Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma (LUONNOS)

2 2 (44) SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT YLEISTÄ TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERIAATTEET Nettotoimintamenot Alijäämät, investoinnit ja lainat Henkilötyövuodet Riskienhallinta 8 2 VASTUUALUEIDEN TALOUS JA TOIMINTA PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET TERVEYS- JA VANHUSTENPALVELUJEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET KUNTOUTUKSEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET STRATEGISTEN TUKIPALVELUJEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET 19 3 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMA 2019 ERIKOISSAIRAANHOITO JA MUU EKSOTE PALVELUJEN KUSTANNUSTENJAKO- JA HINNOITTELUPERIAATTEET INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TALOUSARVION SITOVUUS JA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT MITTARIT 37 4 OSAKKUUS- JA TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEET SAIMAAN TALOUS JA TIETO OY SAIMAAN TUKIPALVELUT OY ETELÄ-KARJALAN SAIRAALAPARKKI OY ETELÄ-KARJALAN TYÖKUNTO OY 43

3 3 (44) 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleistä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri, Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetun ehkäisevän työn. Lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto eivät kuulu sosiaali- ja terveyspiirin järjestämisvastuuseen. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Vuoden 2016 alusta Imatrasta tuli kuntayhtymän täysjäsen. Imatra oli ennen vuotta 2016 mukana kuntayhtymässä vain erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri toimii myös kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tarkoittamana erityishuoltopiirinä. 1.2 Toiminnan ja talouden suunnittelu Eksotessa jo vuoden talousarvio valmisteltiin poiketen aiemmin kuntien kanssa laaditusta kantokykylaskelmasta vuosille Maakunta- ja soteuudistuksesta aiheutuvat epävarmuustekijät heijastuivat kuntien kanssa käytyihin neuvotteluihin ja kunnat päätyivät vaatimaan maksuosuuksien määräämistä aiemmin sovitun tason alapuolelle. Toteutuneet palkankorotukset lisättiin vasta vuoden muutettuun talousarvioon. Kuluvan vuoden alijäämäksi arvioidaan noin 14,2 milj. euroa, mikä on 5,6 milj. euroa tarkistettua talousarviota heikompi. Tämä on haaste myös tulevien vuosien suunnitelmalle. Tuloksen tasapainottamiskeinoina on jo käytetty kehittämismenojen aktivointia taseeseen ja tehty puitesopimus rahoitusleasingin käytöstä koneiden ja kaluston vuokrauksessa. Vuonna jälkimmäinen toimenpide on sisältänyt irtaimen käyttöomaisuuden myynnin merkittäviltä osin rahoitusyhtiölle sekä takaisinvuokrauksen poistoaikoja pidemmillä taloudellisilla pitoajoilla vuonna. Tulevina vuosina suuri osa kalustoinvestoinneista toteutetaan leasingrahoituksella. Vuosien taloussuunnitelman laatimista on vaikeuttanut maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutus toiminnan suunnitteluun ja sisältöön. Lainsäädännön voimaantulon siirtyminen ja epävarmuus erityisesti kuntien omistamien toimitilojen tulevan käytön osalta aiheuttaa kunnissa varautumista myös vaihtoehtoisiin suunnitelmiin ja muun muassa kiinteistöjen myyntiin. Eksote on omalta osaltaan myötävaikuttanut kuntien suunnitelmiin linjaamalla palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen ulkoistusmahdollisuuksia. Maakuntavalmistelua jatketaan toistaiseksi vapaaehtoisesti, ja osa Eksoten johtajistosta osallistuu uudistuksen valmisteluun maakuntaliiton kanssa sovittujen osuuksien ja korvauksien mukaan. Alla olevassa taulukossa on Eksoten tuloslaskelma toteutuneilta vuosilta , vuoden ennuste, vuoden 2019 talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille Taloussuunnitelmakauden nettotoimintamenojen kasvu on rajattu valtiovarainministeriön sote-uudistukselle asettaman tavoitekasvun tasolle 0,9 % + palkankorotukset.

4 4 (44) Tammikuussa 2019 on tarkoitus esittää hallitukselle suunnitelma vuodelle 2019 suunnitellun noin 8 milj. euron alijäämän kattamiseksi. Suunnitelma käsitellään tämän jälkeen yhdessä jäsenkuntien kanssa. Suunnitelman valmistelussa hyödynnetään THL:n, NHG:n ja Perlaconin tekemiä raportteja Eksoten toteutuneesta toiminnasta, tulevaisuuden kehittämisnäkymistä ja kuntien kantokyvystä. Mahdollisina toimenpiteinä tarkastellaan asiakasmaksujen tasoa, palvelujen rajoittamista ja supistamista, ulkomaalaisten potilaiden hoitamista, eläköitymistä, palvelu- ja liiketoiminnan myyntiä sekä näiden vaikutusta henkilöstömääriin. Esityksen pohjalta tehtävät päätökset vaikuttavat myös taloussuunnitelmavuosiin ja jäsenkuntien tuleviin maksuosuuksiin. Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista määrittelevät niin sanottujen tasamaksujen enimmäismäärät, joista kuntayhtymä voi poiketa vain alaspäin. Talousarvio 2019 sisältää kaikki edellä mainitut maksut täysimääräisenä. Aikaisemmin on peritty maksu hoitajan vastaanotolla i.v.lääkehoidosta ja haavahoidosta. Jatkossa i.v.lääkehoidosta perittävä maksu pysyy ennallaan, ja lisäyksenä aiempaan muista sairaanhoitokäynneistä hoitajan vastaanotolla peritään kolmelta ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuodessa 11,40 /käynti. Eksote yhteensä 1000 EUR TP2016 TP2017 E* TA2019 Muutos, % 2019 vs. TS2020 Muutos, % 2020 vs TS2021 Muutos, % 2021 vs TS2022 Muutos, % 2022 vs TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,3 % ,2 % ,9 % ,2 % Muut myyntituotot ,7 % ,0 % ,0 % ,0 % Myyntituotot yhteensä ,1 % ,1 % ,8 % ,1 % Maksutuotot ,4 % ,0 % ,0 % ,0 % Tuet ja avustukset ,2 % ,0 % ,0 % ,0 % Muut toimintatuotot yhteensä ,8 % ,0 % ,0 % ,0 % TOIMINTATUOTOT ,9 % ,9 % ,6 % ,1 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,3 % 468 0,0 % 468 0,0 % 468 0,0 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,1 % ,0 % ,4 % ,9 % Palvelujen ostot ,4 % ,2 % ,0 % ,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 % ,1 % ,8 % ,8 % Avustukset ,4 % ,9 % ,0 % ,0 % Muut toimintakulut ,2 % ,0 % ,4 % ,0 % TOIMINTAKULUT ,2 % ,6 % ,2 % ,1 % TOIMINTAKATE ,3 % ,5 % ,7 % ,4 % Rahoitustuotot ja -kulut ,1 % ,8 % ,6 % ,6 % VUOSIKATE ,8 % ,9 % ,1 % ,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,9 % ,4 % ,2 % ,5 % TILIKAUDEN TULOS ,8 % ,1 % ,4 % Varausten ja rahastojen muutos ,5 % 404 0,0 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,8 % 0-100,0 % ,1 % NETTOTOIMINTAMENOT ,8 % ,5 % ,5 % ,4 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,7 101,7 98,6 100,3 101,6 103,0 104,0 Vuosikate/Poistot, % 251,3 107,5-58,6 17,9 95,7 168,5 193,6 Toimintakulujen kasvu, % 3,1-0,8 3,8 2,2 1,6 1,2 1,1 Nettotoimintamenojen kasvu, % 2,7 0,5 3,5 2,8 1,5 1,5 1,4

5 5 (44) 1.3 Talousarvion ja taloussuunnitelman yleisperiaatteet Vuoden 2019 talousarviota on valmisteltu jäsenkuntaosuuksien osalta Lappeenrannan kaupunginhallituksen ja siitä johdetun kuntajohtajien neuvottelukunnan linjauksen mukaisesti niin, että jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat 19,0 milj. euroa (4,3 %) vuonna Tämä vastaa käytännössä kahden vuoden kasvua, koska vuoden maksuosuuksissa ei ollut kasvua lainkaan. Jäsenkuntien maksuosuus vuonna 2019 on 459,3 milj. euroa Nettotoimintamenot vuonna 2019 ovat 467,1 milj. euroa Nettotoimintamenot Nettotoimintamenot voivat edellä mainittujen linjausten mukaan kasvaa enintään 12,7 milj. euroa (2,8 %) vuoden tilinpäätöksen toteumaennusteesta. Nettotoimintamenojen kasvun suurimmat yksittäiset syyt ovat: palkankorotusten ja sivukulumuutosten nettovaikutus 4,8 milj. euroa (1,0 %) Asiakaspalvelujen ostot 3,3 milj. euroa (0,7 %) o painotus asumis- ja hoivapalveluissa Poistot ja leasingvuokrat 1,5 milj. euroa (0,3 %) Varausten ja rahastojen muutos 1,1 milj. euroa (0,3 %) Lääkkeet 1,0 milj. euroa (0,2 %) Rahoituskulujen kasvu 0,5 milj. euroa (0,1 %) Talousarvioriskejä vuonna 2019 ovat: sairaalapalvelujen ostoihin on varattu vain hiukan enemmän kuin vuoden ennusteessa ja ostot ovat tänä vuonna olleet nousujohteisia, kun keskittämisasetusta alettu vuoden mittaa toteuttaa talousarviossa on jouduttu laskemaan akuuttisairaalan päivystysosaston paikkalukua 32:een, vaikka tämän syksyn ajan osastolla ollut keskimäärin 35 potilasta Tietohallinnon kulut nousevat 10 prosenttia ja vyöryvät palveluja käyttäville yksiköille ja silti esimerkiksi pakollisen potilastietojärjestelmäpäivityksen käyttöönottoon ei ole voitu budjetoida lainkaan sijaisia Hoivan nettotoimintamenojen korotus on vain 0,8 prosenttia vaikka palvelutarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä 1,5 prosenttia Alijäämät, investoinnit ja lainat Vuoden 2017 joulukuussa tehtiin 20 milj. euron puitesopimus sekä olemassa olevan että hankittavan irtaimen käyttöomaisuuden (koneet ja kalusto) myymisestä rahoitusyhtiölle ja takaisinvuokrauksesta rahoitusleasingilla. Taseessa olevaa käyttöomaisuutta myytiin vuoden aikana 8,5 milj. eurolla ja tehtiin sopimus myydyn kaluston takaisinvuokrauksesta. Tämän lisäksi vuonna hankittiin myös uutta kalustoa rahoitusleasingilla. Aikaisempiin vuosiin verrattuna järjestely pienentää poistoja, mutta lisää leasingvuokria. Lähivuosina positiivista tulosvaikutusta syntyy, kun leasingvuokrat taloudellisen pitoajan mukaan jaksottuvat hiukan pidemmälle ajalle kuin poistot olisivat jaksottuneet. Syntyneet alijäämät olivat Eksoten tasolla katettu kokonaan vuoden 2016 lopussa. Vuonna 2017 ylijäämää syntyi kuitenkin ennakoidun 4 milj. euron sijaan

6 6 (44) vain 1,2 milj. euroa. Tämä toi vajauksen vuoden talousarviopohjaan, koska vuoden 2017 ylijäämällä varauduttiin kattamaan vuonna alijäämäiseksi budjetoitu tulos. Vuoden talousarviota muutettiin kesäkuussa. Tällöin jäsenkuntaosuuksia korotettiin palkankorotusten verran ja alijäämän määrää tarkistettiin 8,7 milj. euroon liian haasteelliseksi osoittautuneen alkuperäisen talousarvion takia. Toimenpiteistä huolimatta tarkistettu talousarvio on vuonna ylittymässä noin 5,6 milj. eurolla, jolloin vuoden lopussa alijäämää olisi taseessa noin 12,9 milj. euroa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon ylijäämäerien tulkinnasta alijäämän kattamista tai ylijäämän palauttamista koskevissa tilanteissa. Kertyneen ylijäämän tai alijäämän määrän arvioinnissa ja analysoinnissa on perusteltua ottaa huomioon erän muodostumiseen aikaisemmilla tilikausilla vaikuttaneet olennaiset kirjanpidon ratkaisut ja kertaluonteiset tekijät. Kunnan ja kuntayhtymän katettavaa alijäämää määriteltäessä taseeseen merkityt investointivaraukset ja poistoerot sekä muut omat rahastot kuin arvonkorotusrahastot huomioidaan alijäämää pienentävinä erinä, koska ne ovat luonteeltaan tuloksenkäsittelyeriä. Vastaavalla tavalla nämä tuloksenkäsittelyerät voidaan rinnastaa ylijäämäeriin esimerkiksi kuntayhtymää purettaessa. Kun huomioidaan Eksoten vuoden tilinpäätösennusteessa edelleen käytettävissä olevat poistoerokirjaukset 4,7 milj. euroa, on katettava alijäämä tällöin 8,2 milj. euroa 12,9 milj. euron sijaan. Tuloksenkäsittelyerien kirjaamisessa on toiminnan jatkuessa noudatettava kuitenkin kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laadintaa koskevassa yleisohjeessa annettuja periaatteita. Tämä tarkoittaa, että poistoeroja voi vuosittain kirjata tilikauden alijäämää pienentäväksi eräksi vain siinä aikataulussa kuin poistoerojen kohteena olevien hyödykkeiden poistoja kirjataan. Vuoden lopussa kuntien välillä tehdään maksuosuuksien clearing ja tässä yhteydessä huomioidaan myös mahdollinen alijäämien kattamisen kuntakohtainen ero. Kuntien maksuosuuksien laskukaava sekä maksuosuuksien kuntakohtaiset määräytymisperiaatteet on selostettu tarkemmin talousarvion käyttötalousosassa ja palvelujen kustannustenjako- ja hinnoitteluperusteet osassa. Investointien osuus talousarviossa 2019 on 10,0 milj. euroa. Tämän lisäksi aiemmin investointeina käsitellyistä kalustohankinnoista toteutetaan leasingrahoituksella 2,6 milj. euroa. Vuosikate on 1,8 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainan nostovaltuus vuodelle 2019 on 12,0 milj. euroa.

7 7 (44) Henkilötyövuodet Eksoten henkilöstösuunnitelma lähtee samoista oletuksista kuin toiminnan ja talouden suunnittelu. Uudet toimintatavat edellyttävät vanhoista toimintatavoista luopumista ja uuden opettelua. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että toiminnan tuottavuus kasvaa ja vaikuttavuus lisääntyy. Henkilötyövuosien kehitys riippuu kuitenkin esimerkiksi ostopalvelujen suhteellisesta osuudesta. Henkilötyövuodet KS E* TA2019 Muutos KS - TA2019 Muutos KS - TA2019 % Muutos E* - TA2019 Muutos E* - TA2019 % Perhe- ja sosiaalipalvelut % 44 4 % Terveys- ja vanhustenpalvelut % 2 0 % Kuntoutus % -2-1 % Strategiset tukipalvelut % % YHTEENSÄ % 24 0 % Henkilötyövuodet KS E* TA2019 Muutos KS - TA2019 Muutos KS - TA2019 % Muutos E* - TA2019 Muutos E* - TA2019 % Perhe- ja sosiaalipalvelut PerSo hallinto 1,0 1,0 0,5-0,5-50 % % Perhepalvelut % 6 1 % Aikuisten psykososiaaliset palvelut % 4 1 % Vammaispalvelut % 12 6 % Työelämäpalvelut % % Terveys- ja vanhustenpalvelut TerVa hallinto % % Avoterveydenhuolto % 7 2 % Hoiva % % Akuuttisairaala % 7 1 % Kuntoutus % -2-1 % Strategiset tukipalvelut Johtamisen tuki % -7-2 % Kehittämisen tuki % % YHTEENSÄ % 24 0 % Eksoten henkilötyövuosimäärä kasvaa vuosien talousarvioiden välillä 79 henkilötyövuodella. Merkittävimmät muutokset ovat Hoivan ja Akuuttisairaalan sekä Työelämäpalveluiden henkilötyövuosien lisäykset. Muutos vuoden ennustetason ja 2019 talousarvion välillä on kuitenkin vain noin 24 henkilötyövuotta. Tästä suurin muutos on tukityöllistettyjen määrän noin 21 henkilötyövuoden kasvu. Muita muutoksia on muun muassa Vammaispalvelujen vuonna 2019 käynnistyvä lasten pienryhmäkoti (8 henkilötyövuotta). Perhepalveluissa ostopalveluja korvataan osittain omalla toiminnalla. Akuuttisairaalan henkilötyövuosimäärien nousu vuoden ennusteesta 2019 talousarvioon (7 henkilötyövuotta) johtuu pääosin kesällä K-siiven avatusta

8 päivystyspoliklinikasta, joka vaatii lisääntyneen käytön takia aiempaa enemmän henkilöresursseja (mm. lakisääteinen päivystysapupuhelin). 8 (44) Hoivan osalta on 2019 talousarviossa lisätty henkilöstöresursseja erityisesti kotihoidon alueelle, mutta toisaalta Kukkurilan laitoshoidon korvaaminen kevyemmillä palveluilla keväällä 2019 tuo vähennystä henkilötyövuosiin hoiva- ja palveluasumisessa. Nämä muutokset yhteensä vähentävät hoivan henkilötyövuosia ennusteesta talousarvioon henkilötyövuotta. Strategisissa tukipalveluissa henkilöstömäärää laskee (20 henkilötyövuotta) vuoden ennusteen ja vuoden 2019 talousarvion välillä. Suuri osa vähennyksestä tulee kehittämisen tuen yksiköstä, jossa lasku johtuu hankkeiden henkilöstövähennyksistä. Strategisten tukipalvelujen vähennystä selittää myös uuden K-siiven käyttöönotto, ja sen aikaansaama väliaikainen henkilötyövuosien lisäys teknisissä palveluissa vuoden aikana Riskienhallinta Maakunta- ja sote-uudistus Eksoten hallitus hyväksyi riskienhallintasuunnitelman, jonka mukaan tavoitteiden, indikaattorien seurannan ja toiminnan yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella laaditaan riskikartoitus, jossa Eksoten toiminnan kannalta merkittävimmät riskit arvioidaan niiden todennäköisyyden ja vaikutuksen näkökulmasta. Vireillä oleva maakunta- ja sote-uudistus ja sen vaikutus Eksoten toimintaympäristöön on edelleen merkittävin riskitekijä. Hallituksen esitys maakuntien perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 15/2017 vp) on ollut eduskunnan käsiteltävänä alkaen. Eduskunnan perustusvaliokunta antoi esityksestä lausuntonsa (PeVL15 vp). Perustuslakivaliokunta teki maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun hallituksen esitykseen valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen, joka koski kunnan omaisuuden siirtämistä maakunnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeviin lakiesityksiin perustuslakivaliokunta teki useita valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia, jotka koskivat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan yhtiöittämisvelvollisuuden poistamista sekä maakuntien oikeutta itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Hallitus antoi uuden esityksen laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi eduskunnalle Esityksessä on huomioitu eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnossaan edellyttämät muutokset. Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi mietintöluonnokset hallituksen uusista lakiesityksistä. Hallituksen esitys on tällä hetkellä perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä, minkä jälkeen se palaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien lakiesitysten hyväksytyksi tuleminen ennen seuraavia eduskuntavaaleja, jotka pidetään , on epävarmaa. Toimintaympäristö muuttuu kuitenkin jäsenkuntien reagoidessa vireillä olevaan uudistukseen muun muassa valmistelemalla Eksotelle sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista varten vuokrattujen tilojen myyntiä.

9 9 (44) Kuntien peruste kiinteistöjen myynnille on ymmärrettävä. Sote-kiinteistöissä pitäisi tehdä isoja korjauksia, mutta kukaan ei tiedä mitä tiloja maakunta jatkossa tarvitsee, jos maakunta- ja sote-uudistus toteutuu. Kiinteistöjen hallitsematon myynti yksityisille sosiaali- ja terveysalalla toimiville yrityksille antaa näille mahdollisuuden muokata julkisen sektorin palveluverkkoa ja -rakennetta. Kiinteistön ostamisen tavoitteena on myös saada kiinteistössä tuotettavien sotepalvelujen tuotanto yritykselle. Eksote ei halua estää jäsenkuntien kiinteistöjen myyntiä, mutta palveluverkon toimiva rakenne on turvattava. Tästä syystä Eksoten hallitus päätti ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategiasta osana strategian valmistelua. Ulkoistamisstrategiassa tehostettua palveluasumista voidaan ulkoistaa nykyisestä määrästä enintään 75 prosenttia ja palveluasumista nykyisestä määrästä enintään 50 prosenttia. Ulkoistaminen toteutetaan palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin käytön laajentamisella. Jäsenkunnan myydessä kiinteistönsä Eksote voi harkita kiinteistössä tuotettavien sote-palvelujen osalta siirtymistä palvelusetelin käyttöön. Harkinnassa on otettava huomioon palvelurakenteen toimivuus myös tulevan väestökehityksen näkökulmasta. Palvelurakenne tulee väistämättä muuttumaan. Kiinteistön uusi omistaja ja palveluntuottaja on saatava sitoutumaan tähän ennen palvelujen siirtoa. Keskussairaalan K-siiven käyttöönotto Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikka muutti uuteen K-siipeen Samalla Armilan terveysaseman päivystyksellisten potilaiden hoito siirtyy keskussairaalaan. Samaan aikaan uusien tilojen ja toimintamallien käyttöönoton kanssa toteutuneet poikkeukselliset kesän helteet aiheuttivat akuuttisairaalassa ja päivystyksessä ruuhkaa ja jonoja. Edellä kuvatun tyyppisten tilanteiden hoitamiseksi tulevaisuudessa johtoryhmä hyväksyi toimintaohjeen lyhytaikaisjatkohoidon yli-, yliyli- ja erityisjärjestelypaikkojen käyttöönotosta ruuhkautuneessa jonotilanteessa. Ohje koskee Akuuttisairaalaa, Hoivaa, Kuntoutusta ja SAS-tiimiä. Strategian päivittäminen Eksote päivittää strategiansa kokonaisuudessaan vuoden 2019 alkupuolella. Integraation syventäminen, digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja palveluverkon kehittäminen maakunnallisesta näkökulmasta ovat strategian lähtökohtia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Karjalassa koskevan asiantuntija-arvion (Harjoitus 27/) mukaan Etelä-Karjalassa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2016 valtakunnan suurin. Tämä on seurausta onnistuneesta palvelurakennemuutoksesta, jossa on painotettu kotiin annettavia palveluja asumispalvelujen sijaan. Arvion mukaan Etelä-Karjalan tarvevakioidut sote-menojen kustannukset olivat valtakunnan pienimmät. Arvioinnissa esitetyt tiedot ovat suuntaa-antavia ja osa arvioinnissa käytetystä tiedosta on vuodelta Hyvin onnistuneesta palvelurakennemuutoksesta huolimatta väestökehitys on edelleen voimistuva trendi, johon strategialla on vastattava. Väestön ikääntyminen edellyttää esimerkiksi henkilöstöresurssien

10 10 (44) uudelleenkohdentamista. Lasten ja nuorten palveluista vapautuva henkilöstöresurssi on kohdennettava ikääntyneiden palveluihin. Muutos edellyttää myös henkilöstön osaamisprofiilin tarkastelua. Eksoten jäsenkuntien kantokyky on rajallinen. Väestön ikääntyminen aiheuttaa paineita kustannusten kasvuun, minkä takia strategian yksi keskeisiä tavoitteita on tämän kasvun hallitseminen. Ydintoimintaan, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin keskittyminen ja tukipalvelujen kriittinen tarkastelu ovat myös tarpeen.

11 11 (44) 2 VASTUUALUEIDEN TALOUS JA TOIMINTA Seuraavassa on todettu vastuualueiden painopisteet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Vuoden 2019 talousarvio jakautuu erikoissairaanhoidon ja muun toiminnan välillä seuraavasti: Eksoten jako ESH:n ja muun toiminnan välillä 1000 EUR ESH Muu toiminta Eksote yhteensä TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta Muut myyntituotot Myyntituotot yhteensä Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ NETTOTOIMINTAMENOT TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 94,8 103,5 100,3 Vuosikate/Poistot, % -706,0 148,1 17,9

12 12 (44) 2.1 Perhe- ja sosiaalipalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Perhe- ja sosiaalipalvelut 1000 EUR TA2019 E* Muutos, 2019 vs. Muutos, % 2019 vs. KS Muutos, % TA 2019 vs. KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,0 % ,0 % Muut myyntituotot ,3 % ,1 % Myyntituotot yhteensä ,2 % ,1 % Maksutuotot ,2 % ,3 % Tuet ja avustukset ,0 % ,9 % Muut toimintatuotot yhteensä ,5 % ,6 % TOIMINTATUOTOT ,7 % ,8 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,0 % 0 TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,2 % ,5 % Palvelujen ostot ,2 % ,7 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,6 % ,4 % Avustukset ,8 % ,6 % Muut toimintakulut ,3 % ,4 % TOIMINTAKULUT ,6 % ,5 % TOIMINTAKATE ,8 % ,9 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 0 VUOSIKATE ,8 % ,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % ,4 % TILIKAUDEN TULOS ,1 % Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,1 % NETTOTOIMINTAMENOT ,8 % ,8 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 99,7 98,6 99,5 Vuosikate/Poistot, % -100,2-386,4-147,9 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpano jatkuu ohjelmakauden jälkeen ja samassa yhteydessä päivitetään Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Sen keskeisenä alueena ovat perhekeskustoimintamallin toteuttaminen ja virtuaalisen perhekeskuksen valmistelu. Vammaispalveluissa on ennakoitu palvelutarpeen kasvua erityisesti vammaisten nuorten ja vammaisten henkilöiden vaativan erityistason palveluissa. Taipalsaaren sairaalan yhteydessä väistötiloissa toimineelle vammaisten toimintakeskus Taiskalle on valmistunut uudet toimitilat Lappeenrantaan Savonkadulle. Samassa kiinteistössä käynnistyy lasten pienryhmäkoti ja Hovinpellolla vammaisten ryhmäkoti. Nämä yksiköt mahdollistavat uudentyyppisen palvelun omana toimintana sekä korvaavat osaltaan kalliita ostopalveluja. Aikuisten psykososiaalisten palvelujen edustajat osallistuvat hyvinvointiasemien ja palvelukeskusten palveluneuvonnan ja -ohjauksen toimintamallin uudistamiseen sekä sähköisten ratkaisujen ja prosessinhallintatyökalujen

13 13 (44) kehittämiseen. Aikuissosiaalityöstä talous- ja velkaneuvonta siirtyy vuoden 2019 alussa valtion tuottamaksi palveluksi. Etelä-Karjalan työllistymiskokeilu jatkuu vuonna Kokeilussa vastuu vaikeimmin työllistyvien asiakaspalvelusta on keskitetty yhdelle taholle työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun (TYP). Työelämäpalveluissa tavoitteena on, että työmarkkinatuen kuntaosuus laskee 0,35 milj. euroa vuonna Asetettu tavoite edellyttää toimenpiteiden kohdistamista pitkään työttömänä olleisiin henkilöihin ja tiivistä yhteistyötä toimijaverkoston kesken. Perhe- ja sosiaalipalvelut Painopisteet Perhepalvelut Edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön valmiuksia tukea lasta ja nuorta ikätasoiseen kasvuun vahvistamalla peruspalveluja ja parantamalla palveluiden oikea-aikaisuutta (erityistyöntekijöiden konsultaatiot sekä liikkuvat erityispalvelut). Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöä laajennetaan. Käytetään näyttöön perustuvia, strukturoituja interventioita ja hoitomalleja. Lasten ja nuorten talojen työkäytäntöjä yhdenmukaistetaan ja huolehditaan osaamisen turvaamisesta tasapuolisesti. Sähköistä ajanvarausta, virtuaalista perhekeskusta sekä muita sähköisiä palveluja kehitetään ja käyttöä laajennetaan lisäämään mahdollisuuksia hoitotyöskentelyyn, vanhempien ja muun lähiverkoston ohjaamiseen. Nuorten chatti-palvelu on osoittautunut hyvin toimivaksi työmuodoksi kohdata ja auttaa nuoria. Palvelu- ja hoidontarpeen arviointia tehdään yhteistyönä eri tulosalueiden kanssa. Palvelut kohdennetaan palvelutarpeen arviointeihin perustuen ja toteutetaan tarvittaessa eri ammattilaisten yhteistyönä. Vammaispalvelut Vammaissosiaalityön ja harkintaosaamisen kehittäminen. Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden tukeminen palvelusuunnittelussa. Henkilökohtaisen budjetoinnin vahvistaminen ja monipuolistaminen. Liikkumisen tuen ja kuljetuspalvelujen kehittäminen tarvittavien tahojen kanssa ja uuden kuljetuspalvelujärjestelmän käyttöönotto. Sähköisten asiointipalvelujen hyödyntäminen henkilökohtaisessa avussa ja liikkumisen tuessa. Asiakkaiden sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja toiminnan sisällöllinen kehittäminen. Osatyökykyisten asiakkaiden työllisyyden edistäminen ja työvalmennuksen kehittäminen. Valtakunnallisten laatukriteerien jalkauttaminen omiin ja ostopalveluihin sekä ihmislähtöisen toimintatavan vahvistaminen. Asumispalvelujen monimuotoisuus ja integroiminen tavalliseen asuntokantaan sekä asumista tukevien ratkaisujen kehittäminen. Asiakkaiden sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja läheisten kanssa tehtävä yhteistyö. Henkilöstöresurssien yhteiskäytön ja joustavuuden lisääminen. Savonkadun uuden yksikön käynnistäminen ja palvelujen järjestäminen yksilöllisin keinoin omana toimintana. Aktiivinen etsintä ja kokeilu uudenlaisiin ratkaisuvaihtoehtoihin palvelujen järjestämiseksi Eksoten alueella. Tiivis yhteistyö, ratkaisumallit ja koulutukset muiden tulosalueiden kanssa.

14 14 (44) Aikuisten psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityön sisällön ja prosessien kehittäminen yhteistyössä muiden tulosalueiden kanssa. Kotouttamisen toimintaympäristön ja työmenetelmien kehittäminen muun verkoston kanssa. Digitalisaation edistäminen mm. yksilön autonomiaa lisäävien sähköisten ratkaisujen, sähköisen ajanvarauksen ja prosessinhallintatyökalujen kehittämisen avulla. Integraation syventäminen mielenterveys- ja päihdepäivystyksen sekä avovastaanottotoiminnan välillä. Tavoitteena sujuvoittaa asiakaspolkuja ja kehittää palveluprosesseja. Yhtenäisten toimintatapojen mallintaminen vastaanottotoiminnassa. Päihdehoidon ja päihdekuntoutujien palveluiden ja prosessin kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi, mm. syventämällä integraatiota ja uudistamalla kuntoutuksen palveluvalikkoa. Painopisteenä ovat nuoret aikuiset sekä päihdehaittojen ehkäisy mm. tiivistämällä yhteistyötä ehkäisevän päihdetyön kanssa. Työelämäpalvelut Kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden mittareiden kehittäminen ja sitä kautta nykyistä parempi vaikuttavuuden todentaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kokonaisuuden selkiyttäminen ja siihen liittyvien prosessien mallintaminen ja tehostaminen yhteistyössä Kuntoutuksen vastuualueen kanssa. Digitalisaation hyödyntäminen palelutuotannossa. Asiakkaiden yhteiskuntaosallisuuden lisääminen, omatoimisuuden tukeminen ja voimavarakeskeisyys. Asiakasosallisuuden edistäminen (esimerkkinä asiakaskyselyt, asiakasraadit)

15 15 (44) 2.2 Terveys- ja vanhustenpalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Terveys- ja vanhustenpalvelut 1000 EUR TA2019 E* Muutos, 2019 vs. Muutos, % 2019 vs. KS Muutos, % TA 2019 vs. KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,3 % ,3 % Muut myyntituotot ,0 % ,2 % Myyntituotot yhteensä ,1 % ,0 % Maksutuotot ,3 % ,6 % Tuet ja avustukset ,5 % ,3 % Muut toimintatuotot yhteensä ,9 % ,6 % TOIMINTATUOTOT ,3 % ,1 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,9 % ,9 % Palvelujen ostot ,4 % ,7 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,2 % ,4 % Avustukset ,9 % ,0 % Muut toimintakulut ,0 % ,6 % TOIMINTAKULUT ,4 % ,3 % TOIMINTAKATE ,4 % ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 0 VUOSIKATE ,4 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,7 % ,6 % TILIKAUDEN TULOS ,7 % ,5 % Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,7 % ,5 % NETTOTOIMINTAMENOT ,1 % ,4 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 97,7 97,8 98,9 Vuosikate/Poistot, % -419,5-244,7-128,9 Vuoden 2019 tavoitteena terveys- ja vanhustenpalveluissa on nopea hoitoonpääsy ja taloudellisissa raameissa pysyminen huolimatta koko ajan lisääntyvästä ikäihmisten määrästä, joka lisää palvelujen tarvetta sekä hoivassa että terveyspalveluissa. Asiakkaan ja potilaan omatoimisuutta tukien ja digitaalisuutta hyödyntäen tästä haasteesta on mahdollista selvitä. Tämä edellyttää kuitenkin määrätietoista toiminnan kehittämistä ja Eksoten hallituksen hyväksymän maakunnallisen optimoinnin periaatteen hyväksymistä palveluverkossa. Laajan päivystyksen sairaalassamme on tutkitusti nopea hoitoon pääsy. K-siiven avautuminen vuoden kesällä asetti uudet haasteet vuodeosastotoiminnalle sekä päivystyksen ja Lappeenrannan keskustan kiirevastaanottojen yhdistyessä koko vastaanottotoiminnalle. Toimintojen tehostamista myös näiltä osin jatketaan määrätietoisesti.

16 16 (44) Painopisteet Akuuttisairaala Hoitoon pääsyn sekä hyvän potilaskokemuksen mahdollistavien, potilasturvallisten ja toimintakykyä vahvistavien toimintamallien kehittäminen (laajan päivystyksen sairaala ja valinnanvapauden laajeneminen) Potilaan sujuvan hoitopolun kehittäminen yhdessä avoterveydenhuollon, hoivan, kuntoutuksen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa (palvelujen integraatio) Henkilöstön osaamisen, riittävyyden ja aktiivisen työhyvinvoinnin kehittäminen. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen sähköisen asioinnissa ja päätöksenteossa (tietojohtaminen ja toiminnanohjaus). Toiminnan kehittämisessä tuottavuuden ja kestävän kehityksen näkökulman huomioiminen Avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto Omahoitajan suoran yhteydensaannin kokeilun laajentaminen useammalle asemalle hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi paljon palveluita käyttävien osalta Segmentoinnin hyödyntäminen palveluiden kohdentamisessa ja integroitujen palveluiden tarjonnassa Sähköisten oirearvioiden käyttöönotto ja niiden yhdistäminen ajanvaraukseen hoitoonpääsyn arvioinnin sujuvoittamiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Monihuonemallin kehittäminen hyvinvointiasemien vastaanotoilla vastauksena palvelutarpeen kasvuun ja lääkäripalveluiden rajallisuuteen. Suun terveydenhuollossa tavoitteena hoitoon pääsylle hammaslääkärille alle kaksi kuukautta ja suuhygienistille alle yksi kuukausi ja että hoitojaksojen pituudet hoitokertojen määrällä mitattuna lyhenevät Hoivapalvelut Asiakasosallisuuden lisääminen. Asiakasohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen Digitalisaation lisääminen ja hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa. Omais- ja perhehoidon kehittäminen ja vahvistaminen Kotihoidon sisällön, toiminnan ja rakenteiden kehittäminen Kevyempien asumisratkaisujen mahdollisuuksien lisääminen ikäihmisille ja asumisyksiköiden toiminnan sisällön kehittäminen asukaslähtöisemmäksi Kuntouttavan lyhytaikaishoidon kehittäminen Ikäihmisten lääkäripalvelujen kehittäminen Palvelusetelin käyttöönotto tehostetussa palveluasumisessa ja palveluasumisessa

17 17 (44) 2.3 Kuntoutuksen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Kuntoutus 1000 EUR TA2019 E* Muutos, 2019 vs. Muutos, % 2019 vs. KS Muutos, % TA 2019 vs. KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,9 % ,9 % Muut myyntituotot ,0 % ,0 % Myyntituotot yhteensä ,0 % ,7 % Maksutuotot ,2 % ,7 % Tuet ja avustukset ,0 % 55 0,0 % Muut toimintatuotot yhteensä ,0 % 0 TOIMINTATUOTOT ,1 % ,8 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,1 % ,8 % Palvelujen ostot ,8 % ,7 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 % ,5 % Avustukset Muut toimintakulut ,5 % ,4 % TOIMINTAKULUT ,2 % ,4 % TOIMINTAKATE ,8 % ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 0 VUOSIKATE ,0 % ,2 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % ,4 % TILIKAUDEN TULOS ,2 % -394 Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,2 % -394 NETTOTOIMINTAMENOT ,7 % ,3 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 98,1 100,1 98,6 Vuosikate/Poistot, % -846,1 58,7-827,4 Armilan Kuntoutuskeskuksen (mukaan lukien Vaativan kuntoutuksen osaston) moniammatillisten tiimien tavoitteena on tuottaa enemmän arjen toimintakykyä kuntoutujille. Toiminnan tarkoituksena on, että asiakas saa päivässä yhä enemmän laadukasta ja turvallista kuntoutusta. Painopisteenä on mitatusti korkea asiakastyytyväisyys ja henkilöstötyytyväisyys. Kuntoutuksen Kelan kanssa yhdessä toteutettavassa KaukoIkätutkimushankkeessa keskeistä on tutkimustulosten analysointi ja raportointi. Tutkimusraportointi jatkuu vuosina 2019, 2020 ja Tutkimuksen Study protocol -artikkeli (löytyy osoitteesta julkaistiin ja HRO (hauraus-raihnausoireyhtymä) tutkittavien baseline ja feasibility - artikkeli submittoidaan vuonna. HRO-potilaiden tutkimusaineistoa täydennetään rekisteriaineistolla syksyllä. Siten alkuvuodesta 2019 päästään analysoimaan ja raportoimaan tuloksia päätulosmuuttujan osalta. Sekundaarisia tulosmuuttujia käsitteleviä artikkeleita kirjoitetaan sekä vuonna 2019 että Lonkkamurtumapotilaiden osalta alkutilanne on analysoitu.

18 18 (44) Alkutilanteen raportointi sekä sekundaaristen tulosmuuttujien osalta vuoden tulosten analysointi tapahtuvat vuonna Lisäksi vuoden 2019 aikana lonkkamurtumapotilaiden tutkimusaineistoa täydennetään rekisteriaineistolla siten, että päätulosmuuttujan osalta päästään analysoimaan ja raportoimaan tuloksia vuoden 2020 alussa. Sekundaaristen tulosmuuttujien osalta raportointia jatketaan sen jälkeen, kun päätulosmuuttujan tulokset on julkaistu, eli vuosina 2020 ja Kelan rahoitus hankkeelle päättyy vuonna 2019, jolloin Kelalle tuotetaan suomenkielinen tutkimusraportti ja hankkeen hallinnollinen loppuraportti. Tutkimusraportoinnissa Kelalle raportoidaan molempien tutkimusryhmien siinä vaiheessa olemassa olevia tuloksia. Geriatrinen osaamiskeskus tukee ikääntyvien toimintakykyä tuottamalla lääkäripalvelut Kuntoutuskeskuksen osastoille sekä geriatrisella poliklinikkatoiminnalla. Tavoitteena geriatrian poliklinikalla on turvata matalan kynnyksen yhteydenotot, mahdollisimman viiveetön pääsy tutkimuksiin, sujuva tutkimusprosessi hoitosuunnitelmineen sekä jatkoseuranta yhteistyössä kotiin vietävien palvelujen kanssa. Työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessia kehitetään ja mallinnetaan yhdessä Työelämäpalvelujen kanssa. Toiminnassa huomioidaan mahdolliset tulevat sähköiset palvelut. Apuvälinekeskus kilpailuttaa enenevästi apuvälineitä HYKServa laajuisesti ja noudattaa valtakunnallisia vuonna hyväksyttyjä luovutusperusteita, yksilöllinen arviointi huomioiden. Sähköisten apuvälineiden määräaikaishuollot toteutetaan valmistajien huoltoaikataulujen puitteissa. Apuvälineiden palauttamiskäytäntöjä ja valmistuvaa perintäprosessia toteutetaan systemaattisesti. Kuntoutus Painopisteet Kuntoutujien kuntoutusjakson aikana saaman ja toimintakykyä parantavan asiakasarvon ja kuntoutuksen vaikuttavuuden parantaminen Turvallisuuden ja muun laadun parantaminen Asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön tyytyväisyyden parantaminen Kuntoutuskeskuksen ja kotikuntoutuksen yhteistyön tiivistäminen ja varhaisempi kotiutuminen Asiakasohjausjärjestelmän käyttöönotto Akuuttigeriatrian kehittäminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa Muistikoordinaattorien ja kotihoidon yhteistyön tiivistäminen ja toimintamallien tarkentaminen Kuntoutusosastojen toiminnan integroiminen uuteen K-siipeen Sähköisten palvelujen käytön lisääminen myös avoterapiapalveluissa Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja prosessien kehittäminen yhdessä Työelämäpalvelujen kanssa Osallistutaan sosiaalipäivystyksen toteuttamiseen/vakiinnuttamiseen yhdessä aikuissosiaalityön kanssa. Parannetaan asiakkaan sitoutumista puheterapiaprosessiin Potilaan asettamien tavoitteiden yhdenmukainen mittaaminen ja mittarin käyttöönotto

19 2.4 Strategisten tukipalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset 19 (44) Strategiset tukipalvelut 1000 EUR TA2019 E* Muutos, 2019 vs. Muutos, % 2019 vs. KS Muutos, % TA 2019 vs. KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta Muut myyntituotot ,9 % ,0 % Myyntituotot yhteensä ,9 % ,8 % Maksutuotot ,0 % 120 0,0 % Tuet ja avustukset ,2 % ,2 % Muut toimintatuotot yhteensä ,0 % ,3 % TOIMINTATUOTOT ,5 % ,1 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,5 % ,5 % TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,5 % ,8 % Palvelujen ostot ,5 % ,7 % * josta sisäisiä eriä ,7 % * josta palvelujen ostoja ,6 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,8 % ,1 % Avustukset ,0 % ,7 % Muut toimintakulut ,9 % ,3 % * josta sisäisiä vuokratuloja ,4 % * josta muita toimintakuluja ,2 % TOIMINTAKULUT ,4 % -4 - TOIMINTAKATE ,6 % ,5 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % ,4 % VUOSIKATE ,6 % ,5 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % ,5 % TILIKAUDEN TULOS ,0 % ,3 % Varausten ja rahastojen muutos ,5 % ,6 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,1 % 0 NETTOTOIMINTAMENOT ,0 % 0 *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % -207,9 268,0 589,1 Vuosikate/Poistot, % 149,1 60,4 72,8 Muun kuin erikoissairaanhoidon ylijäämä kohdennetaan strategisiin tukipalveluihin. Ylijäämää syntyy, koska jäsenkuntatuotoissa erikoissairaanhoidon ja muun toiminnan suhde määriteltiin kuntaosuuksien osalta jo syyskuussa. Valmistus omaan käyttöön käsittää pääasiassa kehittämismenojen aktivointeja, joiden osuuden arvioidaan olevan noin 0,5 milj. euroa. Tarkastuslautakunta kiinnitti arviointikertomuksessaan huomiota tarvikevarastojen seurantaan, joka oli aiheuttanut ongelmia budjettiseurannassa sekä itse varastojen hallinnassa. Tilanteen korjaamiseksi logistiikkapalvelut tekevät inventaariot vähintään kerran vuodessa ja kirjaavat tasearvot. Lisäksi rakennetaan kuutioyhteys Martta - järjestelmän tietokantaan raportoinnin laadun parantamiseksi. Toimintamallia kehitetään edelleen vuoden 2019 aikana.

20 20 (44) Eksoten strategisista tavoitteista johdettuja asiakas- ja potilasrajapintaan asetettuja tavoitteita seurataan tulosalueiden johtoryhmissä säännöllisesti. Käsittely ei ole kuitenkaan systemaattista eikä tavoitteiden jäädessä saavuttamatta määritellä kattavasti toimenpiteitä, jotka toteuttamalla tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Kehittämisen tuessa käynnissä olevat hankkeet jatkuvat suunnitellusti. Ulkoista rahoitusta saaneissa hankkeissa kehitetään seuraavia kokonaisuuksia: Henkilökohtainen budjetointi ja palveluseteli (eohjat -hanke) Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman jatkaminen ja jalkauttaminen (Lape muutosagentti) Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuus (KAT -hankkeet) Älykäs lääkehoito ja -jakelu (Clean -hanke) Elinvoimaa älykkäällä sotella (ELSA -hanke) Työ- ja toimintakyvyn parantaminen työelämän ulkopuolella oleville (Toimari -hanke) Liikkumisen ja logistiikan kehittämishanke Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden lainsäädännön valmistuttua käynnistyy sotekeskus -hanke (SOTEKE). Sisäisessä kehittämistyössä korostuu Lean-Paja -kehittäminen ja sitä kautta osaamisen lisääminen. Jatketaan myös yhteyskeskustoiminnan, asiakasosallisuuden erilaisten muotojen sekä diabeteksen ehkäisytyön parantamista. Rahoituspäätöstä odotetaan käsittelyssä oleville kahdelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hankkeille sekä ammattilaisen ja asiakkaan kotiin vietävien palvelujen asiakkaan ja ammattilaisten autonomiaa ja toimintaa tulevaisuuden sotessa kehittävälle hankkeelle. Tietohallinnon resursseista merkittävä osa kohdistuu vuoden 2019 aikana maakuntauudistuksen muutosohjelman alaisen ICT-ohjelman (KATTO-ohjelma) toteuttamiseen. Ohjelman tavoitteena on rakentaa maakunnan ja kansalaisten valinnanvapauden sekä muu lainsäädännön vaatima ICT-toimintaympäristö. Eksoten laboratoriotoiminta tullaan todennäköisesti fuusioimaan osaksi Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin laboratoriotoimintaa. Tämä muutos vaatii myös merkittäviä muutoksia ICT-tietojärjestelmien osalta vuoden Samaan aikaan laboratoriotietojärjestelmiin täytyy toteuttaa merkittäviä toiminnallisia uudistuksia ja lainsäädännön vaatimia muutoksia. Eksoten kuvantamistoiminnan osalta keskustelu yhteistoiminnasta Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kanssa on vielä kesken. Kuvantamisen ICTympäristöön joudutaan tekemään erittäin suuria ja monimutkaisia muutoksia tilanteessa, jossa Eksoten jatkaa kuvantamisen toimintaa itsenäisesti, mutta muutoksia tarvitaan myös tilanteessa, jossa kuvantamisen toiminta yhdistetään HUS:n kanssa.

21 21 (44) Strategiset tukipalvelut Painopisteet Johtamisen tuki Tarvikevarastojen seurannan kehittäminen Tavoitteiden seurannan kehittäminen Kehittämisen tuki Pääpaino uuden strategian painopisteiden mukaisissa kehittämistoimissa (esim. maakunnallisesti optimoitu palveluverkko, integraation syventäminen, digitalisaatio). Lasten, nuorten ja perheiden sekä työikäisten elintapa- ja päihdeneuvonnan (esim. PAKKA-malli) kehittäminen. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman jatkaminen ja jalkauttaminen. Palveluverkon uudistaminen ja ulkoistukset (esim. laboratorio ja HUS sekä asumispalvelut). Uudenlaiset mallit ja roolit, kuten asiakasohjauksen ja asiakasosallisuuden korostuminen sekä työntekijän ja asiakkaan autonomia. Henkilökohtainen budjetti ja palveluseteli valinnanvapautta tukemassa. Sote-keskus kotiin -kokonaisuuden luominen ja käyttöönotto sekä kotona asumisen turvallisuus. Ennustavan analytiikan ja keinoälyratkaisujen kehittämisen jatkaminen. Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvä valmistelutyö. Kansalliset yhteistyöhankkeet tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönottamisen edistämiseksi.

22 22 (44) 3 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalousosa Eksote yhteensä 1000 EUR TA2019 E Muutos, 2019 vs. Muutos, % 2019 vs. TP2017 Muutos, % vs TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,3 % ,0 % Muut myyntituotot ,7 % ,9 % Myyntituotot yhteensä ,1 % ,3 % Maksutuotot ,4 % ,4 % Tuet ja avustukset ,2 % ,6 % Muut toimintatuotot yhteensä ,8 % ,4 % TOIMINTATUOTOT ,9 % ,6 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,3 % ,0 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,1 % ,9 % Palvelujen ostot ,4 % ,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 % ,6 % Avustukset ,4 % ,1 % Muut toimintakulut ,2 % ,5 % TOIMINTAKULUT ,2 % ,8 % TOIMINTAKATE ,3 % ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut ,1 % ,2 % VUOSIKATE ,8 % ,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,9 % ,9 % TILIKAUDEN TULOS ,8 % ,1 % Varausten ja rahastojen muutos ,5 % ,1 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,8 % ,9 % NETTOTOIMINTAMENOT ,8 % ,5 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 100,3 98,6 101,7 Vuosikate/Poistot, % 17,9-58,6 107,5 Toimintatuotot Eksoten toimintatuotot vuonna 2019 ovat 525,8 milj. euroa. Myyntituotot jäsenkunnilta ovat yhteensä 459,3 milj. euroa. Nämä muodostavat 87,3 % toimintatuotoista. Myyntituotot jäsenkunnilta ovat vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 19,0 milj. euroa suuremmat. Erikoissairaanhoidon kuntalaskutusosuus on 170,3 milj. euroa. Kasvua vuoden tilinpäätösennusteeseen on 6,2 milj. euroa (3,8 %). Muun kuin erikoissairaanhoidon kuntalaskutusosuus on yhteensä 288,9 milj. euroa. Kasvua vuoden tilinpäätösennusteeseen on 12,8 milj. euroa (4,7 %). Muiden kuin jäsenkuntatuottojen osuus toimintatuotoista 66,6 milj. euroa (12,7 %) jakautuu seuraavan kaavion mukaisesti:

23 23 (44) Eksoten toimintatuotot tulolajeittain (ilman jäsenkuntatuottoja) 10% 8% 22% Muut myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä 60% Kunnat ovat erikseen sopineet alkaen uudistetun perussopimuksen hyväksymispäätöksen yhteydessä vuosien 2016 osalta noudatettavan ns. siirtymäajan maksuosuuksia. Ko. sopimuksen mukaan entisten palvelusopimusjäsenkuntien (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari) väliset maksuosuudet, pois lukien ennen vuotta 2016 syntyneen alijäämän kattaminen, määritetään nykyisen kolmen vuoden keskiarvoperiaatteen mukaisesti. Ko. kuntien yhteenlaskettua ja Imatran maksuosuutta korotetaan vuosina prosentuaalisesti yhtä paljon. Vuodelle 2019 ei näin ollen ollut enää olemassa sopimusta kuntien välisestä jäsenkuntaosuuksien jaosta. Kokonaisuuden kannalta oli tärkeää saada kaikkien kuntien jäsenkuntaosuudet vastaamaan mahdollisimman hyvin kuntien asukkaiden palvelujen käyttöä, jotta jälkikäteen tehtävältä clearingilta vältyttäisiin. Koska Imatran osalta ei ole käytettävissä kolmen vuoden ( ) tietoja, kuntajohtajien neuvottelukunta päätyi esittämään, että kaikkien kuntien vuoden 2019 jäsenkuntaosuudet määritettäisiin yhtenäisin perustein kahden vuoden ( ) laskennallisten osuuksien keskiarvojakauman eli kuntien asukkaiden kahden vuoden keskimääräisen palvelujen käytön perusteella. Vuoden 2019 talousarvion jäsenkuntaosuudet on määritelty tältä pohjalta. Lisäksi on huomioitu erikseen kuntien lisäostot.