Tampereen strategian lähtökohdat ja painotukset - elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulma

Transkriptio

1 Tampereen strategian lähtökohdat ja painotukset - elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulma Uuden valtuuston koulutus , Vierumäki johtaja Teppo Rantanen Sinä olet digitalisaatio 1

2 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Johtaja Teppo Rantanen Esikuntatoiminnot Suunnittelupäällikkö SMART CITY -OHJELMA Kehitysjohtaja Elinvoima- ja osaamislautakunta APO Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen johtaja Kehitysohjelmat Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen johtaja Asunto- ja kiinteistölautakunta Työllisyydenhoito Ohjelmajohtaja TYÖLLISYYDEN HOIDON KOKEILU Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kiinteistöjohtaja Hankejohtaja Palveluyksiköt Tekniikka Palvelut Palveluyksiköt Lukiokoulutus Palveluyksiköt Hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut Monialaisen tuen palvelut Yksilöllisen tuen palvelut Yritys- ja yrittäjyyspalvelut Palveluyksiköt Elinkeinoyksikkö Yhteiskuntasuhteet Kansainväliset asiat Palveluyksiköt Kiinteistötoimi Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Tilaomaisuuden hallinta HIEDANRANTA VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA

3 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle Nykyinen strategia Strategia on yleisellä tasolla kohdistunut elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta keskeisiin teemoihin. Painopisteet ja tavoitteet ovat kuitenkin jääneet liian yleiselle tasolle, jolloin strategia ei ole antanut riittävällä tavalla suuntaa tekemiselle. Sitoutumisen puute on heikentänyt strategian toteuttamista. Odotukset uudelle strategialle Tiivis, linjaava strategia Kaupungin uusi rooli selkeästi esiin Kaikki strategiset dokumentit samansuuntaisiksi Pormestariohjelma strategian pohjana korostaa palvelualueen keskeisiä teemoja työllisyyttä, yrittäjyyttä, koulutusta ja digitalisaatiota 3

4 Nykyisen strategian keskeisiä onnistumisia ja haasteita 4

5 5

6 Työllisyys Tampereen työllisyys on yksi keskeisimmistä kaupungin haasteista. Työllisyystilanne on kohentunut vuoden 2017 alkupuoliskolla odotetusti. Huhtikuussa 2017 kaupungin työttömyysaste oli 14,2 %. Koko maan työttömyysaste oli 11,6 %. Tampereen sijoitus Kuusikko vertailussa on parantunut huhtikuussa 2017 viimeiseltä sijalta viidenneksi Alle 25-vuotiaat työttömät (vuosi-ka) Pitkäaikaistyöttömät (vuosi-ka) Työttömyysaste (vuosi-ka) Huhtikuu 2016 Huhtikuu Työttömyysaste 17,6 % 14,2 % Työttömien määrä Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömien määrä

7 Nuorten työllisyys Nuorten työllisyystilanne on kehittynyt positiiviseen suuntaan alkuvuoden aikana, mutta on edelleen korkealla. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on ollut kasvussa. Nuorten koulutuksen keskeyttämiset ovat olleet kasvussa erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään on heikentynyt. Väestön ikääntyessä nuorten merkitys yhteiskunnallisina toimijoina kasvaa. Nuorten huomioiminen sekä yhteiskuntaan kuuluminen ja osallisuus ovat tulevaisuuden kaupungissa yhä keskeisimpiä tekijöitä. Vuoden 2016 nuorisobarometrin mukaan nuorten tunne suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisesta on heikentynyt. Tunnen kuuluvani suomalaiseen yhteiskuntaan: 2012 Kyllä -vastausten osuus 76 % 2016 Kyllä -vastausten osuus 56 % Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu haastattelututkimus, jonka kohteena ovat Suomessa asuvat vuotiaat. 7

8 Tampereen vetovoima Tampereen kansallinen vetovoima on erinomaisella tasolla. Tampere on ykköskaupunki kotimaan matkailussa (2015) ja kongressimatkailijoiden määrä on ollut selkeässä kasvussa. Tampere on houkutteleva opiskelukaupunki. Keväällä 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan Tampere on yhdessä Helsingin kanssa kaupunki, jota suositellaan useimmin opiskelukaupunkina kaverille (Taloustutkimus 2017). 8

9 Tampereen vetovoima Tampereen kansainvälisen kilpailukyvyn, vetovoiman ja saavutettavuuden kehittäminen on ollut kuluneella strategiakaudella haasteellista. Erityisesti lentoliikenteen kehittämisessä ei onnistuttu vuonna 2016 saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Vuoden 2017 tammi-huhtikuun välisen ajan kansainvälisten matkustajamäärien kehitys näyttää positiiviselta. Kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden on ollut 11 % 9

10 Yritystoiminta ja yritysympäristöt Kuluneella strategiakaudella on pyritty vahvistaman yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavia toimintaympäristöjä. Tampereelle on syntynyt erityisesti teknologialähtöistä uutta yritystoimintaa. Yritykset ovat myös enenevässä määrin hyödyntäneet alueen innovaatioalustoja (mm. Demola, Mediapolis, Kampusareena) Haasteena on, että alueelle ei ole muodostunut ekosysteemiä, joka olisi tukenut alkavia yrityksiä ja niiden kansainvälistymistä. Tulevaisuudessa korostuu ekosysteemipohjainen innovaatiopolitiikka sekä suurten kaupunkien rooli innovaatiotoiminnan vetureina. 10

11 Tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat, joihin uudessa strategiassa tulisi tarttua 11

12 Yhteenveto tulevaisuuden mahdollisuuksista Teknologioiden mahdollistama yritystoiminnan uudistuminen ja palveluiden kehittäminen Tulevaisuuden teknologiat (esim. 3D, robotiikka, analytiikka) mahdollistavat yritystoiminnan uudistumisen ja palveluiden käyttäjälähtöisen kehittämisen > Tampereen profiloituminen tulevaisuuden teknologioiden osaamiskeskuksena ja älykkäiden palveluiden kaupunkina. Kansainvälisesti linkittynyt osaamisekosysteemi vahvistuu Osaamista määrittelee tulevaisuudessa yhä vahvemmin alueen kyky linkittyä globaaleihin verkostoihin. Kansainväliset oppi- ja tutkimuslaitokset luovat pohjaa vetovoimaiselle ja kilpailukykyiselle kaupungille. Maahanmuutto lisääntyy ja monikulttuurisuus kasvaa Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus ovat tulevaisuudessa elinvoima- ja kilpailukykytekijä. Tampereen vetovoima ja kaupungin rooli kansallisen kasvun moottorina vahvistuu Tampereen vetovoimainen rooli mahdollistaa uuden liiketoiminnan synnyttämisen sekä kaupungin ja kaupungin hankkeiden hyödyntämisen uusien innovaatioiden kehitysalustana. 12

13 Yhteenveto tulevaisuuden uhista Aliarvioidaan teknologioiden ja toimintaympäristön nopea muutosvauhti eikä ole kykyä reagoida muutoksiin Tampereen kansainvälinen vetovoima heikentyy Tampere jää syrjään kansainvälisestä kilpailusta, mikä heikentää elinvoimaisen ja hyvinvoivan kaupungin rakentumista. Nuorten osallisuus ja sitoutuminen yhteisöön heikkenee Väestön ikääntyessä nuorten merkitys yhteiskunnallisina toimijoina kasvaa. Nuorten osallisuus yhteiskuntaan eri muodoissaan on yhä kriittisempää. Työttömyyden kasvu ja työmarkkinoiden polarisoituminen Työllisyys on keskeisesti yhteydessä kansainväliseen ja kansalliseen talouden kehitykseen. Työelämän murros ja uudenlaiset osaamistarpeet nostavat uhkakuviksi työmarkkinoiden voimakkaan polarisoitumisen sekä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun. Koulutus ei vastaa uusiin osaamisvaatimuksiin ja työelämän muuttuviin tarpeisiin Koulutusjärjestelmän kyvyttömyys reagoida muutoksiin vahvistaa työmarkkinoiden polarisoitumista. 13

14 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen painotukset 2030 Rohkeasti uudistuva kaupunki Ekosysteemipohjaisella elinkeinopolitiikalla edistetään kasvua ja uudistumista Yhteistyötä vahvistavat alustat tukevat alueen innovaatio-, kehitys- ja kokeilutoimintaa Uudistuneet yritys-, osaamis- ja työllisyyspalvelut toimivat saumattomasti Yrittäjyys työllistää ja uudistaa kaupunkia Kansainvälisesti kytkeytynyt kaupunki Monialainen Tampereen uusi yliopisto on kansainvälisesti tunnettu ja houkutteleva Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat oleellinen osa kaupungin kasvua Kaupunki on saavutettavissa helposti ja sujuvasti Tampere tunnetaan kansainvälisesti houkuttelevana investointi- ja matkailukohteena Kestävästi kasvava kaupunki Kaupunki luo kilpailuetua hyödyntämällä kaupungistumisen trendin sekä vetovoimaisen keskustan mahdollisuudet Kaupunki on kestävien ja teknologiaa hyödyntävien asiakaslähtöisten ratkaisujen ja palveluiden edelläkävijä Kaupunki edistää aktiivisesti monipuolisten, monimuotoisten ja houkuttelevien asuin- ja yritysympäristöjen rakentumista Tapahtuma-, matkailu- ja elämyspalvelut ovat keskeinen osa kaupungin vetovoimaa 14