KOOSTE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KOULUTUKSEN ITSEARVIOINTI- KOULUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 1 ITSEARVIOINTIEN TOTEUTUS

Transkriptio

1 KOOSTE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KOULUTUKSEN ITSEARVIOINTI- RAPORTEISTA KOULUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 1 ITSEARVIOINTIEN TOTEUTUS Jyväskylän yliopiston jokainen koulutusyksikkö on ohjatusti itsearvioinut koulutustoimintansa lukuvuoden aikana. Yhteensä itsearviointeja tehtiin 23. Itsearvioinnit alkoivat laatupäällikön tiedotustilaisuuksilla eri ryhmille (mm. laatuvastaavat, dekaanit, pedagogiset johtajat, opiskelijat) keväällä Esittelymateriaali löytyy osoitteessa Arvioinnin tueksi koottiin EFQMmallin mukainen kysymysjoukko, joka annettiin tiedoksi laatuvastaaville elokuussa Yksiköt valitsivat ajankohdan koko päivän kestävään itsearviointiin ja sitä edeltävään valmistelukokoukseen (2 h). Itsearvioinnissa ulkopuolisina ohjaajina toimivat laatupäällikkö ja laatuasiantuntija. He myös pitivät yksiköissä valmistelukokouksen, jossa käytiin läpi itsearvioinnin kulkua, ryhmien arviointialueita ja esiteltiin kooste laitokselle toimitettavasta tukiaineistosta. Aineiston taulukot koottiin yliopiston tilastokirjasta, yliopiston työelämänpalvelujen Aarresaari-kyselystä sekä yliopiston, Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietokannoista. Yksikkö valitsi arvioijat ja jakoi heidät kolmeen ryhmään siten, että jokaisessa ryhmässä oli osallistuja opettajista, muusta henkilöstöstä ja opiskelijoista. Arviointipäivän jälkeen yksikön laatuvastaava kokosi arviointiraportin kuukauden kuluessa arvioinnista. Kun raportti palautui laatupäällikölle, kaikille arviointiin osallistujille lähti sähköpostissa pyyntö palautteen antamiseen. Palautetta arvioinnista annettiin myös arviointiraporteissa. Itsearvioinnin tehneiden yksiköiden pedagogiset johtajat avustajineen (mm. opiskelijoita mukana) esittelivät koulutuksen hyviä käytänteitä muulle yliopistoyhteisölle viidessä eri tilaisuudessa lukuvuoden aikana. Pedagogiset johtajat ovat kokeneet nämä tilaisuudet tarpeellisiksi, ja niistä on kerrottu saadun ideoita oman yksikön koulutuksen kehittämiseen. 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KOULUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNTEET Tässä koosteessa ovat mukana mennessä valmiit itsearviointiraportit, joita oli yhtensä 16. Koulutuksen hyviksi käytänteiksi ja laitoksen vahvuuksiksi nostettiin raporteissa eri laitoksilla samantyyppisiä asioita, jotka alla on ryhmitelty seitsemän teeman alle. 1 (5)

2 2.1 Hyvän työilmapiirin vaikutukset laadukkaaseen koulutukseen ja koulutuksen kehittämiseen 1. Fysiikan laitoksen matala hierarkia, avoimuus ja opiskelijoiden tasavertainen huomioiminen työyhteisössä 2. Musiikin laitos on kehittänyt kokouskäytänteitään, mikä lisännyt yhteisön tietoa toimintakäytänteistä ja eri oppiaineista, yhteiset pelisäännöt 3. Matematiikan ja tilastotieteen laitos: joustava rekrytointi 4. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: epähierarkisuus, yhteisöllisyys mahdollistaa opettajien ja opiskelijoiden vuoropuhelun, vakiintuneet vuosittaiset kehittämispäivät 5. Kemian laitoksella henkilökunta kokee, että voi vaikuttaa päätöksiin, me-henki ja kehittämismyönteisyys, suunnitteluyhteistyö yli työnkuvien ja osastojen (opettajat, laboratoriohenkilöt) 6. OKL: johtajien selkeät työnkuvat (johtaja, varajohtaja, pedagoginen johtaja ja tutkimusjohtaja) 7. Usealla laitoksella todetaan henkilöstön olevan osaavaa, motivoitunutta, innostunutta, kannustavaa. Hyvän työilmapiirin on katsottu tukevan kehittämistä. 2.2 Osaamisen jakaminen 1. Avoin yliopisto, säännöllinen, kerran kuukaudessa pedagogisen johtakjan johdolla kokoontuva Leo-Cafe (laatua etäopetukseen) 2. OKL, opetuksesta vapaat ideatiistait opetuksen kehittämiseen 3. Kielikeskeskus, toimivat kokouskäytänteet 4. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen opetuksenkehittämisryhmä (OKR), jossa eri oppiaineiden tasavertaista vuoropuhelua 5. Musiikin laitos, OKR:n toiminta 6. Jotkin laitokset mainitsevat myös perehdytyksen, jossa voidaan jakaa osaamista ja hiljaista tietoa 2.3 Ohjaukseen liittyvät toimintamallit 1. Terveystieteen laitos: esite ohjauksesta opiskelijan opintopolun erivaiheissa 2. Liikuntakasvatuksen laitos: ryhmäohjausmalli, joka kestää koko opintojen ajan 3. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius: aikuisopiskelijoiden ohjaus eri ohjauskanavia käyttäen 4. Tietotekniikan laitoksen opinnäytetöiden ohjaus Korppi-avusteisesti 5. Musiikin laitoksen kolmen pisteen ohjauspolku ja ohjaussuunnitelman hyödyntäminen käytännössä 6. Fysiikan laitos, lentävä lähtö, opiskelijoiden ohjaaminen opintoihin ja ryhmäyttäminen 2 (5)

3 7. Informaatioteknologian tiedekunnan (ITK) laitokset: kurssi yliopisto-opiskelusta ja opintojen suunnittelusta 2.4 Kansainvälistymiseen vaikuttaneet toiminnat 1. Historian ja etnologian laitos: kv-opetustarjontaa on kehitetty; aineopinnot englanniksi, mikä on lisännyt selvästi vaihto-opiskelijoiden määrää ja on keino kotikansainvälistyä 2. Liikuntabiologian laitoksella kaikki syventävät opinnot ovat englanniksi, mikä vaikuttaa sekä henkilöstön että maisteriohjelmien rekrytointiin 3. Viestintätieteiden laitos: koulutus kansainvälistä jokaisessa oppiaineessa, ja laitoksella on kansainvälinen henkilökunta 2.5 Koulutuksen työelämärelevanssi 1. Viestintätieteiden laitos, JY:n kauppakorkeakoulu, tietojenkäsittelytieteiden laitos, harjoittelu ja työelämätaitojen integrointi kursseihin 2. Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos: työelämän osaamistarpeen seuranta ja siihen reagointi 3. OKL, sosiaalityön opetus yfi-laitoksella, liikuntakasvatuksen laitos, kasvatustieteiden laitos, harjoittelut ja niihin liittyvät seminaarit, selkeä ammatti-identiteetin tukeminen koko opintopolun ajan 4. Usealla laitoksella opettajat pitävät asiantuntijaluentoja ja toimivat asiantuntijoina yliopiston ulkopuolella (kasvatustieteet, JY:n kauppakorkeakoulu, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, liikuntabiologia ja liikuntakasvatus) 2.6 Yhteinen opetus yli oppiainerajojen 1. Musiikin laitos: yhteisiä kursseja eri oppiaineissa 2. Bio- ja ympäristötieteiden laitos: kandiprojekti 3. Kemian laitos: laboratorio-opetuksen suunnittelu ja kehittäminen yli osastojen 3. Usealla laitoksella on yhteiset perusopinnot (mm. yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella, viestintätieteiden laitoksella, JY:n kauppakorkeakoulussa ja terveystieteiden laitoksella) ja yhteisiä tutkimusmenetelmäopintoja 2.7 Opiskelijat osallistuminen laitoksen toimintaan 3 (5)

4 1. Kasvatustieteiden laitos: opiskelijat osallistuvat laitoksen kehittämiseen ja ovat mukana eri työryhmissä 2. Matematiikan ja tilastotieteen laitos, bio- ja ympäristötieteiden laitos: laatuhemmot keräävät palautteen kursseilta ja järjestävät laatuiltapäiviä 3. JY:n kauppakorkeakoulu: kolmikantayhteistyö tiedekunnan, ainejärjestö Pörssin ja ammattijärjestö Sefen kanssa on toimiva ja tuottava, Sefe kyselee valmistuneilta työllistymisestä ja urasta sekä tuo työelämätietoutta opiskelijoiden opintopolulle 3 ITSEARVIOINNEISSA ESILLE NOUSSEET KEHITTÄMISKOHTEET Arviointiryhmät nostivat esille koulutustoiminnastaan myös joukon kehittämiskohteita. Osa niistä liittyi vahvuuksiin, joissa nähtiin vielä kehittämistä. Osa kehittämiskohteista konkretisoitiin jo arviointikeskustelussa, osa vaatii vielä työstämistä ja laitoksen OKR:n tai johtoryhmän työstämistä, mistä raporteissa oli mainintoja. Myös kehittämisen aikatauluja esitettiin raporteissa. Hyvien käytänteiden jakotilaisuuksista laitokset voivat löytää toimintamalleja kehittämiskohteisiinsa. Omassa toiminnassaan kehittämiskohteiksi laitokset nostivat seuraavia asioita: Osaamisen jakaminen ja vertaistuki: Itsearviointiraporttien mukaan laitoksilla on paljon pedagogisia kokeiluja ja osaamista, mutta sitä ei jaeta eikä tuoda näkyväksi työyhteisössä. Tähän kehittämiskohteeseen itsearvioinneissa nousseista hyvistä käytänteistä löytyy toimivia malleja, joiden juurruttamisessa on hyvä tehdä yhteistyötä. Etenkin työuransa alussa olevat opettajat kaipaavat vertaistukea ja systemaattista perehdytystä opetustyöhön. Palautteen keräämisen systematisointi ja palautetiedon parempi hyödyntäminen kehittämisessä ja strategiatyössä; palautetietoa tarvitaan myös keskeyttäneistä Kansainvälisen toiminnan kehittäminen opiskelija- ja opettajavaihtoa ja englanninkielistä opetustarjontaa lisäämällä Sisäinen tiedotus: mm. kokouskäytänteiden kehittäminen yhteisten toimintatapojen juurruttamiseksi, osaamisen ja hyviä käytänteiden jakamiseksi, tiedonkulun lisäämiseksi isoissa laitoksissa; www-sivujen kehittäminen, mm. koulutuksen prosessien kuvaaminen ja näkyväksi tekeminen lisää avoimuutta sekä yhtenäistää toimintaa, ja opiskelijoiden asiointi laitoksella selkiintyy; opiskelun polkujen ja tulevien urapolkujen kuvaaminen lisää opiskelijoiden ymmärrystä osaamisensa ja asiantuntijuutensa karttumisesta opintojen edetessä. Ulkoinen tiedotus parantaa rekrytointia ja valmistuneiden työelämään sijoittumista; oman osaamisen näkyväksi tekeminen on tärkeää mm. siksi, että yhteiskunta ja työmarkkinat tietävät, mitä yksiköstä valmistuneet osaavat Johtamismallin selkeyttäminen: johtajan, varajohtajan, pedagogisen johtajan ja mahdollisen tutkimusjohtajan roolien ja työnkuvien näkyväksi tekeminen yksikössä. Etenkin pedagogisen johtajan rooli ja työnkuva koetaan epäselväksi monessa yksikössä. 4 (5)

5 Osallistava asioiden valmistelu: Itsearviointiraporttien mukaan isoilla laitoksilla on haasteellista saada koko henkilökunta mukaan asioiden valmisteluun, vaikka kaikilla olisi mahdollisuus osallistua valmistelutyöhön. Henkilöstöasioiden kehittäminen: opettajien uramallin kehittäminen ja opetusansioiden nykyistä vahvempi huomioiminen rekrytoinnissa; työsuunnitelmien parempi hyödyntäminen mm. siten että niissä voi ottaa huomioon kehittämistyön ja oman kehittymisen vaatiman ajan; kehityskeskustelujen kehittäminen; uusien työntekijöiden perehdytys nykyistä systemaattisemmaksi Alumniyhteistyön kehittäminen: alummnit nähtäisiin asiantuntijoina opiskelijarekrytoinnissa, työllistymisessä, opiskelijoiden urapolun kuvaajina Tiedon tuotanto toiminnan suunnittelun pohjaksi: mm. etukäteen jaettua aineistoa itsearvioinnin pidettiin osaksi eriomaisena ja hyödyllisenä; myös, kehittämisideoita esitettiin siihen Yliopistolta toivottiin nykyistä toimivampia tietojärjestelmiä mm. taloushallintoon, vuorovaikutteiseen toimintakulttuuriin sopivia tiloja, opettajien uramallin kehittämistä ja opetuksen palkitsemiskäytänteitä sekä vähempää byrokratiaa (lausunnot ja kyselyt ja epäselvät ja nopeaan tahtiin muuttuvat ohjeistukset kuormittavat laitoksia). 5 (5)