HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS AIKA klo 08:30-11:40 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 148 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 149 HALLITUKSEN KEVÄÄN 2016 VARAKOKOUSAJOISTA PÄÄTTÄMINEN 150 ERON MYÖNTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN VARAJÄSEN PÄIVI SIRÉN-LAINEELLE JA UUDEN VARAJÄSENEN VAALI 151 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA: CGI SUOMI OY:N HANKINTAOIKAISUVAATIMUS JA PÄÄTÖS HANKINNAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON RYHTYMISESTÄ 152 HUS-LOGISTIIKKA LIIKELAITOKSEN TOIMITUSJOHTAJAN VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN 153 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN VELALLISEN VAIHTUMINEN TULORAJAT YLITTÄVIEN POTILAIDEN HOIDON TURVAAMISEKSI MERJANTIE 10:SSÄ 154 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖ OY HYVINKÄÄN SAIRAALANMÄKI NIMISELLE YHTIÖLLE 155 ESITYS KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2015 TALOUSARVION MUUTTAMISESTA, TUKIPALVELUYKSIKÖIDEN SISÄISTEN ASIAKASPALAUTUSTEN PERIAATTEIDEN VAHVISTAMISESTA, TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA VUODEN 2015 POISTOSUUNNITELMAN MUUTTAMISESTA 156 ESITYS TUKIPALVELUIDEN LIIKELAITOSTEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMISESTA HUS-DESIKO LIIKELAITOKSEN TOIMIALAN OSALTA JA ESITYS LIIKELAITOKSEN PERUSPÄÄOMAN MUUTTAMISESTA

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) 157 MAANALAISET LAITETILAT SYÖPÄTAUTIEN KLINIKAN YHTEYDESSÄ -INVESTOINNIN HANKESUUNNITEMAN HYVÄKSYMINEN JA INVESTOINNIN ENIMMÄISKUSTANNUSTEN VAHVISTAMINEN 158 TAMMI-LOKAKUUN 2015 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 159 HUS-TILAKESKUKSEN JA HUS-KIINTEISTÖT OY:N VÄLINEN SOPIMUS KIINTEISTÖJEN YLLÄPIDOSTA HYKSIN, HYVINKÄÄN, LOHJAN, LÄNSI-UUDENMAAN JA PORVOON SAIRAANHOITOALUEILLA VUONNA KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN MUUTOS ASIAKASMAKSUJEN KOROTTAMINEN ALKAEN 162 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI HUS JA KILPAILUNEUTRALITEETTIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 164 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALAN NIMEN VAIHTAMINEN 165 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON (SOTE) UUDISTUVAAN JÄRJESTELMÄÄN VALMISTAUTUMINEN MUUT ASIAT 94

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-11:40 puheenjohtaja Slunga-Poutsalo Riikka 08:38-10:50 vpj. :t Haahtela Tari 08:30-11:40 jäsen Heinimäki Heikki 08:30-11:40 jäsen Ikävalko Suzan 08:30-11:40 jäsen :t , Karma Pekka 08:30-11:40 jäsen Laine Leena 08:30-11:40 jäsen Luhtanen Leena 08:30-11:40 jäsen Långvik Berndt 08:30-11:40 jäsen Niemi Marika 08:55-11:40 jäsen :t Ohisalo Maria 08:30-11:40 jäsen Oksanen Jari 08:30-11:40 jäsen Ranki Risto 08:30-11:40 jäsen Tahvanainen Säde 08:30-11:23 jäsen :t Valpas Antti 08:30-11:20 jäsen :t Vuorento Reijo 08:30-11:40 varajäsen :t , Yltävä Harry 08:30-11:40 jäsen Karhu Ulla-Mari 08:30-11:40 valtuuston pj. Äyräväinen Irene 08:30-11:40 valtuuston II vpj. :t , Lindén Aki 08:30-11:40 toimitusjohtaja Frostell Mari 08:30-11:40 talousjohtaja Haapiainen Reijo 08:30-11:40 johtajaylilääkärin vs. Lehtonen Lasse 08:30-11:40 hallintoylilääkäri Saukkomaa Johanna 08:30-11:40 viestintäjohtaja Sonkeri Outi 08:30-11:40 henkilöstöjohtaja Torppa Kaarina 08:30-11:40 hallintoylihoitaja Kauppinen Ilkka 08:30-11:40 hallintojohtaja, sihteeri :t , POISSA Könkkölä Kalle valtuuston I vpj. Renkonen Risto dekaani ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Ilkka Kauppinen sihteeri , Aki Lindèn pöytäkirjanpitäjä 159

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu TARKASTUS Leena Luhtanen pöytäkirjantarkastaja Maria Ohisalo pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI HUS, Keskuskirjaamossa, Tynnyrintekijänkatu 1 C, Helsinki NÄHTÄVÄNÄ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Leena Luhtanen ja Maria Ohisalo.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 27/00/02/00/01/2015 HALL Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunta Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUSLAB 90 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Apteekki 91 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Kuvantaminen 92 HUSLABin vuoden 2016 investointiohjelman hyväksyminen 93 HUSLAB liikelaitoksen vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille Viiden erikoistuvan lääkärin viran perustaminen HUSLABiin 95 HUS-Kuvantamisen vuosien investointiohjelman vahvistaminen 96 HUS-Kuvantaminen liikelaitoksen vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille HUS-Kuvantamisen radiologian vastuualueen osastonlääkärin virkojen perustaminen 98 HUS-Apteekin vuosien investointiohjelman hyväksyminen 99 HUS-Apteekki liikelaitoksen vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille Muut asiat 2. Nämnden för den språkliga minoriteten Diskussion med HNS verkställande direktör om aktuella frågor 69 Utlåtande om HNS budget 2016 och ekonomiplan Övriga ärenden 71 Anmälningsärenden 72 Nästä möte 3. Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Psykiatrian talousasiat 5 Kellokosken sairaalan tulevaisuudesta päättäminen 6 Muut asiat 4. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta Info-osuus 36 Tiedoksi merkittäviä asioita 37 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 38 Tulosyksikköjen johtajien nimeäminen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle vuodeksi Länsi-Uudenmaan sairaalan nimen vaihtaminen 40 Toimitilat 41 Toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-syyskuu 2015

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS HUS:n säästöohjelma ja sen vaikutukset Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 43 Talousarvion 2016 vamistelu 44 Muut asiat 5. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle potilassiirtoasiassa 67 Ajankohtaiskatsaus 68 Hyvinkään sairaanhoitoalueen vuoden 2016 talousarvioesitys ja taloussuunnitelma Hyvinkään sairaanhoitoalueen akuutti tulosyksikön johtajan valinta 70 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapunut päätös 71 Hallituksen pöytäkirjat 72 Seuraava kokous 73 Muut asiat 6. Toimitusjohtajan päätökset Työryhmän asettaminen valmistelemaan HUS:n ensihoidon yhtenäisen johtamis- ja hallintomallin muodostamista Terapiapalveluiden hankinta erikoissairaanhoidossa oleville lapsille ja nuorille sekä aikuisille -option käyttö Lymfaterapian hankinta Välinehuollon henkilöstön siirrot HUS-Desikosta HYKS-sairaanhoitoalueen leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikköön (ATEK) alkaen toistaiseksi Viestintätoimistopalvelut HUS-Servis liikelaitoksen toimitusjohtaja Leena Koposen palkan määräaikainen tarkistaminen 7. HUS-Tietohallinto, tulosalueen johtajan päätös Microsoft Premier tuen hankinta ajalle HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätös Traumakeskus-Syöpäkeskus hanke -hankesuunnittelu Päätösesitys Hallitus päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :n tarkoittamia päätöksiä. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS HALLITUKSEN KEVÄÄN 2016 VARAKOKOUSAJOISTA PÄÄTTÄMINEN 556/00/02/00/01/2015 HALL 149 Hallintosäännön 33 :n mukaan hallitus kokoontuu päättäminään aikoina sekä lisäksi puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouksessaan hallitus päätti kokoontua hallituksen kokoushuoneessa vuonna 2016 maanantaisin klo 8.30 alkaen kevätkaudella 25.1., 22.2., 21.3., 11.4., 9.5., 6.6. ja keskiviikkona klo 8.00 ja klo syyskaudella klo (hallituksen kokous ja sen jälkeen siirtyminen Uudenmaan Sairaalapesulaan Keravalle), 19.9., 3.10., , , ja keskiviikkona klo 8.00 ja klo Lisäksi hallitus merkitsi tiedoksi, että valtuusto pitää vuonna 2016 kokoukset ja klo 9.00 alkaen. Nyt on toivottu, että hallitus päättäisi muutamista varapäivistä. Esityksenä on, että kevään osalta hallitus varaisi varakokousajoiksi 8.2. ja Päätösesitys Hallitus päättää aiemmin päättämiensä kokousaikojen lisäksi merkitä klo 8.30 ja klo 8.30 varakokousajoiksi. Päätös Esitys hyväksyttiin. Samalla hallitus merkitsi tiedoksi, että talous- ja konsernijaosto järjestää klo seminaarin, jossa käsitellään sote-uudistusta silmällä pitäen HUS:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan organisoimista etenkin yhtiöittämisen näkökulmasta. Lisäksi hallitus päätti, että sekä keväällä että syksyllä 2016 pidetään talousarvioseminaari ja että myös syksyn osalta päätetään yhdestä varakokousajasta. Ote hallituksen jäsenet ja varajäsenet, valtuuston puheenjohtajisto, kokouksessa läsnäolo-oikeutetut viranhaltijat, Ravioli, hallintokeskuksen vahtimestari, turvallisuuspäällikkö ja HUS-Servis. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS ERON MYÖNTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN VARAJÄSEN PÄIVI SIRÉN-LAINEELLE JA UUDEN VARAJÄSENEN VAALI 65/00/00/01/02/2013 HALL 150 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varajäsen Päivi Sirén-Laine on päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta muuton takia. Kuntalain 38 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Perussopimuksen 10 :n mukaan hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa on 9-13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta jäseneen, joka valitaan muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan eikä Helsingin yliopiston nimeämään jäseneen. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Erkki Rissanen, pj. Raasepori Päivi Sirén-Laine Raasepori Anja Roos Hanko Timo Riikkilä Hanko Seija Kähkönen Raasepori Kalervo Heinonen Raasepori Jari Wetterstrand Inkoo Barbro Viljanen Inkoo Eva Comét, vpj Raasepori Jorma Saaristo Raasepori Jouko Veikanmaa Hanko Ulf Lindström Hanko Niina Holmström Inkoo Gunnar Nyberg Inkoo

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Charlotta Wolff Raasepori Marko Reinikainen Raasepori Ira Enckell Raasepori Susanna Grönqvist Raasepori Pekka Tuunanen Hanko Veijo Ratilainen Inkoo Mikko Vainio Raasepori Birgitta Gran Hanko Roger Engblom Raasepori Marie Bergman-Auvinen Inkoo Eero Koli Hanko Riitta Rossi Raasepori Päätösesitys Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se myöntää Päivi Sirén-Laineelle eron Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varajäsenyydestä, valitsee jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Päivi Sirén-Laineen tilalle uuden varajäsenen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Esitys valtuustolle Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Tarkistettu esitys ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA: CGI SUOMI OY:N HANKINTAOIKAISUVAATIMUS JA PÄÄTÖS HANKINNAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON RYHTYMISESTÄ 577/02/08/00/2015 HALL 151 Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, Kirkkonummen kunta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) sekä KL-Kuntahankinnat Oy ovat tehneet sopimuksen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintayhteistyöstä. Hankintayhteistyö on osa APOTTI-hankekokonaisuutta. Hankinnan kohteena on kuntien ja HUS:n käyttöön tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Järjestelmähankinnasta julkaistiin hankintailmoitus -sivustolla Hankinta toteutettiin hankintalain 25 :n mukaisena neuvottelumenettelynä. Hankintamenettelyyn valittiin osallistumishakemusten perusteella alkuvaiheessa kuusi tarjoajaa. Neuvotteluja käytiin kaikista hankinnan ehdoista ja hankinnan sisältö ja laajuus sekä tarjoajien ratkaisut tarkentuivat neuvottelujen aikana. Menettelyn ensimmäisen vaiheen aikana neuvotteluissa mukana olevien tarjoajien määrää saatettiin rajoittaa hankintalain 26 :n 2 momentin mukaisesti. Hankinnan toiselle neuvottelukierrokselle hankintayksiköt valitsivat tarjoajat Epic Systems Corporation (jälj. Epic) ja CGI Suomi Oy (jälj. CGI). Toisen neuvottelukierroksen päätyttyä tarjoajille lähetettiin lopulliset tarjouspyynnöt. Saatujen tarjousten perusteella hankintayksiköt valitsivat järjestelmän toimittajaksi Epicin sen jättämän tarjouksen ollessa kokonaistaloudellisesti edullisempi tarjous. Hankintarenkaan jäsenet tekivät jokainen oman hankintapäätöksensä asiassa. CGI on saatuaan päätöksistä tiedon vaatinut hankintayksiköiltä hankintapäätösten oikaisua sekä valittanut päätöksistä markkinaoikeuteen. Päätöksiä vaaditaan oikaistavaksi siten, että hankintayksiköt kumoavat hankintapäätöksensä ja korjaavat virheellisen menettelynsä. Hankintalain 81 :n mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä hankintaoikaisuvaatimuksen tekemistä tai hankintaoikaisun käsittelyä.

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS CGI:n oikeus tiedonsaantiin ei ole toteutunut Hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta hankintayksikkö voi poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Hankintaoikaisuvaatimusten vireille tulosta ja käsittelyyn ottamisesta on hankintalain 81 :n ja 82 :n mukaisesti ilmoitettu Epicille ja markkinaoikeudelle. Epic on ilmoittanut, ettei se katso tarpeelliseksi antaa lausuntoaan asiassa. CGI on hankintaoikaisuvaatimuksessaan (liitteet 1 ja 2) kohdistanut hankintamenettelyyn useita väitteitä, joihin otetaan alla kantaa kohdittain: CGI on väittänyt hankintaoikaisuvaatimuksessaan, ettei se ole saanut pyytämiään Apotti-hanketta koskevia tietoja, joiden perusteella CGI olisi voinut arvioida Epicin tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta. CGI ei väitteensä mukaan ole siten saanut käyttöönsä kaikkia sen oikeusasemaan vaikuttavia asiakirjoja. CGI on niin ikään väittänyt, ettei se ole saanut käyttöönsä kaikkea tarjousvertailussa käytettyä materiaalia. Hanketoimisto on toimittanut CGI:lle asianosaisjulkisen version Epicin tarjouksesta Hanketoimisto on toimittanut CGI:n muut erikseen pyytämät asiakirjat, jotka hanketoimistolla on julkisuuslain 11 :n 2 momentin 6 kohdan ja 24 :n 1 momentin 20 kohdan mukaisesti ollut oikeus antaa. Siltä osin kuin kyse on toisen tarjoajan liikesalaisuuksista, tietoja ei ole annettu. CGI:lle on vastattu asianmukaisesti ja perustellusti kaikkiin sen esittämiin aineistopyyntöihin, ja aina julkisuuslain 14 :n 4 momentin mukaisessa määräajassa, huolimatta materiaalin suuresta määrästä. CGI:lle on niin ikään ilmoitettu julkisuuslain edellyttämällä tavalla mahdollisuudesta hakea muutosta tietopyyntöä koskevaan päätökseen. CGI:n edustajat ovat myös henkilökohtaisesti kutsuttuna käyneet tutustumassa tarjouksen allekirjoitussivuun hanketoimistolla. Väitteet eivät ylipäätään liity siihen, että hankintapäätökset perustuisivat lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen, mikä on hankintaoikaisun edellytys. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa koskevassa päätöksessä on selvästi kuvattu ne ennalta ilmoitetut seikat, joihin tarjousten vertailu on perustunut. Vertailutapa ja vertailuperuskohtaiset pisteet sekä vertailun lopputulos ilmenevät päätöksestä. Tarjoajille on siten annettu kaikki ne tiedot, jotka ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun. Siltä osin, kuin materiaalin antamista on ollut perusteltua rajoittaa, kyse ei ole tarjousten vertailuun vaikuttaneista tiedoista, eikä kieltäytyminen ole millään tavoin ristiriidassa julkisuuslain tai sitä koskevan lainvalmisteluaineiston kanssa.

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Hankintailmoitus CGI on väittänyt hankintailmoituksen olleen virheellinen sen vuoksi, että hankintailmoituslomakkeen liitteen II kohdassa II.1.2 on mainittu sopimustyyppinä palvelut, vaikka siinä olisi CGI:n mukaan pitänyt mainita tavarat. Lisäksi hankintailmoituslomakkeen liitteen II puitejärjestelyä koskevat kohdat II.1.3 ja II.1.4 on jätetty tyhjiksi, vaikka ne CGI:n mukaan olisi pitänyt rastittaa. Myös sellainen sopimus on vakiintuneen oikeuskäytännön nojalla palveluhankintasopimus, jonka kohteena on palvelujen ohella tavaroita, jos palvelujen arvo on suurempi kuin tavaroiden arvo. Noin kolme neljäsosaa hankinnan arvosta kohdistuu palveluihin, joten kyseessä on palveluhankinta. Puitejärjestelyn osalta hankintailmoituksen tekstissä on nimenomaisesti mainittu, että kyseessä on muiden kuin hankintarenkaaseen kuuluvien HUS-alueen kuntien osalta puitejärjestely. CGI on esittämistään väitteistä huolimatta selvästikin saanut riittävän tiedon hankinnan sisällöstä, koska se on osallistunut hankintamenettelyyn ja jättänyt tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen. Lisäksi markkinaoikeus on tehnyt hankintailmoituksen perusteella tehdystä hankinnasta jo useita lainvoimaisia päätöksiä. Markkinaoikeudella on ollut käytössään alkuperäinen hankintailmoitus sekä osallistumispyyntö. 3. Tarjousvertailu CGI on väittänyt osana tarjousvertailua järjestettyä tuotevertailu B:tä syrjiväksi, koska ero Epicin ja CGI:n tarjoamien ratkaisujen välillä oli tuotevertailu B:ssä suurempi kuin aiemmin järjestetyssä tuotevertailu A:ssa. CGI on väittänyt, että tuotevertailu B:ssä olisi arvioitu sellaisia seikkoja, joissa CGI on heikompi. Tuotevertailuissa A ja B oli kyse kahdesta toisistaan erillisestä vertailusta hankintamenettelyn eri vaiheissa. Tuotevertailuilla oli eri tavoitteet, menettely niissä oli osin erilainen ja niissä vertailtiin eri kohteita. Tuotevertailu B:ssä ei siis tutkittu samoja asioita kuin tuotevertailu A:ssa. Tuotevertailu B oli myös huomattavasti laajempi ja vertailujen pisteytyksen painoarvot olivat erilaiset. Kaiken kaikkiaan tuotevertailut A ja B olivat siis täysin toisistaan riippumattomia kokonaisuuksia eikä yhden tuloksista voida tehdä mitään päätelmiä siitä, millaisia tuloksia toisesta voidaan odottaa. Tuotevertailuperusteiden asettaminen on hankintayksiköiden oikeus ja tehtävä. Se on tapahtunut virheettömästi. Tuotevertailuissa arvioitavat seikat määriteltiin hankinnan tavoitteista lähtien. Tuotevertailu on toteutettu mittavan asiantuntijajoukon toimesta ja sen tulos on kiistaton. Vertailu ei siten ole ollut syrjivä.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Tarjouspyyntö CGI on väittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä osana tarjousvertailua tehdyn AAP-arvioinnin (Apotti Avoimet Palvelurajapinnat) osalta. Lisäksi hankintarengas on väitetysti täsmentänyt tarjouspyyntöä tarjoajien kysymysten perusteella vähän ennen tarjouspyynnön määräaikaa toisen tarjoajan eduksi. AAP-arvioinnin sisältö on selkeästi esitetty tarjoajille esitetyissä tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää AAP-arviointiin liittyviä kysymyksiä. CGI on normaalilla tavalla osallistunut AAP-arviointiin ja saanut hieman alhaisemmat pisteet kuin toinen tarjoaja. Tarjouspyynnön täsmentäminen tarjoajien kysymysten perusteella kuuluu normaaliin julkisten hankintojen prosessiin. Molemmilla tarjoajilla on ollut samanlainen mahdollisuus esittää kysymyksiä. Täsmennyksiä ei ole tehty kummankaan tarjoajan suosimiseksi, ne ovat koskeneet molempia tarjoajia ja ne on annettu molemmille tarjoajille samanaikaisesti tiedoksi. Tarjouspyyntö ei ole ollut väitetyllä tavalla epäselvä. 5. Lisenssiehdot CGI:n on väittänyt, että Epicin tarjous on tarjouspyynnön vastainen, koska tarjouksen liitteenä toimitetut vakiomuotoiset lisenssiehdot ovat joiltain osin ristiriidassa tarjouspyyntöasiakirjojen kanssa. Tarjoajilta on nimenomaisesti pyydetty tarjoukseen sisältyvien valmisohjelmistojen vakiomuotoisia lisenssiehtoja. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa sopimusluonnoksessa on erillisellä maininnalla ja sopimusasiakirjojen soveltamisjärjestyksellä huomioitu se, että sopimuksen liitteeksi tulevissa molempien tarjoajien vakiomuotoisissa lisenssiehdoissa on tarjouspyynnön kanssa ristiriidassa olevia ehtoja. Tämä on normaali toimintatapa ICT-hankinnoissa. Molempien tarjoajien tarjoukset ovat siten olleet tarjouspyynnön mukaiset. Yhteenveto Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnassa on menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Kaikkia hankinnan osapuolia on arvioitu samojen periaatteiden mukaisesti tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintaoikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös ei ole perustunut lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai muuhun virheeseen. Vaatimus hankintapäätöksen oikaisemisesta tulee edellä mainituin perustein hylätä perusteettomana. Hankintaoikaisuvaatimus ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Hankintaoikaisujen liitteet ovat ennen kokousta saatavissa hallituksen sihteeriltä ja ovat kokouksessa nähtävinä. Päätösesitys Hallitus päättää esityksessä mainituilla perusteilla hylätä CGI Suomi Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen hallituksen päätöksestä koskien sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (APOTTI) hankintaa.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Asian käsittely Merkittiin, että jäsen Suzan Ikävalko ilmoitti olevansa asiassa esteellinen. Hän poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Aki Lindén, p. (09) , Ilkka Kauppinen, p. (09) Ote CGI Suomi Oy Apotti-hanketoimisto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, hankintaoikaisupäätös LIITTEET Liite 1: Hankintaoikaisuvaatimus liitteineen (liitteet 2, 3, 6 ja 7) Liite 2: Hankintaoikaisuvaatimus, asianosaisjulkinen versio ja asianosaisjulkiset liitteet 1, 4 ja 5 (ei julkinen JulkL 6 1 mom. 3 kohta, 7 2 mom. ja 11 1 mom.)

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS HUS-LOGISTIIKKA LIIKELAITOKSEN TOIMITUSJOHTAJAN VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN 569/01/02/2015 HALL 152 Hallitus myönsi HUS-Logistiikka liikelaitoksen toimitusjohtaja Markku Laaksolle eron eläkkeelle siirtymisen johdosta Hallitus päätti, että viran auki julistamisesta tai hoitamisesta määräaikaisesti sisäisin järjestelyin päätetään marraskuun 2015 aikana. HUS-Logistiikka liikelaitos toimii kuntayhtymän yhteishankintayksikkönä ja julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna hankintayksikkönä. Liikelaitos vastaa hankinta- ja logistiikka- sekä siihen liittyvien palvelujen tuottamisesta kuntayhtymälle ja niiden kehittämisestä. Lisäksi liikelaitos tarjoaa asiantuntijapalveluita hankintoihin ja hankintamenettelyyn liittyen. Paitsi palvelujen tuottamista HUS:n sisäisille yksiköille, on yhteistyö HUS:n jäsenkuntien kanssa kehittynyt edelleen myönteisesti. Tällä hetkellä HUS-Logistiikka kilpailuttaa ja huolehtii HUS:n oman toiminnan lisäksi 20 Uudenmaan kunnan hankinnoista ja tarvikelogistiikasta. Niin ikään Carean ja Eksoten kanssa tehdään hankintayhteistyötä. HUS-Logistiikan liikevaihto vuonna 2015 on noin 170 milj. euroa, henkilöstön määrä on noin 300, tuotekategorioita on yhteensä 1500 ja tuotevalikoima HUS-Logistiikka liikelaitoksen toimitusjohtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakouluasteen tutkinto, julkishallinnon tuntemus ja riittävä johtamiskokemus. Tehtävässä menestyminen edellyttää lisäksi näyttöä tuloksellisesta asiantuntijaorganisaation johtamisesta ja toiminnan kehittämisestä sekä hyvää yhteistyökykyä. Useissa suurissa liikeyrityksissä ja myös julkisissa organisaatioissa on osana hyvän johtamisen kehittämistä pyritty edistämään johtotehtävissä toimivien ns. vaakasuoraa liikettä ja kierrätetty henkilöitä eri tehtävissä. Tällöin esimerkiksi yhtymähallinnon vastuutehtävässä toimiva henkilö siirtyy määräajaksi johtamaan linjaorganisaation tuotannollista tulosaluetta tai -yksikköä tai toisinpäin. Näin yhtymäjohdon ymmärrys tuotannosta avartuu ja vastaavasti tuotannon yksiköiden johdon ymmärrys organisaation kokonaisuudesta lisääntyy. Tällainen menettelytapa on HUS:ssa harvinainen. Toimitusjohtajan näkemyksen mukaan sitä olisi syytä lisätä ja vuoden 2016 aikana siihen tarjoutuisi mahdollisuuksia joidenkin avaintehtävien kohdalla. Tilanne ei kuitenkaan ole kaavamainen "joko tai"-tilanne vaan kunkin tehtävän soveltuvuus tällaiseen kierrätykseen tulee arvioida erikseen, kuten myös se, että löytyykö tehtävään riittävän pätevä henkilö organisaation sisältä ja miten vuorollaan häneltä vapautuvan tehtävän kanssa menetellään. Toimitusjohtaja selostaa suullisesti kokouksessa yksityiskohtaisemmin asiaa ja hallitus käynee asiasta periaateluonteisen keskustelun. On luonnollista, että tehtäväjärjestelyissä pyritään vain ja ainoastaan HUS-organisaation kokonaisedun kannalta parhaaseen ratkaisuun.

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Viran kokonaispalkka on tällä hetkellä euroa kuukaudessa. Toimitusjohtajan palkkaukseen kuuluu kuukausittain maksettavan kokonaispalkan lisäksi tavoitteisiin ja tuloksiin sidottu muuttuva palkanosa, jonka suuruus on enintään 20 % vuosipalkasta. Muuttuvan palkanosan tarkasteluväli on kalenterivuosi. Tarkistettu päätösesitys Hallitus päättää käydä vallitsevassa tilanteessa periaateluonteisen keskustelun lähiaikana avautuvien virkojen täyttöperiaatteesta; julistaa HUS-Logistiikka liikelaitoksen toimitusjohtajan viran haettavaksi 30 päivän hakuajalla. Toimitusjohtajan kokonaispalkka on euroa kuukaudessa. Lisäksi palkkaukseen kuuluu tavoitteisiin ja tulokseen sidottu muuttuva palkanosa, jonka suuruus on enintään 20 % vuosipalkasta. Hakija voi myös esittää oman palkkatoivomuksensa. Hakuilmoituksessa tuodaan muun muassa esille, että viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää logistiikka-alan tuntemusta. Päätös Hyväksyttiin esittelijän tarkistettu esitys (tarkistukset alleviivattu). Ote talousjohtaja, HUS-Logistikka liikelaitos ja tukipalvelujen liikelaitosten johtokunta Lisätietoja Aki Lindén, p. (09)

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS OMAVELKAISEN TAKAUKSEN VELALLISEN VAIHTUMINEN TULORAJAT YLITTÄVIEN POTILAIDEN HOIDON TURVAAMISEKSI MERJANTIE 10:SSÄ 187/02/05/01/2010 HALL 153 HUS:n valtuusto päätti , että HUS-kuntayhtymä antaa enintään euron omavelkaisen takauksen VAV Asunnot Oy:n Merjantie 10:n ryhmäkotia koskevan Kuntarahoitus Oyj:n VAV Asunnot Oy:lle myöntämän lainan (nro 14828/10) vakuudeksi. VAV Asunnot Oy on Vantaan kaupungin 100 % omistama yhtiö. VAV Asunnot Oy on rakennuttanut ryhmäkodin, jonka hankesuunnitelman HUS:n hallitus hyväksyi Kuntayhtymä on vuokrannut talon VAV Asunnot Oy:ltä hengityshalvauspotilaiden asumistarkoitukseen. Kuntayhtymän omavelkaista takausta tarvittiin, koska kaksi asukaspaikkaa kuudesta muutettiin kuntayhtymän pyynnöstä vapaarahoitteisiksi, jotta ryhmäkotiin pystyttiin asuttamaan korkotukilainan ja avustuksen ehtojen varallisuusrajat ylittävät asukkaat. Antamalla omavelkaisen takauksen VAV Asunnot Oy:n tarvitseman vapaarahoitteisiin asukaspaikkoihin liittyvän lainan vakuudeksi HUS-kuntayhtymä varmistaa tarpeidensa mukaiset asukasvalinnat ja mahdollisimman edulliset vuokrakustannukset. VAV Asunnot Oy on muuttanut yhtiörakennettaan siten, että alkaen palvelutalokiinteistöt on siirretty uuteen VAV Hoivakiinteistöt Oy:öön, joka on VAV Asunnot Oy:n 100 % omistama tytäryhtiö. HUS-kuntayhtymä on allekirjoittanut vuokrasopimuksen Merjantie 10 asunnoista VAV Hoivakiinteistöt Oy:n kanssa. Myös VAV Asunnot Oy:n ryhmäkotiin kohdistuva Kuntarahoitus Oyj:n laina, jolle HUS-kuntayhtymä on myöntänyt omavelkaisen takauksen ja allekirjoittanut takaussitoumuksen (luoton numero 14828/10), siirtyy VAV Hoivakiinteistöt Oy:lle sen jälkeen, kun HUS:n valtuuston omavelkaisen takauksen velallisen vaihtumista koskeva päätös on lainvoimainen ja VAV Hoivakiinteistöt Oy on tehnyt päätöksen ottaa velka vastattavakseen sekä toimittanut tarvittavat asiapaperit Kuntarahoitukselle. Lainaa on jäljellä euroa ja laina maksetaan takaisin viimeistään Kyseessä on vain lainan velallisen vaihtuminen ja lainan ehtoja ei miltään muilta osin muuteta. Takaussitoumuksen ehtoja ei myöskään muuteta muutoin kuin velallisen vaihtuminen VAV Asunnot Oy:stä VAV Hoivakiinteistöt Oy:ksi. Päätösesitys Päätös Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä takaussitoumuksessa mainitun velallisen vaihtamisen VAV Asunnot Oy:n tytäryhtiöksi VAV Hoivakiinteistöt Oy:ksi ja vahvistaa HUS-kuntayhtymän omavelkaisen takauksen olevan velallisen muuttumisen jälkeen edelleen voimassa sillä edellytyksellä, että Kuntarahoitus Oyj:n myöntämän lainan (nro 14828/10) ehtoja ei muilta osin muuteta ja velallisen vaihtumisesta esitetään HUS-kuntayhtymälle uusi allekirjoitettu velkakirja. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖ OY HYVINKÄÄN SAIRAALANMÄKI NIMISELLE YHTIÖLLE HALL 154 HUS-kuntayhtymä ja Hyvinkään kaupunki omistavat yhdessä Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäki -nimisen osakeyhtiön, jossa Hyvinkään kaupungilla on osake-enemmistö. Yhtiö omistaa Hyvinkään sairaalan yhteydessä olevan sairaalarakennuksen. HUS:n omistusosuus yhtiöstä on valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti suunnatun osakeannin jälkeen 38,29 %. Hyvinkään kaupunki omistaa yhtiöstä 61,71 %. Valtuuston ao. päätöksessä HUS sitoutui takaamaan omistusosuuttaan vastaavan määrän yhtiön uudisrakentamishanketta varten tarvitsemasta enintään euron määräisestä lainasta. Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen toimesta tehdyssä, vuonna 2013 valmistuneessa yhteisrakentamisen hankeselvityksessä päädyttiin esittämään, että kiinteistöosakeyhtiö rakennuttaa Hyvinkään sairaalan yhteyteen uudisrakennuksen, johon tulee tilat HUS:n aikuisten akuuttivuodeosastolle ja lasten somatiikan yksikölle, yleissairaalapsykiatrialle, Hyvinkään nuorisopsykiatrialle, Nurmijärven mielialahäiriöpoliklinikalle ja Hyvinkään päiväosastolle. Hyvinkään kaupungin käyttöön tulee terveyskeskussairaalan 8 osastoa, kuntoutuspalvelut ja erityistyöntekijöiden tiloja, psykososiaalinen yksikkö (A-klinikka, psykiatrian yksikkö), tehostetun kotihoidon toimistotiloja sekä kotiutusyksikkö. Hallitus hyväksyi HUS:n ja Hyvinkään kaupungin välisen aiesopimuksen toimitilajärjestelyistä ja yhteistyöstä Hyvinkään sairaala-alueella. Aiesopimuksen hyväksymisen jälkeen hankkeesta laadittiin päivätty hankesuunnitelma. Uudisrakentamishanke toteutetaan kiinteistöyhtiön toimesta ja taseeseen. Uudisrakentamishankkeen yhteydessä toteutetaan kaksitasoinen pysäköintilaitos, johon voidaan sijoittaa noin 300 autopaikkaa. Aiesopimukseen verrattuna tietojärjestelmät ja -tekniikka sekä pysäköintilaitos ja niistä aiheutuvat kustannukset sisältyvät hankesuunnitelmaan. Omistajat ovat käsitelleet hanketta omissa päätöksentekoelimissään vuoden 2014 lopulla ja vuoden 2015 alussa. HUS on osaltaan päättänyt (1) hyväksyä hankesuunnitelman hankkeen toteutusta HUS:n käyttöön tulevien tilojen osalta sitovana suunnitelmana, (2) nimetä toimitusjohtaja Aki Lindénin tai hänen määräämänsä viranhaltijan edustamaan HUS-kuntayhtymää Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen ylimääräisessä yhtiökokouksessa ,

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS (3) merkitä ja maksaa Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalamäen omistajilleen suunnatusta 3 milj. euron suuruisesta osakeannista euroa, (4) sitoutua takaamaan omistusosuuttaan vastaavan määrän (38,29 %) Kiinteistöosakeyhtiön uudisrakentamishanketta varten tarvitsemasta enintään euron määräisestä lainasta, (5) oikeuttaa hallintojohtaja Ilkka Kauppisen merkitsemään Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen ylimääräisen yhtiökokouksen päättämässä suunnatussa osakeannissa mainituilla ehdoilla yhtiön osakkeet , ja eli yhteensä 5245 uutta osaketta; (6) hyväksyä osakassopimuksen, (7) hyväksyä toiminnallisen sopimuksen (8) hyväksyä maanvuokrasopimukset (9) hyväksyä tilavuokrasopimuksen sekä (10) valtuuttaa hallintojohtaja Ilkka Kauppisen tekemään solmittaviin sopimuksiin tarvittavat teknisluonteiset korjaukset ja täydennykset ja (11) oikeuttaa hallintojohtaja Ilkka Kauppisen ja sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saaren allekirjoittamaan kohdissa 6-9 mainitut sopimukset. Osakkaat kilpailuttivat yhdessä yhtiön tarvitseman lainan syksyllä Rahoittajaksi valittiin kiinteistöyhtiön hallituksen päätöksellä kokonaisedullisimman tarjouksen tehnyt Kuntarahoitus Oyj. Lainapääoma on enintään 62 milj. euroa, laina-aika 25 vuotta ja laina sidotaan 3 kk:n Euribor -korkoon. Lainan marginaali on 0,450 % ja 10 vuoden kuluttua 0,550 %. Viitekoron arvon alittaessa 0,00 prosentin määrän, on luoton viitekoron arvo tällöin 0,00 %. Myöskään luoton viitekoron ja marginaalin summa ei voi koskaan olla alle 0,00 %. Lainatarjous on voimassa asti ja omistajien lainatakauspäätösten tulee olla lainvoimaisia ennen lainan nostoa. Lainan suojaamisesta yhtiön hallitus päättää erikseen myöhemmin omistajien yhteistyössä määrittelemät suositukset huomioiden. Laina voidaan nostaa useammassa erässä rahoitustarpeen ajoittumisen mukaisesti. Ensimmäinen nosto arvioidaan tehtävän huhtikuussa Pitkäaikaisten rahalaitoslainojen vakuudeksi yhtiö tarvitsee osakkailtaan omavelkaiset takaukset omistusosuuksien suhteessa. HUS:n myönnettäväksi esitettävä takaus ei vaaranna sen kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Takaukseen ei myöskään sisälly kuntalaissa tarkoitettua merkittävää taloudellista riskiä. HUS-kuntayhtymän edut turvataan seuraavassa esitetyillä ehdoilla.

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Takauksesta ei peritä vastavakuutta, ellei yhtiön omistuspohja muutu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyisi uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuisi. Takauksesta voidaan periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio edellä sanottujen yhtiön omistuspohjaan tai toiminnan tarkoitukseen liittyvien muutosten toteutuessa. Takausprovision määrä lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen valtiontukea koskevan artiklan 107(1) mukaisesti tuki on kielletty, jos kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät yhtäaikaisesti: (1) tuki on muodossa tai toisessa myönnetty valtion varoista; (2) tuki on valikoiva eli se suosii tiettyä yritystä tai tuotannon alaa; (3) tuki vaikuttaa kilpailuun vääristämällä tai uhkaamalla vääristää sitä; (4) tuella on kauppavaikutus eli se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska kyseessä on takauksen myöntäminen yhtiölle, jonka julkisyhteisöt ovat perustaneet hoitamaan niiden toimialaan kuuluvaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvää tehtävää, ja koska yhtiön tarkoitus on omistaa, hallinnoida ja ylläpitää omakustannusperusteisia sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä tiloja vain omistajilleen, eivät edellä esitetyt kriteerit 3-4 täyty. Kyseessä ei siten ole kielletty valtiontuki. Edellä mainituilla perusteilla takauspäätöksellä ei vääristetä tai uhata vääristää kilpailua, eikä takauspäätöksellä vaikuteta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska tukea koskevat kriteerit eivät sanotuin tavoin täyty, ei takauspäätöstä tehtäessä ole tarvetta selvittää enempää sitä, onko toimenpide markkinaehtoinen. Päätösesitys Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättäisi, että 1. HUS-kuntayhtymä myöntää enintään ,00 euron omavelkaisen takauksen Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen enintään ,00 euron lainalle HUS-kuntayhtymän omistusosuuden 38,29 % suhteessa. Taattava laina on Kuntarahoitus Oyj:n tarjoukseen perustuva laina, jonka laina-aika on 25 vuotta ja korkosidonnaisuus 3 kk:n Euribor -korko; 2. HUS-kuntayhtymä pidättää oikeuden vaatia vastavakuuksia siinä tilanteessa, että yhtiön omistuspohja muuttuu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyy uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuu;

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäelle myönnettävistä yksittäisistä omavelkaisista takauksista voidaan kohdassa 2 mainituissa olosuhteissa periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio, joka lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä; 4. em. päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Hyvinkään kaupunki tekee omalta osaltaan vastaavan päätöksen Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen lainan omistusosuuttaan vastaavasta (61,71 %) omavelkaisesta takauksesta; 5. se valtuuttaa toimitusjohtajan ja talousjohtajan yhdessä allekirjoittamaan lainatakaussopimukset; 6. se tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Mari Frostell, p. (09)

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS ESITYS KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2015 TALOUSARVION MUUTTAMISESTA, TUKIPALVELUYKSIKÖIDEN SISÄISTEN ASIAKASPALAUTUSTEN PERIAATTEIDEN VAHVISTAMISESTA, TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA VUODEN 2015 POISTOSUUNNITELMAN MUUTTAMISESTA 238/02/02/00/01/2014 HALL talousarvion kuntayhtymätasoinen sitovuus Vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin HUS:n valtuustossa ja talousarvio sitovia taloudellisia tavoitteita päivitettiin HUS:n ja jäsenkuntien välisistä työnjaollisista muutoksista johtuen pidetyssä valtuuston kokouksessa. Kuntayhtymätasolla tuloslaskelmaosan sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin kehityksen huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Kuntayhtymän rahoitusosan sitova tavoite on pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetettiin tasapainoinen talous. Vuoden 2015 tulostavoitteeksi vahvistettiin kuitenkin 1,5 milj. euron alijäämä, joka kohdistuu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoimintaan. Taloussuunnitelmakausille asetettiin nollatulostavoite, jolloin vuosikate = poistot. Lokakuun lopussa päivitetty tavoitteellinen vuosiennuste pohjautuu tammi-syyskuun toteumatietoihin ja sen perusteella muodostettuun näkemykseen loppuvuoden kehityksestä, mm. palveluiden kysynnästä. Osa loppuvuoden aikana toteutettavista sopeutustoimenpiteistä tulee vähentämään erityisesti joulukuussa potilashoidon volyymia. Ennuste perustuu siihen oletukseen, että koko vuoden toimintavolyymi ylittää talousarvion sisältämän suunnitelman 4,1 % (tammi-lokakuussa toteutunut volyymi ylitti talousarvion 5,8 %). Vuosiennusteessa on huomioitu listatekstin alkuosassa mainitut talouden sopeuttamistoimenpiteet. Yhtymäjohdon tavoitteena on pitää sitovien nettokulujen talousarvioylitys mahdollisimman pienenä huomioiden kasvanut palveluvolyymi.

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Tuloslaskelmaosan sitovien tavoitteiden päivitys ja perusteet Tammi - lokakuu 2015 oli toiminnallisesti talousarviota ja edellisvuotta vilkkaampi. Kokonaisuutena palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi 4,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ja se ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 5,8 %. Verrattuna edellisvuoteen on sekä NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä + 5,2 %, että käyntituotteiden lukumäärä kasvanut. Käyntituotteiden kasvu oli somatiikassa 3,1 % ja psykiatriassa 4,3 %. Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä on sen sijaan laskenut 5,7 % palvelurakenteen muutoksen ja avohoidon lisääntymisen johdosta. Kokonaisuutena avohoidon osuus on hieman noussut viime vuoden tasosta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammi-lokakuussa 42,2 %. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus on kehittynyt positiivisesti. Tammi-lokakuun toteutunut laskutus oli (127,7 milj. euroa) ja se ylitti talousarvion 12,2 milj. eurolla (+ 10,6 %) Elektiivisten lähetteiden määrä oli tammi-lokakuussa 2,4 % edellisvuoden määrää suurempi. Kuluvan vuoden tammi-lokakuussa oli kuitenkin yksi arkipäivä vähemmän kuin viime vuonna ja arkipäiväoikaisun jälkeen tammi-lokakuun elektiivisten lähetteiden vertailukelpoinen määrä on kasvanut +2,9 % viime vuodesta. Päivystyskäyntien määrä on laskenut - 0,3 % edellisvuodesta. Tammi-lokakuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,6 % ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 3,7 % eli 45,1 milj. euroa. Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Kesäkuussa toteutettu jäsenkuntapalautus ei vaikuta sitoviin nettokuluihin. Tammi-lokakuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut) ylittivät talousarvion 2,6 % eli 40,8 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 5,8 % talousarvion. Tammi-syyskuun toteumatietojen perusteella kuntayhtymän eri yksiköissä laaditun vuosiennusteen mukaan tilikauden tulos on kuntayhtymätasolla muodostumassa 40,0 milj. euroa ylijäämäiseksi. Ennuste sisältää kesäkuussa toteutetun 25,0 milj. euron palautuksen jäsenkunnille. Ennusteen mukaan kuntayhtymän sitovat nettokulut ylittyvät 26,6 milj. eurolla (1,8 %) huhtikuussa päivitettyyn talousarvioon verrattuna. Päivitetyssä sitovien nettokulujen vuosiennusteessa on huomioitu tehostamistoimenpiteiden vaikutus. Vuosiennusteen toteutuminen edellyttää tehokasta kustannusten hallintaa loppuvuoden aikana. Toiminnan kulujen (toimintakulut + rahoituskulut + poistot) ennustetaan toteutuvan 2,7 % (52,1 milj. euroa) huhtikuussa päivitettyä talousarviota suurempina vaikka palvelutuotannon volyymin ennustetaan koko vuodelta ylittävän talousarvion 4,1 %.

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Alla olevassa taulukossa on esitetty päivitetyn vuosiennusteen perusteella uusi esitys kuntayhtymän sitoviksi nettokuluiksi 2015 talousarviossa. Sitovat nettokulut Tuotto-/kuluryhmä (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 (valtuusto 12/2014) TA 2015 (valtuusto 4/2015) Esitys TA 2015 (valtuusto 12/2015) Muutos-% TA 2015 (12/2015)/ TA 2015 (6/2015) Toimintakulut ,9 % + korkokulut ,6 % + muut rahoituskulut ,6 % + poistot ,5 % =Toiminnan kulut ,7 % - muut myyntituotot ,7 % - maksutuotot ,7 % - tuet ja avustukset ,7 % - muut toimintatuotot ,2 % - korkotuotot ,9 % - muut rahoitustuotot ,3 % = Toiminnan nettokulut ,2 % - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ,0 % = Sitovat nettokulut ,8 % Muutos-% edellisestä vuodesta 4,4 % 0,5 % 0,7 % 2,5 % Muutos-% alkuperäisestä talousarviosta 0,2 % 2,0 % TA 2015 muutos, joka hyväksyttiin valtuuston huhtikuun kokouksessa, sisälsi Helsingin fysiatrian toiminnan siirron Hyks sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikön toiminnaksi, Helsingin kaupungin sairaala-apteekin lääkehuollon ja kliinisen farmasian palvelujen ensimmäisen osan siirron HUS-Apteekin toiminnaksi sekä vaativan erityistason saattohoidon siirtämisen Hyks-alueen kunnilta osaksi Hyks Syöpäkeskuksen tulosyksikön toimintaa. Liitteessä 4 on esitetty kuntayhtymän tilikauden tulosennuste yksiköittäin. Yhtymähallinnon antamien ohjeiden mukaisesti tulosalueet ja liikelaitokset laativat omat vuosiennusteet ennen tilinpäätöksen yhteydessä suoritettavia tukipalveluyksiköiden sisäisiä asiakashyvityksiä. Kuntayhtymän sisällä suoritettavilla, eri yksiköiden välisillä asiakashyvityksillä, ei ole vaikutusta kuntayhtymätasoisiin talouslukuihin. Sairaanhoitoalueiden toteutuneet tulokset pitävät sisällään kesäkuussa toteutetun 25,0 milj. euron jäsenkuntapalautuksen. Taulukossa on esitetty jäsenkuntapalautuksen jakautuminen sairaanhoitoalueittain. Liitteessä 4 on myös esitetty sitovien nettokulujen ennuste sairaanhoitoalueittain. Muiden kuntayhtymän yksiköiden taloudelliseksi tavoitteeksi ei ole asetettu sitovia nettokuluja. Sairaanhoitoalueiden yhteenlasketut sitovat nettokulut ylittävät vuosiennusteen perusteella huhtikuussa päivitetyn talousarvion 3,1 % (44,3 milj. euroa).

25 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Vuosiennusteen mukaan muista kuntayhtymän yksiköistä tulee sitoviin nettokuluihin 16,6 milj. euron positiivinen vaikutus verrattuna talousarvioon ja siten kuntayhtymätasolla sitovien nettokulujen ennusteen mukaiseksi talousarvoylitykseksi koko vuodelta muodostuu edellä esitetty 26,6 milj. euroa (1,8 %). Talousarvion investointiosan muutos Valtuusto hyväksyi ( 32) tulosalueiden investointien enimmäismääräksi vuonna 2015 yhteensä 147 milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit olivat alkuperäisessä talousarviossa euroa. Talousarvioon 2015 lisättiin valtuuston päätöksellä ( 9) 1,1 milj. euroa HUS-Asunnot Oy osakepääoman korottamiseen. Kokouksessa ( 23) valtuusto hyväksyi eräitä muita investointien tarkistuksia niin, että tulosalueiden investointien valtuustoon nähden sitova enimmäismäärä on vuoden 2015 talousarviossa ennen nyt esitettävää muutosta euroa. Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus on laajimpia meneillään olevia investointeja HUS:ssa. Kesäkuun 2015 kokouksessa valtuusto hyväksyi hankkeen kustannusarvion nostamisen 48 milj. euroksi (aikaisemmin 42 milj.). Muutos johtui pääurakoitsijan vaihtumisesta työn ollessa kesken ja siitä, että rakennustyöhön tuli tämän vuoksi lisäkustannuksia ja merkittäviä viivästyksiä. Naistenklinikan hankkeelle on hallituksen vahvistamassa investointiohjelmassa varattu kuluvalle vuodelle 13,4 milj. euroa, mutta edelleen esiin tulleiden muutostöiden ja viivästysten vuoksi rahoitustarve jää 8 milj. euroon. Investointiohjelmaan on syyskauden aikana tullut myös eräitä muita hankkeiden ja niiden rahoituksen vuosijaon tarkistustarpeita. Ne liittyvät mm. valmistuvien hankkeiden laitevarusteluun. Muutokset on merkitty liitteenä 5 olevaan hankeohjelmaan. Liite ei ole julkinen sen sisältämien hanketason kustannustietojen vuoksi. Esitettävät muutokset koskevat vain vuotta 2015; seuraavat vuoden käsitellään investointiohjelmassa , joka valmistellaan hallituksen vahvistettavaksi kokoukseen.

26 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Tulosalueiden investointien määrä vuonna 2015 esitetään muutettavaksi oheisen taulukon mukaisesti 142 milj. euroksi euroina Alkuper. TAmuutos TAmuutoses. TA Yhtymähallinto Osakkeet ja osuudet Lahjoitus lastensairaalaa varten HUS-Tilakeskus Rakennushankkeet Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet HYKS-sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Tietohallinto Tulosalueet yhteensä HUS-Apteekki HUSLAB HUS-Kuvantaminen HUS-Desiko HUS-Logistiikka Ravioli HUS-Servis Liikelaitokset yhteensä HUS-kuntayhtymä yhteensä Talousarvion 2015 rahoitusosan muutos Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi on asetettu pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Pitkäaikaisten lainojen lisäysten enimmäismääräksi määriteltiin talousarviossa 90,0 milj. euroa ja vähennysten enimmäismääräksi 10,2 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 50,0 milj. euroa ja lainojen lyhennykset toteutuvat alkuperäisen talousarvion mukaisina. Antolainauksen muutokset nettomääräisinä olivat alkuperäisessä talousarviossa - 5,3 milj. euroa. Antolainauksen muutokset tulevat toteutumaan tämänhetkisen arvion mukaan - 0,5 milj. eurona, kun antolainoja on nostettu 3,4 milj. euroa (TA2015 7,5 milj. euroa) ja antolainat lyhenevät 2,9 milj. eurolla (TA2015 2,2 milj. euroa). 3,4 milj. euron antolainan nosti talousarvion mukaisesti HUS-Kiinteistöt Oy. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n ja Kiinteistö Oy HUS- Asunnot yhtiön ei ole tarvinnut nostaa niille talousarviossa varattua antolainaa. HUS-Kiinteistöt Oy maksaa marraskuussa ullakkotiloihin kohdistuneen lainan jäljellä olevan pääoman 0,4 milj. ennenaikaisesti takaisin.

27 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS euro TA 2015 (Valtuusto 12/2014) Uusi esitys TA 2015 Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Tukipalveluyksiköiden sisäisten asiakaspalautusten periaatteet vuodelta 2015 Vuoden 2015 tuloksen käsittely Ylijäämäiseen tilikauden tulokseen yltävät tukipalveluyksiköt (liikelaitokset ja tulosalueet) suorittavat tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä HUS-Kuntayhtymän sisäisen asiakaspalautuksen, joka vastaa yksikön positiivista tilikauden tulosta. Kuntayhtymän sisäinen asiakashyvitys kohdistetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaisessa suhteessa tukipalveluyksikön sisäisille asiakkaille. Annettavassa asiakaspalautuksessa huomioidaan myös saadut asiakaspalautukset toiselta tukipalveluyksiköltä. Yhtymähallinnon tulosalueen toteutunut ylijäämä hyvitetään kokonaisuudessaan kuntayhtymän sisällä yhtymähallinnon toteutuneiden veloitusten suhteessa. Yksiköiden laatimissa vuosiennusteissa ei ole ohjeiden mukaisesti huomioitu HUS-kuntayhtymän sisäisiä asiakaspalautuksia. Ennen Yhtymähallinnon ylijäämän sisäistä palautusta tehdään potilasvakuutuksen tasauslaskelma. Potilasvakuutusmaksut on talousarviossa hyväksytyllä tavalla veloitettu asukaslukuperusteisesti jäsenkunnilta ja laskutus tasataan toteutuneita kustannuksia vastaavaksi tilinpäätöksen yhteydessä. Yhtymähallinnon ja ulkoisen tarkastuksen osalta ylijäämä palautetaan perittyjen veloitusten suhteessa. Kuntayhtymän syyskuun toteumatietojen perusteella laadittu vuosiennuste päätyy 40,0 miljoonan euron ylijäämään. Ennusteessa on huomioitu kesäkuussa toteutettu 25,0 milj. euron palautus jäsenkunnille. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Kuntien palvelumaksut määräytyvät kuntien käyttämien palvelujen mukaan. Palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat määrää hallitus. Jotta jäsenkunnat voisivat sisällyttää omiin 2015 tilinpäätöksiinsä HUS:n palveluiden käyttöä koskevat oikeat luvut, esitetään, että valtuusto ennakolta päättää periaatteista, joita noudatetaan tilikauden tuloksen käsittelyssä. Ylijäämän palautus esitetään tehtäväksi seuraavasti: Sairaanhoitoaluekohtainen toteutunut ylijäämä kuntayhtymän sisäisten asiakaspalautusten jälkeen palautetaan jäsenkunnille palveluiden käytön suhteessa = euromääräinen jäsenkuntien maksuosuus

28 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Sairaanhoitoaluekohtaisesta toteutuneesta ylijäämästä vähennetään mahdollisten alijäämäisten tukipalveluyksiköiden tilikauden tulos sairaanhoitoaluekohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Tukipalveluyksikön toteutunut alijäämä jätetään ko. yksikköön. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kohdalla huomioidaan talousarviossa vahvistettu ensihoitotoiminnan alijäämä. Laskelmassa huomioidaan toteutunut ensihoidon alijäämä. Ensihoitotoiminnasta syntyvän alijäämän ylittävä tilikauden tulos palautetaan palveluiden käytön mukaisessa suhteessa jäsenkunnille Laskenta tehdään jäsenkunnittain koko vuoden tasolla ja syntyvästä palautettavasta summasta vähennetään kesäkuussa toteutetun palautuksen osuus Ylijäämän palautus jäsenkunnille ei vaikuta sitovien nettokulujen toteumaan. Vuoden 2015 poistosuunnitelman muuttaminen Toimintaprosessien kehittymisen ja muuttumisen johdosta poistosuunnitelmaan esitetään lisättäväksi vuonna 2015 kaksi uutta poistoluokkaa. HUS-Desikon käyttöön Sairaalasängyt 5 vuotta ja Raviolin käyttöön Ruoan esivalmistuslaitteet, kahvinvalmistuslaitteet, ruoankuljetuslaitteet (kuljetus- ja tekniikkavaunut) ja kylmälaitteet 7 vuotta. Päätösesitys Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää muuttaa päätöksiään ja ja vahvistaa HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut 26,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina, jolloin talousarvion 2015 tuloslaskelmaosassa kuntayhtymän sitovien nettokulujen määrä on 1 509,5 miljoonaa euroa. tulosalueiden investointien määräksi vuonna 2015 enintään 142,0 milj. euroa, kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen lisäysten enimmäismääräksi 50,0 milj. euroa ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismääräksi 10,2 milj. euroa, sekä antolainauksen muutoksiksi enintään -0,5 milj. euroa. Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää oikeuttaa hallituksen tammikuussa 2016 hyvittämään jäsenkunnille vuoden 2015 sairaanhoitoaluekohtaisen ylijäämän vähennettynä tukipalveluyksiköiden alijäämällä toteutuneen kuntakohtaisen erikoissairaanhoidon palveluiden käytön mukaisessa suhteessa (= jäsenkuntien maksuosuus) siltä osin kuin sairaanhoitoaluekohtainen tulos on ylijäämäinen pois lukien Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka osalta laskelmassa huomioidaan ensihoidosta syntyvä alijäämä

29 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS että poistosuunnitelmaan lisätään vuonna 2015 kaksi uutta poistoluokkaa HUS-Desikon käyttöön Sairaalasängyt 5 vuotta ja Raviolin käyttöön Ruoan esivalmistuslaitteet, kahvinvalmistuslaitteet, ruoankuljetuslaitteet (kuljetus- ja tekniikkavaunut) ja kylmälaitteet 7 vuotta. Lisäksi hallitus päättää, että ylijäämäiseen tilikauden tulokseen yltävät tukipalveluyksiköt (liikelaitokset ja tulosalueet) suorittavat tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä HUS-kuntayhtymän sisäisen asiakaspalautuksen, joka vastaa yksikön positiivista tilikauden tulosta. Kuntayhtymän sisäinen asiakashyvitys kohdistetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaisessa suhteessa tukipalveluyksikön sisäisille asiakkaille. Yhtymähallinnon ja ulkoisen tarkastuksen osalta ylijäämä palautetaan perittyjen veloitusten suhteessa. Ennen Yhtymähallinnon ylijäämän palautusta suoritetaan potilasvakuutuksen tasauslaskutus jäsenkunnilta. Päätös Lisätietoja Esitys hyväksyttiin. Mari Frostell, p , Anne Priha p ja Merja Mäkitalo, p

30 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS ESITYS TUKIPALVELUIDEN LIIKELAITOSTEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMISESTA HUS-DESIKO LIIKELAITOKSEN TOIMIALAN OSALTA JA ESITYS LIIKELAITOKSEN PERUSPÄÄOMAN MUUTTAMISESTA 618/00/01/02/2009 HALL 156 HUS-Desiko liikelaitos vastaa potilashoitoa tukevien laitos- ja välinehuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaiden parhaaksi. Liikelaitos osallistuu infektioiden torjuntatyöhön yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa ja siten vaikuttaa potilaan hoidon sujuvuuteen ja hoitoympäristön turvallisuuteen. Hyksin organisaatiomuutoksen valmistelun yhteydessä vuonna 2013 nousi esille kysymys välinehuoltoyksikön organisatorisesta asemasta. Välinehuolto on siinä määrin sairaanhoidollista toimintaa, että sen organisatorinen sijoittuminen nähtiin perustelluksi siirtää omana kokonaisuutenaan osaksi sairaanhoitotoimintaa. HUSin toimitusjohtaja päätti välinehuoltotoimintojen siirtämisestä HUS-Desikosta Hyksin ATekin tehtäväksi lukien. Muutoksella tavoitellaan yhtenäistä, potilaslähtöistä ja kustannustehokasta leikkaussalitoiminnan prosessia. Hyksin osuus välinehuollon palveluiden käytöstä tammi-lokakuussa 2015 oli 69,1 % (11,6 milj. euroa), josta Hyks ATeKin osuus oli 30,3 % (5,1 milj. euroa). HUS:n välinehuoltoyksikkö osana Hyks ATeK tulosyksikköä palvelee jatkossakin keskitettynä yksikkönä myös HUS:n muita tulosalueita ja liikelaitoksia sekä jäsenkuntien perusterveydenhuollon yksiköitä. Välinehuollon organisatorinen siirto aiheuttaa vähäisiä muutoksia tukipalveluiden liikelaitoksen johtosääntöön HUS-Desiko liikelaitoksen osalta: Johtosäännön 1 :n Tukipalveluiden liikelaitokset ja niiden toimialat alku kuuluu seuraavasti: Osana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota toimivat seuraavat neljä tukipalveluiden kunnallista liikelaitosta: HUS-Desiko Liikelaitos vastaa potilashoitoa tukevien laitos- ja välinehuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaiden parhaaksi. Liikelaitos osallistuu infektioiden torjuntatyöhön yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa ja siten vaikuttaa potilaan hoidon sujuvuuteen ja hoitoympäristön turvallisuuteen. Esityksenä on, että sanat laitos- ja välinehuoltopalvelujen korvataan ilmaisulla sairaalahuolto- ja laitoshygieniapalveluiden. Toimitusjohtajan päätöksellä HUS-Desikon välinehuollon henkilöstö siirtyy ensi vuoden alusta Hyksin ATek tulosyksikköön. Henkilöstöä siirtyy yhteensä 404 henkilöä. Siirtyvien välinehuollon

31 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS henkilöiden lomapalkkavelka siirtyy HUS-Desikon taseesta HUS-kuntayhtymän taseeseen kirjanpitoarvolla, joka on lokakuun tilanteen ja loppuvuoden ennusteen mukaan noin euroa. Muutoksen yhteydessä HUS-Desikon välinehuollon koneet ja laitteet sekä Gemini-välinehallintajärjestelmä siirtyvät HUS-Desikon taseesta HUS-kuntayhtymän taseeseen kirjanpitoarvolla. Siirtyvän omaisuuden kirjanpitoarvo on yhteensä noin euroa. HUS-Desiko liikelaitoksen peruspääomaa ,65 euroa pienennetään siirtyvän käyttöomaisuuden kirjanpitoarvon ja siirtyvään henkilöstöön kohdistuvan lomapalkkavelan erotuksella. Toiminnallisen muutoksen jälkeen HUS-Desiko liikelaitos jatkaa sairaalahuolto- ja laitoshygienia- sekä sairaalasänkyjen huolto-, vuokraus- ja pudistuspalveluiden tuottajana. Päätösesitys Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää muuttaa tukipalveluiden liikelaitoksen johtosäännön 1 :ä HUS-Desiko liikelaitoksen toimialakuvauksen ensimmäisen lauseen kuulumaan: Liikelaitos vastaa potilashoitoa tukevien sairaalahuolto- ja laitoshygieniapalveluiden tuottamisesta. että Hyksin ATek tulosyksikköön siirtyvään henkilöstöön kohdistuva lomapalkkavelka ( tilanteessa) siirtyy HUS-Desiko liikelaitoksen taseesta HUS-kuntayhtymän taseeseen; että HUS-Desikon välinehuollon koneet ja laitteet sekä Gemini-välinehallintajärjestelmä siirtyvät HUS-kuntayhtymän taseeseen kirjanpitoarvolla; ja että HUS-Desiko liikelaitoksen peruspääomaa ,65 pienennetään siirtyvän käyttöomaisuuden kirjanpitoarvon ja siirtyvään henkilöstöön kohdistuvan lomapalkkavelan erotuksella. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Tuula Karhumäki p , Mari Frostell, p ja Merja Mäkitalo, p

32 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS MAANALAISET LAITETILAT SYÖPÄTAUTIEN KLINIKAN YHTEYDESSÄ -INVESTOINNIN HANKESUUNNITEMAN HYVÄKSYMINEN JA INVESTOINNIN ENIMMÄISKUSTANNUSTEN VAHVISTAMINEN 312/02/02/00/01/2015 HALL 157 Meilahden sairaala-alueella aloitetaan vuonna 2018 Traumakeskus- Syöpäkeskus uudisrakennuksen rakentamiseen liittyvät työt. Rakennus sijoittuu Meilahden tornisairaalan, Paciuksenkadun ja nykyisen Syöpätautien klinikan väliin niin, että alueesta muodostuu integroitu kokonaisuus nykyisten Meilahden sairaaloiden kanssa. Osa Syöpätautien klinikkarakennuksesta jää Syöpäkeskuksen uusien tilojen valmistumisen jälkeen edelleen käyttöön. Ennen rakentamisen aloittamista puretaan Meilahden tornisairaalan laboratoriosiipi. HUSLAB:n toiminnat on jo siirretty uuteen toimitaloon ja muille laboratoriosiiven toiminnoille on haettu sairaala-alueelta korvaavat tilat. Laboratoriosiivessä sijaitsevan HUS-Kuvantamisen isotooppiyksikköä suunniteltiin Meilahden sairaalan toimenpidesiipeen, mutta laitteiden vaatimien säteilysuojauksien sekä varusteiden massojen vuoksi siirto ei ole mahdollinen. Syöpätautien klinikan maanalaisiin tiloihin on valmistunut vuonna 2013 tilat kahdelle uudelle sädehoitoyksikölle (Linac 9-10). Syöpähoitojen kasvavan kysynnän vuoksi on HUS:n investointiohjelma sisältää uutta maanalaista tilaa seuraaville kolmelle sädehoitolaitteelle Linac 9 ja 10:n viereen. Samaan yhteyteen suunnitellaan tilat myös laboratoriosiivestä siirrettäville ja uusille PET-TT- (positroniemissiotomografia-) laitteille ja SPECT-TT- (yksifotoniemissiotomografia-) laitteille sekä syklotronille. Sekä SPECT-TT- että PET-TT- tutkimukset yhdistävät isotooppimerkkiaineilla toteutetun aineenvaihdunnan tutkimuksen tietokonetomografialla tehtyyn anatomiseen tutkimukseen. Nämä kaksi tutkimusta eroavat toisistaan teknologian, käytetyn merkkiaineen ja tutkimuskohteiden osalta. SPECT-TT- kameroita käytetään vaativiin isotooppitutkimuksiin kuten lisäkilpirauhastutkimuksiin, monien tuki- ja liikuntaelinten sekä syöpäsairauksien vaativiin tutkimuksiin. PET-TT- kameroilla tehdään etupäässä syöpäpotilaiden diagnostiset ja levinneisyystutkimukset, joilla on merkittävä asema hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Menetelmiä käytetään monien muidenkin erikoisalojen potilaiden tutkimuksiin kuten tulehdussairauksiin ja dementian eri muotojen erotusdiagnostiikkaan sekä apuna sydäntutkimuksissa ja lasten epilepsiakirurgian valmistelussa. Syklotronia käytetään PET-TT-kuvauksissa tarvittavien lyhytikäisten radioaktiivisten merkkiaineiden (radiolääke) valmistamiseen. HUS:ssa omana toimintana aloitettava merkkiainetuotanto on harkittu strateginen linjaus, jolla vähennetään ulkoisiin lääketoimituksiin liittyviä riskejä ja mahdollistetaan uusien hoitomuotojen kehittäminen radiolääkkeiden avulla. Esimerkiksi uusien lyhytikäisten isotooppien käyttö edellyttää, että lääkevalmistus on lähellä tutkimuspaikkaa. Samalla voidaan keskittää radiolääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen tarvittavia puhdastiloja yhteen paikkaan, joka tuo säästöjä. Syklotronin kapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin merkkiaineiden tarve HUS:ssa on. Tähän liittyen talous- ja

33 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS konsernijaosto on hyväksynyt esityksen käynnistettävästä yhteistyöselvityksestä radiolääkkeiden nykyisen toimittajayrityksen kanssa. Syöpätautien klinikan yhteyteen suunniteltava maanalaisten laitetilojen hanke sisältää tilat kolmelle sädehoitoyksikölle, Syöpäkeskuksen PET-TT-laitteelle, HUS-Kuvantamisen kahdelle PET-TT-laitteelle, kahdelle SPECT-TT-laitteelle, lääkevalmistustiloille sekä syklotronille. Sädehoitotilojen investointirahoitus sisältyy samaan hankkeeseen Linac laitteiden hankinnan kanssa. Muu osa em. tilakokonaisuudesta muodostaa 16,1 milj. euron investoinnin, joka 10 milj. euron kustannusarviorajan ylittävänä hankkeena edellyttää hallintosäännön mukaisesti valtuuston hyväksymistä. HUS-Kuvantamisen hankkeeseen liittyvät laitehankinnat sisältyvät liikelaitoksen omaan talousarvioon. HYKS Syöpäkeskuksen esittämän PET-TT-laitteen rahoitus on tarkoitus päättää vuoden 2017 talousarviovalmistelun yhteydessä. Maanalaisista laitetiloista on hankkeen vaativuuden vuoksi poikkeuksellisesti laadittu hankesuunnitelma (liite 6) jo ennen investoinnin esittämistä investointiohjelmaan. Koska kyseessä on valtuustolle erikseen esitettävä investointi, hankesuunnitelma esitetään investointiohjeistuksen mukaisesti hallituksen hyväksyttäväksi. Hankesuunnitelma sisältää myös edellä todettujen sädehoitoyksiköiden tilojen ja erillisenä hankkeena rakennettavan Syöpäkeskuksen uuden läntisen sisäänkäynnin suunnitelmat ja kustannusarviot. Kokonaislaajuus on noin bm2. Toiminnalliset järjestelyt ja investoinnin vaikutus Syöpäkeskuksen ja HUS-Kuvantamisen tuotantoon, kuluihin ja tuottoihin on kuvattu hankesuunnitelmassa. Maanalaisten laitetilojen valmistuminen on edellytys Traumakeskus- Syöpäkeskus-hankkeen käynnistämiselle vuonna Mahdolliset aikatauluviiveet siirtävät Meilahden uuden sairaalarakennuksen töiden aloittamista ja tämän vuoksi laitetilaprojekti on kiireellinen. Hanketta edeltäviä purkutöitä ja tekniikkasiirtoja voidaan aloittaa jo vuoden 2015 lopulla. Maanrakennus ja louhinta on tarkoitus aloittaa helmikuussa 2016 ja varsinainen rakentaminen vuoden 2017 alussa. Tilat valmistuvat hankesuunnitelman mukaan kesällä Hankkeen rahoitus sisältyy vuosien investointisuunnitelmaan. Esitys valtuustolle liitetään osaksi hallituksen esitystä vuoden 2016 talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi. Päätösesitys Hallitus päättää 1. hyväksyä Maanalaiset laitetilat Syöpätautien klinikan yhteydessä -investoinnin hankesuunnitelman, 2. esittää valtuustolle että valtuusto hyväksyy Maanalaiset laitetilat Syöpätautien klinikan yhteydessä -investoinnin enimmäiskustannuksiksi 16,1 milj. euroa. Hankkeen kustannuksissa voidaan ottaa ilman valtuuston erillistä käsittelyä huomioon rakentamisen tarjoushintaindeksin 11/2015 jälkeinen muutos. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Mari Frostell, p , Anne Priha, p

34 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS TAMMI-LOKAKUUN 2015 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 238/02/02/00/01/2014 HALL 158 Yhteenveto HUS-yhtymän sitovien nettokulujen ylitys on pienentynyt edelleen lokakuun aikana. Sitovien nettokulujen ylitys oli tammi-heinäkuussa 2,3 %, tammi-elokuussa 2,1 %, tammi-syyskuussa 1,9 % ja nyt tammi-lokakuussa 1,6 %. Myös talouden tasapaino on hyvä, sillä tuottojen kasvu oli tammi-lokakuussa suurempaa kuin kulujen kasvu. Lokakuussa 2015 palvelutuotannon volyymi ylitti talousarviossa suunnitellun tason 6,9 %. Tämä heijastuu myös palveluiden saatavuuteen (jonot), joka loka-marraskuussa (18.11 asti) oli parantunut syyskuun lopun tilanteesta. Lokakuussa jäsenkuntien maksuosuuslaskutus ylitti talousarvion 6,0 % ja toimintakulut ylittivät talousarvion 0,5 %. Kulujen hyvän hallinnan sekä muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutuksen talousarvioylityksen ansiosta lokakuun sitovat nettokulut alittivat talousarvion 0,7 % (0,9 milj. euroa). Voimakas palveluiden kysynnän kasvu sekä jäsenkunnista että ulkokunnista yhdistyneenä HUSin kykyyn tuottaa tätä vastaten lisää palveluja on kasvattanut tammi-lokakuussa 2015 palveluvolyymiä 4,2 % verrattuna vuoden 2014 tammi-lokakuuhun. Talousarvion 2015 palvelusuoritetavoite ylittyy 5,8 %. Kysyntäpaineesta on selvitty ja jonot ovat hieman lyhemmät kuin ne olivat vuoden 2014 lokakuun lopun tilanteessa. Toiminnan tuottavuus on parantunut viime vuodesta, henkilötyön tuottavuus + 2,3 % (tavoite oli 1,5 %) ja DRG-pisteen hinta on alentunut 0,3 % (tavoite oli 1,5 %). Tammi-lokakuun sitovat nettokulut kasvoivat vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 3,7% ja ylittävät talousarvion 1,6 % (19,6 milj. euroa). Kulujen kasvua rajoitetaan vielä loppuvuoden aikana useilla toimenpiteillä, joita esiteltiin tammi-elokuun osavuosikatsauksessa. Osa niistä tulee vähentämään erityisesti joulukuussa potilashoidon volyymia. Sopeutustavoitteet on yhtymäjohdon toimesta kohdennettu yksiköittäin. Tavoitteena on pitää sitovien nettokulujen talousarvioylitys mahdollisimman pienenä huomioiden kasvanut palveluvolyymi. Laajempi katsaus Lokakuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi alitti 0,8% edellisen vuoden jolloin kohdennetusti lyhennettiin jonoja mm. ylityön avulla - vastaavan ajankohdan, mutta ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 6,9 % (9/2015: + 10,2 %). Kumulatiivisesti tammi-lokakuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti 4,2 % edellisen vuoden (1-9/2015: + 4,9 %) ja 5,8 % talousarvion sisältämän suunnitelman (1-9/2015: + 5,7 %). Verrattuna edellisvuoteen on sekä NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä + 5,2 % (1-9/2015: + 6,0 %), että käyntituotteiden lukumäärä kasvanut. Käyntituotteiden kasvu somatiikassa on + 3,1 % (1-9/2015: + 3,8 %) ja psykiatriassa + 4,3 % (1-9/2015: + 5,2 %).

35 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä on sen sijaan laskenut 5,7 % palvelurakenteen muutoksen ja avohoidon lisääntymisen johdosta (1-9/2015: - 4,9 %). Avohoidon osuus on hieman noussut viime vuoden tasosta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammi-lokakuussa 42,2 % (1-9/ ,2 %, 1-10/2014: 41,7 %). Kokonaistasolla henkilötyön toteutunut tuottavuus (2,3 %) on parantunut tavoitetta (1,5 %) enemmän. Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus mittari. Tavoitteeksi on asetettu 1,5 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Lokakuussa kokonaistuottavuus oli heikompi kuin tammi-syyskuun toteumassa. Eräänä syynä tähän nimenomaan DRG-ryhmässä näkyvään DRG-pistekertymän alenemaan voi olla vuoden 2014 pitkäaikaisdiagnoosien kirjausmuutos, jonka näkyvin muutos ajoittuu vuoden 2915 alkupuolelle, mutta ei enää loppuvuodelle, koska uuteen järjestelmään siirryttiin syyskuussa Tammi-lokakuussa deflatoimaton pistekustannus oli lähes samalla tasolla, kuin edellisenä vuonna +0,0 % (1-9/2015: - 0,6 %). Huomioiden arvioitu kustannustason muutos (Julkisten menojen hintaindeksi 0,3 %, Tilastokeskus ) on deflatoitu DRG-pistekustannus laskenut 0,3 %. Käyttämämme tuottavuusmittari DRG-pistekustannus ei täysimääräisesti kalenterivuoden aikana huomioi tuotantorakenteen muutosta avohoitopainotteiseen suuntaan. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus on kehittynyt positiivisesti. Tammi-lokakuun toteutunut laskutus (127,7 milj. euroa) ylittää talousarvion 12,2 milj. eurolla (+ 10,6 %). Budjettiylitys on lokakuussa lisääntynyt 0,9 milj. euroa. Muiden sairaanhoitopiirien laskutus ylittää talousarvion 6,9 milj. eurolla (+ 11,3 %) ja ERVA -alueen laskutus ylittää talousarvion 1,8 milj. eurolla (5,8 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain kokoontunut HUS:n valtuusto päätti, että tammi-huhtikuussa toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 25 milj. euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi-huhtikuussa toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Palautuksen jälkeen jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ylittivät tammi-lokakuussa kuukausijaksotetun talousarvion 4,9 % (60,5 milj. euroa) (1-9/2015: + 4,8 %). Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-lokakuussa 17 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausijaksotetun talousarvion ja 7 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus oman palvelutuotannon laskutuksen kasvuun oli + 4,9 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli + 1,1 % (hintaero). Hinta-määräeroanalyysissä ei ole huomioitu jäsenkuntapalautusta. Se huomioituna johtuu palvelutuotannon laskutuksen talousarvioylitys kokonaan määräerosta.

36 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Lokakuun sitovat nettokulut alittivat talousarvion 0,7 % ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 2,5 %. Lokakuun hyvä kehitys alensi toteutunutta kumulatiivista talousarvioylitystä. Tammi-lokakuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,6 % ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 3,7 % eli 45,1 milj. euroa. Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Kesäkuussa toteutettu jäsenkuntapalautus ei vaikuta sitoviin nettokuluihin. Tammi-lokakuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut) ylittivät talousarvion 2,6 % eli 40,8 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 5,8 % talousarvion. Toiminnan kulut ylittivät lokakuussa talousarvion 0,1 %. Aineissa ja tarvikkeissa erityisesti lääkkeiden kulut ovat kasvaneet viime vuodesta. Jäsenkuntien tartuntatautilääkkeiden myynti on kasvanut tammi-lokakuussa 4,3 milj. euroa (26 %) vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu aiheutuu lähinnä uusien lääkkeiden käytöstä C- hepatiitin hoitoon (+3,4 milj. euroa). Tammi-lokakuun toteutunut tilikauden tulos on 38,3 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää 40,9 milj. euroa suunnitellun ja kasvoi 3,7 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Ilman kesäkuussa toteutettua 25 miljoonan euron jäsenkuntapalautusta ylijäämä olisi ollut 63,3 milj. euroa. Elektiivisten lähetteiden määrä oli tammi-lokakuussa 2,4 % (1-9/2015: + 3,2 %) edellisvuoden määrää suurempi. Tämän vuoden tammilokakuussa oli kuitenkin yksi arkipäivä vähemmän kuin viime vuonna ja arkipäiväoikaisun jälkeen tammi-lokakuun elektiivisten lähetteiden vertailukelpoinen määrä on kasvanut +2,9 % viime vuodesta. Päivystyskäyntien määrä on laskenut - 0,3 % edellisvuodesta (1-9/2015: + 0,0 %). Pitkäaikaisdiagnoosien kirjaaminen helpottui olennaisesti viime vuoden syyskuussa tehdyn Uranus päivityksen myötä ja sen jälkeen niitä on kirjattu vilkkaasti. Tammi-lokakuussa pitkäaikaisdiagnoosi on kirjattu 49,2 %:lle somatiikan vuodeosastohoitojaksoista (1-10/2014: 21,1 %). Pitkäaikaisdiagnoosit voivat komplisoida vuodeosastohoitojaksoja (ns. klassiset DRG-ryhmät) ja siten lisätä laskutusta. Komplisoituneiden ja ei-komplisoituneiden vuodeosastojaksojen laskutuksen kokonaisero edelliseen vuoteen verrattuna on n. 7,0 milj. euroa. Lokakuun lopun tilanteessa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 0,1 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä on vähentynyt 35,9 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erikoisaloista eniten yli 6 kk odottajia oli kirurgiaan (129 potilasta) ja silmätaudeille (114 potilasta). Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 2,6 % ja yli 3 kk odottavien määrä on vähentynyt 32,1% viime vuoden vastaan ajankohtaan verrattuna, potilaaseen.

37 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Muut sairaanhoitopiirit ovat tammi-lokakuussa laskuttaneet HUS:lta hoitopaikan vapaasti valinneiden potilaiden poliklinikkakäyntejä kpl / 2,4 milj. euroa ja vuodeosastohoitopäiviä 453 kpl / 0,9 milj. euroa. Kokonaisuutena HUS-alueen vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden hoitoja on toteutettu muissa sairaanhoitopiireissä 3,3 milj. euron arvosta. Potilaan vapaaseen valintaan perustuen HUS:ssa puolestaan hoidettiin tammi-lokakuussa potilasta, joiden hoidoista laskutettiin 4,7 milj. euroa talousarvio sisältää valtuuston huhtikuun lopussa hyväksymät muutokset. Merkittävimmät muutokset eli vaativan erityistason saattohoito ja Helsingin fysiatrian poliklinikkatoiminta toteutuivat alkaen. Helsingin kaupungin apteekkitoimintojen ensimmäinen siirto osaksi HUS-Apteekkia tuli voimaan Kuukausikohdennetussa talousarviossa on myös huomioitu HYKS sairaanhoitoalueen tarkennus henkilöstökulujen osalta. Ennuste / tulevaisuuden näkymät Vuoden 2015 toiminnan ja talouden raportointiaikataulun mukaisesti kaikki HUS-kuntayhtymän yksiköt päivittivät lokakuun lopussa koko vuoden toiminnan ja talouden ennusteen. Ennuste sisältää kesken vuoden toteutetun 25 miljoonan euron ylijäämän palautuksen jäsenkunnille. Ennuste on päivitetty kuukausikohtaisena kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien osalta. Yksikoiden johdon päivittämä vuosiennuste päätyy sitovien nettokulujen osalta 1,8 %:n (26,6 milj. euron) ylitykseen. Johdon tavoite on talouden sopeuttamistoimenpiteiden avulla varmistaa, että toteutunut ylitys tulee olemaan mahdollisimman pieni. Tavoitteeseen pyritään talouden sopeutusohjelmalla, jossa mm. resurssien käytön päällekkäisyyksiä poistetaan, toimintoja järjestellään uudelleen ja työnjakoa parannetaan. Sopeuttamisohjelman yksikkökohtaiset toimenpiteet on valmisteltu syys-lokakuussa. Lokakuun lopussa laadittua vuosiennustetta käytetään 2016 talousarviomateriaalissa edellisen vuoden vertailulukuina. Kesäkuussa toteutettu jäsenkuntapalautus pienentää jäsenkuntien maksuosuuslaskutusta ja ylijäämää mutta sillä ei ole vaikutusta sitovien nettokulujen euromäärään. Hallitus päätti lokakuussa varautua esittämään joulukuussa kokoontuvalle valtuustolle vuoden 2015 mahdollisen ylijäämän palauttamista jäsenkunnille tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Tammi-elokuun toteuman perusteella toteutettiin tukipalveluyksiköiden osalta sisäinen asiakaspalautus yhtymähallinnolle. Varsinainen sisäinen asiakaspalautus tehdään toteutuneen palvelukäytön mukaisessa suhteessa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä.

38 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Tunnusluvut Tammi-syyskuu Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Tot TA Tot Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,8% 4,2% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,7% - NordDRG-tuotteet, lkm ,3% 5,2% DRG-ryhmät ,7% 2,3% DRG-O-ryhmät ,8% 3,6% Tähystykset ,3% 0,3% Pientoimenpiteet ,4% 17,2% 900-ryhmä ,9% 4,4% Kustannusperusteinen jakso ,5% -2,4% - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,1% - Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,3% - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,9% 28,7% - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,6% - Käyntisuoritteet, lkm ,6% Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,3% Ensikäynnit, lkm ,3% - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,8% - Leikkaukset, lkm ,1% Päiväkirurgiset, lkm ,2% - Synnytykset, lkm ,7% - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,9% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,2% - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) Somatiikka, vrk 3,7 3,7-0,7% Psykiatria, vrk 19,0 20,5-7,3% Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,4% - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,9% > 21 vrk, lkm Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,9% kaikki ,1% > 6 kk Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3 kk ,1% kaikki ,6% > 3 kk Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,7% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 204,1 199,5 2,3% DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 3) 714,3 714,1 0,0% - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / ,1% hoidetut potilaat 1) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 2) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 3) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus)

39 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Tot TA Tot Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. Talous (1 000 euroa) - Jäsenkuntien maksuosuus ,9% 3,9% - Toimintatuotot ,1 % 5,0 % - Toimintakulut ,8 % 5,0 % - Poistot ,3 % 4,6 % - Tilikauden tulos ,4 % 10,6 % - Sitovat nettokulut ,6 % 3,7 % - HUS:n oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 5,8% 4,2% Hintaero, % 0,9% 1,2% Henkilöstö - Henkilöstömäärä (1. päivä) ,1% 1,3% - Henkilötyövuodet ,2% 2,2% - Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,2% 1,4% - Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 2,6% 2,3% Hintaero, % -1,2% 1,4% Lokakuu Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Tot. 10 / 2015 TA 10 / 2015 Tot. 10 / 2014 Poikkeama- % Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,9% -0,8% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,4% - NordDRG-tuotteet, lkm ,7% -0,4% DRG-ryhmät ,2% -0,6% DRG-O-ryhmät ,6% -9,9% Tähystykset ,9% 13,8% Pientoimenpiteet ,2% 13,8% 900-ryhmä ,9% -1,1% Kustannusperusteinen jakso ,2% 18,2% - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,2% - Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,8% - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,9% 50,6% - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,0% - Käyntisuoritteet, lkm ,2% Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,1% Ensikäynnit, lkm ,1% - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,4% - Leikkaukset, lkm ,7% Päiväkirurgiset, lkm ,5% - Synnytykset, lkm ,0% - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,0% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,3% - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) Somatiikka, vrk 3,5 3,7-4,9% Psykiatria, vrk 19,8 24,8-20,2%

40 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,1% - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,8% > 21 vrk, lkm Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,9% kaikki ,1% > 6 kk Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3 kk ,1% kaikki ,6% > 3 kk Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,2% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 209,1 206,9 1,0% DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 3) 687,6 651,9 5,5% - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / ,8% hoidetut potilaat 1) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 2) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 3) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) Tot. 10 / 2015 TA 10 / 2015 Tot. 10 / 2014 Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. Talous (1 000 euroa) - Jäsenkuntien maksuosuus ,0% -0,5% - Toimintatuotot ,3 % 1,0 % - Toimintakulut ,5 % 3,5 % - Poistot ,9 % 5,4 % - Tilikauden tulos ,9 % -20,9 % - Sitovat nettokulut ,7 % 2,5 % - HUS:n oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 6,9% -1,1% Hintaero, % -1,6% -1,0% Henkilöstö - Henkilöstömäärä (1. päivä) ,1% 1,3% - Henkilötyövuodet ,1% -1,9% - Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,4% 8,8% - Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 2,8% -1,7% Hintaero, % 0,4% 8,7%

41 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-lokakuu2015 Sisältää kesäkuussa toteutetun 25 milj. euron palautuksen jäsenkunnille KUMULATIIVINEN Palkat ja palkkiot ,5 % ,6 % Henkilöstösivukulut ,1 % ,1 % Henkilöstökulut ,4 % ,7 % Palveluiden ostot yhteensä ,2 % ,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,6 % ,7 % Avustukset ,4 % ,6 % Muut toimintakulut yhteensä ,1 % ,2 % Toimintakulut yhteensä ,8 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % ,6 % Toimintakulut ja poistot yht ,6 % ,9 % Toimintakate poistojen jälkeen ,7 % ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,5 % ,5 % Tilikauden tulos ,4 % ,6 % Sitovat nettokulut ,6 % ,7 % Sitovat nettokulut KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus ,9 % ,9 % Muut palvelutulot ,6 % ,9 % Muut myyntitulot ,7 % ,7 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha ,9 % ,6 % Myyntituotot ,7 % ,8 % Maksutuotot ,0 % ,2 % Tuet ja avustukset ,3 % ,7 % Muut toimintatuotot ,6 % ,3 % Toimintatuotot yhteensä ,1 % ,0 % (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti ( kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Toiminnan kulut ,6 % ,9 % Muut myyntitulot ,7 % ,7 % Maksutuotot ,0 % ,2 % Tuet ja avustukset ,3 % ,7 % Muut toimintatuotot + EVO ,8 % ,4 % Korkotuotot ,9 % ,9 % Muut rahoitustuotot ,0 % 225 7,2 % Toiminnan nettokulut ,1 % ,7 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,6 % ,9 % Sitovat nettokulut ,6 % ,7 %

42 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Päätösesitys Hallitus päättää merkitä tiedoksi HUS-kuntayhtymän tammi-lokakuun 2015 toiminnan ja talouden seurantaraportin (oheismateriaali 1) ja samalla todeta, että palveluvolyymin kasvu on ollut merkittävää heijastuen myös toimintakuluihin ja sitoviin nettokuluihin, jotka ovat ylittymässä, joskin parantuneen tuottavuuden ansiosta vähemmän kuin palveluvolyymin kasvu ja että yhtymäjohto pyrkii linjaorganisaation kautta varmistamaan talouden sopeutustoimenpiteiden avulla potilashoidon saatavuutta vaarantamatta -, että koko vuoden sitovien nettokulujen talousarvioylitys on mahdollisimman pieni. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Aki Lindén, p. (09) , Mari Frostell, p

43 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS HUS-TILAKESKUKSEN JA HUS-KIINTEISTÖT OY:N VÄLINEN SOPIMUS KIINTEISTÖJEN YLLÄPIDOSTA HYKSIN, HYVINKÄÄN, LOHJAN, LÄNSI-UUDENMAAN JA PORVOON SAIRAANHOITOALUEILLA VUONNA /10/03/02/05/2010 HALL 159 HUS-Tilakeskuksen tehtäviin kuuluu kiinteistöjen ylläpito- ja kunnossapitopalvelujen koordinointi ja tilaaminen. Kiinteistöpalvelut tilataan HUS-Kiinteistöt Oy:ltä vuosittain laadittavan sopimuksen mukaisesti. HUS-Tilakeskus ja HUS-Kiinteistöt Oy ovat neuvotelleet vuotta 2016 koskevan sopimuksen kiinteistöjen ylläpidosta Hyksin, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueilla. Ylläpitosopimus käsittää kiinteistöhuollon, ulkoalueiden hoidon, yhdyskuntajätehuollon, tietopalvelun ja kunnossapidon osa-alueet. Lisäksi sopimuksella sovitaan HUS:n yksiköille myytävistä erillislaskutettavista palveluista, miltä osin sopimus koskee kaikkia HUS:n toimitiloissa toimivia yksiköitä. Ylläpitosopimus on koottu yhdeksi sopimuskokonaisuudeksi sisältäen kuusi liitettä. Sopimusluonnos on esityslistan liitteenä 7. Sopimuksessa on otettu huomioon saneerauksen alla tai tyhjillään olevia tiloja mm. Naistenklinikalla 7700 brm2, Meilahden sairaalassa 1600 bm2, Silmä- ja korvasairaalassa 6000 brm2, Lastenklinikalla 2400 brm2, Porvoossa 2000 brm², Kellokoskella 6300 brm2, Lohjalla 1600 brm2 ja Jorvissa 6700 brm2. Uutena kiinteistönä sopimukseen sisältyy Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus brm2, joka vastaanotettiin Kiinteistöjen ylläpidon ja kunnossapidon korvaukset vuonna 2016 on esitetty seuraavassa taulukossa. Kustannuksiin eivät sisälly sopimuksen mukaiset erillislaskutettavat palvelut.

44 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Kiinteistöjen ylläpito- ja kunnossapitopalveluiden lisäksi sopimukseen sisältyy henkilökunta- ja asiakaspysäköinnin järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia Meilahden sairaala-alueen osalta sekä Meilahden pysäköintilaitosten P2 ja P3 lainojen koroista että rakennuksen poistoista johtuen yhteensä euroa sekä Jorvin sairaalan pysäköinnin järjestämisestä euroa. Kiinteistön hoidon ja pysäköintikorvauksen kustannus on yhteensä (alv 0%). Talous- ja konsernijaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja esittää, että hallitus tekisi päätösesityksen mukaisen päätöksen. Päätösesitys Hallitus päättää 1. hyväksyä HUS-Tilakeskuksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n välisen ylläpitosopimuksen vuoden 2015 kiinteistöjen ylläpidosta Hyksin, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uusimaan ja Porvoon sairaanhoitoalueilla liitteen 7 mukaisesti. Sopimuksen kustannukset ovat (alv 0%); 2. hyväksyä ylläpitosopimukseen erikseen sisältyen Meilahden alueen pysäköintikorvauksena (alv 0%) sekä Jorvin sairaalan pysäköintikorvauksena (alv 0%); 3. valtuuttaa kiinteistöjohtajan sopimaan vähäisiä muutoksia sopimukseen; ja 4. oikeuttaa kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäen ja kiinteistöpäällikkö Timo Peltoniemen allekirjoittamaan sopimuksen. Asian käsittely Merkittiin, että Irene Äyräväinen, Reijo Vuorento ja Ilkka Kauppinen ilmoittivat olevansa asiassa esteellisiä. He poistuivat kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. pöytäkirjan pitäjänä tämän asian kohdalla toimi toimitusjohtaja. Päätös Ote Esitys hyväksyttiin. HUS-Kiinteistöt Oy, kiinteistöjohtaja Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09) , Hannu Lähteenmäki, p

45 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN MUUTOS HALL 160 Päätös Hallitus päätti käsitellä seuraavana asiana esityksen asiakasmaksujen korottamisesta.

46 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS ASIAKASMAKSUJEN KOROTTAMINEN ALKAEN 665/02/06/01/03/2015 HALL 161 HUS:n hallitus on päättänyt, että asiakasmaksuja tarkistetaan asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaisesti, ellei hallitus erikseen toisin päätä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä korotetaan vuodenvaihteessa. Maksuja ja tulorajoja tarkistetaan laissa säädetyillä, joka toinen vuosi voimaan tulevilla indeksikorotuksilla. Lisäksi tasasuuruisia asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Uudet korotetut maksu ilmenevät esityslistan oheismateriaalista 6. Asiakasmaksuasetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksu. Asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus enimmäismaksujen rajoissa kuuluvat kunnan harkintavaltaan. Indeksikorotus koskee kaikkia asiakasmaksuasetuksessa olevia maksuja ja tulorajoja. Asiakasmaksujen lisäksi indeksillä tarkistetaan maksukattoa, omaishoitajan vapaan aikaista maksua ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vähimmäiskäyttövaraa. Vuoden 2016 alusta lukien kansaneläkeindeksin mukaan korotettaviin euromääriin tulee n. 1,74 prosentin korotus ja työeläkeindeksin mukaan korotettaviin n. 1,78 prosentin korotus. Tasasuuruisten asiakasmaksujen 27,5 prosentin erilliskorotuksella tavoitellaan hallitusohjelman mukaisesti 150 miljoonan euron lisäystä maksukertymään. Paljon palveluja käyttävien suojaksi säädettyä maksukattoa korotetaan lain edellyttämän indsitarkistuksen verran. Asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palveluiden saamiselle. Jos maksun periminen vaarantaa henkilön toimeentulon, palvelun tuottavan kunnan tai kuntayhtymän on asiakasmaksulain mukaan tietyissä tapauksissa velvollisuus ja muulloin oikeus jättää maksuja perimättä tai alentaa niitä. Valtioneuvosto muutti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua asetusta 19. marraskuuta. Asetus tulee voimaan Maksuttomat palvelut Laissa säädetään erikseen osa palveluista maksuttomiksi. HUS:n hallitus on lisäksi päättänyt, että elinten ja kudosten luovuttajilta ei peritä asiakasmaksuja. Samoin työterveyshuoltosäännössä tarkoitetut työterveyshenkilöstön suorittamat tarkastus-, tutkimus- ja hoitotoimenpiteet sekä sen määräämät laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimukset ovat henkilökunnalle maksuttomia. Työterveyshuollon tai muun lääkärin lähetteellä tulevilta henkilökuntaan kuuluvilta potilailta ei peritä poliklinikkamaksuja. Myöskään päivystyskäynneistä ei HUS:n henkilökunnalta peritä potilasmaksua.

47 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Päätösesitys Hallitus päättää 1. tarkistaa HUS:ssa perittäviä asiakasmaksuja alkaen sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen mukaisesti; 2. korottaa hengityshalvauspotilaalle maksettavaa korvausta saamatta jääneestä ylläpidosta hoitopäivämaksun mukaisesti 38,10 eurosta 49,50 euroon; 3. korottaa kotona annettavaa erikoissairaanhoidon maksua (käynti) 17,60 eurosta 22,80 euroon; 4. että psykiatrisen päiväsairaalatoiminnan ja kuntoutuskotien asumispalvelumaksua ei koroteta; 5. että jatkossa asiakasmaksuja tarkistetaan asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaisesti, ellei hallitus erikseen toisin päätä. Asian käsittely Merkittiin, että asian käsittelyn aikana jäsen Säde Tahvanainen jäsen Vuorennon kannattamana ehdotti, että hallitus päättäisi korottaa asiakasmaksuja kustannusten nousua vastaavan peruspalvelujen hintaindeksin mukaisesti. Julistettuaan keskustelun asiassa päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyn aikana oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava ehdotus, jota on kannatettu. Täten asiassa tulee suorittaa äänetys: ken kannattaa esittelijän esitystä, äänestää "jaa", ken kannattaa jäsen Tahvanaisen esitystä, äänestää "ei". Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 8 "jaa" ääntä ja 9 "ei" ääntä. Puheenjohtaja totesi jäsen Tahvanaisen esityksen tulleen hallituksen päätökseksi. Äänetyslista on pöytäkirjan liitteenä 1, 161. Päätös Hallitus päätti 1. korottaa asiakasmaksuja kustannusten nousua vastaavan peruspalvelujen hintaindeksin mukaisesti; 2. että psykiatrisen päiväsairaalatoiminnan ja kuntoutuskotien asumispalvelumaksua ei koroteta; 3. että jatkossa asiakasmaksuja tarkistetaan asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaisesti, ellei hallitus erikseen toisin päätä. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09) , Jaana Vento, p. (09)

48 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI /02/02/00/01/2015 HALL 162 Talousarvion 2016 aikaisemmat hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli talousarvion 2016 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman linjauksia. Hallitus hyväksyi kokouksessaan talousarvion 2016 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan, sisältäen nollatulostavoitteen. Hallitus päätti hyväksyä tartuntatautilääkkeitä koskevan 7 milj. euron lisäyksen jäsenkuntien maksuosuuksiin vuodelle 2016, johtuen tartuntatautilääkkeiden käytön ja kustannusten kehityksen voimakkaasta kasvusta edellisenä ja kuluvana vuonna, sekä muuttaa päätöstään ja hyväksyä vuoden 2016 talousarviossa 1,8 milj. euron alijäämäisen tulostavoitteen. Alijäämä kohdistuu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoimintaan. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien ensihoidon laskutuksen tasausrajana 2016 talousarviossa käytetään 50 euroa / asukas. Hallituksen kokouksessa talousarvion valmistelutilanne jäi pöydälle. Asia käsiteltiin hallituksen ylimääräisessä kokouksessa Hallitus jatkoi talousarvion käsittelyä kokouksessa. Yleistä Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman pohjana on voimassaoleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan tuottavuutta ja hillitään kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2016 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten tavoitteet sekä tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Edellä esitetyn johdosta valtuustossa hyväksyttävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty lisäinformaationa tulosalueista ainoastaan hyvin tiiviisti esitetyt tunnusluvut.

49 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelussa on lähtökohtana ollut strategian mukaisesti tuottavuuden parantaminen vuonna ,8 %:lla ja vuosina vähintään yhdellä prosentilla. Parantuva tuottavuus ja onnistunut kustannusten hallinta mahdollistavat kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän tai vastaavasti pienemmillä resursseilla toteuttamaan nykyinen tuotanto. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen kehittämistä). Tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia. Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen on kiinteä osa normaalia päivittäistä toimintaa. Tuottavuuden parantamisella tavoitellaan sitä, että tuotos kasvaa kustannuksia enemmän. Tuottavuuden parantaminen edellyttää toiminnan ja prosessien jatkuvaa parantamista. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden rinnalla monilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Talousarviomateriaalissa käytetään vertailupohjana vuoden 2015 ennustetta ("9+3"), joka valmistui marraskuun alussa ("9+3") ennusteessa on huomioitu tulosalue ja liikelaitoskohtaisesti 2015 loppuvuodelle asetetut talouden sopeuttamistavoitteet ja -toimenpiteet. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/ kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto alkaen myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle.

50 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston vahvistettua talousarvion. Jokainen sairaanhoito- ja tulosalue sekä tukipalveluyksikkö on laatinut tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista käyttösuunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta; strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet vuonna 2015 Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston hyväksymään strategiaan vuosille Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Voimassa oleva strategia on poikkeuksellinen laaja. Se on "kaiken kattava" toimintaohjelma usealle vuodelle. Selvästi uusina ja vahvoina painopistealueina siinä on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosittain HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille ja liikelaitoksille. Hallitus käsitteli HUS:n strategian uudistamistarvetta ja toimitusjohtajan kommentteja HUS:n strategian toteuttamisesta. Käsittelyssä päätettiin, että laajakantoisempaa strategian uudistamista ei nyt käynnistetä, vaan meneillään oleva valtuustokausi toimitaan nykyisellä strategialla. Vuosittaisilla tavoitemäärittelyillä talousarvion yhteydessä voidaan painottaa sen hetken ajankohtaisimpia asioita. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös muutosten tehokas hyödyntäminen ja tuleviin sote-muutoksiin valmistautuminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden

51 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Talousarvion sitovuus saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen perusteella. Vuosien strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky sekä 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat lupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet on edelleen määritelty strategisiksi avaintavoitteiksi, joiden toteuttamisella edetään kohti strategisia painopisteitä. Strategisten painopisteiden toteuttamiseksi vuodelle 2016 asetetaan strategiset avaintavoitteet alla mainituille kuudelle osa-alueelle; 1. Potilaan hoidon oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus 2. Hoidon laatu ja turvallisuus 3. Asiakaskokemus 4. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa 5. Parhaat osaajat, henkilöstötyytyväisyys 6. Palvelujen hinta ja talouden hallinta Strategisia avaintavoitteita on yhteensä 14 ja niiden mittareita 30. Strategiset avaintavoitteet ja niiden mittarit on kuvattu talousarvioasiakirjan luvussa 2. Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2016 tulostavoite on 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitteluvuosien vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2016 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti.

52 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet euroa Tilikauden tulos Sitovat nettokulut Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä Antolainauksen muutokset nettomääräisinä 348 Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Jäsenkuntien maksuosuus pitää sisällään uusia toiminnallisia muutoksia 6,0 milj. euroa sekä vuonna 2015 toteutettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia vuodelle ,0 milj. euroa. Tietojärjestelmä- ja tietotekniset muutokset 4 milj. euroa Apotti-hanke 2 milj. euroa HYKS sairaanhoitoalue noin 5 milj. euroa Meilahden tornisairaalan käyttöönotto, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ja palovammayksikön valmistuminen (vuonna 2015 aloitettuja, jotka vaikuttavat vielä vuoden 2016 talousarvioon) Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä; Jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyvät työnjaolliset muutokset; Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikka (0,5 milj. euroa) Muihin palvelutuloihin sisältyvät työnjaolliset muutokset; Helsingin kaupungin lääkehuollon 2. vaiheen integraatio HUS-Apteekin toiminnaksi alkaen (6,7 milj. euroa). Lohjan yhteispäivystyksen kehittäminen (3,5 milj. euroa) Hyvinkään yhteispäivystys- ja akuuttitoiminnan kehittäminen (0,2 milj. euroa) Yhteispäivystystoiminta HYKS Akuutin Peijaksen sairaalassa (5,6 milj. euroa, Vantaa ja Kerava) Espoon murtumapoliklinikkatoiminnan siirto HYKS Akuutin Jorvin yhteispäivystykseen (1,0 milj. euroa) HUS:n sisäisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on HUS-Desiko liikelaitoksen välinehuollon toimintojen siirtyminen osaksi HYKS Leikkaussalit- teho- ja kivunhoidon tulosyksikköä alkaen.

53 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Talousarvioesityksen 2016 tuloslaskelma Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP TAE 2016 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP TAE Taulukossa esitetty, 2016 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("9+3") on laadittu lokakuun lopussa ja se perustuu tammi-syyskuun toteumaan. Ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä suoritettavaa ylijäämän palautusta jäsenkunnille. (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 1,7 % Muut palvelutulot ,8 % 13,2 % Muut myyntitulot ,6 % 29,0 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,1 % -8,8 % Myyntituotot ,5 % 3,9 % Maksutuotot ,1 % 12,1 % Tuet ja avustukset ,1 % -1,9 % Muut toimintatuotot ,5 % -3,5 % Toimintatuotot yhteensä ,7 % 4,2 % Henkilöstökulut ,5 % 1,8 % Palveluiden ostot yhteensä ,3 % 4,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,1 % 12,1 % Avustukset ,8 % 39,3 % Muut toimintakulut yhteensä ,3 % 9,1 % Toimintakulut yhteensä ,4 % 4,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % 1,6 % Toimintakulut ja poistot yht ,4 % 4,2 % Toimintakate poistojen jälkeen ,9 % -1,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,8 % 0,4 % Tilikauden tulos ,5 % 20,7 % Sitovat nettokulut ,1 % 1,7 % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 75,3 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon

54 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 16,6 %. Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirjaja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 2,5 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,4 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUS:n potilailta perittävät asiakasmaksut ovat asiakasmaksuasetuksen enimmäismäärien mukaiset. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,4 %. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tuet ja avustukset sisältävät arvion vuodelle 2016 siirtyvistä keskeneräisten hankkeiden tuista ja avustuksista. Vuonna 2016 mahdollisesti myönnettävien uusien tukien ja avustusten osuutta ei ole sisällytetty talousarvioesitykseen. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,3 %.

55 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyen toimintatuottojen muutokset vs. talousarvio 2015 ja ennuste 2015 Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (9+3) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Jäsenkuntien maksuosuus ,3 % ,2 % Hki vanhuspsykiatrian siirto, HYKS 540 0,0 % 540 0,0 % Peijaksen yhteispäivystys, HYKS ,3 % ,3 % Espoon murtumapoliklinikka Jorviin, HYKS ,1 % ,1 % Lohjan Yle-päivystys (yht.päivystys+p.os.) ,2 % ,2 % HYKS, muiden maksajien palvelutuotot ,9 % ,5 % Helsingin lääkehuoltopalvelut, HUS-Apteekki ,4 % ,3 % HUS-Logistiikan uudet kunta-asiakkaat ,2 % ,1 % Raviolin ulkoinen myynti ,1 % 700 0,0 % Tietohallinnon ulkoinen laskutus mm. Apotti Oy hankeresurssit ,3 % ,2 % Yhtymähallinto, muut ulkoiset myyntitulot 900 0,0 % 700 0,0 % Ulkoiset vuokratilat (mm. yht-päivystys), Tilakeskus ,0 % ,1 % Ensihoito ,1 % ,1 % Maksutuotot ,4 % ,1 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,1 % ,1 % Muut ,1 % ,1 % Talousarvio ,2 % ,7 % Toimintakulut Toimintakulujen yhteismäärän vertailukelpoinen muutos vuoden 2015 ennusteesta (ilman työnjaollisia muutoksia ja muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutuksen kasvua sekä sisältäen 1,8 %:n tuottavuustavoite) on noin -0,3 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien toimintakulujen vertailukelpoinen muutos vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion vertailukelpoiset toimintakulut laskevat 4,8 milj. euroa (0,3 %) vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. milj. euroa TA 2016 Toimintakulut yhteensä 1 875,2 ENNUSTE 2015 Muutos % Kesken vuotta 2015 aloitettujen toimintojen vaikutus vuodelle 2016 yhteispäivystys Porvoossa alkaen, Helsingin fysiatria alkaen, vaativa erityistason saattohoitotoiminta alkaen, Helsingin lääkehuoltopalvelut 1. vaihe alkaen) -1,5 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot vuonna 2016 Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikka -0,5 Helsingin lääkehuolto 2. vaihe -6,7 Lohjan yhteispäivystys -3,5 Hyvinkään yhteispäivystys -0,2 Yhteispäivystys Peijaksen sairaalassa -5,6 Espoon murtumapoliklinikkatoiminta -1,0 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot yhteensä -17,5 Apotti - Apotti Oy:ltä veloitettava projektityö -5,0 Ensihoitotoiminta -2,4 Liikelaitosten uudet kunta-asiakkaat ja muun ulkoisen myynnin kasvu -4,0 Vertailukelpoiset toimintakulut TA 2016 vs. ennuste , ,6-0,3 %

56 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin 0,7 %:n kustannustason nousu TA TAE Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 23,41 %) on budjetoitu 0,3 %:n keskimääräinen kustannustason nousu. Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) ennustettu muutoskerroin 1,26. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason nousu talousarviosta 2015 talousarvioehdotukseen 2016 on yhteensä 0,9 %. Varhe-maksu huomioiden henkilöstökulut kasvavat ennusteeseen 2015 verrattuna 0,5 % ja talousarvioon 2015 verrattuna 1,8 %. Palveluiden ostot Palveluiden ostoihin on budjetoitu 305,7 milj. euroa. Summa on 1,3 % suurempi kuin ennuste "9+3" vuodelle 2015 ja 4,3 % suurempi kun talousarvio Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 365,9 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2015 "9+3" ennusteeseen 3,1 % ja 12,1 % talousarvioon 2015 verrattuna. Muut toimintakulut Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2015 ennusteesta on yhteensä 5,1 milj. euroa (8,3 %) ja se muodostuu ulkoisten vuokratilojen kasvusta 2,6 milj. euroa (merkittävin on Helsingin Yliopistolta vuokrattava HUSLABin toimitalo Meilahdessa). Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja - kulut on budjetoitu syyskuun 2015 korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,2 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2016 arvioitu poistotaso 111,8 milj. euroa nousee 1,6 % vuoden 2015 talousarvioon ja 1,1 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvion liitteenä 10 esitettävää poistosuunnitelmaa.

57 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutus- ja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2014 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015 ja 2016 eikä niihin ole esitetty merkittäviä muutoksia vuodelle Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tavoitteena on ollut aikaisempaa joustavampi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Hoitopalveluiden tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet on esitetty talousarvioasiakirjan liitteessä 2. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu 1,7 %:in tuottavuustavoite, poikkeuksena Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka tuottavuustavoitteeksi asetettiin 1,5 %. Tuottavuustavoite huomioidaan ainoastaan NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Tuottavuustavoitetta ei ole sisällytetty välisuoritehintoihin eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus siten sisällä tuottavuustavoitetta. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2016 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin. Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkunnan erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta vuoden 2015 talousarvion pohjalta huomioimalla ennustettu väestön määrän ja ikärakenteen muutos vuonna Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkunnan lopullinen laskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin.

58 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2016 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana oli vuoden 2015 talousarvio Oletettiin, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioitiin vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioitiin arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2016, 1,0 % Huomioitiin vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 ovat hyvin rajalliset. Huomioitiin vuoden 2016 tuottavuustavoite, 1,8 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2016 yhteensä noin 1,0 % ( henkilöä) vuodesta Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,1 % vuodesta 2015 vuoteen 2016). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,35 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2016 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,1 milj. euroa (1,22 %). Tartuntatautilääkkeiden osuus HUS:n jäsenkuntien maksuosuuksista vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 22,3 milj. euroa. Toteutunut vuoden 2014 käyttö kasvoi 15,0 % vuoteen 2013 verrattuna ja ylitti 3 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän summan. Tartuntatautilääkkeiden kulujen kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Ennuste vuodelle 2015 ("9+3") on 26,5 milj. euroa.

59 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Alla olevassa taulukossa on esitetty tartuntatautilääkkeiden käytön ja jäsenkuntalaskutuksen kehitys Tartuntatautilääkkeet (1 000 ) Toteuma TP 2014 Talousarvio TA 2015 Rullaava 12kk heinä 2015 Ennuste 2015 "9+3" Muutos-% ENN 2015 / Tot 2014 Poikkeama ENN 2015 / TA 2015 Talousarvio TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 / TA 2015 Yhteensä % 35 % % Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioiden HUS:n toiminnan vuosittainen tuottavuustavoite. Ottaen huomioon tartuntatautilääkkeiden käytön kasvun vuoden 2016 talousarvion jäsenkuntien maksuosuusraamia on nostettu ylimääräisellä 7 milj. eurolla. Tartuntatautilääkkeiden laskutuksen kehitys huomioiden jäsenkuntien maksuosuus HUS:n talousarviossa on vuonna ,7 milj. euroa. Talousarvioesityksessä 2016 jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyy 5,0 miljoonaa euroa (0,3 %) vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia. Lisäksi jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettäviksi esitetään uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 6,0 miljoonaa euroa vuodelle milj. euroa Alkuperäinen TA TA 2015 muutos Muutettu TA 2015 TA 2015 muutoksen vuositason vaikutus Muutettu TA2015, vertailukelpoinen TA ,6 2, ,4 0, ,0 % vaikutus Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015), tuotantovolyymin kasvu 18,1 18,1 1,2 % Kustannustason muutos (2016 vs. 2015) 14,8 14,8 1,0 % Tuottavuustavoite ,7-26,7-1,8 % Vuonna 2015 aloitetut toiminnalliset muutokset 5,0 5,0 0,3 % Toiminnalliset muutokset 2016 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 6,0 6,0 0,4 % - Apotti, ei aktivoitavat kulut *) 2,0 2,0 - Muut tietohallinnon hankkeet 4,0 4,0 Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2015) 1 495,9 1,2 % 1 499,2 1,2 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 0,5 0,0 % Tartuntatautilääkkeiden kasvu 7,0 0,5 % Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet 1 506,7 1,7 % TK-päivystysten osuus, muu jäsenkuntalaskutus (TA2015) 11,2 *) Päivitetään aktivointiperusteiden tarkennuksen jälkeen milj. euroa Muutos edv TA 2015 muutos sisältää: TP ,2 2,8 % - Hki fysiatrian siirto TP ,7 5,1 % 10kk: 1,0 milj., vuosi: 1,2 milj. TP ,3 3,8 % - Hki saattohoito siirto TA ,6 0,2 % 10kk: 1,8 milj., vuosi: 2,1 milj. - TA 2015 muutettu 1 481,4 0,4 % TAE ,7 1,7 %

60 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy edellä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Alla olevassa taulukossa on esitetty jäsenkuntien maksuosuuden muutos verrattuna vuoden 2015 ennusteeseen huomioimalla ennusteen mukaisen ylijäämän palauttaminen jäsenkunnille. Talousarvion maksuosuudet laskevat vuoden 2015 ennusteesta ylijäämän palautuksen jälkeen 2,8 milj. euroa (0,2 %). milj. euroa TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % ENN15/ TA15 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Jäsenkuntien maksuosuus 1 481, , ,7 4,6 % -2,8 % 1,7 % Ennustettu ylijäämä 40,0 Jäsenkuntien maksuosuus ylijäämän palautuksen jälkeen 1 481, , ,7 1,9 % -0,2 % 1,7 % Kuntayhtymätasoinen jäsenkuntien maksuosuus on kohdistettu sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti (vuoden 2014 tilinpäätöksen ja 2015 talousarvion perusteella) ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotehinnoittelun valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan mm. hinta-määräeroanalyysin avulla. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus vuonna 2016 määräytyy sen asukkaille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisin maksuin.

61 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista. Vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("9+3") on laadittu lokakuussa TP 2014 Alkuperäinen TA 2015/1 Muutettu TA 2015/2 Muutos-% TA 2015/2 TP 2014 Ennuste 2015 "9+3" Maksuosuus TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 / TA 2015 Muutos-% TAE 2016 / ENN 2015 HYKS-sha kunnat ,2 % ,1 % -2,9 % Espoo ,7 % ,9 % -1,3 % Helsinki ,7 % ,3 % -3,6 % Kauniainen ,8 % ,9 % -5,2 % Kerava ,6 % ,7 % -2,5 % Kirkkonummi ,7 % ,7 % -1,5 % Vantaa ,0 % ,3 % -3,4 % Länsi-Uudenmaan sha ,9 % ,2 % -9,0 % Hanko ,7 % ,4 % -13,1 % Inkoo ,0 % ,3 % -11,7 % Raasepori ,9 % ,4 % -7,2 % Lohjan sha ,9 % ,1 % -4,6 % Karkkila ,4 % ,3 % 0,0 % Lohja ,3 % ,1 % -5,6 % Siuntio ,2 % ,7 % -2,0 % Vihti ,0 % ,9 % -4,8 % Hyvinkään sha ,2 % ,5 % -1,4 % Hyvinkää ,5 % ,3 % 1,5 % Järvenpää ,4 % ,6 % -6,5 % Mäntsälä ,2 % ,1 % 0,9 % Nurmijärvi ,5 % ,4 % -4,3 % Tuusula ,7 % ,2 % 2,6 % Porvoon sha ,3 % ,2 % 2,1 % Askola ,4 % ,3 % -9,2 % Lapinjärvi ,4 % ,6 % -0,7 % Loviisa ,4 % ,0 % 2,7 % Pornainen ,9 % ,8 % 12,7 % Porvoo ,9 % ,6 % 0,4 % Sipoo ,8 % ,4 % 8,2 % Yhteensä ,4 % ,7 % -2,8 % Jäsenkuntakohtainen maksuosuuden muutosprosentti 2015 talousarviosta 2016 talousarvioon vaihtelee sen johdosta, että jokaiselle kunnalle on laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva yksilöllinen väestönmuutoskerroin (väestönmuutos sekä ikärakenne). Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet euroa/asukas vuosina (deflatoituna) sekä maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen ja vuoteen 2012 on esitetty seuraavassa kuviossa. Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa/asukas nousee 0,8 % vuoden 2015 muutetusta talousarviosta ja laskee - 1,1 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna (huomioitu 40 milj. euron ennustettu ylijäämän palautus). Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna nousua on 0,2 %.

62 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 18/ (102) HALLITUS Deflatoitu vuoden 2015 tasoon kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksillä JMHI ( , 2015 = tammi-kesäkuun ka). Väkiluku vuodet , elokuun ennakkoväkiluku 2015, väestöennuste Lähde: Tilastokeskus. Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet laativat tuoteryhmäkohtaiset tuotantosuunnitelmat talousarviovuodelle. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä edelleen näkyy tuoteryhmäkohtaisissa tuotantosuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien ja muiden avohoitokäyntien lukumäärän kasvuna sekä hoitopäivätuotteiden lukumäärän laskuna vuoden 2015 talousarvioon verrattuna.