Rautpohjan liikkumissuunnitelma

Transkriptio

1 Rautpohjan liikkumissuunnitelma 2016

2 1 Sisältö 1 Resurssiviisautta työmatkaliikenteeseen Työryhmä ja suunnitteluprosessi Olosuhteet ja nykyinen liikenne Toimenpiteet Taloudelliset ohjauskeinot Työmatkaliikunnan olosuhteet Työasiointimatkat Tiedollinen ohjaus Liite: Työmatkakyselyn tulokset Lisätietoja Satu Pennanen, Valmet Technologies Inc. Ville Voltti, Mobinet Oy

3 2 1 Resurssiviisautta työmatkaliikenteeseen Työpaikkojen olosuhteet, käytännöt ja ilmapiiri kannustavat työntekijöitä viisaisiin liikkumisvalintoihin Työpaikkojen liikkumisen ohjaus on toimintaa, jossa työntekijöitä kannustetaan tekemään resurssiviisaita liikkumisvalintoja. Tavoiteltavia kulkutapoja ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Tarpeelliset automatkat voi tehdä vähäpäästöisellä kalustolla noudattaen taloudellista ajotapaa ja etätyö poistaa matkustustarpeen kokonaan. Valmetin Rautpohjan toimipisteen lähialue tulee merkittävästi muuttumaan, kun lähistön Hippokseen rakennetaan Suomen suurin liikunnan, urheilun ja ammattilaisurheilun keskittymä. Hippos 2020 hankkeen myötä poistuu käytöstä iso pysäköintialueena toiminut hiekkakenttä, jota monet Valmetin työntekijöistä ovat käyttäneet työpäivänaikaiseen pysäköintiin. Toimintaympäristön muutoksen innoittamana Valmet on halunnut tarkastella työmatkaliikkumiseen liittyviä toimintatapojaan, ideoida ja etsiä uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja työmatkaliikkumiseen sekä näyttää viisaan liikkumisen mallia alueen muille toimijoille. Tavoitteena on kehittää toimintatapoja sujuvammaksi, turvallisemmaksi ja taloudellisemmaksi ympäristöystävällisyys huomioiden. Näin voidaan samalla kertaa edistää työntekijöiden hyvinvointia sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä. MA TI KE Valmetin Rautpohjan toimipisteen työmatkaliikenteen suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Hankkeelle on myönnetty liikkumisen ohjauksen valtionavustusta. Tilanteet muuttuvat valinnat vaihtuvat TO PE Etäpäivä Pyörällä töihin Bussilla kokoukseen Autolla töihin Pyörällä töihin

4 3 2 Työryhmä ja suunnitteluprosessi Työskentelyä poikkihallinnollisessa työryhmässä Valmetin Rautpohjan työmatkaliikenteen kehittämistä suunniteltiin työryhmässä, jonka työskentelyyn osallistuivat: Satu Pennanen, henkilöstöpäällikkö ja projektin vastuuhenkilö Timo Pirinen, tehtaanjohto Jari Immonen, kunnossapitopäällikkö Pekka Kruus, EMEA johto Virpi Piippanen, HSE insinööri Johanna Ronkainen, viestintä, Flow ja Info- TV & projektin yhteyshenkilö Anne Onkila, Työterveys, johtava lääkäri Martta Pohjola, työterveyshoitaja Sari Tauni-Hintikka, työterveyshoitaja Juha Heinonen, työsuojeluvaltuutettu Tero Mäkinen, työsuojeluvaltuutettu Olavi Miinalainen, työsuojeluvaltuutettu Rauno Minkkinen, ylempien luottamusmies Anne Hämeenkorpi, toimihenkilöiden luottamusmies Pentti Mäkinen, työntekijöiden luottamusmies Työryhmän tukena toimi Mobinet Oy, joka vastasi henkilökuntakyselystä, työpajojen toteutuksesta ja liikkumissuunnitelman laatimisesta. Mobinet Oy:stä työhön osallistuivat Ville Voltti ja Milla Talja. Toimenpiteet ideoitiin ja konkretisoitiin työpajoissa Liikkumissuunnitelman laadinta käynnistettiin kartoittamalla työmatkaliikenteen nykytila työmatkakyselyn avulla elokuussa Ensimmäinen työpaja järjestettiin 21. syyskuuta, jolloin perehdyttiin henkilökuntakyselyn tuloksiin ja ideoitiin tavoitteita ja toimenpiteitä. Toisessa työpajassa 13. lokakuuta toimenpiteitä konkretisoitiin ja etsittiin ratkaisuja haasteisiin. Kolmannessa työpajassa 9.marraskuuta käsiteltiin viestintää ja pysäköintikysymyksiä, sekä koottiin työskentelyn tulokset suunnitelmaksi. Jo projektin kuluessa lokakuussa järjestettiin joukkoliikenteen kokeilukampanja, johon pääsi Työmatkakysely Työpajat Toimenpiteet mukaan 30 työntekijää. Myös monia muita työryhmässä syntyneitä ideoita lähdettiin viemään eteenpäin jo hankkeen aikana.

5 3 Olosuhteet ja nykyinen liikenne 4 Työmatkakyselystä tietoa suunnittelun pohjaksi Valmetin Rautpohjan henkilökunnalle suunnattuun työmatkakyselyn saatiin 903 vastausta, joten vastausaktiivisuus oli jopa 67 prosenttia. Kysely tuotti määrällistä tietoa liikenteen nykytilasta, mutta myös paljon ideoita ja monipuolisia mielipiteitä. Tulokset on laajennettu siten, että sukupuolen ja työnkuvan mukaan vaihteleva vastausaktiivisuus on huomioitu. pyöräillen tai kävellen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus ja etyön määrä olivat hyvin pieniä. Vertailun vuoksi lähellä olevassa keskussairaalassa vain noin puolet työmatkoista tehdään autolla. Noin 700 rautpohjalaista pyöräilee ja yli 300 kävelee työmatkansa vähintään silloin tällöin. Joukkoliikennettä käyttää yli 300 työntekijää. Etätyötä tekee alle 200 työntekijää, mutta kasvupotentiaali on suuri, etätyön määrä voisi jopa nelinkertaistua. Valmetin Rautpohjan työmatkojen kulkutapajakauma Kolme neljästä työmatkasta kuljettiin autolla Valmetin Rautpohjan toimipisteessä työmatkojen keskipituus on 15,4 kilometriä. Työntekijöistä 62 prosentilla työmatka on alle 10 kilometrin pituinen. 70 prosenttia työntekijöistä asuu Jyväskylässä, 22 prosenttia Jyväskylän seudulla ja 7 prosenttia seudun ulkopuolella. Tutkimusviikolla jopa kolme neljästä kodin ja työpaikan välisestä matkasta kuljettiin autolla, osa näistä kuitenkin kimppakyydillä. Jäljelle jäävä neljännes matkoista kuljettiin lähinnä

6 5 Pysäköinti on tehotonta ja epätasa-arvoista Henkilökunnan pysäköintimahdollisuudet ovat vaihtelevat. Valmetin alueen pysäköintipaikat on osoitettu työntekijöille pääosin henkilökohtaisina varattuina paikkoina, jotka on varustettu lämpötolpalla. Näillä paikoilla pysäköivien työntekijöiden kannalta tilanne on hyvä tai erittäin hyvä riippuen oman paikan sijainnista. Valmetin paikoille mahtuu kuitenkin vain noin kolmasosa autolla töihin tulevista ja enemmistö joutuu pysäköimään Hippoksen hiekkakentällä. Hippoksen kenttä on kauempana, usein täynnä eikä alueella ole lämpötolppia. Hippos 2020 hankkeen myötä hiekkakenttä poistuu käytöstä ja pysäköintiin on löydettävä uusia ratkaisuja. Työmatkakyselyn perusteella jopa pysäköintipaikan tarve on mahdollista korvata kannustamalla kävelyyn ja pyöräilyyn sekä joukkoliikenteen käyttöön ja kimppakyyteihin. Etätyön potentiaali vastaa noin 30 autopaikkaa. Tästä huolimatta pysäköintipaikkoja jouduttaneen hankkimaan ulkopuolisesta pysäköintilaitoksesta. Tyytyväisyys kiinteistön olosuhteisiin Pyörien pysäköinti on järjestetty hyvin, mutta työmatkaliikuntaa palvelevat sosiaalitilat, varsinkin vaatteiden ja varusteiden kuivaus ja säilytysmahdollisuudet, saavat kritiikkiä osakseen. Tyytyväisyys kiinteistön olosuhteisiin Nykyinen käytäntö on hyvin tehoton. Koska pysäköintipaikat ovat henkilökohtaisia, Valmetin alueella on jatkuvasti jopa yli 100 pysäköintipaikkaa tyhjillään. Pysäköinnin ongelmat tulivat vahvasti esille myös työmatkakyselyssä, kuten eräs vastaaja asian ilmaisi: Parkkipaikka Valmetin tontilta on vain harvojen etu ja parkkipaikkojen käyttöaste on surkean huono..

7 6 Turvallisuuteen ja talvikunnossapitoon halutaan parannusta Työmatkakyselyssä esitettiin paljon liikenneturvallisuuteen liittyviä ehdotuksia ja parannustoiveita. Erityisesti Rautpohjankadun tienylitykset ja talvikunnossapito aiheuttivat huolta, mutta myös Valmetin omalta tontilta löytyi ongelmakohtia. Katualueita koskevat palautteet on toimitettu Jyväskylän kaupungin asiantuntijoiden tutkittavaksi. Rautpohjalaiset työasiamatkalla Työmatkaliikenteen päästöistä voisi vähentyä jopa 26 prosenttia Valmetin Rautpohjan työntekijöiden vuosittaiset työmatkaliikenteen päästöt ovat 729 CO 2 ekv. kg/hlö. Alla esitetty päästövähennyspotentiaali perustuu tutkimusviikon todellisiin matkoihin ja henkilökunnan omiin näkemyksiin siitä, miten oma työmatka olisi mahdollista tehdä. Kyselyn mukaan noin kolme viidestä työntekijästä kokee voivansa tulla töihin myös jollain muulla kulkutavalla kuin autolla. Päästövähennyspotentiaalia ei voi saavuttaa millään yksittäisellä toimenpiteellä vaan kokonaisuus koostuu eri ihmiselle ja erilaisiin tilanteisiin sopivista vaihtoehdoista. Työmatkojen päästövähennyspotentiaali 26 % Rautpohjalaisista 8 prosenttia matkustaa työajalla vähintään kerran viikossa. Päivittäistä tai lähes päivittäistä matkustaminen on noin kolmelle prosentille työntekijöistä. Yleisimpiä kulkutapoja työasiamatkoilla ovat lentokone, oma auto ja vuokra-auto tai muu yhteisessä käytössä oleva auto. 17 työntekijää kertoo tekevänsä lyhyitä työasiamatkoja omalla pyörällä.

8 4 Toimenpiteet 7 Käytännön toimenpiteet koskevat taloudellisia ohjauskeinoja, työpaikan olosuhteita, työasiamatkustuksen käytäntöjä ja viestintää Suunnitelmaan on koottu toimenpiteet, joilla Valmetin kestävän liikkumisen mallia viedään käytäntöön. Se sisältää sekä nopeasti toteutettavia, että perusteellisempaa suunnittelua ja harkintaa vaativia toimenpiteitä. Toimenpiteitä viedään eteenpäin rinnakkain ja eri vastuutahojen toimesta. Useiden toimenpiteiden toteutusta on ryhdytty valmistelemaan jo suunnittelun kuluessa. Tämä suunnitelma ohjaa kehittämistyötä ja tarvittavat päätökset tehdään tapauskohtaisesti erikseen.

9 4.1 Taloudelliset ohjauskeinot 8 Liikkumisen hinnan merkitys Liikkumisen hinta on keskeinen henkilökunnan kulkutapavalintoihin vaikuttava tekijä. Valmetin tilanteessa kulkutapavalinnoissa tavoiteltu muutos on niin suuri, että sitä ei ole mahdollista saavuttaa puuttumatta liikkumisen hintaan. Pysäköintipaikat saadaan riittämään tehostamalla nykyisten pysäköintipaikkojen käyttöä, lisäämällä paikkoja tontilla, hankkimalla pysäköintikapasiteettia ulkopuolisesta pysäköintilaitoksesta ja parantamalla kestävien kulkutapojen kilpailukykyä. Viisaan liikkumisen yleistymisellä säästetään 150 parkkipaikan verran tilaa. Valtaosa tästä muutoksesta saadaan aikaan liikkumisen hinnoittelulla eli tukemalla Linkki-lippuja ja perimällä pysäköinnistä maksu. Muut toimenpiteet tukevat liikkumisen hinnoittelua ja tuottavat loppuosan tavoitellusta muutoksesta. Maksullinen pysäköinti Tulevaisuudessa kaikki pysäköinti Valmetin tontilla on maksullista. Pysäköintimaksu vaihtelee alueittain alueen haluttavuuden mukaan ja on alustavasti suuruudeltaan /kk. Pysäköintimaksu oikeuttaa pysäköimään tietyllä alueella Valmetin tontilla. Varatuista paikoista luovutaan, jotta pysäköinti olisi mahdollisimman tehokasta. Kuukausimaksun lisäksi Hippoksen pysäköintilaitoksesta varataan paikkoja käytettäväksi joustavasti päivähinnalla 3 /päivä. Tämä kannustaa tulemaan autolla vain tarpeen mukaan ja mahdollistaa satunnaisen auton käytön niille, jotka eivät tarvitse vakituista parkkipaikkaa. Parhaista sijainneista voidaan varata paikkoja kimppakyydeille ja vähäpäästöisille autoille. Lisäksi varaudutaan sähköautojen lisääntymiseen. Pysäköintimaksuilla katetaan pysäköinnin kulut ja ylijäämä ohjataan kestävän liikkumisen edistämiseen. Pysäköintimaksut otetaan käyttöön talven lämmityskauden jälkeen myöhemmin tarkentuvassa aikataulussa. Työsuhdematkalippu Valmet tukee työmatkojen kulkemista Linkillä 25 eurolla kuukaudessa. Työsuhdematkalippu on verovapaa etu, jonka voi käyttää kauden tai arvon lataamiseen matkakortille. Etu tarjotaan koko henkilökunnalle. Edun käyttöönotto edellyttää Jyväskylän kaupungilta toimenpiteitä, jotta tuki voidaan toteuttaa Valmetin käyttämällä maksuvälineellä. Etu otetaan käyttöön myöhemmin tarkentuvassa aikataulussa sen jälkeen, kun valmius maksuvälineen käyttöön on olemassa. Työmatkaliikunnan tuki Vaihtoehtona työsuhdematkalipulle työnantaja tukee myös työmatkaliikuntaa 25 /kk vastaavalla arvolla. Tuki voi olla esimerkiksi varusteita tai pyörähuoltoa. Työmatkaliikunnan tuki on vaihtoehtoinen työsuhdematkalipun kanssa ja sen voi valita vain, jos ei pysäköi työpaikalla. Työmatkaliikunnan tukemiseen ei ole olemassa liikunta- tai kulttuuriedun tai työsuhdematkalipun kaltaista verovapaata järjestelyä, joten työmatkaliikunnan tuki voi olla saajalle veronalaista tuloa. Työmatkaliikunnan tuen järjestäminen vaatii vielä tarkempaa suunnittelua.

10 9 4.2 Työmatkaliikunnan olosuhteet Sosiaalitilojen parannukset Sosiaalitilojen kartoitus tehtiin jo työmatkaliikenteen suunnittelun kuluessa ja kartoituksen perusteella puutteet koskevat lähinnä toimihenkilöitä. Tuotannossa peseytymis- ja säilytystiloja on määrällisesti riittävästi, mutta niiden laatutasossa on paikoin parannettavaa. Toimistotyöntekijöiden peseytymis- ja säilytystilat eivät ole riittävät. Konkreettiset parannustoimenpiteet, esimerkiksi tilojen remontointi ja kalusteiden uusiminen, suunnitellaan kartoituksen pohjalta. Toteutuksia tehdään keväällä 2017 ennen vilkkaimman pyöräilykauden alkua. Pyöräpysäköinnin laatutason nosto Pyöräpaikkoja on tällä hetkellä määrällisesti riittävästi, mutta telineiden laatutaso, sijoittelu ja kunnossapito ovat puutteellisia. Laatutason noston lisäksi telineiden määrää tulee lisätä vastaamaan tavoiteltua pyöräilyn kulkutapaosuutta. Pyöräpysäköinti mitoitetaan tasolle 0,35 pyöräpaikkaa/työntekijä, mikä vastaa kesäkauden vilkkaimman viikon tarvetta tavoitetilanteessa. Tästä määrästä toteutetaan ensi vaiheessa 0,25 pyöräpaikkaa/työntekijä, minkä lisäksi suunnitellaan tilavaraus lisätelineille 0,1 pyöräpaikkaa/työntekijä. Mitoitusluvut perustuvat Valmetin työmatkaliikenteen kartoitukseen. Pyöräpaikkojen kokonaismäärä tavoitetilanteessa on 570 paikkaa. Telineiden sijoittelu suunnitellaan eri rakennusten työntekijämäärien ja sosiaalitilojen sijainnin perusteella. Pyöräpysäköinnin laatutason nostamiseksi käytetään huolellisesti valittuja, pääosin katettuja ja runkolukituksen mahdollistavia telineitä. Lisäksi tutkitaan myös mahdollisuutta sijoittaa pyöräpysäköintiä kulunvalvonnan suojaamalle alueelle. Pyöräpysäköinnin suunnittelu tehdään yhteistyössä Valmetin aktiivisten pyöräilijöiden kanssa. Lisäksi paikallisen pyöräily-yhdistyksen asiantuntijat voivat auttaa parhaiden ratkaisujen etsimisessä. Pyöräpysäköinnin investointisuunnitelma tehdään alkuvuodesta Toteutus aloitetaan keväällä 2017 ennen vilkkaimman pyöräilykauden alkua, mutta kokonaisuudessaan suunnitelman toteuttaminen jakautuu useammalle vuodelle. Muut työmatkapyöräilyä tukevat toimenpiteet Muita työmatkapyöräilyä tukevia toimenpiteitä ideoidaan ja suunnitellaan yhteistyössä aktiivisten pyöräilijöiden kanssa. Työmatkapyöräilyä voidaan tukea esimerkiksi kampanjoilla tai järjestämällä edullinen ja helppo pyörähuoltopalvelu työpaikalle.

11 4.3 Työasiointimatkat 4.4 Tiedollinen ohjaus 10 Linkki matkakortit ja Valmet pyörät työasiointiin Paikallisia työasiointimatkoja varten voidaan tarjota lainattava Linkki-matkakortti, jolla voi matkustaa työasioissa Jyväskylän seudun joukkoliikenteellä. Vastaavasti voidaan tarjota Valmet pyörät, joita voi lainata hoitaakseen työasioita pyöräillen. Osastojen tarve työasiointiin tarkoitetuille matkakorteille ja pyörille kartoitetaan, ja hankinnat toteutetaan todetun tarpeen mukaan. Joukkoliikennekokeilun jatko Jo työmatkaliikenteen suunnittelun yhteydessä järjestettiin kampanja, jossa sai kokeilla Linkkiä eli Jyväskylän seudun joukkoliikennettä ilmaiseksi. Kokeiluun otettiin 30 innostunutta, mutta halukkaita olisi ollut paljon enemmän. Joukkoliikennekokeilu toteutetaan uudestaan 100 työntekijälle siten, että kaikki alkuperäiseen kampanjaan ilmoittautuneet pääsevät mukaan. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa tammikuussa. Kimppakyytisovellus työasiointimatkoille Etsitään soveltuva tai toteutetaan oma työasiointiin tarkoitettu kimppakyytijärjestelmä. Järjestelmä voidaan toteuttaa olemassa olevan valmiin palvelun pohjalta tai omana räätälöitynä sovelluksena. Suunnitteluvaiheessa tutkitaan kytkennät nykyisiin teknisiin järjestelmiin sekä vaikutukset matkustussäännön ja matkakustannusten korvausten kannalta. Liikkumisen sovellusten nopeaa kehitystä pyritään seuraamaan. Pitkäjänteinen viestintä Kestävään liikkumiseen kannustava viestintä on jatkuvaa ja suunnitelmallista työtä, joka tukee asennemuutosta ja muiden toimenpiteiden vaikuttavuutta. Viestinnässä korostetaan kestävän liikkumisen positiivisia vaikutuksia, kuten terveyshyötyjä ja ympäristövaikutuksia. Viestinnällä sekä innostetaan ja kannustetaan että tehdään kestävien kulkutapojen käyttäminen helpoksi. Viestinnän toteutusta varten laaditaan vuosittainen viestintä- ja kampanjasuunnitelma.

12 Liite: Työmatkakyselyn tulokset 11