Palvelusopimusten tausta

Transkriptio

1 Hallitus Palvelusopimusneuvottelut / /2016 EKSTPHAL 156 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen 17 :n mukaan kukin jäsenkunta sopii erikseen sosiaali- ja terveyspiirin kanssa vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan ja miten kustannusvastuu määräytyy niissä palveluissa, joihin ei sovelleta 22 :ssä tarkoitettuja maksuja. Palvelusopimusten tausta Työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat tiistaina kilpailukykysopimuksen, jolla on merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen vuonna Eksoteen vaikuttavia muutoksia on esitelty tarkemmin jäljempänä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö julkaisivat soteja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausunnolle Esitysluonnokseen sisältyvät keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaki. Palvelusopimusneuvotteluissa on huomioitava kilpailukykysopimuksen vaikutukset Eksoten toimintaan ja tulevan sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen. Yksittäisenä asiana on myös huomioitava perustoimeentulotuen myöntämisen siirtyminen Eksotelta kelan vastuulle. Eksoten toimintaedellytyksissä ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten takia palvelusopimusneuvottelujen lähtökohtien linjaaminen on perusteltua tehdä hallituksen toimesta. Palvelusopimusneuvottelujen linjaukset Eksoten ja jäsenkuntien välillä tehtiin vuonna 2013 sopimus palveluverkkosuunnitelmasta, jäsenkuntaosuuksista ja vanhojen alijäämien kattamisesta. Kunnat sopivat yhdessä myös periaatteista, millä Imatra liittyi täysjäseneksi v alusta. Vuoden 2017 aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia, mitkä vaikuttavat sekä Eksoten että jäsenkuntien kustannuksiin ja

2 tulonmuodostukseen. Näiden muutosten takia on kohtuullista tarkastella uudelleen kantokykylaskelmassa sovittuja jäsenkuntaosuuksia. Merkittävimmät muutokset ovat perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen KELAan ja kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset sekä alijäämän kattamistarpeen pienentyminen v alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna Eksoten positiivisen tuloskehityksen ansiosta. Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia on ennakoitu seuraavasti. Lomarahojen leikkaaminen 30 %:lla nykyisestä tasosta v merkitsee n. 3,1 milj. euron kustannusten pienenemistä Eksoten kannalta. Työajan 24 tunnin pidennys tarkoittaa käytännössä ½ tunnin viikoittaisen työajan pidennystä. Tätä voi olla vaikea käytännössä hyödyntää. Hyödyt on tässä yhteydessä arvioitu vuositasolla n. 0,2 milj. euroksi. Työeläkemaksun muutos asteittain vuosina tuo vuodelle 2017 säästöä arviolta n. 0,4 milj. euroa. Työttömyysvakuutusmaksun muutos vastaavasti tuo v säästöä n. 0,9 milj. euroa. Työnantajien sosiaaliturvamaksun muutos tuo säästöä n. 1,8 milj. euroa. Näiden yhteisvaikutusta kunnittain on arvioitu seuraavasti vuoden 2017 laskennallisten osuuksien suhteessa: Kilpailukykysopimus Vaikutus jäsenkuntaosuuksiin v. 2017, Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Alijäämän kattaminen Koska vuoden 2016 ennakoidaan olevan käyttösuunnitelmaa parempi, tulee vanhaa alijäämää käytännössä katettua enemmän kuin on suunniteltu. Vuoden 2016 ns. ylimääräisestä ylijäämästä osa kuuluu Imatralle peruspääoman suhteessa. Näin ollen kaikkea

3 budjettieroa ei jäsenkuntaosuuksia arvioitaessa voida laskea vanhojen alijäämien kattamiseksi. Ylimääräinen kattamisosuuden vuonna 2016 on ennustettu olevan 2,7 milj. euroa. Koska vuodelle 2017 jäsenkuntaosuuksia laskettaessa oli suunniteltu alijäämän kattamista 8,1 milj. euroa, mutta jäljellä ennustetaan olevan vain 3,5 milj. euroa, kattamistarve v on 4,7 milj. euroa suunniteltua pienempi. Katettavaa alijäämää v jää 3,5 milj. euroa. Mikäli vuoden 2016 tulos ei toteudu ennustetulla tavalla, se muuttaa myös vuodelle 2017 jäävän alijäämän määrää. Pienentynyt kattamistarve Eksoten budjettia paremman tuloksen johdosta on peruspääoman suhteessa kunnittain seuraava: Alijäämän kattamisen pienennys Vaikutus jäsenkuntaosuuksiin v. 2017, Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy vaiheittain KELAn hoidettavaksi. Nettovaikutukset vuositasolla ovat n. 5,5 milj. euroa. Vuonna 2017 kuitenkin osa maksatuksesta tapahtuu vielä Eksoten kautta, koska loppuvuodesta 2016 tehdään päätöksiä koskien myös alkuvuotta Vuonna 2017 maksuun meneväksi osuudeksi on arvioitu nettona n. 0,8 milj. euroa. Nettokustannusten n. 4,7 milj. euron pienentyminen olisi tarkoituksenmukaista huomioida jäsenkuntaosuuksissa kuntakohtaisten toteumien suhteessa. Alla on esitetty kuntakohtainen jakauma v toteumatietojen pohjalta. Kela-siirto Vaikutus jäsenkuntaosuuksiin v. 2017, Imatra

4 Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Linjaukset pitkittyneen työttömyyden hoitoon Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä on maakunnassa noin Eksote on yhteistyössä työllisyyttä hoitavien tahojen kanssa valmistellut uuden toimintamallin vuosille , jossa keskitetään palvelut monen toimijan mallista yhden toimijan malliin. Asiakkaiden ohjaus- ja asiakasvastuu siirtyy TYPiin. Uudistuksen tavoitteena on vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. Tätä kautta on mahdollisuus hillitä myös työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Kunnille ja kuntayhtymille ovat merkityksellisiä mm. työmarkkinatuen kuntaosuudet ja niiden kasvun hillintä sekä verotulot. Eksoten sisällä se edellyttää mm. sisäisen työnjaon ja henkilöstöjärjestelyjen sopimista. Osa asiakkaista tarvitsee ensisijaisesti psykososiaalisen kuntoutuksen ja aikuissosiaalityön palveluja sekä työ- ja toimintakykyyn liittyviä arviointeja. Työelämäosallisuutta tukevat TEOT palvelut tuottavat mm. työpajatoimintaa ja ryhmäpalveluja. Kysymykseen voi tulla myös eläkeselvittely. Uusi toimintamalli merkitsee painopisteen siirtämistä kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatukityöllistämisen ja edelleen asiakkaiden työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Alustava arvio kustannuksista on noin 1 milj. /vuodessa, joka kohdistuu mm. palkkatukityöllistämiseen, palvelujen hankintaan, mahdollisiin toimitilamuutoksiin ja henkilöstön rekrytointiin siltä osin kuin Eksoten sisäiset henkilöstösiirrot eivät ole mahdollisia. Esimerkkilaskelma kahden vuoden vaikutuksista, jos 150 pitkäaikasityötöntä työllistetään palkkatuella kukin puoleksi vuodeksi (75 hlö + 75 hlö): Eksoten osuus 150 henkilön palkkakustannuksista n. 1,1 milj. (ol. 50 % tuki) Säästyvä työmarkkinatuen kuntaosuus kahdelta vuodelta 1,3 milj. (ol. 50 %) Nettohyöty kahden vuoden aikana n. 0,1-0,2 milj.

5 Ensimmäisenä vuotena (v. 2017) nettokustannus olisi Eksotelle n. 0,8 milj., koska palkkatukipanostus olisi puoli vuotta, mutta hyöty kertyisi kahden vuoden aikana palkkatukityöllistämisen aloituksesta. Vaikka perustoimeentulotuen Kela-siirto johtaa siihen liittyvien työtehtävien loppumiseen Eksotessa (n, 22 htv, 0,9 milj. vuosistasolla), on säästyvä kustannus perusteltua käyttää pitkittyneen työttömyyden hoitoon maakunnassa eikä vähentää jäsenkuntaosuuksista. Työntekijät osallistuvat vielä alkuvuodesta siirtymäkauden aikana perustoimeentulotuen käsittelyyn eikä tästä syystä valtionosuuksiakaan hallinnon osalta leikattane koko vuodelta. Todellinen säästyvä kustannus Eksoten osalta on ensimmäisenä vuonna vuositason summaa (0,9 milj. ) pienempi. Muut mahdolliset erät Eksoten ja jäsenkuntien johtavien viranhaltijoiden kesken on käyty keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen käytettävien, Eksoten jäsenkuntien omistamien kiinteistöjen siirrosta Eksoten omistukseen sekä asiakasmaksujen korottamisesta. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettiin mahdollisuus korottaa tasasuuruisia asiakasmaksuja 30 prosenttia. Eksoten hallitus päätti kuitenkin ,että asiakasmaksujen korotus noudatti pääsääntöisesti indeksien mukaista korotusta tasamaksuihin. Eksoten toiminta on ollut siten kustannustehokasta, että asiakasmaksujen korottamiseen ei ollut painetta, vaan kuntalaisille on pystytty tarjoamaan palvelut vähäisimmin korotuksin. Kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettu määräaikainen laki on voimassa Lain tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Tulevien maakuntien on voitava järjestää yhdenvertaiset palvelut ja tarkoituksenmukainen palveluverkko mahdollisimman kustannusvaikuttavasti. Tämä ei ole mahdollista, jos maakunta sidotaan pitkäksi aikaa kunnan aiemmin tekemän sopimuksen velvoitteisiin tai rakennushankkeisiin. Edellä mainittujen kiinteistöjen siirto Eksoten omistukseen vaikeuttaa palvelujen järjestämistä kustannustehokkaasti ja saattaa myös kuulua edellä mainitun lain soveltamisalaan.

6 Asiakasmaksujen ja kiinteistöjen omistuksen osalta on myös huomioitava vaikutukset Eksoten palveluverkkosuunnitelmaan vuosille Jos jäsenkuntien maksuosuuksia muutetaan edellä mainituilla muilla mahdollisilla erillä, niin sitten Eksoten ja jäsenkuntien yhteisesti hyväksymä palveluverkkosuunnitelma on mahdollisesti avattava. Tj Hallitus päättää esittää jäsenkunnille vuotta 2017 koskeviin palvelusopimusneuvotteluihin, että jäsenkuntaosuuksia pienentävinä erinä kantokykysopimukseen verrattuna huomioidaan edellä kuvatut Kela-siirron, kilpailukykysopimuksen ja alijäämän kattamisen pienennyksen vaikutukset, yhteensä 15,9 milj. euroa. Esittelijän kokouksessa tekemä muutettu päätösesitys: Hallitus: - päättää esittää jäsenkunnille vuotta 2017 koskeviin palvelusopimusneuvotteluihin, että jäsenkuntaosuuksia pienentävinä erinä kantokykysopimukseen verrattuna huomioidaan edellä kuvatut Kela-siirron, kilpailukykysopimuksen ja alijäämän kattamisen pienennyksen vaikutukset, yhteensä 15,9 milj. euroa. - toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden mukaan rakennusten siirto apporttina kuntayhtymälle on sekä eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta annetun lain tarkoittamassa mielessä että kirjanpitoa koskevan sääntelyn valossa investointi ja tarvitsee ehdottomasti viimeksi mainitun lain mukaisen luvan sosiaali- ja terveysministeriöltä, millä perusteella kiinteistöjen siirtoa Eksoten omistukseen ei käsitellä palvelusopimusneuvotteluissa. Hallitus Hyväksyttiin kokouksessa tehty esittelijän muutettu päätösesitys. Merkittiin, että kehitysjohtaja Merja Tepponen saapui kokoukseen klo ja hallituksen I varapuheenjohtaja Katri Pulli saapui kokoukseen klo asian käsittelyn aikana. Merkittiin, että jäsen Ilpo Heltimoinen oli poissa kokouksesta klo asian käsittelyn aikana. Valmistelija/lisätiedot: Liisa Mänttäri, talousjohtaja, p etunimi.sukunimi@eksote.fi Tuula Karhula, terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja, p Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, p Keijo Siiskonen, hallinto- ja henkilöstöjohtaja, p

7 Tiedoksi Eksoten jäsenkunnat