Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma (LUONNOS)

2 2 (41) SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT YLEISTÄ TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERIAATTEET Nettotoimintamenot Alijäämät, investoinnit ja lainat Henkilötyövuodet Riskienhallinta 8 2 VASTUUALUEIDEN TALOUS JA TOIMINTA PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET TERVEYS- JA VANHUSTENPALVELUJEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET KUNTOUTUKSEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET STRATEGISTEN TUKIPALVELUJEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET 18 3 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMA 2018 ERIKOISSAIRAANHOITO JA MUU EKSOTE PALVELUJEN KUSTANNUSTENJAKO- JA HINNOITTELUPERIAATTEET INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TALOUSARVION SITOVUUS JA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT MITTARIT 35 4 OSAKKUUS- JA TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEET SAIMAAN TALOUS JA TIETO OY SAIMAAN TUKIPALVELUT OY ETELÄ-KARJALAN SAIRAALAPARKKI OY ETELÄ-KARJALAN TYÖKUNTO OY 41

3 3 (41) 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleistä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri, Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetun ehkäisevän työn. Lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto eivät kuulu sosiaali- ja terveyspiirin järjestämisvastuuseen. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Vuoden 2016 alusta Imatrasta tuli kuntayhtymän täysjäsen. Imatra oli ennen vuotta 2016 mukana kuntayhtymässä vain erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri toimii myös kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tarkoittamana erityishuoltopiirinä. 1.2 Toiminnan ja talouden suunnittelu Eksotessa vuoden 2018 taloussuunnitelman valmistelu on tehty poiketen aiemmin kuntien kanssa laaditusta kantokykylaskelmasta vuosille Maakunta- ja sote-uudistuksesta aiheutuvat epävarmuustekijät heijastuivat kuntien kanssa käytyihin neuvotteluihin ja kunnat päätyivät vaatimaan maksuosuuksien määräämistä aiemmin sovitun tason alapuolelle. Lisäksi Eksoten asiakasmaksujen tasosta sekä määrärahan varaamisesta palkankorotuksiin käytiin kuntien kanssa keskustelua talousarvion valmistelun yhteydessä. Nyt valmisteltu talousarvio ei sisällä asiakasmaksujen korotuksia vuonna Palkankorotuksiin varaudutaan siten, että kunnat tekevät maksuosuuksien tarkistukset sen jälkeen, kun palkankorotusten taso on sovittu. Kuluvan vuoden ylijäämäksi on arvioitu 4 miljoonaa euroa, joka on 1,6 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Tämä mahdollistaa osaltaan ensi vuoden budjetin tasapainottamisen. Lisäksi keinoina jouduttiin käyttämään kehittämismenojen aktivointia taseeseen noin 0,6 milj. euroa, investointirahaston 1,5 milj. euron käyttämistä ja siitä saatavia ja muita tulokseen positiivisesti vaikuttavia poistoerokirjauksia n. 0,4 milj. euroa. Lisäksi tasapainottamiskeinona on puitesopimus rahoitusleasingin käytöstä koneiden ja kaluston vuokrauksessa, mikä sisältää irtaimen käyttöomaisuuden myynnin merkittäviltä osin rahoitusyhtiölle sekä takaisinvuokrauksen poistoaikoja pidemmillä taloudellisilla pitoajoilla. Maksuosuuksien alenemisesta huolimatta talousarviossa varaudutaan laajan päivystyksen velvoitteisiin sekä valmistuvan K-sairaalan käyttöönottoon sekä muiden perustoimintojen turvaamiseen. Vuosien taloussuunnitelman laatimista on vaikeuttanut maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutus toiminnan suunnitteluun ja sisältöön. Lainsäädännön voimaantulon siirtyminen ja epävarmuus erityisesti kuntien omistamien toimitilojen tulevan käytön osalta aiheuttaa kunnissa varautumista myös vaihtoehtoisiin suunnitelmiin. Uudistusta kuitenkin jatketaan toistaiseksi vapaaehtoisesti ja osa Eksoten johtajistosta osallistuu uudistuksen valmisteluun maakuntaliiton kanssa sovittujen osuuksien ja korvauksien mukaan.

4 4 (41) Vuoden käyttösuunnitelmaan verrattuna vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu on 0,8 % ja nettotoimintamenojen kasvu 0,4 %. Alla olevassa taulukossa on Eksoten tuloslaskelma toteutuneilta vuosilta , vuoden ennuste, vuoden 2018 talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille Eksote yhteensä 1000 EUR TP2015 TP2016 E* TA2018 Muutos, % 2018 vs. TS2019 Muutos, % 2019 vs TS2020 Muutos, % 2020 vs TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,1 % ,1 % ,8 % Muut myyntituotot ,7 % ,0 % ,0 % Myyntituotot yhteensä ,9 % ,3 % ,7 % Maksutuotot ,7 % ,3 % ,0 % Tuet ja avustukset ,9 % ,0 % ,0 % Muut toimintatuotot yhteensä ,7 % ,0 % ,0 % TOIMINTATUOTOT ,6 % ,0 % ,5 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,5 % 868 0,0 % ,0 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 % ,6 % ,4 % Palvelujen ostot ,4 % ,5 % ,0 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,4 % ,0 % ,5 % Avustukset ,6 % ,0 % ,6 % Muut toimintakulut ,5 % ,1 % ,1 % TOIMINTAKULUT ,7 % ,8 % ,6 % TOIMINTAKATE ,7 % ,7 % ,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % ,5 % ,7 % VUOSIKATE ,8 % ,9 % ,2 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % ,9 % ,1 % TILIKAUDEN TULOS ,7 % ,2 % ,0 % Varausten ja rahastojen muutos ,3 % 694 0,0 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 % 0-100,0 % 0 3,8 % NETTOTOIMINTAMENOT ,7 % ,2 % ,8 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,5 104,7 102,4 101,0 102,2 102,2 Vuosikate/Poistot, % 215,5 251,3 135,4 56,0 94,7 94,6 Toimintakulujen kasvu, % 3,1 15,6-1,7 0,7 1,8 1,6 Nettotoimintamenojen kasvu, % 2,7 15,6-0,1 0,7 1,2 1,8

5 5 (41) 1.3 Talousarvion ja taloussuunnitelman yleisperiaatteet Taloussuunnitelma perustuu Eksoten hallituksen tekemään linjaukseen talousarvion valmistelusta, missä jäsenkuntien maksuosuuksia pienennetään 4,9 milj. euroa, keskimäärin 1,1 % vuoden tasosta. Tulevan palkkaratkaisun vaikutusta ei ole huomioitu jäsenkuntien maksuosuuksissa vuonna 2018 eikä myöskään omissa henkilöstömenoissa ja ostopalveluissa. Linjauksessa on huomioitu suurimman omistajakunnan, Lappeenrannan, kaupunginhallituksen 4.9. päätös ja omistajaohjaus, missä palkkaratkaisusta aiheutuvia kustannuksia ei huomioida jäsenkuntaosuuksissa ja kustannustason katteeksi on varattu erillisrahoitus. Jäsenkuntien maksuosuus vuonna 2018 on 435,4 milj. euroa (ei sisällä palkankorotuksia) Nettotoimintamenot vuonna 2018 ovat 439,4 milj. euroa (ei sisällä palkankorotuksia) Nettotoimintamenot Vertailukelpoiset nettotoimintamenot voivat em. linjausten mukaan kasvaa enintään 0,7 % (3,1 milj. euroa) syyskuun tuloksen pohjalta tehdystä vuoden tilinpäätöksen toteumaennusteesta. Nettotoimintamenojen kasvu johtuu useammasta eri erästä. Suurimmat yksittäiset syyt ovat: K-sairaalan käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset 1,0 milj. euroa Rakennus- ja laitevuokrien nousu 1,4 milj. euroa Poistojen kasvu 1,4 milj. euroa (ennen rahoitusleasingin huomioimista) Korkokulujen kasvu 0,6 milj. euroa Palkkakulujen kasvu 1,5 milj. euroa (sisältää ostopalvelujen korvaamista omalla toiminnalla sekä tukityöllistämisen lisäystä) Maksutuottojen väheneminen paikkaluvun pienenemisen myötä 0,6 milj. euroa Nettotoimintamenojen kasvua tasaavia eriä ovat: Asiakaspalveluostojen pienentäminen 0,5 milj. eurolla Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen 0,6 milj. eurolla Kilpailukykysopimuksen mukaiset ja muut palkan sivukulujen alennukset 2,2 milj. euroa Kehittämismenojen aktivointien lisäys 0,3 milj. euroa Rahoitusleasingin käyttö 0,5 milj. euroa Talousarvion laadinnan yhteydessä valmisteltiin 20 milj. euron puitesopimusta sekä olemassa olevan että hankittavan irtaimen käyttöomaisuuden (koneet ja kalusto) myymisestä rahoitusyhtiölle ja takaisin vuokrauksesta rahoitusleasingillä. Hallitus päätti kokouksessaan valtuuttaa toimitusjohtajan solmimaan puitesopimuksen ja päättämään ko. järjestelyyn liittyen irtaimen käyttöomaisuuden myynnistä ja takaisinvuokrauksesta. Järjestely tulee pienentämään poistoja, mutta lisäämään vuokra- ja rahoituskuluja. Talousarvion valmistumishetkellä sopimusten laadinta on vielä kesken, joten tietojen vertailtavuuden vuoksi kustannukset on edelleenkin esitetty vielä poistoina ja rahoituskuluina eikä vuokrina. Suunniteltu positiivinen tulosvaikutus, n. 0,5 milj. euroa, hiukan poistoaikoja pidemmistä taloudellisista pitoajoista on huomioitu poistojen pienennyksenä.

6 6 (41) Kehittämistoiminnan kustannukset on Eksotessa vuoteen asti kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kehittämismenojen käsittelyä muutetaan tilikauden aikana siten, että kehittämistoiminnasta aiheutuneet välittömät menot voidaan aktivoida taseeseen, jos niiden odotetaan tuottavan tuloa useampana tilikautena. Poistoajaksi määritellään 5 vuotta Alijäämät, investoinnit ja lainat Syntyneet alijäämät oli Eksoten tasolla katettu kokonaan vuoden 2016 lopussa. Vuoden tilinpäätösennuste on 4,0 milj. euroa ylijäämäinen. Syntyneellä ylijäämällä varaudutaan kattamaan vuoden 2018 talousarvion 4,0 milj. euron alijäämä. Vuoden 2018 alijäämän asettuminen 4 milj. euron tasolle edellyttää mahdollisten palkankorotusten kattamista joko jäsenkuntien maksuosuuksien erillisrahoitusosuutena tai jollain muulla talousarvioon sisältymättömällä toimenpiteellä. Kuntien maksuosuuksien laskukaava sekä maksuosuuksien kuntakohtaiset määräytymisperiaatteet on selostettu tarkemmin talousarvion käyttötalousosassa ja palvelujen kustannustenjako- ja hinnoitteluperusteet osassa. Vuoden 2018 lopussa kuntien välillä tehdään maksuosuuksien clearing ja tässä yhteydessä huomioidaan myös mahdollinen alijäämien kattamisen kuntakohtainen ero. Investointien osuus talousarviossa 2018 on 27,0 milj. euroa. Vuosikate on 6,0 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainan nostovaltuus vuodelle 2018 on 23,0 milj. euroa.

7 7 (41) Henkilötyövuodet Eksoten henkilöstösuunnitelma lähtee samoista oletuksista kuin toiminnan ja talouden suunnittelu. Uudet toimintatavat edellyttävät vanhoista toimintatavoista luopumista ja uuden opettelua. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että toiminnan tuottavuus kasvaa ja vaikuttavuus lisääntyy. Henkilötyövuosien kehitys riippuu kuitenkin esimerkiksi ostopalvelujen suhteellisesta osuudesta. Henkilötyövuodet KS TA 2018 Muutos Muutos % Perhe- ja sosiaalipalvelut % Terveys- ja vanhustenpalvelut % Kuntoutus % Strategiset tukipalvelut % YHTEENSÄ % Henkilötyövuodet KS TA 2018 Muutos Muutos % Perhe- ja sosiaalipalvelut PerSo hallinto % Perhepalvelut % Aikuisten psykososiaaliset palvelut % Vammaispalvelut % Työelämään pääsyn edistäminen % Terveys- ja vanhustenpalvelut TerVa hallinto % Avoterveydenhuolto % Hoiva % Akuuttisairaala % Kuntoutus % Strategiset tukipalvelut Johtamisen tuki % Kehittämisen tuki % YHTEENSÄ % Eksoten henkilötyövuosimäärä kasvaa vuosien talousarvioiden välillä 37 henkilötyövuodella. Merkittävä muutos on sijaishallinnan ja varahenkilöstön 117 henkilötyövuoden siirto johtamisen tuesta hoivaan talousarviossa 2018, mikä ei vaikuta Eksoten tasolla henkilötyövuosiin. Lisäksi hoivassa kotihoitoon on vuoden aikana lisätty hallituksen päätöksellä 20 henkilötyövuotta enemmän kuin käyttösuunnitelmassa. Akuuttisairaalan henkilötyövuosimäärän noususta merkittävin osa johtuu ensihoidon tulevasta työaikamuutoksesta (12 henkilötyövuotta). Perhe- ja sosiaalipalveluiden merkittävimmät muutokset ovat lisäykset vammaispalvelujen toiminnallisiin palveluihin (6 henkilötyövuotta). Näistä suurin osa tulee lisäyksistä kehitysvammaisten tukityöllistämiseen. Kokonaisuutena henkilötyövuodet laskevat, koska muilla alueilla on vähennyksiä. Tukityöllistämiseen on varattu 56 henkilötyövuotta koko Eksoten tasolla.

8 Strategisissa tukipalveluissa henkilöstömäärää laskee sijaishallinnan ja varahenkilöstön siirto hoivan alaisuuteen. Merkittävin kasvu on kehittämisen tuen lisäykset (11 henkilötyövuotta). Osa lisäyksistä tulee hankkeiden henkilöstölisäyksen kautta. Näiltä osin myös avustustuotot kasvavat. 8 (41) Riskienhallinta Hallituksen esitys maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 15/ vp) annettiin eduskunnalle Esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa. Maakunnat olisivat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirrettäisiin kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen järjestämisvastuu perustettaville maakunnille. Lait oli tarkoitettu tulemaan voimaan Viimeksi mainittuun esitykseen liittyvä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (HE 47/ vp) annettiin eduskunnalle Esityksen mukaan asiakkaan valinnanvapaudella tarkoitettaisiin asiakkaan oikeutta valita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottaja ja tämän toimipiste sekä palveluja antavat ammattihenkilöt tai ammattihenkilöiden moniammatillinen ryhmä. Asiakkaan valinnanvapaus koostuisi suoran valinnan palveluista, maakunnan liikelaitoksen valinnasta sekä asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla saatavista palveluista. Eduskunnan perustuslakivaliokunta teki ensin mainittuun hallituksen esitykseen valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen, joka koski kunnan omaisuuden siirtämistä maakunnalle. Jälkimmäiseen hallituksen esitykseen perustuslakivaliokunta teki useita valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia, jotka koskivat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan yhtiöittämisvelvollisuuden poistamista sekä maakuntien oikeutta itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen hallitus päätti, että maakuntalaki ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulevat voimaan Lisäksi hallitus päätti, että se antaa uuden esityksen laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viimeksi mainittu lakiesitys on talousarviota valmisteltaessa lausuntokierroksella, joka päättyy Valinnanvapauslakiesityksestä on poistettu maakunnille asetettu suoran valinnanvapauden piiriin kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittämisvelvollisuus, mikä on Eksoten kannalta myönteinen asia. Valinnanvapauslakiesitys sisältää kuitenkin edelleen useita riskejä. Etelä-Karjalan keskussairaala on alkaen yksi kahdestatoista terveydenhuoltolain tarkoittamasta laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköstä, jolla tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä. Valinnanvapauslakiesityksessä valinnanvapaus on laajennettu erikoissairaanhoitoon, mikä vaarantaisi laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytykset. Valinnanvapauslakiesityksessä on lisäksi edellytetty, että erikoislääkäripalvelut tulisi sisällyttää sote-keskusten palveluvalikoimaan. Tämä esitys voi johtaa esimerkiksi siihen, että Etelä-Karjalassa voisi olla vain yksi julkinen sote-keskus, joka sijaitsisi keskussairaalalla. Erikoislääkäreiden saaminen yliopistosairaaloiden ulkopuolelle keskussairaaloihinkin on erityisen vaikeaa.

9 9 (41) Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa on tarkoitus antaa eduskunnalle tammihelmikuussa Eksoten toimintaympäristö riippuu merkittävästi hallituksen esityksen sisällöstä. Eksoten ensisijaisena tavoitteena on säilyttää nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen integroitu tuotantorakenne. Viimeisimmässä linjauksessaan hallitus tarkensi kuntien kiinteistöjen maakunnalle siirtämisestä maksettavaa korvausta siten, että määräaikaisen sääntelyn tarkoituksena ei ole taata korvausta kaikille kunnille. Korvaus kohdistuu nimenomaisesti yksittäisille kunnille niihin sote-uudistuksen omaisuusjärjestelyistä välittömästi aiheutuviin tilanteisiin, joiden seurauksena kunnan mahdollisuudet päättää itsenäisesti taloudestaan ja vastata lakisääteisistä velvoitteistaan vaarantuvat. Edellä kuvatun hallituksen linjauksen seurauksena on mahdollista, että osa Eksoten jäsenkunnista saa todennäköisesti korvausta ja osa ei. Tämän seurauksena jäsenkunnilla on mahdollisesti erilaiset tavoitteet ja intressit toimitilojen osalta. Eksoten tavoitteena on kehittää toimitiloja esimerkiksi väestön ikääntyminen, hoitokäytäntöjen muuttuminen sekä digitalisaatio huomioiden. Tämä ei ole kuitenkaan lyhyellä aikavälillä mahdollista. Eksote seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista systemaattisesti, mutta laajemman riskikartoituksen laatiminen edellyttäisi edes jonkinasteista varmuutta tulevasta toimintaympäristöstä. Vireillä olevien lakiesitysten sisältämät riskit on tuotava esiin lakiesitykseen annettavassa lausunnossa. Varsinaisen riskikartoituksen tekeminen ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista ennen kuin tulevasta oikeudellisesta sääntelystä on riittävä varmuus.

10 10 (41) 2 VASTUUALUEIDEN TALOUS JA TOIMINTA Seuraavassa on todettu vastuualueiden painopisteet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Vuoden 2018 talousarvio jakautuu erikoissairaanhoidon ja muun toiminnan välillä seuraavasti: Eksoten jako ESH:n ja muun toiminnan välillä 1000 EUR ESH Muu toiminta Eksote yhteensä TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta Muut myyntituotot Myyntituotot yhteensä Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ NETTOTOIMINTAMENOT TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 100,5 101,3 101,0 Vuosikate/Poistot, % 12,9 69,2 56,0

11 2.1 Perhe- ja sosiaalipalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset 11 (41) Perhe- ja sosiaalipalvelut 1000 EUR TA2018 E* Muutos, Muutos, % KS Muutos, % TA 2018 vs. KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,7 % ,8 % Muut myyntituotot ,7 % ,3 % Myyntituotot yhteensä ,6 % ,2 % Maksutuotot ,2 % ,0 % Tuet ja avustukset ,1 % ,0 % Muut toimintatuotot yhteensä ,8 % ,2 % TOIMINTATUOTOT ,9 % ,1 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,5 % ,3 % Palvelujen ostot ,5 % ,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,7 % ,1 % Avustukset ,0 % ,6 % Muut toimintakulut ,0 % ,9 % TOIMINTAKULUT ,7 % ,6 % TOIMINTAKATE ,4 % ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,4 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % ,7 % TILIKAUDEN TULOS ,2 % 0 Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,2 % 0 NETTOTOIMINTAMENOT ,1 % ,1 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 99,5 101,2 355,0 Vuosikate/Poistot, % -125,3 341,9 100,0 Perhe- ja sosiaalipalveluissa jatkuvat vuonna 2018 toimitilajärjestelyt useassa kohteessa. Uudet tilaratkaisut tukevat osaltaan palveluintegraatiota ja vaikuttavat myönteisesti asiakkaiden ja työntekijöiden asumis- ja työoloihin. Imatralla vammaispalvelut siirtyvät Mansikkalan hyvinvointiasemalta Iso apu palvelukeskukseen Tietotaloon. Lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut on jo keskitetty aikaisemmin saman katon alle Koskenlinkkiin ja aikuisten psykososiaaliset palvelut Aikuisten keskukseen osoitteessa Tainionkoskentie 1. Lappeenrannassa Tarulantuvan perhetukikeskus siirtyy uusiin tiloihin Armilan vanhan koulun pihapiiriin syksyllä Vastaavasti Kivisalmen lapsi- ja nuorisokoti ja Lentäjäntiellä sijaitseva nuorisoryhmäkoti muuttavat Tarulantuvan nykyisiin tiloihin. Loppuvuodesta 2018 Taipalsaaren sairaalan yhteydessä väistötiloissa toimiva vammaisten toimintakeskus Taiska saa uudet toimitilat osoitteessa Kauppakatu Samaan yhteyteen tulee palvelu- ja tukiasuntoja vammaisille henkilöille ja tilat kehitysvammaisten lasten tilapäishoidon järjestämistä varten. Myös Parikkalassa ja Rautjärvellä on suunnitteilla

12 12 (41) vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien toimintakeskuksiin liittyviä tilajärjestelyjä. Päivystysuudistus vahvistaa sosiaalihuollon palvelujen saatavuutta keskussairaaloissa. Etelä-Karjalassa sosiaalipäivystystä toteutetaan osana yhteispäivystystä. Vuoden 2018 aikana testataan päivystysvuoroja ja toimintamalleja yhteispäivystyksessä. Psykososiaalisen tuen mallinnus tehdään yhteistyössä mielenterveys- ja päihdepäivystyksen kanssa. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuoden 2018 alussa. Toisella asteella tutkintoon opiskelevat aikuisopiskelijat tulevat samalla opiskeluhuollon palveluiden piiriin. Vuoden 2018 perhepalvelujen talousarviossa ei ole voitu varautua uudistuksen edellyttämään lisäresursointiin koulukuraattori- ja psykologitoiminnan osalta. Perhe- ja sosiaalipalvelut ovat vuonna 2018 mukana useissa kehittämishankkeissa. Lapsi- ja perhepalveluja uudistetaan LAPE - muutosohjelmassa yhteistyössä laajan toimijaverkoston kanssa. Perhe- ja sosiaalipalvelut osallistuvat Etelä-Karjalan työllistymiskokeiluun ja toteuttavat yhteistyössä Kymenlaakson kanssa Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)- kärkihanketta. Vammaispalvelut osallistuvat valtakunnallisen VamO -kehittämisja tutkimushankkeeseen (ESR), jossa vammaissosiaalityön erityisasiantuntijuus, asiakasprosessit ja asiakasosallisuus ovat tutkimuksen ja kehittämisen kohteena. Nuorille suunnatun matalan kynnyksen Ohjaamon (ESR) hankekausi päättyy vuoden lopussa. Jatkossa toimintaa on tarkoitus jatkaa TE-palvelujen, kuntien ja Eksoten monialaisena yhteispalveluna. Perhe- ja sosiaalipalvelut Painopisteet Perhepalvelut Edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön valmiuksia tukea lasta ja nuorta ikätasoiseen kasvuun vahvistamalla peruspalveluja (erityistyöntekijöiden konsultaatiot sekä liikkuvat erityispalvelut). Käytetään näyttöön perustuvia, strukturoituja interventioita ja hoitomalleja. Lasten ja nuorten talojen työkäytäntöjä yhdenmukaistetaan ja huolehditaan osaamisen turvaamisesta tasapuolisesti. Sähköisen ajanvarauksen käyttöä laajennetaan, virtuaalista perhekeskusta sekä sähköisiä palveluita edistäviä sovelluksia kehitetään. Palvelu- ja hoidontarpeen arviointia tehdään yhteistyönä eri tulosalueiden kanssa. Mallinnetaan kotiin annettavat palvelut: perhetyö sekä tutkimuksellisten ja hoidollisten palvelujen perheohjaus. Palvelut kohdennetaan palvelutarpeen arviointeihin perustuen. Vammaispalvelut Vammaissosiaalityön ja harkintaosaamisen kehittäminen. Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden tukeminen palvelusuunnittelussa. Henkilökohtaisen budjetoinnin vahvistaminen ja monipuolistaminen. Liikkumisen tuen kehittäminen yhteistyössä THL:n ja asiakkaiden kanssa. Sähköisten asiointipalvelujen hyödyntäminen liikkumisen tuessa. Osatyökykyisten asiakkaiden työllisyyden edistäminen ja työvalmennuksen kehittäminen.

13 13 (41) Asiakkaiden sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja toiminnan sisällöllinen kehittäminen. Tavoitteena vähentää perinteistä työkeskustoimintaa ja ohjata asiakkaita normaaleille työpaikoille ja harrastustoimintoihin. Valtakunnallisten laatukriteerien jalkauttaminen omiin ja ostopalveluihin sekä ihmislähtöisen toimintatavan vahvistaminen. Itsenäinen asuminen lisääntyy asuntoverkostoissa. Räätälöidyt asumisratkaisut pyritään integroimaan tavalliseen asuntokantaan hyödyntämällä tarvittaessa hyvinvointiteknologiaa. Lisätään asiakasosallisuutta palvelujen kehittämisessä: vahvistetaan asiakkaiden aktiivista kansalaisuutta osallistamalla heitä asumispalvelujen kehittämistyöhön. Aikuisten psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityön sisällön ja prosessien kehittäminen yhteistyössä muiden tulosalueiden kanssa. Kotouttamisen toimintaympäristön ja työmenetelmien kehittäminen muun verkoston kanssa sekä varautuminen riittäviin toimenpiteisiin ja palveluihin, erityisesti pakolaisten vastaanotossa. Digitalisaation edistäminen mm. yksilön autonomiaa lisäävien sähköisten ratkaisujen, sähköisen ajanvarauksen ja prosessinhallintatyökalujen kehittämisen avulla. Integraatio mielenterveys- ja päihdepäivystyksen sekä avovastaanottotoiminnan välillä. Tavoitteena sujuvoittaa asiakaspolkuja ja kehittää palveluprosesseja. Yhtenäisten toimintatapojen mallintaminen vastaanottotoiminnassa. Psykososiaalisen tuen arvioinnin tehostaminen osastopalveluiden sisällä ja verkostoyhteistyön kehittäminen. Osallisuuden lisääminen potilaiden itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi. Työelämäosallisuutta tukevien palveluiden integrointi ja palveluprosessin selkiyttäminen asiakaslähtöisempään suuntaan. Työelämäpalvelut Työllistymispolkujen nopeuttaminen ja sujuvoittaminen: eri toimijoiden välinen saumaton yhteistyö ja yhteinen tavoitteiden määrittely. Byrokratian vähentäminen lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kokonaisuuden selkiyttäminen ja siihen liittyvien prosessien mallintaminen ja tehostaminen. Etelä-Karjalassa toteutettavien työllisyyshankkeiden koordinoinnin kehittäminen (esimerkiksi yhteisillä verkostotapaamisilla, sähköisellä alustalla). Asiakkaiden yhteiskuntaosallisuuden lisääminen, omatoimisuuden tukeminen ja voimavarakeskeisyys. Monikanavaisten palveluiden kehittäminen.

14 14 (41) 2.2 Terveys- ja vanhustenpalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Terveys- ja vanhustenpalvelut 1000 EUR TA2018 E* Muutos, Muutos, % KS Muutos, % TA 2018 vs. KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,4 % ,4 % Muut myyntituotot ,1 % ,8 % Myyntituotot yhteensä ,3 % ,4 % Maksutuotot ,0 % ,4 % Tuet ja avustukset ,4 % ,8 % Muut toimintatuotot yhteensä ,9 % ,0 % TOIMINTATUOTOT ,1 % ,0 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,9 % ,1 % Palvelujen ostot ,7 % ,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 % ,6 % Avustukset ,9 % ,0 % Muut toimintakulut ,7 % ,4 % TOIMINTAKULUT ,8 % ,3 % TOIMINTAKATE ,2 % ,3 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 0 VUOSIKATE ,2 % ,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % ,1 % TILIKAUDEN TULOS ,0 % ,2 % Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 % ,2 % NETTOTOIMINTAMENOT ,5 % ,9 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 100,3 101,2 98,6 Vuosikate/Poistot, % 25,6 95,4 120,3 Vuoden 2018 erityisenä painopisteenä terveys- ja vanhustenpalveluissa on kotihoidon erilaisten toimintatapojen edelleen kehittäminen; muun muassa digitalisaation hyödyntäminen kotihoidon virtuaalikäynteinä ja joustavien ajanvarausten mahdollistajana. Vuoden syksyllä aloitettua kotihoidon koordinaattoritoimintaa jatketaan integroiden yhä enemmän ensihoidon toimintaa muihin liikkuviin palveluihin. Lappeenrannan seudulla vuodesta 2016 toiminut yhden hengen ensihoidon yksikkö ja Imatran seudulla maaliskuussa aloittanut vastaava yksikkö ovat jo tuoneet uutta palvelua kotiin ja sillä on vältetty turhia sairaalakäyntejä. Avoterveydenhuollossa jatketaan vuonna Armilan ja Honkaharjun terveysasemalla aloitettuja matalan kynnyksen kiireettömien asioiden hoitajavastaanottoja taustalääkäreiden turvin. Nämä ovat nopeuttaneet vastaanotolle pääsyä ja samaan tähtää loppuvuodesta tehty palveluasumisen lääkärityövoiman kilpailutus, joka vapauttaa omien lääkärien aikaa vastaanottotoimintaan. Etälääkärivastaanottojen kehittäminen jatkuu,

15 15 (41) samoin kuin uusien sähköisten työvälineiden kehittäminen pitkäaikaissairauksien hoidossa. Suun terveydenhuollossa on kehitetty saatavuutta toiminnanohjausjärjestelmään perustuvalla monihuonemallilla ja edelleen kehitetään toimintaa niin, että asiakkaan asiat tulevat hoidetuksi kokonaisuutena mahdollisimman vähillä käynneillä. Kaikissa soveltuvissa terveys- ja vanhustenpalveluissa lisätään sähköisen ajanvarauksen mahdollisuutta. Akuuttisairaalan uuden päivystys- ja vuodeosastosiiven eli K-sairaalan on määrä olla muuttokunnossa touko-kesäkuussa 2018 ja tällöin siellä käynnistyy myös yhteispäivystyksen toiminta sekä nykyaikaiset vuodeosastotoiminnot. Eksote on saanut yhtenä kahdestatoista Suomen keskussairaalasta laajan päivystyksen vastuun, johon liittyvät lisävelvoitteet tarkentuvat ensi vuoden aikana samalla kun sairaaloiden työnjakoa täsmennetään keskittämisasetuksen vaatimusten mukaiseksi. Tällä hetkellä Eksotessa on Suomen julkisten sairaaloiden lyhin tekonivelleikkausjono ja kaikissa muissakin toiminnoissa pyritään asiakasystävällisesti mahdollisimman lyhyisiin jonoihin. Painopisteet Akuuttisairaala Laajan päivystyksen sairaalan kehittäminen: tilojen käytön suunnittelu, henkilöstön osaamisen ja riittävyyden kehittäminen, avopainotteisuuden lisääminen ja potilaslähtöisten toimintamallien kehittäminen. Integraation syventäminen: potilaan hoitopolun ymmärryksen lisääminen akuuttisairaalan sisällä sekä hoivan, avosairaanhoidon, kuntoutuksen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa; akuutin lyhytaikaisen hoivan ja hoidon kehittäminen. Varaudutaan valinnanvapauden laajenemiseen: potilaiden osallisuuden, hoitojen arkivaikuttavuuden ja asiakastarpeen ymmärryksen lisääminen. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen (mukaan lukien tietojohtaminen ja toiminnanohjaus). Avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto Hoidon jatkuvuutta kehitetään omahoitajan suoran yhteydensaannin kokeiluna uudenlaisella puhelinpalvelulla. Kokeilussa osa paljon palveluita käyttävistä saa suoran numeron asioinnin sujuvoittamiseksi. Terveys- ja hyvinvointiasemien asiakkaiden segmentointi aloitetaan, tavoitteena on oikeanlaisten ja tarpeenmukaisten palveluiden kohdentuminen oikeille asiakasryhmille. Kansalaisen täyttämät sähköiset oirearvioinnit liitetään osaksi Eksoten hoidon tarpeen arviointia ja palveluihin ohjautumista. Yhteispäivystyksen sekä terveys- ja hyvinvointiasemien kiirevastaanottojen toiminnan kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Suun terveydenhuollossa kehitetään edelleen kerralla suu kuntoon -mallia eli toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön perustuvaa vastaanottomallia Lappeenrannan keskushammashammashoitolassa ja Imatran hammashoitolassa, sekä laajennetaan sähköisiä ajanvarausmahdollisuuksia koskemaan kaikkia suuhygienistien ja kerralla suu kuntoon aikoja. Hoivapalvelut Asiakasosallisuuden lisääminen sekä asiakasohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen.

16 16 (41) Omais- ja perhehoidon kehittäminen ja vahvistaminen. Kotihoidon sisällön, toiminnan ja rakenteiden kehittäminen ja kirjaamisen mahdollistuminen asiakkaan luona. Lisätään kevyempien asumisratkaisujen mahdollisuuksia ikäihmisille, kuntouttavan vuorohoitotoimintamallin vakiinnuttaminen sekä asumisyksiköiden toiminnan sisällön kehittäminen asukaslähtöisemmäksi. Kotihoidon, asumisen ja laitoshoidon lääkäripalvelujen kehittäminen. 2.3 Kuntoutuksen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Kuntoutus 1000 EUR TA2018 E* Muutos, Muutos, % KS Muutos, % TA 2018 vs. KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,6 % ,2 % Muut myyntituotot ,0 % 0 Myyntituotot yhteensä ,3 % ,1 % Maksutuotot ,6 % ,0 % Tuet ja avustukset ,4 % ,0 % Muut toimintatuotot yhteensä ,0 % 0 TOIMINTATUOTOT ,4 % ,6 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,4 % ,3 % Palvelujen ostot ,3 % ,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 % ,8 % Avustukset Muut toimintakulut ,4 % ,9 % TOIMINTAKULUT ,2 % ,6 % TOIMINTAKATE ,3 % ,1 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 0 VUOSIKATE ,3 % ,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % -68 0,0 % TILIKAUDEN TULOS ,9 % 0 Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,9 % 0 NETTOTOIMINTAMENOT ,2 % ,5 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 99,6 102,9 99,5 Vuosikate/Poistot, % -134,0 939,6 100,0 Kuntoutuksen vastuualue jatkaa edelleen Armilan kuntoutuskeskuksen Lean Management -viitekehyksellä aloitettua kehitystyötä ja tukee muuallakin Eksotessa aloitettuja ja aloitettavia Lean-kehitysprojekteja. Kotikuntoutuksen toiminta Eksotessa on vakiintumassa. Vuonna 2018 toimintaa keskitytään johtamaan entistä enemmän tietojohtamisen mallilla. Tavoitteena on tukea asiakasta hänen palvelupolkunsa kaikissa vaiheessa, mahdollisimman varhaisesti tavoitteena on toteuttaa kotikuntoutuksen käyntiä palvelu -ja kuntoutustarpeen arviointeina sekä monialaisena kotikuntoutuksena.

17 17 (41) Geriatrisen osaamiskeskuksen toimesta ylläpidetään ja parannetaan ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä sekä lisätään heidän hyvinvointiaan ja tuetaan heidän mahdollisimman itsenäistä pärjäämistään kotona tai palveluasumisen piirissä. Geriatrisen osaamiskeskuksen toiminnan tavoitteena on muistisairauksien ja muiden geriatristen oireyhtymien varhaisdiagnostiikka ja oikein kohdennettu hoito sekä asianmukainen omaisinformaatio. Geriatrisessa osaamiskeskuksessa toimii geriatrian poliklinikka Lappeenrannassa ja Imatralla. Terapiapalveluiden asiantuntijafysioterapeutin tules-vastaanotto laajenee Lappeenrannan alueella päivystyksen osalta ja fysioterapeutin etävastaanotto aloitetaan. Kuntoutuksen Kelan kanssa yhdessä toteutettavassa KaukoIkätutkimushankkeessa keskeistä on HRO-potilaiden (hauraus-raihnausoireyhtymä) tutkimusaineiston täydentäminen rekisteriaineistolla sekä aineiston analysointi ja raportointi. HRO-tutkittavien seurantavuosi päättyy elokuussa 2018, jonka jälkeen päästään raportoimaan tuloksia päätulosmuuttujan (asumismuoto) osalta. Sekundaaristen tulosmuuttujien osalta raportointi tapahtuu pääasiassa vuoden aikana. Lonkkamurtumapotilaiden rekrytointi päättyi vuoden lopussa ja yhden vuoden seuranta jatkuu vuoden 2018 loppuun. Apuväline -ja toimintakykykeskus kilpailuttaa enenevästi apuvälineitä HYKS-erva laajuisesti ja noudattaa valtakunnallisia luovutusperusteita, yksilöllinen arviointi huomioiden. Sähköisten apuvälineiden määräaikaishuollot toteutetaan määräysten mukaisesti. Apuvälineiden palauttamiskäytäntöjä kehitetään systemaattisesti. Kuntoutus Painopisteet Kuntoutuksen vaikuttavuuden parantaminen ja asiakkaalle tuotetun arvon lisääminen: kotikuntoutusta ja muuta toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa toimintaa lisätään kuntoutujien palvelutarpeen sekä siitä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi Eksoten muissa palveluissa. Kotikuntoutus: kuntoutuskeskuksen ja kotikuntoutuksen yhteistyön tiivistäminen ja varhaisempi kotiutuminen. Asiakkaiden aktiivisuuden seurannan käyttöönotto kotiutumisvaiheessa. Etäkuntoutuksen ja -valvonnan lisääminen. Tiivis yhteistyö kotihoidon henkilökunnan kanssa apuväline- ja asunnonmuutosasioissa kuntalaisten parhaaksi. Asiakasohjausjärjestelmän käyttöönotto, aloitus kotikuntoutuksesta. Mobiilikirjaamisen käyttöönotto Akuuttigeriatrian kehittäminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Monialaisten geriatristen interventioiden lisääminen. Muistikoordinaattorien ja kotihoidon yhteistyön tiivistäminen ja toimintamallien tarkentaminen. Kuntoutusosastojen toiminnan integroiminen uuteen K-sairaalaan. Sähköisten palvelujen käytön lisääminen myös avoterapiapalveluissa. Yhteistyön tehostaminen työllisyyttä edistävien yksiköiden kanssa. Yhdenmukaisten toimintakykymittareiden käytön lisääminen tuki- ja liikuntaelinoireisen potilaan toimintakyvyn seuraamisessa. Potilaan asettamien tavoitteiden yhdenmukainen mittaaminen ja mittarin käyttöönotto.

18 2.4 Strategisten tukipalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset 18 (41) Strategiset tukipalvelut 1000 EUR TA2018 E* Muutos, Muutos, % KS Muutos, % TA KS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,0 % ,0 % Muut myyntituotot ,3 % ,8 % Myyntituotot yhteensä ,9 % ,4 % Maksutuotot ,9 % ,8 % Tuet ja avustukset ,7 % ,7 % Muut toimintatuotot yhteensä ,6 % ,6 % TOIMINTATUOTOT ,1 % ,1 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,5 % ,2 % TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,9 % ,6 % Palvelujen ostot ,2 % ,1 % * josta sisäisiä eriä ,4 % * josta palvelujen ostoja ,9 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,9 % ,4 % Avustukset ,3 % ,6 % Muut toimintakulut ,7 % ,5 % * josta sisäisiä vuokratuloja ,0 % * josta muita toimintakuluja ,2 % TOIMINTAKULUT ,5 % ,3 % TOIMINTAKATE ,3 % ,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,3 % ,2 % VUOSIKATE ,6 % ,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % ,7 % TILIKAUDEN TULOS ,3 % ,6 % Varausten ja rahastojen muutos ,3 % ,5 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 % ,0 % NETTOTOIMINTAMENOT ,1 % 0 *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 2 684,5-827,1-229,2 Vuosikate/Poistot, % 89,2 139,7 127,2 Strategisissa tukipalveluissa ei muodostu yli- eikä alijäämää vuonna Valmistus omaan käyttöön käsittää pääasiassa kehittämismenojen aktivointeja, joiden osuuden arvioidaan olevan noin 0,8 milj. euroa. Avustuksissa on varattu 0,1 milj. euroa Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy:lle. Johtamisen tuen alueella tavoitteena on edelleen kehittää johtoryhmätyöskentelyyn perustuvaa Eksoten johtamisjärjestelmää. Eksoten strategisista tavoitteista johdettuja asiakas- ja potilasrajapintaan asetettuja tavoitteita seurataan tulosalueiden johtoryhmissä säännöllisesti. Käsittely ei ole kuitenkaan systemaattista eikä tavoitteiden jäädessä saavuttamatta määritellä toimenpiteitä, jotka toteuttamalla tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa.

19 19 (41) Johtamisjärjestelmän mukaan Eksoten johtoryhmä laatii riskikartoituksen, tulosalueiden johtoryhmien havaintoihin perustuen. Eksoten toimintaympäristö on vireillä olevien lakimuutosten takia hyvin ennalta arvaamaton. Riskikartoituksen laatiminen on kuitenkin toteutettava välittömästi kun lakimuutosten sisältö on riittävällä tarkkuudella tiedossa. Kehittämisen tuessa käynnissä olevat kärkihankkeet jatkuvat suunnitellusti. Hallituksen kärkihankerahoitusta on saatu vuosille seitsemään eri hankkeeseen, joissa panostetaan seuraaviin tekijöihin: Omahoito ja digitaaliset palvelut (ODA-hanke) Omais- ja perhehoito (OSSI-hanke) Asumisympäristön kehittäminen; sovitetaan yhteen ikäihmisten asuminen, hoiva ja palvelut (TÄYTYY-hanke) Työllistymisen tuki (OTE-hanke) Virtuaalisen elämäntapa- ja hyvinvointiaseman kehittäminen (VESOTE-hanke) Oikea-aikaiset lasten, nuorten ja perheiden palvelut (LAPE-hanke) Asiakkaiden osallisuus, kokemusasiantuntijuus ja palvelulupaus; asiakasosallisuustieto nivotaan osaksi Eksoten tietojohtamisen mallia. Rahoituspäätöstä odotetaan kahdelle käsittelyssä olevalle hankkeelle. Tietohallinto on mukana mm. kuvantamis- ja laboratoriotoiminnan tietojärjestelmien jatkuvuuden ja saatavuuden varmistamisessa sekä erilaisten kansallisten, asetuspohjaisten velvoitteiden täyttämisessä. Tietohallinto osallistuu valtakunnallisiin ja alueellisiin asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisohjelmiin (mm. UNA) sekä kehittää sähköistä asiointia, tietojohtamista ja ennustavaa analytiikkaa sekä keinoälyyn perustuvia ratkaisuja. Yhteistyö jatkuu mm. asiakasosallisuudessa, yrittäjyydessä, tiedon tavoitettavuudessa ja mielen hyvinvoinnissa. Varaa aika netissä -kampanja jatkuu. Strategiset tukipalvelut Painopisteet Johtamisen tuki Tavoitteiden seurannan kehittäminen Riskikartoituksen päivittäminen Kehittämisen tuki Päivystys olohuoneessa -toimintamallin jatkokehittäminen ja levittäminen erityisesti kotisairaalatoiminnan osalta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä painopiste on terveysvalmennuksen ja elämäntapaohjauksen kehittämisessä. Yhteyskeskus-kokonaisuudessa painopistettä siirretään kotona asumista tukevan koordinaatiokeskuksen kehittämiseen ja digitaalisten omahoitopalvelujen käyttöönoton vahvistamiseen. Sen osana pilotoidaan päivystysapu -numeron käyttöönottoa. Työllistymisen digitaalisen yhteistyöympäristön kehittäminen ja syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan tuki. Kuvantamis- ja laboratoriotoiminnan tietojärjestelmien uudistaminen ja kytkeminen kansallisiin ratkaisuihin jatkuvat. Jatketaan ennustavan analytiikan ja keinoälyratkaisujen kehittämistä.

20 20 (41) 3 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalousosa Eksote yhteensä 1000 EUR TA2018 E Muutos, Muutos, % TP2016 Muutos, % vs TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,1 % ,4 % Muut myyntituotot ,7 % ,7 % Myyntituotot yhteensä ,9 % ,6 % Maksutuotot ,7 % ,6 % Tuet ja avustukset ,9 % ,8 % Muut toimintatuotot yhteensä ,7 % ,9 % TOIMINTATUOTOT ,6 % ,7 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,5 % ,4 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 % ,0 % Palvelujen ostot ,4 % ,0 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,4 % ,3 % Avustukset ,6 % ,3 % Muut toimintakulut ,5 % ,7 % TOIMINTAKULUT ,7 % ,7 % TOIMINTAKATE ,7 % ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % ,5 % VUOSIKATE ,8 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % ,9 % TILIKAUDEN TULOS ,7 % ,7 % Varausten ja rahastojen muutos ,3 % ,4 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 % ,2 % NETTOTOIMINTAMENOT ,7 % ,1 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 101,0 102,4 104,7 Vuosikate/Poistot, % 56,0 135,4 251,3 Toimintatuotot Eksoten toimintatuotot vuonna 2018 ovat 499,0 milj. euroa. Myyntituotot jäsenkunnilta ovat yhteensä 435,4 milj. euroa (ei sisällä erillisrahoitusta palkankorotuksiin). Nämä muodostavat 87,3 % toimintatuotoista. Myyntituotot jäsenkunnilta ovat vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 4,9 milj. euroa pienemmät (1,1 %). Erikoissairaanhoidon kuntalaskutusosuus on 161,9 milj. euroa. Kasvua vuoden tilinpäätösennusteeseen ja käyttösuunnitelmaan on 2,4 milj. euroa (1,5 %). Muun kuin erikoissairaanhoidon kuntalaskutusosuus on yhteensä 273,4 milj. euroa. Laskua vuoden tilinpäätösennusteeseen on 7,2 milj. euroa (2,6 %). Muiden kuin jäsenkuntatuottojen osuus toimintatuotoista 63,6 milj. euroa (12,7 %) jakautuu seuraavan kaavion mukaisesti:

21 21 (41) Eksoten toimintatuotot tulolajeittain (ilman jäsenkuntatuottoja) 8 % Muut myyntituotot 13 % 21 % Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä 58 % Muiden jäsenkuntien kuin Imatran osalta erikoissairaanhoidon kuntalaskutusosuus on määritelty yhteisen strategisen palvelusopimuksen mukaisesti kuntien kolmen edellisen vuoden (Eksoten TP2014, TP2015 ja TP2016) laskennallisten osuuksien keskiarvojakauman perusteella. Muiden jäsenkuntien kuin Imatran osalta muun kuin erikoissairaanhoidon kuntalaskutusosuudet on määritelty yhteisen strategisen palvelusopimuksen mukaisesti kuntien kolmen edellisen vuoden nettotoimintamenoista johdettujen (Eksoten TP2014, TP2015 ja TP2016) laskennallisten osuuksien keskiarvojakauman perusteella. Lisäksi on huomioitu erikseen kuntien lisäostot. Imatran kaupungin maksuosuus määräytyy vuoden 2015 tilinpäätöksen tietojen perusteella. Pohjaluvun muodostaa vuoden 2015 Imatran kaupungin sosiaali- ja terveysmenot, joissa on huomioitu sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus keskushallinnon kustannuksista ja Imatran kaupungin osuus erikoissairaanhoidosta. Pohjalukua tarkistetaan vuosittain samalla muutosprosentilla kuin Eksoten muiden jäsenkuntien yhteenlaskettu perusmaksuosuuksien muutos (ilman alijäämän kattamista) on. Osuus on laskettu erikseen erikoissairaanhoidolle ja muulle toiminnalle.

22 22 (41) Kokonaiskulut Toimintakulut ovat vuonna 2018 yhteensä 493,2 milj. euroa ja ne jakautuvat eri kululajeihin seuraavan kaavion mukaisesti. Eksoten toimintakulut kululajeittain (1000 EUR) % % % Henkilöstökulut Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset % Muut toimintakulut Alijäämä Vuodelle 2018 suunnitellaan alijäämää 4,0 milj. euroa joka katetaan vuoden tilinpäätösennusteen 4,0 milj. euron ylijäämäisellä tuloksella.

23 23 (41) 3.2 Tuloslaskelma 2018 erikoissairaanhoito ja muu Eksote Erikoissairaanhoito 1000 EUR TA2018 E* Muutos, Muutos, % TP2016 Muutos, % vs TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,5 % ,1 % Muut myyntituotot ,8 % ,6 % Myyntituotot yhteensä ,5 % ,1 % Maksutuotot ,2 % ,5 % Tuet ja avustukset ,8 % 18-87,1 % Muut toimintatuotot yhteensä ,2 % ,6 % TOIMINTATUOTOT ,5 % ,6 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,7 % ,8 % Palvelujen ostot ,8 % ,5 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 % ,1 % Avustukset ,0 % 0 Muut toimintakulut ,7 % ,2 % TOIMINTAKULUT ,8 % ,4 % TOIMINTAKATE ,2 % ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % -53-0,3 % VUOSIKATE ,9 % ,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % ,0 % TILIKAUDEN TULOS ,6 % ,6 % Varausten ja rahastojen muutos ,3 % ,4 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,3 % ,8 % NETTOTOIMINTAMENOT ,9 % ,0 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 100,5 101,8 101,9 Vuosikate/Poistot, % 12,9 108,2 132,8 Erikoissairaanhoidon osuus koko Eksoten toimintakuluista on 35 %. Erikoissairaanhoitoon sisältyy tässä määrittelyssä myös terveyskeskuspäivystys pois lukien ensihoito. Erikoissairaanhoitoa sisältyy kaikkien vastuualueiden toimintaan.

24 24 (41) Muu kuin ESH 1000 EUR TA2018 E* Muutos, Muutos, % TP2016 Muutos, % vs TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta ,6 % ,7 % Muut myyntituotot ,5 % ,9 % Myyntituotot yhteensä ,4 % ,0 % Maksutuotot ,1 % ,1 % Tuet ja avustukset ,8 % ,7 % Muut toimintatuotot yhteensä ,3 % ,9 % TOIMINTATUOTOT ,8 % ,3 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,5 % ,4 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,7 % ,4 % Palvelujen ostot ,1 % ,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,3 % ,5 % Avustukset ,6 % ,3 % Muut toimintakulut ,5 % ,0 % TOIMINTAKULUT ,4 % ,4 % TOIMINTAKATE ,2 % ,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,5 % ,6 % VUOSIKATE ,2 % ,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % ,8 % TILIKAUDEN TULOS ,6 % ,9 % Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,6 % ,9 % NETTOTOIMINTAMENOT ,5 % ,2 % *Vuoden ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 101,3 102,8 106,2 Vuosikate/Poistot, % 69,2 145,8 293,1 3.3 Palvelujen kustannustenjako- ja hinnoitteluperiaatteet Eksoten laskutus perustuu kullekin jäsenkunnalle määriteltyyn maksuosuusprosenttiin seuraavasti: Vuoden 2018 maksuosuusprosentti perustuu Eksoten aikaisempien täysjäsenkuntien laskennallisiin osuuksiin Eksoten vuosien 2014, 2015 ja 2016 tilinpäätöksien osalta. Maksuosuutta määritettäessä otetaan huomioon mahdolliset lisäostot, rakenteelliset muutokset ja palvelujen erilaiset ostot piiriltä em. vuosien aikana siten, että TP2014, TP2015 ja TP2016 ovat eri kuntien välillä vertailukelpoiset. Imatran kaupungin vuoden 2018 maksuosuus määräytyy tilinpäätöksen 2015 tietojen perusteella. Pohjaluvun muodostaa vuoden 2015 Imatran kaupungin sosiaali- ja terveysmenot, joissa on huomioitu sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus keskushallinnon kustannuksista ja Imatran kaupungin osuus erikoissairaanhoidosta. Pohjalukua tarkistetaan vuosittain samalla muutosprosentilla kuin Eksoten muiden jäsenkuntien yhteenlaskettu