Nuorten miesten mielenterveys - miten tukea ja milloin huolestua?

Transkriptio

1 Nuorten miesten mielenterveys - miten tukea ja milloin huolestua? Nuoret pohjoisessa seminaari, Pohjois-Suomen AVI, Oulu Pirjo Mäki, psykiatrian professori, nuorisopsykiatrian dosentti, ylilääkäri, Oulun yliopisto ja OYS pirjo.maki@oulu.fi

2 u Mielenterveys u Suojaavat tekijät ja riskitekijät u Nuoruusikä u Nuoren kehityksen arvio u Psyykkiset oireet ja mielenterveyshäiriöt nuorilla u Kirjallisuutta Nuorten miesten mielenterveys - miten tukea ja milloin huolestua? u Nuorista; erityisesti pojista ja nuorista miehistä u Esimerkkejä pirjo.maki@oulu.fi 2

3 Työskenteletkö nuorten kanssa? 3

4 Mielenterveys u Hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy u näkemään omat kykynsä u selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa u työskentelemään ja u ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan u WHO 2013 u Suomen Mielenterveysseura organisaatio-ja-toiminta/strategia/mit%c3%a4-mielenterveys 4

5 Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä Sisäisiä suojaavia tekijöitä u Sosiaalinen tuki, ystävät u Hyvä fyysinen terveys ja perimä u Myönteiset varhaiset ihmissuhteet u Riittävän hyvä itsetunto u Hyväksytyksi tulemisen tunne u Ongelmanratkaisutaidot u Ristiriitojen käsittelytaidot u Vuorovaikutustaidot u Kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita u Mahdollisuus toteuttaa itseään u WHO; Suomen Mielenterveysseura u Lönnqvist J ym (toim) Psykiatria, Duodecim

6 Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä Ulkoisia suojaavia tekijöitä u Koulutusmahdollisuudet u Työ tai muu toimeentulo u Työyhteisön ja esimiehen tuki u Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet u Turvallinen elinympäristö u Lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät WHO; Suomen Mielenterveysseura; Lönnqvist J ym (toim) Psykiatria, Education at a Glance (EAG) raportti, OECD : Jo yli 20% v. miehistä Suomessa oli v vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella 6

7 u Sosiaaliset suhteet, myönteinen vuorovaikutus u Liikunta vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja mielenterveyteen u Kulttuuri, musiikki, muut taiteet, luovuus u Luonto Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä u Muut Voimavarat, yms u Elämänhallintakeinot, arjen hallinta, säännölliset elämäntavat, vuorokausirytmi, tunteiden tunnistaminen, hallinta ja kanavointi (mm Suomen Mielenterveysseura) 7

8 Mielenterveyshäiriölle altistavia riskitekijöitä u Genetiikka, Perimä u Sukurasitus mm Vanhemman vakava mielenterveyshäiriö Voi liittyä niin perintötekijöihin kuin fyysiseen ja psykososiaaliseen hoivaan u Ympäristötekijät Varhaiset (perinataalivaihe, lapsuus, nuoruus yms) Viimeaikaiset Biologiset Psykososiaaliset u Epigenetiikka: Perimä ja ympäristötekijät vuorovaikutuksessa, voivat muokata toisiaan u Varhaiset tekijät voivat olla yhteydessä kasvuun ja kehitykseen, kuten aivojen kehitykseen

9 Mielenterveyshäiriöiden riskitekijöitä: Ympäristötekijöitä u Biologiset Raskaus- ja synnytyskomplikaatiot, raskausajan infektio Päihteet ym Psykososiaaliset Raskausajan stressi, äidin raskausajan masennus + sukurasitus (NFBC 1966 Mäki ym 2010) Lapsuuden SES (sosioekonominen asema) Deprivaatio, hylätyksi tuleminen Traumat, kiusatuksi joutuminen, hyväksikäyttö (Varhaiseen) vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat Jako karkea, voi olla niin biologista kuin psykososiaalista

10 Päihteiden käyttö u Kartoitetaan niin alkuarviossa kuin myös myöhemmin tarvittaessa u Kannabis esimerkiksi: u Kannabiksen käyttö nuoruudessa voi altistaa: u Psykoosin ennakko-oirevaihetta muistuttaville oireille (NFBC86 Miettunen ym 2008) ja u Psykoosille (mm. ruotsalaisilla varusmiehillä Andreasson ym 1987, Suvisaari J 2004, Caspi et al 2005, Large ym 2011 meta-analysis) u Kannabispsykoosi ja myös amfetamiinipsykoosi nuorella aikuisiällä voivat suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan altistaa skitsofrenian puhkeamiselle (Niemi-Pynttäri JA ym 2013)

11 u Sukupuoli: Pojilla enemmän ulospäin ja tytöillä sisäänpäin sunntautuvia oireita Miehillä enemmän käytös- ja päihdehäiriöitä ja mahdollisesti skitsofreniaa nuoruudessa, toteutettuja itsemurhia, väkivaltaisuutta, rikollisuutta Naisilla masennus kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä u Ikä: Nuoruus riski aikaa; depressio iän mukana yleistyy u Huono sosiaalinen asema u Ruumiilliset sairaudet u Sukurasitus u Lapsuuden traumat, turvattomuus u Päihteet Mielenterveyshäiriöiden riskitekijöitä: u Elämänhallinnan ongelmat, Arjen epäsäännöllisyys ja ennakoimattomuus (voivat myös olla esim masennukseen liittyviä) u Riittävän unen ja levon puute

12 Nuoret ja Sosiaalinen media - myönteistä ja haasteita mielenterveydelle Woods HC, Scott H. #Sleepyteens: Social media use in adolescence is associated with poor sleep quality, anxiety, depression and low self-esteem. J Adolescence 51:41-9, 2016 Aug. 12

13 Nuorten hyvinvointi u Netissä myös paljon hyvää, esim: u Tietoa terveydenhuollon ammattilaisten ylläpitämiltä nettisivuilta; mm: %C3%A4nvaiheet/mit%C3%A4-kuuluu-nuorten-hyvinvointiin u Verkkopalvelu tarjoaa mielenterveystaitojen kehittämiseen tietoa ja harjoituksia sekä selviytymistarinoita u Suomen Mielenterveysseura 13

14 Mielenterveystalo u u Nuorille ja nuorten läheisille ja työntekijöille: u u Mielenterveyttä edistävä nettipalveluiden kokoelma u Kansalaisille tietoa ja välineitä hyvinvoinnistaan huolehtimiseen u Nuorille, aikuisille ja lapsille omat mielenterveystalot u Tarjoavat tietoa mielenterveysongelmista ja palveluista, sekä sisältävät myös itsehoitomenetelmiä 14

15 Nuorten hyvinvointi u Turvalliset rajat, fyysinen ja psyykkinen hoiva, kannustus, myönteinen vuorovaikutus, vanhemman/läheisen aikuisen rakkaus, tunne että tykätään ja kuullaan u Kaiken kaikkiaan matalan kynnyksen arvio-/hoitopaikat nuoruusikäisille tärkeitä u Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perus- ja erikoissairaanhoito u Koulu, Etsivä nuorisotyö, Sosiaalipuolen palvelut ym u Aikuisen jatkuva, turvallinen ja kannustava suhde u Nuoren huomioiminen, kuuntelu, läsnäolo 15

16 Nuoruusiän määritelmä u Nuoruusikä = psyykkinen ja fyysinen kasvu lapsesta aikuiseksi, keskimäärin ikävuosina 12 ( 13)- 22 ( 23) u Yksilöllistä vaihtelua voi olla u Nuoruus ei yleensä pääty vielä täysikäisyyden saavuttamiseen! 16

17 Nuoruus aivojen kypsymisen aikaa! - tärkeää suojella aivoja u Lapsuudessa aivojen harmaan aineen tilavuus é u Puberteetin myötä tilavuus ê u Harmaan aineen kypsyminen vilkkaimmillaan puberteetista eteenpäin (Paus T ym. 2008); käyttämättömien hermosolujen synapsien karsiutuminen u Nuoruusiän aikana aivot kypsyvät rakenteellisesti ja toiminnallisesti (Katsaus: Kettunen K et al. Duodecim 2009) 17

18 Nuoret ovat oma ikäryhmänsä! u Nuorisopsykiatria on oma erikoisala u Suomen Lääkäriliitto: Nuorisolääketieteen erityispätevyys u perustettu 06/2014, vastuutahona Suomen Nuorisolääkärit ry u Tarkoitettu niin somaattisten kuin psykiatristen erikoisalojen lääkäreille, jotka hoitavat nuoruusikäisiä (ad 23 vuotiaita) u Siirtymäaika menossa; ei tarvitse olla vielä erikoislääkäri u u

19 Nuorisopsykiatria u Lapsuuteen verrattuna: Nuoruudessa mt-häiriöt 2-kertaistuvat; Psykoosit ja vakavat mt-häiriöt puhkeavat usein nuoruudessa (Paus ym 2008); pojilla erityisesti käytös- ja päihdehäiriöitä, ADHD:ta Taustalla mahdollisesti aivojen kypsyminen u Aikuispsykiatriaan verrattuna: Nuorisopsykiatria on kehityspsykiatriaa Huomioitava psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen kasvun keskeneräisyys, hoidossa kehityksen tukeminen Perheen kanssa työskentely korostuu Lakiasiat: Mt-lain erityispiirteet, Lastensuojelulaki, Sosiaalihuoltolaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ym u Monihäiriöisyys yleistä! Yksi häiriö ei poissulje toista. 19

20 Mielenterveyshäiriö puhkeaa usein nuoruudessa National Comorbidity Survey Replication: Kessler RC ym 2005; Kessler RC, Wang PS 2008; Paus T, Keshavan M, Giedd JN. Why do many psychiatric disorders emerge during adolescence? Nat Rev Neurosci 2008;9(12):

21 Nuoren kehitys u Arviossa voi muistaa 5 koota: u Mitkä K-kirjaimella alkavat asiat tai elämänalueet kertovat kasvusta ja kehityksestä seuraavissa kuvissa?

22 Nuoren tilan arvio: Nuoren kehitys TÄYDENNÄ! u Voit arviossa muistaa 5 koota: u Nuoren suhde u 1. muuttuneeseen omaan k u 2. k u 3. k u 4. k u 5. k (Mäki P & Veijola J, Duodecim, 2012;128:27-34) 22

23 Nuoren tilan arvio u Arviossa voi muistaa 5 koota: u Nuoren suhde u 1. muuttuneeseen omaan kehoon u 2. kotiin u 3. kavereihin u 4. kouluun u 5. kiinnostukset, harrastukset u Vakavissa mielenterveyshäiriöissä ja psykooseissa kehitys on usein vaikeutunut usealla elämänalueella u Tilan kokonaisvaltainen arvio tarpeen Mäki & Veijola, Duodecim, 2012;128:

24 Normaali nuoruus u Voimakasta kehitystä u Välillä voi olla myös mielen toimintojen taantumusta u Voi näyttäytyä eri tavoin: u Voi olla tasaista kasvua tai sitten välillä myös kapinointia u On ihan normaalia, vaikka mitään rajua kapinointia ja kuohuntaa ei olisikaan u Normaalia, että välillä ahdistaa

25 Normaalia ei ole u Vakavat itsemurha-ajatukset tai -yritykset u Itsensä viiltely tai muu vahingoittaminen u Vakava väkivalta, toisten vahingoittaminen u Kuulo- tai näköharhat u Vakavaa haittaa aiheuttavat pelot u Jatkuva ihmisten välttely

26 Normaalia ei ole u Jatkuva tai runsas alkoholin juominen u Säännöllinen laittomien päihteiden käyttö u Rikollinen toiminta, uusiutuvat tai vakavat rikokset u Vakava syrjäytyminen, vakavat koulunkäyntiongelmat, jättäytyminen pois kokonaan opiskelu/työelämästä u Ahmiminen ja oksentelu u Ankara laihduttaminen u Muut vakavat oireet, jotka hankaloittavat toimintakykyä

27 Nuoruuden lopulla: u Aikuinen minäkuva Sukupuolinen ja ammatti-identiteetti sekä maailmankatsomuksellinen ideologia u Persoonallisuus ja tasavertainen parisuhde u Hankitaan ammatti/ opiskelupaikka ja itsenäistytään u Kyky rakastaa ja tehdä töitä sekä huolehtia itsestään ja huomioida myös muita

28 Mitä mielenterveyshäiriöitä nuorilla voi olla? 28

29 Mitä mielenterveyshäiriöitä nuorilla voi olla? u Melkein mitä vain! 29

30 Mielenterveyshäiriöt nuoruusiässä u Jokin mielenterveyshäiriö 15-25%, tytöt u Käytöshäiriöt, 5-10 %, pojat (pojilla enemmän) u Päihdehäiriöt, 5-10 %, pojat u Vakava Masennus, 5-10 %, tytöt ; kuitenkin osastohoitoa vaativaa masennusta voi olla yhtä paljon (mm NFBC66; Taka-Eilola T ym käsikirjoitus) u Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt, 0,2-0,6 %, tytöt pojat u Psykoosit, n. 1-2 % nuoruusikäisistä u Skitsofrenia: n. 0,6 %:lla nuoruusikäisistä Miehet sairastuvat hieman nuorempana ilmeisesti pojat ; Pohjois- Suomessa 30

31 Mielenterveyshäiriöt nuoruusiässä u ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö), n. 4-6% kouluikäisistä, pojat x n 4 u Sosiaalisten tilanteiden pelko, 3-4 %, tytöt u Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, 3-4 %, tytöt u Pakko-oireinen häiriö, 1-2 %, tytöt pojat u Paniikkihäiriö, < 1 %, tytöt u Sopeutumishäiriöt, n. 5 %, tytöt pojat u Laihuushäiriö, < 1%, tytöt u Ahmimishäiriö, 2-5 %, tytöt Marttunen M, Kaltiala-Heino R, Psykiatria-kirjassa, 2014, mukailtu ja Kumpulainen K ym (toim) Lastenpsykiatria ja Nuorisopsykiatria

32 Nuorilla monihäiriöisyys yleistä! u Mielialahäiriössä komorbiditeettia: Ahdistuneisuushäiriöt, Päihteiden ongelmakäyttö, Käytöshäiriöt, Syömishäiriöt u Ahdistuneisuushäiriö: Muut ahdistuneisuushäiriöt, Mielialahäiriöt u Päihteiden ongelmakäyttö: Päihteiden käytön aiheuttamat häiriöt, Muiden päihteiden ongelmakäyttö tai sekakäyttö, Käytöshäiriöt, Epäsosiaalinen persoonallisuus, Mielialahäiriöt u Käytöshäiriö: Päihteiden ongelmakäyttö, Tarkkaavuushäiriö, Mielialahäiriöt Marttunen M, Kaltiala-Heino R u (Persoonallisuushäiriötä ei yleensä diagnosoida alle 18-v:lla)

33 Nuoren vakava mielenterveyshäiriö: Hoito ja kuntoutus u Arviointi, monipuolinen ja ammatillinen usein tarpeen u Hoitomuodot monimuotoisia, mm: psykososiaaliset hoidot ja tarvittaessa lääkitys: u Selventävät keskustelut, u Psykoterapia (kognit, ym) tai u Luova terapia (esim. musiikkiterapia) tai toimintaterapia, u Perhe- ja verkostotapaamiset, psykoedukaatio, u Yhteisöllinen hoito, kuntoutus sekä u Psyykenlääkitys tarvittaessa muuhun hoitoon yhdistettynä u Seuranta tärkeää, mihin suuntaan kehitys lähtee u Ammattiopintoihin valmentava ja ammatillinen kuntoutus (Kela) u Itsenäisempään arkielämään tähtäävä ja asumiseen liittyvä kuntoutus (esim Nuorten kuntouttava asumisyhteisö)

34 Nuori eri maailmassa kuin aikuinen u Kohtaamisessa: u Nuoren kuuntelu ja pyrkimys ymmärtämään tärkeää u Panosta myönteiseen vuorovaikutukseen ja läsnäoloon u Ei tarkoita kuitenkaan että hyväksytään kaikki mitä nuori tekee tai tahtoo u Aluksi nuorta haastateltaessa voi olla helpompaa luoda kontaktia juttelemalla mukavista, nuorta kiinnostavista asioista kuten harrastuksista, esim musiikista, urheilusta, kalastuksesta ym; joskus voi helpottaa nuoren puhumista myös piirtely, näpertely, tekeminen, toisenlainen ympäristö kuin sairaalan, esim kotikäynti; että paikalla on myös samaa sukupuolta oleva hoitaja/lääkäri u Sen jälkeen voidaan kysellä huolenaiheista ja mihin toivoo tilanteessaan muutosta u Lisäksi vanhempien/läheisten ja verkoston kanssa työskentely usein tärkeää 34

35 Nuori u Nuori on kiinnostunut tästä hetkestä ja lähitulevaisuudesta u Ajantaju voi olla erilainen kuin aikuisella, mikä aikuiselta voi vaatia joustavuutta (myöhästely, ajan unohtaminen); esim. nuori, jolla mieli on ollut maassa älyttömän pitkään u Narsismi, itsekeskeisyys kuuluu nuoruusikään u Ulkonäkö voi olla tärkeä ja herkkä asia nuorelle u Suojautumiskeinoina mustavalkoinen ajattelu, dramatisointi, älyllistäminen ja askeettisuus u Nuoruuden taantumaan voi kuulua lapsenomaisia piirteitä, puheen köyhtymistä, kouluvaikeuksia 35

36 Nuori vastaanotolla u -> Käytä selkeää kieltä ilman spesifejä ammattitermejä, lauseet suht. lyhyitä, puhu rauhallisesti, aikuisena (sukupolvien välinen etäisyys turvallista) u Tapaa nuorta mahdollisuuksien mukaan myös yksin ilman saattajia + lisäksi tarv. saattajien kanssa yhdessä/erikseen + tarvittaessa sovi yhteydenotto vanhempiin + tarv muihin huoltajiin + kouluun + sosiaalihuoltoon etc. u Nuoren vanhempien ja/tai muiden huoltajien kanssa tulisi tehdä tarvittaessa yhteistyötä, esim. jos nuorella epäillään olevan vakavan mt-häiriön u -> Varaa aikaa tarpeeksi u Oireiden lisäksi kehityksen ja toimintakyvyn arvio eri elämänalueilla (koti, koulu, kaverit, harrastukset) 36

37 Nuori vastaanotolla u Ole aidosti kiinnostunut nuoresta ja hänen ajatuksistaan u Älä vähättele nuoren kokemusta, tunteita ja ajatuksia u Älä lässytä, älä ole täti tai setä mäinen, mutta älä myöskään yritä olla nuori u Ole rehellinen, aito u Pyri luomaan luottamuksellinen suhde u Joustavuus ja toisaalta turvallisten rajojen asettaminen u Varaa aikaa tarpeeksi 37

38 Tärkeää: Matala kynnys nuorille suunnatuissa palveluissa ja mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen

39 Vuorovaikutuksen ammattilainen - pidä huolta myös itsestäsi! u Bahia and her handler u u Therapy dog, terapiakoira Pojat olleet villejä Uuvuksissa, ei jaksanut ottaa kontaktia, Kaipasi lepoa, puistossa käyntiä Terapiakoirakin voi uupua! Entä ihminen? u Voimia myönteiseen vuorovaikutukseen: Läheiset, Harrastukset, Luonto, Kulttuuri, Tiimi, Työnohjaus, Koulutus,

40 Kirjallisuutta u Kumpulainen K ym (toim) Lastenpsykiatria ja Nuorisopsykiatria, Duodecim, 2016 u Marttunen M, Kaltiala-Heino R. Nuorisopsykiatria, kirjassa Lönnqvist J ym (toim) Psykiatria, Duodecim, 2014 u Mäki P, Veijola J. Duodecim, 2012;128:27-34 u Eronen S, Lahti-Nuuttila P (toim) Mikä psykoterapiassa auttaa? Edita 2012 u Huttunen MO, Kalska H (toim) Psykoterapiat. Duodecim 2015 u u u u u u u Terveydenhuollon sähköiset tietokannat, Käypä hoito- suositukset, Nuorisopsykiatria, myös Psykiatria, Lastenpsykiatria, Päihdelääketiede ym nuoret Lääkäriliiton Nuorisolääketieteen erityispätevyys; ajantasainen lainsäädäntö; mm Mielenterveyslaki ja Lastensuojelulaki, Sosiaalihuoltolaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 40