettömien asioiden hoitajavastaanotto. Etälääkärivastaanottojen kehittäminen jatkuu samoin kuin pitkäaikaissairauksien hoidon uusien sähköisten työvälineiden kehittäminen. Suun terveydenhuollossa on kehitetty saatavuutta monihuonemallilla ja edelleen kehitetään toimintaa niin, että asiakkaan asiat tulevat hoidetuksi kokonaisuutena, mahdollisimman vähillä käynneillä. K-sairaalan rakentaminen on käynnissä ja yhteispäivystyksen joustavien hoitoprosessien suunnitteluun panostetaan samoin kuin vuodeosastohoidon nykyaikaistamiseen. Eksote on saamassa yhtenä kahdestatoista Suomen keskussairaalasta laajan päivystyksen vastuun, johon liittyvät lisävelvoitteet selviävät lähivuosien aikana. Samalla varaudutaan muun sairaalan peruskorjaukseen ja Armilan terveysaseman toimintojen siirtämiseen aikanaan vanhan sairaalan yhteyteen. Tämä antaa mahdollisuuden suunnitella kokonaan uudenlaisen asiakasystävällisen polikliinisen toimintamallin. Hoitoon pääsyn viiveaikojen osalta tavoitteena on merkittävästi kansallista hoitotakuuta nopeampi hoitoon pääsy. Painopisteet Akuuttisairaala Päivystävän sairaalan kehittäminen: tilojen käytön suunnittelu, henkilöstön osaamisen ja riittävyyden kehittäminen, avopainotteisuuden lisääminen ja potilaslähtöisten toimintamallien kehittäminen. Integraation syventäminen: potilaan hoitopolun ymmärryksen lisääminen akuuttisairaalan sisällä sekä hoivan, avosairaanhoidon, kuntoutuksen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa; akuutin lyhytaikaisen hoivan ja hoidon kehittäminen; osa-optimoinnin vähentäminen. Potilaiden osallisuuden, hoitojen arkivaikuttavuuden ja asiakastarpeen ymmärryksen lisääminen. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen. Avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto Parempi saavutettavuus puhelimella sekä sähköisen asioinnin kehittäminen ja nopeampi hoitoon pääsy. Potilaiden hoitokokonaisuuden arviointi ja suunnittelu sekä omahoitoon sitouttaminen potilaan kanssa yhdessä tehtävien hoitosuunnitelmien avulla. Avoterveydenhuollon toimintojen yhtenäistäminen koko Eksoten alueella jatkuu. Peruuttamattomien poisjääntien vähentyminen suun terveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroituneiden prosessien kehittäminen. Hoivapalvelut Omais- ja perhehoidon kehittäminen ja vahvistaminen yhtenä hoitomuotona. Kotihoidon sisällön, toiminnan ja rakenteiden kehittäminen ja kirjaamisen mahdollistuminen asiakkaan luona. Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen korvaaminen osittain kevyemmillä asumisratkaisuilla sekä kuntouttavan vuorohoitotoimintamallin vakiinnuttaminen. Kotihoidon, asumisen ja laitoshoidon lääkäripalvelujen kehittäminen.

14 14 (40) 2.2 Kuntoutuksen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Kuntoutus 1000 EUR TA2017 E* Muutos, 2017 vs. Muutos, % 2017 vs. KS Muutos, % TA 2017 vs. KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,5 % ,9 % Muut myyntituotot ,1 % ,3 % Myyntituotot yhteensä ,7 % ,6 % Maksutuotot ,3 % 982 8,9 % Tuet ja avustukset ,3 % ,9 % Muut toimintatuotot yhteensä ,0 % 0-100,0 % TOIMINTATUOTOT ,0 % ,7 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,5 % ,3 % Palvelujen ostot ,1 % ,5 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,9 % ,7 % Avustukset Muut toimintakulut ,5 % ,3 % TOIMINTAKULUT ,8 % ,2 % TOIMINTAKATE ,4 % ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,4 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,7 % -69-1,8 % TILIKAUDEN TULOS ,0 % ,0 % Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 % ,0 % NETTOTOIMINTAMENOT ,5 % ,5 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 100,3 103,9 101,7 Vuosikate/Poistot, % 100,0 988,6 516,8 Kuntoutuksen vastuualue jatkaa Armilan kuntoutuskeskuksen Lean Management -viitekehyksellä aloitettua kehitystyötä ja tukee muuallakin Eksotessa aloitettuja ja aloitettavia Lean-kehitysprojekteja. Monialaista kotikuntoutusta tuotetaan myös imatralaisille. Asiantuntijafysioterapeuttien itsenäisiä suoravastaanottoja tuki- ja liikuntaelinpotilaille laajennetaan. Vuonna Kuntoutuksen vastuualueelle perustetun geriatrisen osaamiskeskuksen toimesta ylläpidetään ja parannetaan ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä sekä lisätään heidän hyvinvointiaan ja tuetaan heidän mahdollisimman itsenäistä pärjäämistään kotona tai palveluasumisen piirissä. Geriatrisen osaamiskeskuksen toiminnan tavoitteena on muistisairauksien ja muiden geriatristen oireyhtymien varhaisdiagnostiikka ja oikein kohdennettu hoito sekä asianmukainen omaisinformaatio. Geriatrisessa osaamiskeskuksessa toimii geriatrian poliklinikka Lappeenrannassa ja Imatralla. Kotikuntoutusta kehitetään Imatralla keskitetyn kotiutuksen ajatuksella ja tehostetulla arviointijaksolla. Asumispalvelujen kuntoutuksen osaamista lisätään

15 15 (40) palkkaamalla kolme fysioterapeuttia toimintakyvyn edistämiseen. Asiantuntijafysioterapeutin tules-vastaanotto laajenee Lappeenrannan alueella ja Taipalsaarelle. Nettifysioterapeutti aloittaa toimintansa. Kuntoutuksen Kelan kanssa yhdessä toteutettavan KaukoIkä-tutkimushankkeen rekrytointivaihe saatettiin loppuun HRO-potilaiden (hauraus-raihnausoireyhtymä ja lonkkamurtuma) osalta ja seuranta jatkuu heidän osaltaan vuoden 2017 loppuun asti. Lonkkamurtumapotilaiden määrä jäi suunnitelmaa alhaisemmaksi ja heidän rekrytointiaikaa toivotaan saatavan jatkaa vielä Kuntoutus Painopisteet Kuntoutuksen vaikuttavuuden parantaminen ja asiakkaalle tuotetun arvon lisääminen: Kotikuntoutusta ja muuta toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa toimintaa lisätään kuntoutujien palvelutarpeen sekä siitä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi Eksoten muissa palveluissa. Kotikuntoutuksen ja kuntoutuskeskuksen yhteistyön tiivistäminen ja varhaisempi kotiutuminen kotikuntoutukseen. Matalan kynnyksen palveluiden ja vastaanottojen edelleen kehittäminen palvelujen saatavuuden helpottamiseksi. Kotihoidon ja palveluasumisessa olevien asiakkaiden hoitotahdon selvittäminen ja hoitolinjausten määrittäminen yhteistyössä geriatrien, hoivan ja avoterveydenhuollon lääkärien kanssa. Monialaisten geriatristen interventioiden lisääminen, kaksi geriatria lisää. Kuntoutusosastojen toiminnan integroiminen uuteen K-sairaalaan. Sähköisten palvelujen käytön lisääminen. Yhteistyön tehostaminen työllisyyttä edistävien yksiköiden kanssa.

16 2.3 Strategisten tukipalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset 16 (40) Strategiset tukipalvelut 1000 EUR TA2017 E* Muutos, 2017 vs. Muutos, % 2017 vs. KS Muutos, % TA 2017 vs. KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta Muut myyntituotot ,9 % ,3 % Myyntituotot yhteensä ,3 % ,8 % Maksutuotot ,6 % 186-2,7 % Tuet ja avustukset ,0 % ,9 % Muut toimintatuotot yhteensä ,7 % ,1 % TOIMINTATUOTOT ,0 % ,4 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,2 % 85 0,0 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,2 % ,0 % Palvelujen ostot ,1 % ,3 % * josta sisäisiä eriä ,1 % * josta palvelujen ostoja ,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 % ,5 % Avustukset ,7 % ,8 % Muut toimintakulut ,8 % ,5 % * josta sisäisiä vuokratuloja ,3 % * josta muita toimintakuluja ,3 % TOIMINTAKULUT ,0 % ,8 % TOIMINTAKATE ,0 % ,4 % Rahoitustuotot ja -kulut ,7 % ,1 % VUOSIKATE ,5 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % ,7 % TILIKAUDEN TULOS ,4 % ,9 % Varausten ja rahastojen muutos ,9 % 182-7,9 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 % 0 NETTOTOIMINTAMENOT ,0 % 0 *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % -231,2-94,8-79,6 Vuosikate/Poistot, % 127,2 98,9 96,7 Strategisten tukipalveluiden tilikauden ylijäämä/alijäämä on 1,569 milj. euroa vuonna 2017, kun muun kuin erikoissairaanhoidon ylijäämä on kohdistettu strategisiin tukipalveluihin. Strategisten tukipalvelujen kustannukset ja muut tuotot ovat kuitenkin edelleen vertailtavissa entiseen tapaan. Strategisissa tukipalveluissa on varattu vuodelle 2017 Imatran integraation myötä muodostuneita palkkaharmonisoinnin kustannuksia euroa. Nämä näkyvät henkilöstökulujen ryhmässä. Avustuksissa on varattu euroa Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy:lle. Johtamisen tuen tulosalueella tavoitteena on ottaa Eksoten johtamisjärjestelmä kattavasti käyttöön vuoden 2017 alusta. Johtamisjärjestelmä rakentuu johtoryhmätyöskentelyyn. Strategian mukaisten tavoitteiden toteutumisen

17 17 (40) seuranta ja niihin liittyvien riskien sekä toiminnan laadun ja turvallisuuden arviointi tapahtuu säännöllisesti johtoryhmissä. Havaintojen perusteella laaditaan riskikartoitus ja suunnitellaan tarvittaessa toimenpiteet, joilla riski voidaan poistaa tai sitä pienentää. Varahenkilöstön toiminnan kehittämistä jatketaan vuoden tapaan ja varahenkilöstöyksikkö on lisännyt resursseja myös vuodelle 2017 tuottamaan palveluja lyhyiden sijaisuuksien lisäksi pitkiin sijaisuuksiin. Varahenkilöstötoiminnan laajentamisella tämän tyyppiseen toimintaan pyritään tehostamaan ennen kaikkea henkilöstön yhteiskäyttöä sekä tätä kautta vähentämään myös määräaikaisten sijaisten määrää. Esimiehiä voidaan palvella paremmin ja heidän nykyisin sijaishankintaan käyttämänsä aika voidaan vapauttaa muuhun esimiestyöhön. Kehittämisen tuessa käynnissä olevia hankkeita jatketaan edelleen vuonna Hallituksen kärkihankerahoitusta on saatu vuosille 2018 kahdelle iäkkäiden kotona asumista ja omaishoitoa vahvistavalle hankkeelle. Valmistelussa on kolme muuta strategian toimeenpanoa ja palvelurakennemuutosta tukevaa hanketta. Rahoituspäätöstä odotetaan kolmelle käsittelyssä olevalle hankkeelle. Yhteistyössä STM:n ja Sitran kanssa jatketaan palvelupakettien tietomallien testausta sekä kustannus- ja vaikuttavuusanalyysiä. Uusia palvelupaketteja määritellään lääkehuoltoon ja matkapalveluihin. Vuonna 2017 hankkeissa panostetaan erityisesti seuraaviin kriittisiin tekijöihin: Palveluohjaus, monialainen palvelutarpeen arviointi, yhteydensaanti palvelujärjestelmään Sähköiset ja liikkuvat palvelut, Varaa aika netissä -kampanja Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tuki Virtuaalisen elämäntapa- ja hyvinvointiaseman kehittäminen Kotiin suunnatut palvelut, erityisesti ensihoidon ja kotihoidon yhteistyö sekä kuntoutus-, ravitsemus- ja lääkehoito Omais- ja perhehoidon kehittäminen Tietojärjestelmiin liittyvien laatu- ja saatavuustekijöiden parantaminen Palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin kehittämisen kannalta keskeisen yhteyskeskuskokonaisuuden eteenpäin viemistä ja jalkautusta jatketaan vuonna Painopistettä siirretään kotona asumista tukevan koordinaatiokeskuksen kehittämiseen. Tietohallinnon osalta keskeinen kehittämisalue on toiminnan- ja tuotannonohjaustoimintojen kehittäminen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteyteen. Merkittävä kokonaisuus on osallistuminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tietojärjestelmän (UNA) määrittelemiseen ja edelleen mahdolliseen yhteishankintaan. Tietohallinnossa jatketaan lisäksi yhteistyötä muiden valtakunnallisten yhteistyöhankkeiden kanssa, liittyen esimerkiksi seuraaviin alueisiin: Terveelliset elämäntavat Mielen hyvinvointi Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Asiakasosallisuus ja yhteisöllisyys Viestintä, tiedon tavoitettavuus, kiinnostavuus työ, taloudellinen hyvinvointi ja yrittäjyys

18 18 (40) Strategiset tukipalvelut Painopisteet Johtamisen tuki Johtamisjärjestelmän, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Varahenkilöstön toiminnan laajentaminen Kehittämisen tuki Päivystys olohuoneessa -toimintamallin jatkokehittäminen ja levittäminen Yhteyskeskuksen toimintamallin jalkautus, kotihoidon koordinaatiokeskusmallin ja digitaalisten omahoitopalvelujen käyttöönotto vaiheittain Tietojohtamisen mallin jatkokehittäminen ja palvelupakettien testaus Työllistymisen digitaalisen yhteistyöympäristön kehittäminen ja syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan tuki Nykyisin käytössä olevien tietojärjestelmien toimintavarmuuden ja koetun laadun parantaminen sekä osallistuminen valtakunnallisiin/alueellisiin asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisohjelmiin Laboratorio- ja kuvantamistietojärjestelmien siirtäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottamiksi

19 19 (40) 3 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalousosa Eksote yhteensä 1000 EUR TA2017 E* Muutos, 2017 vs. Muutos, % 2017 vs. TP2015 Muutos, % vs TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,4 % ,2 % Muut myyntituotot ,5 % ,3 % Myyntituotot yhteensä ,6 % ,8 % Maksutuotot ,9 % ,2 % Tuet ja avustukset ,6 % ,4 % Muut toimintatuotot yhteensä ,9 % ,0 % TOIMINTATUOTOT ,4 % ,3 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,2 % ,5 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,0 % ,4 % Palvelujen ostot ,1 % ,8 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,2 % ,6 % Avustukset ,9 % ,6 % Muut toimintakulut ,0 % ,1 % TOIMINTAKULUT ,2 % ,9 % TOIMINTAKATE ,7 % ,3 % Rahoitustuotot ja -kulut ,4 % ,0 % VUOSIKATE ,4 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % ,1 % TILIKAUDEN TULOS ,4 % ,6 % Varausten ja rahastojen muutos ,9 % ,8 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,5 % ,2 % NETTOTOIMINTAMENOT ,3 % ,5 % *Vuoden elokuun ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 102,5 104,8 104,5 Vuosikate/Poistot, % 122,8 252,0 215,5 Toimintatuotot Eksoten toimintatuotot ovat 501,5 milj. euroa. Myyntituotot jäsenkunnilta ovat yhteensä 440,2 milj. euroa. Nämä muodostavat 87,8 % toimintatuotoista. Myyntituotot jäsenkunnilta ovat vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 10,9 milj. euroa pienemmät (2,4 %). Kuntien kanssa yhdessä vuonna 2013 tehtyyn kantokykysopimukseen verrattuna jäsenkuntatuotot vuonna 2017 ovat 21,7 milj. euroa pienemmät. Pienennyksestä 4,7 milj. euroa on perustoimeentulotuen maksamisen siirtymistä Kelalle ja 6,5 milj. euroa kilpailukykysopimuksen vaikutusta. Koska alijäämää ei Eksoten taseessa vuoden tilinpäätösennusteen mukaan ole enää , voidaan jäsenkuntaosuuksia pienentää myös kantokykysopimukseen verrattuna alijäämän kattamiseen suunnitellulla 8,1 milj. eurolla. Erikoissairaanhoidon kuntalaskutusosuus on 160,2 milj. euroa.

20 20 (40) Pienennystä vuoden tilinpäätösennusteeseen on 0,1 milj. euroa (0,1 %). Muun kuin erikoissairaanhoidon kuntalaskutusosuus on yhteensä 280,0 milj. euroa. Laskua vuoden tilinpäätösennusteeseen on 10,7 milj. euroa (3,7 %). Vanhat alijäämät tulevat katettua tilinpäätösennusteen mukaan vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2017 maksuosuus ei pidä sisällään alijäämän kattamista. Muiden kuin jäsenkuntatuottojen osuus toimintatuotoista 61,3 milj. euroa (12,2 %) jakautuu seuraavan kaavion mukaisesti: Eksoten toimintatuotot tulolajeittain (ilman jäsenkuntatuottoja) 8 % 12 % 18 % Muut myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä 62 % Muiden jäsenkuntien kuin Imatran osalta erikoissairaanhoidon kuntalaskutusosuus on määritelty yhteisen strategisen palvelusopimuksen mukaisesti kuntien kolmen edellisen vuoden (Eksoten TP2013, TP2014 ja TP2015) laskennallisten osuuksien keskiarvojakauman perusteella. Muiden jäsenkuntien kuin Imatran osalta muun kuin erikoissairaanhoidon kuntalaskutusosuudet on määritelty yhteisen strategisen palvelusopimuksen mukaisesti kuntien kolmen edellisen vuoden nettotoimintamenoista johdettujen (Eksoten TP2013, TP2014 ja TP2015) laskennallisten osuuksien keskiarvojakauman perusteella. Lisäksi on huomioitu erikseen kuntien lisäostot. Vanhan alijäämän kattamisosuutta ei enää ole vuonna Imatran kaupungin maksuosuus määräytyy vuoden 2015 tilinpäätöksen tietojen perusteella. Pohjaluvun muodostaa vuoden 2015 Imatran kaupungin sosiaali- ja terveysmenot, joissa on huomioitu sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus keskushallinnon kustannuksista ja Imatran kaupungin osuus erikoissairaanhoidosta. Pohjalukua tarkistetaan vuosittain samalla muutosprosentilla kuin Eksoten muiden jäsenkuntien yhteenlaskettu perusmaksuosuuksien kasvu (ilman alijäämän kattamista) on. Osuus on laskettu erikseen erikoissairaanhoidolle ja muulle toiminnalle.

21 21 (40) Kokonaiskulut Toimintakulut ovat yhteensä 489,2 milj. euroa ja ne jakautuvat eri kululajeihin seuraavan kaavion mukaisesti. Eksoten toimintakulut kululajeittain % % % Henkilöstökulut Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset % Muut toimintakulut Alijäämä Vuodelle 2017 ei ole suunniteltu vanhan alijäämän kattamista, sillä tilinpäätösennusteen mukaan Eksoten taseessa ei ole enää alijäämää vuoden lopussa.

22 22 (40) 3.2 Tuloslaskelma 2017 erikoissairaanhoito ja muu Eksote Erikoissairaanhoito 1000 EUR TA2017 E* Muutos, 2017 vs. Muutos, % 2017 vs. TP2015 Muutos, % vs TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,1 % ,6 % Muut myyntituotot ,0 % ,7 % Myyntituotot yhteensä ,3 % ,2 % Maksutuotot ,6 % ,4 % Tuet ja avustukset ,9 % 23-65,3 % Muut toimintatuotot yhteensä ,3 % ,7 % TOIMINTATUOTOT ,0 % ,5 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,6 % ,7 % Palvelujen ostot ,4 % ,0 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 % ,4 % Avustukset Muut toimintakulut ,7 % ,1 % TOIMINTAKULUT ,2 % ,3 % TOIMINTAKATE ,2 % ,3 % Rahoitustuotot ja -kulut ,3 % ,0 % VUOSIKATE ,0 % ,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,9 % ,7 % TILIKAUDEN TULOS ,2 % ,3 % Varausten ja rahastojen muutos ,9 % ,8 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,3 % ,0 % NETTOTOIMINTAMENOT ,5 % ,6 % *Vuoden ennuste syyskuun tuloksen pohjalta TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 102,0 103,3 103,2 Vuosikate/Poistot, % 125,3 229,6 238,9 Erikoissairaanhoidon osuus koko Eksoten toimintakuluista on 34 %. Erikoissairaanhoitoon sisältyy tässä määrittelyssä myös terveyskeskuspäivystys pois lukien ensihoito.

23 23 (40) Muu kuin ESH 1000 EUR TA2017 E* Muutos, 2017 vs. Muutos, % 2017 vs. TP2015 Muutos, % vs TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,7 % ,1 % Muut myyntituotot ,6 % ,6 % Myyntituotot yhteensä ,9 % ,3 % Maksutuotot ,9 % ,2 % Tuet ja avustukset ,6 % ,6 % Muut toimintatuotot yhteensä ,3 % ,1 % TOIMINTATUOTOT ,6 % ,5 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,2 % ,5 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,2 % ,0 % Palvelujen ostot ,3 % ,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,7 % ,0 % Avustukset ,9 % ,6 % Muut toimintakulut ,0 % ,6 % TOIMINTAKULUT ,9 % ,1 % TOIMINTAKATE ,9 % ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut ,9 % ,5 % VUOSIKATE ,6 % ,5 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % ,6 % TILIKAUDEN TULOS ,1 % ,5 % Varausten ja rahastojen muutos ,0 % 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,1 % ,5 % NETTOTOIMINTAMENOT ,4 % ,1 % *Vuoden 2015 ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 102,7 105,6 105,3 Vuosikate/Poistot, % 121,9 259,6 208,0 Erikoissairaanhoitoa sisältyy kaikkien vastuualueiden toimintaan. 3.3 Palvelujen kustannustenjako- ja hinnoitteluperiaatteet Eksoten laskutus perustuu kullekin jäsenkunnalle määriteltyyn maksuosuusprosenttiin seuraavasti: Vuoden 2017 maksuosuusprosentti perustuu Eksoten aikaisempien täysjäsenkuntien laskennallisiin osuuksiin Eksoten vuosien 2013, 2014 ja 2015 tilinpäätöksien osalta. Maksuosuutta määritettäessä otetaan huomioon mahdolliset lisäostot, rakenteelliset muutokset ja palvelujen erilaiset ostot piiriltä em. vuosien aikana siten, että TP2013, TP2014 ja TP2015 ovat eri kuntien välillä vertailukelpoiset. Imatran kaupungin vuoden 2017 maksuosuus määräytyy tilinpäätöksen 2015 tietojen perusteella. Pohjaluvun muodostaa vuoden 2015 Imatran kaupungin sosiaali- ja terveysmenot, joissa on huomioitu sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus keskushallinnon kustannuksista ja Imatran kaupungin osuus erikoissairaanhoidosta. Pohjalukua tarkistetaan vuosittain samalla muutosprosentilla kuin Eksoten muiden jäsenkuntien yhteenlaskettu