HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) SAIRAANHOITOPIIRI. Biomedicum Helsinki, luentosali 1, Haartmanink. 8, Helsinki

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO AIKA klo 09:00-13:50 Kokous keskeytetty klo :30 Kokous klo 12:30-13:50 PAIKKA Biomedicum Helsinki, luentosali 1, Haartmanink. 8, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 28 KOKOUSASIOIDEN KÄSITTELYAIKATAULU 6 29 KOKOUKSEN AVAAMINEN 7 30 NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMI- NEN 31 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA INFOASIAT ERON MYÖNTÄMINEN HYVINKÄÄN SAIRAANHOI- TOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN PAULA IRVALLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 36 ERON MYÖNTÄMINEN LOHJAN SAIRAANHOITO- ALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN ISMO TURUSELLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 37 ERON MYÖNTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAI- RAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN VARAJÄSEN PÄIVI SIRÉN-LAINEELLE JA UUDEN VARAJÄSE- NEN VAALI 38 ERON MYÖNTÄMINEN PSYKIATRISEN SAIRAAN- HOIDON LAUTAKUNNAN JÄSEN JESPER EKELUNDILLE JA UUDEN JÄSENEN VA- LINTA 39 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN OY APOTTI AB:LLE 40 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN VELALLISEN VAIH- TUMINEN TULORAJAT YLITTÄVIEN POTILAIDEN HOIDON TURVAAMISEKSI MERJANTIE 10:SSÄ

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) 41 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖ OY HYVINKÄÄN SAIRAALANMÄKI NI- MISELLE YHTIÖLLE 42 ESITYS KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2015 TALOUS- ARVION MUUTTAMISESTA, TUKIPALVELUYKSI- KÖIDEN SISÄISTEN ASIAKASPALAUTUSTEN PE- RIAATTEIDEN VAHVISTAMISESTA, TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA VUODEN 2015 POISTOSUUNNITELMAN MUUTTAMISESTA 43 ESITYS TUKIPALVELUIDEN LIIKELAITOSTEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMISESTA HUS-DESIKO LIIKELAITOKSEN TOIMIALAN OSALTA JA ESITYS LIIKELAITOKSEN PERUSPÄÄOMAN MUUTTAMI- SESTA 44 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI JA TA- LOUSSUUNNITELMAKSI ILMOITUSASIAT 69

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Karhu Ulla-Mari 09:00-13:50 puheenjohtaja Könkkölä Kalle 09:00-13:50 I varapj. Äyräväinen Irene 09:00-13:50 II varapj. Lukkari Anna-Maija 09:00-13:50 varajäsen Ojanperä Ilkka 09:00-13:50 jäsen Hämäläinen Seija 09:00-13:50 jäsen Korkatti Juhani 09:00-13:50 jäsen Nukala Kari T. 09:00-13:50 jäsen Vuori Merja 09:00-13:50 jäsen Salli Päivi 09:00-13:50 jäsen Söderholm Sture 09:00-13:50 jäsen Veikanmaa Jouko 09:00-13:50 jäsen Muurinen Seija 09:00-13:50 jäsen Hallipelto Aatos 09:00-13:50 jäsen Anttila Maija 09:00-13:50 jäsen Lehtinen Pauliina 09:00-13:03 jäsen poistui klo 13:03 / 41 Pahlman Irma 09:00-13:50 jäsen Rantalainen Antti 09:00-13:50 jäsen Bergman-Auvinen Marie 09:00-13:50 jäsen Viljanen Barbro 09:00-13:50 jäsen Kakko Katri 09:00-13:50 jäsen Salo Maritta 09:00-13:50 jäsen Velin Raino 09:00-13:50 jäsen Kurkela Heikki 09:00-13:50 jäsen Lind Tuula 09:00-13:50 jäsen Pyykkölä Markku 09:00-13:50 jäsen Savilahti Marjatta 09:00-13:50 jäsen Gustafsson Stefan 09:00-13:50 jäsen Gammals Erik 09:00-13:50 jäsen Villikka Aino 09:00-13:50 jäsen Poikonen Piritta 09:00-13:50 jäsen Stenvall Patrik 09:00-13:50 jäsen Järvinen Anja 09:00-13:50 jäsen Helin Anna 09:00-13:50 jäsen poissa klo / Tilvis Reijo 09:00-13:50 jäsen Kalmi Petri 09:00-13:50 jäsen Tapiolinna Maiju 09:00-13:50 jäsen Kuisma Risto 09:00-13:50 jäsen Majuri Taina 09:00-13:50 jäsen Lindgård Stina 09:00-13:50 jäsen Eskola Tapani 09:00-13:50 jäsen Tasanko Jaana 09:00-13:50 jäsen Siggberg Björn 09:00-13:50 jäsen Oksanen Ari 09:00-13:50 jäsen Sundbäck Janica 09:00-13:50 jäsen Elo Tuula 09:00-13:50 jäsen Heinänen Salla 09:00-13:50 jäsen saapui klo 9.50 / 34 infoasiat Kuusisto Merja 09:30-13:50 varajäsen saapui klo 9.30 / 34 infoasiat Huvila Raimo 09:00-13:50 jäsen Kyyrö Marja 09:00-13:50 jäsen Niemi-Saari Mari 09:00-13:50 jäsen Noro Tiina 09:00-13:50 jäsen Waara Matti 09:00-13:50 jäsen

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) Urho Ulla-Marja 09:00-13:50 hallituksen pj. Heinimäki Heikki 09:00-13:50 hallituksen jäsen Ikävalko Suzan 09:00-13:50 hallituksen jäsen Karma Pekka 09:00-13:50 hallituksen jäsen Laine Leena 09:00-13:50 hallituksen jäsen Luhtanen Leena 09:00-13:50 hallituksen jäsen Långvik Berndt 09:00-13:50 hallituksen jäsen Murto Pekka 09:00-13:50 hallituksen varajäsen Niemi Marika 09:00-13:50 hallituksen jäsen Oksanen Jari 09:00-13:50 hallituksen jäsen Ranki Risto 09:00-13:50 hallituksen jäsen Yltävä Harry 09:00-13:50 hallituksen jäsen Vuorento Reijo 09:42-13:50 hallituksen varajäsen Vanhanen Reetta 09:00-13:50 hallituksen varajäsen saapui klo Lindén Aki 09:00-13:50 toimitusjohtaja Frostell Mari 09:00-13:50 talousjohtaja Kauppinen Ilkka 12:30-13:50 hallintojohtaja Lehtonen Lasse 09:00-13:50 hallintoylilääkäri Mäkijärvi Markku 09:00-13:50 johtajaylilääkäri Saukkomaa Johanna 09:00-13:50 viestintäpäällikkö Sonkeri Outi 09:00-13:50 henkilöstöjohtaja Vento Jaana 09:00-13:50 sihteeri POISSA Lamberg-Allardt Christel jäsen Svanfeldt Stefan jäsen ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Mari Karhu puheenjohtaja Jaana Vento sihteeri

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu TARKASTUS Maritta Salo pöytäkirjantarkastaja Stefan Gustafsson pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin keskuskirjaamossa, NÄHTÄVÄNÄ Tynnyrintekijänkatu 1 C, Helsinki, :t 39-41

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO KOKOUSASIOIDEN KÄSITTELYAIKATAULU VALT 28 Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta hyväksyttiin seuraava kokouksen aikataulu: klo 9-10 klo klo klo klo Info-osuus Vs. toimialajohtaja Jarkko Pajarinen ja toimitusjohtaja Aki Lindénin esitykset Info-osuus Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Ryhmäkokoukset Lounas Kokous jatkuu

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO KOKOUKSEN AVAAMINEN VALT 29 Puheenjohtaja avasi kokouksen.

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN VALT 30 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito piirin kuntayh tymän jäsen kuntien sekä Helsingin yli opiston valitse mat valtuus ton jäsenet ja heidän varajäsenensä se kä äänimäärät käyvät sel ville liitteenä 1 olevasta ääniluettelosta. Päätösesitys Valtuusto päättää hyväksyä ääniluettelon nimen huudon edellyt tämässä muodossa. Päätös Valtuusto hyväksyi ääniluettelon nimenhuudon edellyttämässä muodossa (ptk-liite 1).

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS VALT 31 Kutsu valtuuston kokouksesta on lähetetty valtuuston jäsenille ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi jäsenkuntien kunnanhallituksille ja Helsingin yliopistolle kirjeitse, joka on lähetetty joulukuun 9. päi vänä Lisäksi kokouskutsu on ollut nähtävänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän julkisten kuulutusten ilmoitustau lulla , Stenbäckinkatu 9, Helsinki. Valtuusto on perussopimuksen mukaan päätösvaltainen, kun vä hintään kaksi kolmannesta (2/3) sen jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien valtuuston jäsenten ko konaisäänimäärästä. Päätösesitys Valtuuston kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja pää tösvaltaiseksi. Päätös Valtuuston kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN VALT 32 Päätösesitys Valtuusto valitsee kaksi jäsentä tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Päätös Valtuusto päätti valita pöytäkirjan tarkastajiksi Maritta Salon ja Stefan Gustafssonin.

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA VALT 33 Päätösesitys Valtuusto valitsee kaksi jäsentä tämän kokouksen ääntenlaski joiksi. Päätös Valtuusto valitsi ääntenlaskijoiksi Tapani Eskolan ja Antti Rantalaisen.

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO INFOASIAT 21/00/02/00/01/2013 VALT 34 Trauma-Syöpäkeskushanke ylilääkäri Jarkko Pajarinen Toimitusjohtajan katsaus toimitusjohtaja Aki Lindén Sote-uudistus alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO ERON MYÖNTÄMINEN HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN PAULA IRVALLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 65/00/00/01/02/2013 VALT 35 Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen Paula Irva on päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä henkilökohtaisista syistä ja paikkakunnalta muuton takia. Kuntalain 38 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Perussopimuksen 10 :n mukaan hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnassa on 9-13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta jäseneen, joka valitaan muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan eikä Helsingin yliopiston nimeämään jäseneen. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Annika Kokko, pj. Hyvinkää Kalle Hakala Hyvinkää Kaarina Wilskman Järvenpää Petri Ovaska Järvenpää Marjaana Manninen Mäntsälä Jari K. Sillanpää Mäntsälä Matti Uotila Nurmijärvi Marjukka Bruun-Vartia Nurmijärvi Maarit Porttinen, vpj. Hyvinkää Aarre Ahvenainen Hyvinkää Reijo Aitta Järvenpää Pentti Koivunen Tuusula Reijo Liinamaa Mäntsälä Tanja Luostarinen Nurmijärvi Terho Pursiainen Järvenpää Katri Kakko Järvenpää Maritta Kopsala Nurmijärvi Taru Järvimaa Hyvinkää

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Ali Mehmet Hyvinkää Thea Backlund Hyvinkää Heini Liimatainen Järvenpää Raija-Riitta Luiro-Piippo Hyvinkää Paula Irva Tuusula Kari Leppiaho Tuusula Reijo Tilvis Mäntsälä Eeva-Liisa Leino Järvenpää Hallitus Valtuusto päättää myöntää Paula Irvalle eron Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakuntaan Paula Irvan tilalle uuden jäsenen. Päätös Valtuusto päätti myöntää Paula Irvalle eron Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakuntaan Paula Irvan tilalle uudeksi jäseneksi Ulla Rosenqvistin.

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO ERON MYÖNTÄMINEN LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN ISMO TURUSELLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 65/00/00/01/02/2013 VALT 36 Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen Ismo Turunen on päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä paikkakunnalta muuton takia. Kuntalain 38 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Perussopimuksen 10 :n mukaan hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Tuija Sundberg, pj. Vihti Jaripekka Turtiainen Vihti Raimo Karjalainen Lohja Terttu Grönfors-Roos Lohja Aulis Stenholm Karkkila Paula Salapuro Karkkila Sirpa Kaisla Siuntio Rauli Nummenmaa Siuntio Pirjo-Leena Forsström, vpj. Lohja Iiro Jääskeläinen Lohja Marjo Hellgren Karkkila Tero Vepsäläinen Karkkila Ismo Turunen Siuntio Merja Juolahti Vihti Kari Hakala Lohja Arja Penttinen Lohja Laila Reikko Karkkila Pekka Halonen Siuntio Tiina Sivonen Karkkila Heidi Savolainen Karkkila Matti Pajuoja Lohja Gunilla Wikberg Lohja Merja Laaksonen Siuntio Sebastian Oksanen Lohja Markku Lehtonen Lohja Sari Metsäkivi Vihti

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Hallitus Valtuusto päättää myöntää Ismo Turuselle eron Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Ismo Turusen tilalle uuden jäsenen. Päätös Valtuusto päätti myöntää Ismo Turuselle eron Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Ismo Turusen tilalle uudeksi jäseneksi Keijo Tarnasen.

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO ERON MYÖNTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN VARAJÄSEN PÄIVI SIRÉN-LAINEELLE JA UUDEN VARAJÄSENEN VAALI 65/00/00/01/02/2013 VALT 37 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varajäsen Päivi Sirén-Laine on päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta muuton takia. Kuntalain 38 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Perussopimuksen 10 :n mukaan hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa on 9-13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta jäseneen, joka valitaan muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan eikä Helsingin yliopiston nimeämään jäseneen. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Erkki Rissanen, pj. Raasepori Päivi Sirén-Laine Raasepori Anja Roos Hanko Timo Riikkilä Hanko Seija Kähkönen Raasepori Kalervo Heinonen Raasepori Jari Wetterstrand Inkoo Barbro Viljanen Inkoo Eva Comét, vpj Raasepori Jorma Saaristo Raasepori Jouko Veikanmaa Hanko Ulf Lindström Hanko Niina Holmström Inkoo Gunnar Nyberg Inkoo Charlotta Wolff Raasepori Marko Reinikainen Raasepori

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Ira Enckell Raasepori Susanna Grönqvist Raasepori Pekka Tuunanen Hanko Veijo Ratilainen Inkoo Mikko Vainio Raasepori Birgitta Gran Hanko Roger Engblom Raasepori Marie Bergman-Auvinen Inkoo Eero Koli Hanko Riitta Rossi Raasepori Hallitus Valtuusto päättää myöntää Päivi Sirén-Laineelle eron Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varajäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Päivi Sirén-Laineen tilalle uuden varajäsenen. Päätös Valtuusto päätti myöntää Päivi Sirén-Laineelle eron Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varajäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Päivi Sirén-Laineen tilalle uudeksi varajäseneksi Tuula Öhmanin.

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO ERON MYÖNTÄMINEN PSYKIATRISEN SAIRAANHOIDON LAUTAKUNNAN JÄSEN JESPER EKELUNDILLE JA UUDEN JÄSENEN VALINTA 117/00/00/01/02/2013 VALT 38 Perussopimuksen 12 :n mukaan valtuuston toimikaudekseen asettama psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta huolehtii hallituksen apuna psykiatrisen sairaanhoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä lautakunnan jäsenistä yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Lautakuntaa valittaessa noudatetaan soveltuvin osin hallituksen kokoonpanoa koskevan 9 :n määräyksiä. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Raija Meriläinen, pj Espoo Ilkka Kujala Järvenpää Jouni Vilkki Askola Mervi Ahola Hyvinkää Aira Suvio-Samulin Helsinki Frank Ryhänen Helsinki Kaarina Pärssinen, vpj Tuusula Tapani Harinen Espoo Ilkka Tynkkynen Helsinki Laura Lindeberg Helsinki Tiina Turkia Helsinki Eero Untamala Vantaa Mika Niikko Vantaa Leena Lauren Vantaa Benny Engård Lapinjärvi Anna-Lena Karlsson-Finne Kauniainen Jesper Ekelund HY Jouko Lönnqvist HY Jesper Ekelund on sähköpostitse pyytänyt eroa psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan jäsenyydestä uusien työtehtävien takia toisella paikkakunnalla. Helsingin yliopisto on sähköpostitse ilmoittanut, että se on nimennyt psykiatrisen sairaanhoidon lautakuntaan Jesper Ekelundin tilalle uudeksi jäseneksi Kirsi Suomisen.

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Hallitus Valtuusto päättää myöntää Jesper Ekelundille eron psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan jäsenyydestä; ja valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi psykiatrisen sairaanhoidon lautakuntaan Jesper Ekelundin tilalle uudeksi jäseneksi Kirsi Suomisen. Päätös Valtuusto päätti myöntää Jesper Ekelundille eron psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan jäsenyydestä; ja valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi psykiatrisen sairaanhoidon lautakuntaan Jesper Ekelundin tilalle uudeksi jäseneksi Kirsi Suomisen.

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN OY APOTTI AB:LLE 248/00/04/00/2012 VALT 39 Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, Kirkkonummen kunta, Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) sekä KL-Kuntahankinnat Oy ovat tehneet sopimuksen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintayhteistyöstä. Hankinnan kohteena on kuntien ja HUS:n käyttöön tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Hankintayhteistyö on osa Apotti-hanketta. Hankkeen tarkoituksena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluja. Apotti-hankkeen yhtenä osana on asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Apotti-hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan esittää mm., että asiakas- ja potilastietojärjestelmän tuotannonaikaista toimintaa varten perustetaan osakeyhtiö. Neuvottelut yhtiön omistuksen jakautumisesta ja osakassopimuksen sisällöstä käytiin vuoden 2014 ja kevään 2015 aikana. Valtuusto päätti hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja omistajilleen omakustannushintaan tuottavan Oy Apotti Ab -nimisen osakeyhtiön (yhtiö) perustamisen yhdessä Helsingin kaupungin, Kauniaisten kaupungin, Kirkkonummen kunnan sekä Vantaan kaupungin kanssa. Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta tekivät kukin tahoillaan päätökset yhtiön perustamisesta ja yhtiö rekisteröitiin Yhtiön toimialana on tietojärjestelmäalan palvelutoiminta, ohjelmistojen ja laitteistojen hankinta, suunnittelu ja kehittäminen. Lisäksi yhtiö voi tarjota tietojärjestelmiin liittyvää konsultointia, koulutusta sekä tuki- ja käyttöpalveluita. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain mukaisena osakkeenomistajiensa sidosyksikkönä, jonka tarkoituksena on tuottaa palveluja yhtiön osakkeenomistajille. Yhtiön tarkoituksena on vastata hankittavan asiakas- ja potilastietojärjestelmän toteutuksesta, käyttöönotosta sekä tuotannon aikaisesta toiminnasta. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä-, järjestelmäkehitys- ja tukipalveluita omistajilleen omakustannusperiaatteella. Yhtiö tukee omistajiaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan muutoksessa sekä tehokkaiden yhtenäisten toimintamallien kehittämisessä. HUS omistaa yhtiön osakkeista 46 %. Muut omistajat Helsingin kaupunki (38 %), Kauniaisten kaupunki (0,5 %), Vantaan kaupunki (13 %) sekä Kirkkonummen kunta (2,5 %). Asiakas- ja potilastietojärjestelmän käytön on suunniteltu vastaisuudessa laajentuvan ja myöhemmin järjestelmän käyttäjiksi liittyvät HUS-alueen kunnat tulevat yhtiön osakkaiksi alkuperäisten osakkaiden sopimalla tavalla.

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Hallitus päätti hyväksyä Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osalta Epic Systems Corporationin tarjouksen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Järjestelmähankinnan sopimus on määrä allekirjoittaa syksyn 2015 aikana, jolloin tarjouspyynnön ja hankintaa koskevien sopimusehtojen mukaisesti maksuposteihin sidotut maksut valitulle toimittajalle aloitetaan. Oy Apotti Ab:n toiminta rahoitetaan pääosin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) tehtävillä maksuilla sekä pitkäaikaisilla lainoilla vuoteen 2020 asti. Vuosien välillä lainojen osuuden arvioidaan kattavan 90 % yhtiön rahoitustarpeesta ja näin ollen SVOP -sijoitusten osuus olisi 10 %. Lainojen lyhennykset aloitetaan rahoituslaskelman mukaisesti vuonna Pitkäaikaisten rahalaitoslainojen vakuudeksi yhtiö tarvitsee osakkailtaan omavelkaiset takaukset omistusosuuksien suhteessa. Arvioitu lainan kokonaistarve on n. 202 milj. euroa, josta HUS:n omistuksen (tällä hetkellä 46 %) mukainen osuus on n. 92,8 milj. euroa. Takausvastuun jakautuminen nykyisten osakkaiden kesken on kuvattu esityslistan liitteenä olevassa rahoituslaskelmassa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan rahoittamiseksi on välttämätöntä, että kukin osakas myöntää yhtiölle omistusosuuttaan vastaavan omavelkaisen takauksen, koska yhtiöllä ei ole ulkopuolisten rahoittajien näkökulmasta vakuusarvoista varallisuutta. Koska lopullinen kokonaislainamäärä saattaa hieman kasvaa alustavista laskelmista, on tarkoituksenmukaista, että HUS:n omavelkainen takaus myönnetään enimmillään 99 milj. euron suuruisena, kuitenkin niin, ettei HUS:n omavelkainen takaus koskaan ylitä HUS:n omistusprosentin (tällä hetkellä 46 %) mukaista osuutta yhtiön kokonaislainamäärästä tai yksittäisistä lainoista. Tämän mukaisesti uusien osakkaiden tulee myöntää omistusosuuttaan vastaavan takauksen, missä yhteydessä tapahtuu muiden osakkaiden takausosuuksien tarkistaminen. HUS:n myönnettäväksi esitettävä takaus ei vaaranna sen kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Takaukseen ei myöskään sisälly kuntalaissa tarkoitettua merkittävää taloudellista riskiä. HUS:n edut turvataan seuraavassa esitetyillä ehdoilla. Takaus myönnetään enintään saakka. Takauksesta ei peritä vastavakuutta, ellei yhtiön omistuspohja muutu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyisi uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus (tuottaa omistajilleen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja) käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuisi. Takauksesta voidaan periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio edellä sanottujen yhtiön omistuspohjaan tai toiminnan tarkoitukseen liittyvien muutosten toteutuessa. Takausprovision määrä lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen valtiontukea koskevan artiklan 107(1) mukaisesti tuki on kielletty, jos kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät yhtäaikaisesti: (1) tuki on muodossa tai toisessa myönnetty valtion varoista; (2) tuki on valikoiva eli se suosii tiettyä yritystä tai tuotannon alaa; (3) tuki vaikuttaa kilpailuun vääristämällä tai uhkaamalla vääristää sitä; ja (4) tuella on kauppavaikutus eli se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska kyseessä on takauksen myöntäminen yhtiölle, jonka julkisyhteisöt ovat perustaneet hoitamaan niiden toimialaan kuuluvaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvää tehtävää, ja koska yhtiön tarkoituksena on tuottaa omakustannusperusteisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja vain omistajilleen, eivät edellä esitetyt kriteerit 3-4 täyty. Kyseessä ei siten ole kielletty valtiontuki. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta on kilpailutettu julkisista hankinnoista annetussa laissa säädetyssä menettelyssä ja hankinta-asiakirjoissa on määritelty ne muut julkisyhteisöt, jotka voivat puitejärjestelyn perusteella ja yhtiön osakkaaksi tulemisen kautta käyttöönottaa järjestelmän. Yhtiö ei toimi lainkaan kilpailluilla markkinoilla, vaan se on perustettu ainoastaan toteuttamaan omistajilleen niiden yhteiseen tietojärjestelmähankintaan perustuvaa palvelua. Edellä mainituilla perusteilla takauspäätöksellä ei vääristetä tai uhata vääristää kilpailua, eikä takauspäätöksellä vaikuteta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska tukea koskevat kriteerit eivät sanotuin tavoin täyty, ei takauspäätöstä tehtäessä ole tarvetta selvittää enempää sitä, onko toimenpide markkinaehtoinen. Hallitus Valtuusto päättää a) myöntää Oy Apotti Ab:lle asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa varten enintään 99 milj. euron määräisen Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omavelkaisen takauksen osana yhtiön yhteensä n. 202 milj. euron suuruista rahoitusjärjestelyä, yhtiön järjestelmähankintaa varten nostamien lainojen ja niiden korkojen, viivästyskorkojen sekä mahdollisten perimiskulujen kattamiseksi. Takauksen voimassaoloaika on rajoitettu enintään saakka; b) ettei HUS:n omavelkainen takaus koskaan ylitä HUS:n omistusprosentin mukaista osuutta taattavien rahoitusjärjestelyjen kokonaismäärästä tai yksittäisistä lainoista/ järjestelyistä; c) että HUS pidättää oikeuden vaatia vastavakuuksia siinä tilanteessa, että yhtiön omistuspohja muuttuu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyy uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus (tuottaa omistajilleen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja) käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuu;

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO d) että Oy Apotti Ab:lle myönnettävistä yksittäisistä omavelkaisista takauksista voidaan kohdassa c) mainituissa olosuhteissa periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio, joka lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä; e) että em. päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta tekevät omalta osaltaan vastaavat, määrällisesti omien omistussuhteidensa mukaiset päätökset Oy Apotti Ab:n lainojen omavelkaisesta takaamisesta; f) valtuuttaa toimitusjohtajan ja talousjohtajan yhdessä allekirjoittamaan rahoituslaitosten lainatakaussopimukset; g) tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Päätös Esitys hyväksyttiin.

25 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO OMAVELKAISEN TAKAUKSEN VELALLISEN VAIHTUMINEN TULORAJAT YLITTÄVIEN POTILAI- DEN HOIDON TURVAAMISEKSI MERJANTIE 10:SSÄ VALT 40 HUS:n valtuusto päätti , että HUS-kuntayhtymä antaa enintään euron omavelkaisen takauksen VAV Asunnot Oy:n Merjantie 10:n ryhmäkotia koskevan Kuntarahoitus Oyj:n VAV Asunnot Oy:lle myöntämän lainan (nro 14828/10) vakuudeksi. VAV Asunnot Oy on Vantaan kaupungin 100 % omistama yhtiö. VAV Asunnot Oy on rakennuttanut ryhmäkodin, jonka hankesuunnitelman HUS:n hallitus hyväksyi Kuntayhtymä on vuokrannut talon VAV Asunnot Oy:ltä hengityshalvauspotilaiden asumistarkoitukseen. Kuntayhtymän omavelkaista takausta tarvittiin, koska kaksi asukaspaikkaa kuudesta muutettiin kuntayhtymän pyynnöstä vapaarahoitteisiksi, jotta ryhmäkotiin pystyttiin asuttamaan korkotukilainan ja avustuksen ehtojen varallisuusrajat ylittävät asukkaat. Antamalla omavelkaisen takauksen VAV Asunnot Oy:n tarvitseman vapaarahoitteisiin asukaspaikkoihin liittyvän lainan vakuudeksi HUS-kuntayhtymä varmistaa tarpeidensa mukaiset asukasvalinnat ja mahdollisimman edulliset vuokrakustannukset. VAV Asunnot Oy on muuttanut yhtiörakennettaan siten, että alkaen palvelutalokiinteistöt on siirretty uuteen VAV Hoivakiinteistöt Oy:öön, joka on VAV Asunnot Oy:n 100 % omistama tytäryhtiö. HUS-kuntayhtymä on allekirjoittanut vuokrasopimuksen Merjantie 10 asunnoista VAV Hoivakiinteistöt Oy:n kanssa. Myös VAV Asunnot Oy:n ryhmäkotiin kohdistuva Kuntarahoitus Oyj:n laina, jolle HUS-kuntayhtymä on myöntänyt omavelkaisen takauksen ja allekirjoittanut takaussitoumuksen (luoton numero 14828/10), siirtyy VAV Hoivakiinteistöt Oy:lle sen jälkeen, kun HUS:n valtuuston omavelkaisen takauksen velallisen vaihtumista koskeva päätös on lainvoimainen ja VAV Hoivakiinteistöt Oy on tehnyt päätöksen ottaa velka vastattavakseen sekä toimittanut tarvittavat asiapaperit Kuntarahoitukselle. Lainaa on jäljellä euroa ja laina maksetaan takaisin viimeistään Kyseessä on vain lainan velallisen vaihtuminen ja lainan ehtoja ei miltään muilta osin muuteta. Takaussitoumuksen ehtoja ei myöskään muuteta muutoin kuin velallisen vaihtuminen VAV Asunnot Oy:stä VAV Hoivakiinteistöt Oy:ksi. Hallitus Päätös Valtuusto päättää hyväksyä takaussitoumuksessa mainitun velallisen vaihtamisen VAV Asunnot Oy:n tytäryhtiöksi VAV Hoivakiinteistöt Oy:ksi ja vahvistaa HUS-kuntayhtymän omavelkaisen takauksen olevan velallisen muuttumisen jälkeen edelleen voimassa sillä edellytyksellä, että Kuntarahoitus Oyj:n myöntämän lainan (nro 14828/10) ehtoja ei muilta osin muuteta ja velallisen vaihtumisesta esitetään HUS-kuntayhtymälle uusi allekirjoitettu velkakirja; tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Esitys hyväksyttiin.

26 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖ OY HYVINKÄÄN SAIRAALANMÄKI NIMISELLE YHTIÖLLE 141/10/03/02/01/2013 VALT 41 HUS-kuntayhtymä ja Hyvinkään kaupunki omistavat yhdessä Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäki -nimisen osakeyhtiön, jossa Hyvinkään kaupungilla on osake-enemmistö. Yhtiö omistaa Hyvinkään sairaalan yhteydessä olevan sairaalarakennuksen. HUS:n omistusosuus yhtiöstä on valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti suunnatun osakeannin jälkeen 38,29 %. Hyvinkään kaupunki omistaa yhtiöstä 61,71 %. Valtuuston ao. päätöksessä HUS sitoutui takaamaan omistusosuuttaan vastaavan määrän yhtiön uudisrakentamishanketta varten tarvitsemasta enintään euron määräisestä lainasta. Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen toimesta tehdyssä, vuonna 2013 valmistuneessa yhteisrakentamisen hankeselvityksessä päädyttiin esittämään, että kiinteistöosakeyhtiö rakennuttaa Hyvinkään sairaalan yhteyteen uudisrakennuksen, johon tulee tilat HUS:n aikuisten akuuttivuodeosastolle ja lasten somatiikan yksikölle, yleissairaalapsykiatrialle, Hyvinkään nuorisopsykiatrialle, Nurmijärven mielialahäiriöpoliklinikalle ja Hyvinkään päiväosastolle. Hyvinkään kaupungin käyttöön tulee terveyskeskussairaalan 8 osastoa, kuntoutuspalvelut ja erityistyöntekijöiden tiloja, psykososiaalinen yksikkö (A-klinikka, psykiatrian yksikkö), tehostetun kotihoidon toimistotiloja sekä kotiutusyksikkö. Hallitus hyväksyi HUS:n ja Hyvinkään kaupungin välisen aiesopimuksen toimitilajärjestelyistä ja yhteistyöstä Hyvinkään sairaala-alueella. Aiesopimuksen hyväksymisen jälkeen hankkeesta laadittiin päivätty hankesuunnitelma. Uudisrakentamishanke toteutetaan kiinteistöyhtiön toimesta ja taseeseen. Uudisrakentamishankkeen yhteydessä toteutetaan kaksitasoinen pysäköintilaitos, johon voidaan sijoittaa noin 300 autopaikkaa. Aiesopimukseen verrattuna tietojärjestelmät ja -tekniikka sekä pysäköintilaitos ja niistä aiheutuvat kustannukset sisältyvät hankesuunnitelmaan. Omistajat ovat käsitelleet hanketta omissa päätöksentekoelimissään vuoden 2014 lopulla ja vuoden 2015 alussa. HUS on osaltaan päättänyt (1) hyväksyä hankesuunnitelman hankkeen toteutusta HUS:n käyttöön tulevien tilojen osalta sitovana suunnitelmana, (2) nimetä toimitusjohtaja Aki Lindénin tai hänen määräämänsä viranhaltijan edustamaan HUS-kuntayhtymää Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen ylimääräisessä yhtiökokouksessa , (3) merkitä ja maksaa Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalamäen omistajilleen suunnatusta 3 milj. euron suuruisesta osakeannista euroa, (4) sitoutua takaamaan omistusosuuttaan vastaavan määrän (38,29 %) Kiinteistöosakeyhtiön uudisrakentamishanketta varten tarvitsemasta enintään euron määräisestä lainasta,

27 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO (5) oikeuttaa hallintojohtaja Ilkka Kauppisen merkitsemään Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen ylimääräisen yhtiökokouksen päättämässä suunnatussa osakeannissa mainituilla ehdoilla yhtiön osakkeet , ja eli yhteensä 5245 uutta osaketta; (6) hyväksyä osakassopimuksen, (7) hyväksyä toiminnallisen sopimuksen (8) hyväksyä maanvuokrasopimukset (9) hyväksyä tilavuokrasopimuksen sekä (10) valtuuttaa hallintojohtaja Ilkka Kauppisen tekemään solmittaviin sopimuksiin tarvittavat teknisluonteiset korjaukset ja täydennykset ja (11) oikeuttaa hallintojohtaja Ilkka Kauppisen ja sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saaren allekirjoittamaan kohdissa 6-9 mainitut sopimukset. Osakkaat kilpailuttivat yhdessä yhtiön tarvitseman lainan syksyllä Rahoittajaksi valittiin kiinteistöyhtiön hallituksen päätöksellä kokonaisedullisimman tarjouksen tehnyt Kuntarahoitus Oyj. Lainapääoma on enintään 62 milj. euroa, laina-aika 25 vuotta ja laina sidotaan 3 kk:n Euribor -korkoon. Lainan marginaali on 0,450 % ja 10 vuoden kuluttua 0,550 %. Viitekoron arvon alittaessa 0,00 prosentin määrän, on luoton viitekoron arvo tällöin 0,00 %. Myöskään luoton viitekoron ja marginaalin summa ei voi koskaan olla alle 0,00 %. Lainatarjous on voimassa asti ja omistajien lainatakauspäätösten tulee olla lainvoimaisia ennen lainan nostoa. Lainan suojaamisesta yhtiön hallitus päättää erikseen myöhemmin omistajien yhteistyössä määrittelemät suositukset huomioiden. Laina voidaan nostaa useammassa erässä rahoitustarpeen ajoittumisen mukaisesti. Ensimmäinen nosto arvioidaan tehtävän huhtikuussa Pitkäaikaisten rahalaitoslainojen vakuudeksi yhtiö tarvitsee osakkailtaan omavelkaiset takaukset omistusosuuksien suhteessa. HUS:n myönnettäväksi esitettävä takaus ei vaaranna sen kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Takaukseen ei myöskään sisälly kuntalaissa tarkoitettua merkittävää taloudellista riskiä. HUS-kuntayhtymän edut turvataan seuraavassa esitetyillä ehdoilla. Takauksesta ei peritä vastavakuutta, ellei yhtiön omistuspohja muutu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyisi uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuisi. Takauksesta voidaan periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio edellä sanottujen yhtiön omistuspohjaan tai toiminnan tarkoitukseen liittyvien muutosten toteutuessa. Takausprovision määrä lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen valtiontukea koskevan artiklan 107(1) mukaisesti tuki on kielletty, jos kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät yhtäaikaisesti: (1) tuki on muodossa tai toisessa myönnetty valtion varoista; (2) tuki on valikoiva eli se suosii tiettyä yritystä tai tuotannon alaa;

28 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO (3) tuki vaikuttaa kilpailuun vääristämällä tai uhkaamalla vääristää sitä; (4) tuella on kauppavaikutus eli se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska kyseessä on takauksen myöntäminen yhtiölle, jonka julkisyhteisöt ovat perustaneet hoitamaan niiden toimialaan kuuluvaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvää tehtävää, ja koska yhtiön tarkoitus on omistaa, hallinnoida ja ylläpitää omakustannusperusteisia sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä tiloja vain omistajilleen, eivät edellä esitetyt kriteerit 3-4 täyty. Kyseessä ei siten ole kielletty valtiontuki. Edellä mainituilla perusteilla takauspäätöksellä ei vääristetä tai uhata vääristää kilpailua, eikä takauspäätöksellä vaikuteta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska tukea koskevat kriteerit eivät sanotuin tavoin täyty, ei takauspäätöstä tehtäessä ole tarvetta selvittää enempää sitä, onko toimenpide markkinaehtoinen. Hallitus Valtuusto päättää, että 1. HUS-kuntayhtymä myöntää enintään ,00 euron omavelkaisen takauksen Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen enintään ,00 euron lainalle HUS-kuntayhtymän omistusosuuden 38,29 % suhteessa. Taattava laina on Kuntarahoitus Oyj:n tarjoukseen perustuva laina, jonka laina-aika on 25 vuotta ja korkosidonnaisuus 3 kk:n Euribor -korko; 2. HUS-kuntayhtymä pidättää oikeuden vaatia vastavakuuksia siinä tilanteessa, että yhtiön omistuspohja muuttuu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyy uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuu; 3. Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäelle myönnettävistä yksittäisistä omavelkaisista takauksista voidaan kohdassa 2 mainituissa olosuhteissa periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio, joka lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä; 4. em. päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Hyvinkään kaupunki tekee omalta osaltaan vastaavan päätöksen Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen lainan omistusosuuttaan vastaavasta (61,71 %) omavelkaisesta takauksesta; 5. se valtuuttaa toimitusjohtajan ja talousjohtajan yhdessä allekirjoittamaan lainatakaussopimukset; 6. se tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Päätös Esitys hyväksyttiin.

29 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO ESITYS KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2015 TALOUSARVION MUUTTAMISESTA, TUKIPALVELUYK- SIKÖIDEN SISÄISTEN ASIAKASPALAUTUSTEN PERIAATTEIDEN VAHVISTAMISESTA, TILIKAU- DEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA VUODEN 2015 POISTOSUUNNITELMAN MUUTTAMISESTA 238/02/02/00/01/2014 VALT talousarvion kuntayhtymätasoinen sitovuus Vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin HUS:n valtuustossa ja talousarvio sitovia taloudellisia tavoitteita päivitettiin HUS:n ja jäsenkuntien välisistä työnjaollisista muutoksista johtuen pidetyssä valtuuston kokouksessa. Kuntayhtymätasolla tuloslaskelmaosan sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin kehityksen huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Kuntayhtymän rahoitusosan sitova tavoite on pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetettiin tasapainoinen talous. Vuoden 2015 tulostavoitteeksi vahvistettiin kuitenkin 1,5 milj. euron alijäämä, joka kohdistuu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoimintaan. Taloussuunnitelmakausille asetettiin nollatulostavoite, jolloin vuosikate = poistot. Lokakuun lopussa päivitetty tavoitteellinen vuosiennuste pohjautuu tammi-syyskuun toteumatietoihin ja sen perusteella muodostettuun näkemykseen loppuvuoden kehityksestä, mm. palveluiden kysynnästä. Osa loppuvuoden aikana toteutettavista sopeutustoimenpiteistä tulee vähentämään erityisesti joulukuussa potilashoidon volyymia. Ennuste perustuu siihen oletukseen, että koko vuoden toimintavolyymi ylittää talousarvion sisältämän suunnitelman 4,1 % (tammi-lokakuussa toteutunut volyymi ylitti talousarvion 5,8 %). Vuosiennusteessa on huomioitu listatekstin alkuosassa mainitut talouden sopeuttamistoimenpiteet. Yhtymäjohdon tavoitteena on pitää sitovien nettokulujen talousarvioylitys mahdollisimman pienenä huomioiden kasvanut palveluvolyymi.

30 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Tuloslaskelmaosan sitovien tavoitteiden päivitys ja perusteet Tammi - lokakuu 2015 oli toiminnallisesti talousarviota ja edellisvuotta vilkkaampi. Kokonaisuutena palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi 4,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ja se ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 5,8 %. Verrattuna edellisvuoteen on sekä NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä + 5,2 %, että käyntituotteiden lukumäärä kasvanut. Käyntituotteiden kasvu oli somatiikassa 3,1 % ja psykiatriassa 4,3 %. Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä on sen sijaan laskenut 5,7 % palvelurakenteen muutoksen ja avohoidon lisääntymisen johdosta. Kokonaisuutena avohoidon osuus on hieman noussut viime vuoden tasosta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammi-lokakuussa 42,2 %. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus on kehittynyt positiivisesti. Tammi-lokakuun toteutunut laskutus oli (127,7 milj. euroa) ja se ylitti talousarvion 12,2 milj. eurolla (+ 10,6 %) Elektiivisten lähetteiden määrä oli tammi-lokakuussa 2,4 % edellisvuoden määrää suurempi. Kuluvan vuoden tammi-lokakuussa oli kuitenkin yksi arkipäivä vähemmän kuin viime vuonna ja arkipäiväoikaisun jälkeen tammi-lokakuun elektiivisten lähetteiden vertailukelpoinen määrä on kasvanut +2,9 % viime vuodesta. Päivystyskäyntien määrä on laskenut - 0,3 % edellisvuodesta. Tammi-lokakuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,6 % ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 3,7 % eli 45,1 milj. euroa. Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Kesäkuussa toteutettu jäsenkuntapalautus ei vaikuta sitoviin nettokuluihin. Tammi-lokakuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut) ylittivät talousarvion 2,6 % eli 40,8 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 5,8 % talousarvion. Tammi-syyskuun toteumatietojen perusteella kuntayhtymän eri yksiköissä laaditun vuosiennusteen mukaan tilikauden tulos on kuntayhtymätasolla muodostumassa 40,0 milj. euroa ylijäämäiseksi. Ennuste sisältää kesäkuussa toteutetun 25,0 milj. euron palautuksen jäsenkunnille. Ennusteen mukaan kuntayhtymän sitovat nettokulut ylittyvät 26,6 milj. eurolla (1,8 %) huhtikuussa päivitettyyn talousarvioon verrattuna. Päivitetyssä sitovien nettokulujen vuosiennusteessa on huomioitu tehostamistoimenpiteiden vaikutus. Vuosiennusteen toteutuminen edellyttää tehokasta kustannusten hallintaa loppuvuoden aikana. Toiminnan kulujen (toimintakulut + rahoituskulut + poistot) ennustetaan toteutuvan 2,7 % (52,1 milj. euroa) huhtikuussa päivitettyä talousarviota suurempina vaikka palvelutuotannon volyymin ennustetaan koko vuodelta ylittävän talousarvion 4,1 %.

31 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Alla olevassa taulukossa on esitetty päivitetyn vuosiennusteen perusteella uusi esitys kuntayhtymän sitoviksi nettokuluiksi 2015 talousarviossa. TA 2015 (valtuusto 12/2014) TA 2015 (valtuusto 4/2015) Esitys TA 2015 (valtuusto 12/2015) Muutos-% TA 2015 (12/2015)/ TA 2015 (6/2015) Sitovat nettokulut Tuotto-/kuluryhmä (1 000 euroa) TP 2014 Toimintakulut ,9 % + korkokulut ,6 % + muut rahoituskulut ,6 % + poistot ,5 % =Toiminnan kulut ,7 % - muut myyntituotot ,7 % - maksutuotot ,7 % - tuet ja avustukset ,7 % - muut toimintatuotot ,2 % - korkotuotot ,9 % - muut rahoitustuotot ,3 % = Toiminnan nettokulut ,2 % - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ,0 % = Sitovat nettokulut ,8 % Muutos-% edellisestä vuodesta 4,4 % 0,5 % 0,7 % 2,5 % Muutos-% alkuperäisestä talousarviosta 0,2 % 2,0 % TA 2015 muutos, joka hyväksyttiin valtuuston huhtikuun kokouksessa, sisälsi Helsingin fysiatrian toiminnan siirron Hyks sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikön toiminnaksi, Helsingin kaupungin sairaala-apteekin lääkehuollon ja kliinisen farmasian palvelujen ensimmäisen osan siirron HUS-Apteekin toiminnaksi sekä vaativan erityistason saattohoidon siirtämisen Hyks-alueen kunnilta osaksi Hyks Syöpäkeskuksen tulosyksikön toimintaa. Liitteessä 2 on esitetty kuntayhtymän tilikauden tulosennuste yksiköittäin. Yhtymähallinnon antamien ohjeiden mukaisesti tulosalueet ja liikelaitokset laativat omat vuosiennusteet ennen tilinpäätöksen yhteydessä suoritettavia tukipalveluyksiköiden sisäisiä asiakashyvityksiä. Kuntayhtymän sisällä suoritettavilla, eri yksiköiden välisillä asiakashyvityksillä, ei ole vaikutusta kuntayhtymätasoisiin talouslukuihin. Sairaanhoitoalueiden toteutuneet tulokset pitävät sisällään kesäkuussa toteutetun 25,0 milj. euron jäsenkuntapalautuksen. Taulukossa on esitetty jäsenkuntapalautuksen jakautuminen sairaanhoitoalueittain. Liitteessä 2 on myös esitetty sitovien nettokulujen ennuste sairaanhoitoalueittain. Muiden kuntayhtymän yksiköiden taloudelliseksi tavoitteeksi ei ole asetettu sitovia nettokuluja. Sairaanhoitoalueiden yhteenlasketut sitovat nettokulut ylittävät vuosiennusteen perusteella huhtikuussa päivitetyn talousarvion 3,1 % (44,3 milj. euroa). Vuosiennusteen mukaan muista kuntayhtymän yksiköistä tulee sitoviin nettokuluihin 16,6 milj. euron positiivinen vaikutus verrattuna talousarvioon ja siten kuntayhtymätasolla sitovien nettokulujen ennusteen mukaiseksi talousarvoylitykseksi koko vuodelta muodostuu edellä esitetty 26,6 milj. euroa (1,8 %).

32 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Talousarvion investointiosan muutos Valtuusto hyväksyi ( 32) tulosalueiden investointien enimmäismääräksi vuonna 2015 yhteensä 147 milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit olivat alkuperäisessä talousarviossa euroa. Talousarvioon 2015 lisättiin valtuuston päätöksellä ( 9) 1,1 milj. euroa HUS-Asunnot Oy osakepääoman korottamiseen. Kokouksessa ( 23) valtuusto hyväksyi eräitä muita investointien tarkistuksia niin, että tulosalueiden investointien valtuustoon nähden sitova enimmäismäärä on vuoden 2015 talousarviossa ennen nyt esitettävää muutosta euroa. Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus on laajimpia meneillään olevia investointeja HUS:ssa. Kesäkuun 2015 kokouksessa valtuusto hyväksyi hankkeen kustannusarvion nostamisen 48 milj. euroksi (aikaisemmin 42 milj.). Muutos johtui pääurakoitsijan vaihtumisesta työn ollessa kesken ja siitä, että rakennustyöhön tuli tämän vuoksi lisäkustannuksia ja merkittäviä viivästyksiä. Naistenklinikan hankkeelle on hallituksen vahvistamassa investointiohjelmassa varattu kuluvalle vuodelle 13,4 milj. euroa, mutta edelleen esiin tulleiden muutostöiden ja viivästysten vuoksi rahoitustarve jää 8 milj. euroon. Investointiohjelmaan on syyskauden aikana tullut myös eräitä muita hankkeiden ja niiden rahoituksen vuosijaon tarkistustarpeita. Ne liittyvät mm. valmistuvien hankkeiden laitevarusteluun. Tulosalueiden investointien määrä vuonna 2015 esitetään muutettavaksi oheisen taulukon mukaisesti 142 milj. euroksi euroina Alkuper. TA-muutos TA-muutoses. TA Yhtymähallinto Osakkeet ja osuudet Lahjoitus lastensairaalaa varten HUS-Tilakeskus Rakennushankkeet Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet HYKS-sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Tietohallinto Tulosalueet yhteensä HUS-Apteekki HUSLAB HUS-Kuvantaminen HUS-Desiko HUS-Logistiikka Ravioli HUS-Servis Liikelaitokset yhteensä HUS-kuntayhtymä yhteensä

33 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Talousarvion 2015 rahoitusosan muutos Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi on asetettu pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Pitkäaikaisten lainojen lisäysten enimmäismääräksi määriteltiin talousarviossa 90,0 milj. euroa ja vähennysten enimmäismääräksi 10,2 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 50,0 milj. euroa ja lainojen lyhennykset toteutuvat alkuperäisen talousarvion mukaisina. Antolainauksen muutokset nettomääräisinä olivat alkuperäisessä talousarviossa - 5,3 milj. euroa. Antolainauksen muutokset tulevat toteutumaan tämänhetkisen arvion mukaan - 0,5 milj. eurona, kun antolainoja on nostettu 3,4 milj. euroa (TA2015 7,5 milj. euroa) ja antolainat lyhenevät 2,9 milj. eurolla (TA2015 2,2 milj. euroa). 3,4 milj. euron antolainan nosti talousarvion mukaisesti HUS-Kiinteistöt Oy. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n ja Kiinteistö Oy HUS- Asunnot yhtiön ei ole tarvinnut nostaa niille talousarviossa varattua antolainaa. HUS-Kiinteistöt Oy maksaa marraskuussa ullakkotiloihin kohdistuneen lainan jäljellä olevan pääoman 0,4 milj. ennenaikaisesti takaisin euro TA 2015 (Valtuusto 12/2014) Uusi esitys TA 2015 Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Tukipalveluyksiköiden sisäisten asiakaspalautusten periaatteet vuodelta 2015 Ylijäämäiseen tilikauden tulokseen yltävät tukipalveluyksiköt (liikelaitokset ja tulosalueet) suorittavat tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä HUS-Kuntayhtymän sisäisen asiakaspalautuksen, joka vastaa yksikön positiivista tilikauden tulosta. Kuntayhtymän sisäinen asiakashyvitys kohdistetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaisessa suhteessa tukipalveluyksikön sisäisille asiakkaille. Annettavassa asiakaspalautuksessa huomioidaan myös saadut asiakaspalautukset toiselta tukipalveluyksiköltä. Yhtymähallinnon tulosalueen toteutunut ylijäämä hyvitetään kokonaisuudessaan kuntayhtymän sisällä yhtymähallinnon toteutuneiden veloitusten suhteessa. Yksiköiden laatimissa vuosiennusteissa ei ole ohjeiden mukaisesti huomioitu HUS-kuntayhtymän sisäisiä asiakaspalautuksia. Ennen Yhtymähallinnon ylijäämän sisäistä palautusta tehdään potilasvakuutuksen tasauslaskelma. Potilasvakuutusmaksut on talousarviossa hyväksytyllä tavalla veloitettu asukaslukuperusteisesti jäsenkunnilta ja laskutus tasataan toteutuneita kustannuksia vastaavaksi tilinpäätöksen yhteydessä. Yhtymähallinnon ja ulkoisen tarkastuksen osalta ylijäämä palautetaan perittyjen veloitusten suhteessa.

34 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Vuoden 2015 tuloksen käsittely Kuntayhtymän syyskuun toteumatietojen perusteella laadittu vuosiennuste päätyy 40,0 miljoonan euron ylijäämään. Ennusteessa on huomioitu kesäkuussa toteutettu 25,0 milj. euron palautus jäsenkunnille. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Kuntien palvelumaksut määräytyvät kuntien käyttämien palvelujen mukaan. Palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat määrää hallitus. Jotta jäsenkunnat voisivat sisällyttää omiin 2015 tilinpäätöksiinsä HUS:n palveluiden käyttöä koskevat oikeat luvut, esitetään, että valtuusto ennakolta päättää periaatteista, joita noudatetaan tilikauden tuloksen käsittelyssä. Ylijäämän palautus esitetään tehtäväksi seuraavasti: Sairaanhoitoaluekohtainen toteutunut ylijäämä kuntayhtymän sisäisten asiakaspalautusten jälkeen palautetaan jäsenkunnille palveluiden käytön suhteessa = euromääräinen jäsenkuntien maksuosuus Sairaanhoitoaluekohtaisesta toteutuneesta ylijäämästä vähennetään mahdollisten alijäämäisten tukipalveluyksiköiden tilikauden tulos sairaanhoitoaluekohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Tukipalveluyksikön toteutunut alijäämä jätetään ko. yksikköön. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kohdalla huomioidaan talousarviossa vahvistettu ensihoitotoiminnan alijäämä. Laskelmassa huomioidaan toteutunut ensihoidon alijäämä. Ensihoitotoiminnasta syntyvän alijäämän ylittävä tilikauden tulos palautetaan palveluiden käytön mukaisessa suhteessa jäsenkunnille Laskenta tehdään jäsenkunnittain koko vuoden tasolla ja syntyvästä palautettavasta summasta vähennetään kesäkuussa toteutetun palautuksen osuus Vuoden 2015 poistosuunnitelman muuttaminen Ylijäämän palautus jäsenkunnille ei vaikuta sitovien nettokulujen toteumaan. Toimintaprosessien kehittymisen ja muuttumisen johdosta poistosuunnitelmaan esitetään lisättäväksi vuonna 2015 kaksi uutta poistoluokkaa. HUS-Desikon käyttöön Sairaalasängyt 5 vuotta ja Raviolin käyttöön Ruoan esivalmistuslaitteet, kahvinvalmistuslaitteet, ruoankuljetuslaitteet (kuljetus- ja tekniikkavaunut) ja kylmälaitteet 7 vuotta.

35 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Hallitus Valtuusto päättää muuttaa päätöksiään ja ja vahvistaa HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut 26,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina, jolloin talousarvion 2015 tuloslaskelmaosassa kuntayhtymän sitovien nettokulujen määrä on 1 509,5 miljoonaa euroa. tulosalueiden investointien määräksi vuonna 2015 enintään 142,0 milj. euroa, kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen lisäysten enimmäismääräksi 50,0 milj. euroa ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismääräksi 10,2 milj. euroa, sekä antolainauksen muutoksiksi enintään -0,5 milj. euroa. Valtuusto päättää oikeuttaa hallituksen tammikuussa 2016 hyvittämään jäsenkunnille vuoden 2015 sairaanhoitoaluekohtaisen ylijäämän vähennettynä tukipalveluyksiköiden alijäämällä toteutuneen kuntakohtaisen erikoissairaanhoidon palveluiden käytön mukaisessa suhteessa (= jäsenkuntien maksuosuus) siltä osin kuin sairaanhoitoaluekohtainen tulos on ylijäämäinen pois lukien Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka osalta laskelmassa huomioidaan ensihoidosta syntyvä alijäämä. että poistosuunnitelmaan lisätään vuonna 2015 kaksi uutta poistoluokkaa HUS-Desikon käyttöön Sairaalasängyt 5 vuotta ja Raviolin käyttöön Ruoan esivalmistuslaitteet, kahvinvalmistuslaitteet, ruoankuljetuslaitteet (kuljetus- ja tekniikkavaunut) ja kylmälaitteet 7 vuotta. Asian käsittely Kokouksessa jaettiin pöydällle korjattu esityslistan liite 2. Aatos Hallipelto Maija Anttilan kannattamana esitti, että päätösesityksen kohta, jonka mukaan "valtuusto päättää oikeuttaa hallituksen hyvittämään jäsenkunnille vuoden 2015 sairaanhoitoaluekohtaisen ylijäämän..." muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Valtuusto päättää, että vuoden 2015 tuloksen käsittelystä päätetään vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä." Puheenjohtaja totesi, että oli tehty hallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys, josta oli äänestettävä. Puheenjohtajan esityksestä hyväksyttiin äänestysjärjestys, jonka mukaan ne, jotka ovat hallituksen esityksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat Aatos Hallipellon esityksen kannalla äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 474 JAA ääntä ja 615 EI ääntä. Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen Aatos Hallipellon esityksen äänin Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä 2.

36 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Päätös Valtuusto päätti muuttaa päätöksiään ja ja vahvistaa 2HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut 26,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina, jolloin talousarvion 2015 tuloslaskelmaosassa kuntayhtymän sitovien nettokulujen määrä on 1 509,5 miljoonaa euroa. tulosalueiden investointien määräksi vuonna 2015 enintään 142,0 milj. euroa, kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen lisäysten enimmäismääräksi 50,0 milj. euroa ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismääräksi 10,2 milj. euroa, sekä antolainauksen muutoksiksi enintään -0,5 milj. euroa. Valtuusto päätti että vuoden 2015 tuloksen käsittelystä päätetään vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. että poistosuunnitelmaan lisätään vuonna 2015 kaksi uutta poistoluokkaa HUS-Desikon käyttöön Sairaalasängyt 5 vuotta ja Raviolin käyttöön Ruoan esivalmistuslaitteet, kahvinvalmistuslaitteet, ruoankuljetuslaitteet (kuljetus- ja tekniikkavaunut) ja kylmälaitteet 7 vuotta.

37 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO ESITYS TUKIPALVELUIDEN LIIKELAITOSTEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMISESTA HUS-DESIKO LIIKELAITOKSEN TOIMIALAN OSALTA JA ESITYS LIIKELAITOKSEN PERUSPÄÄOMAN MUUTTA- MISESTA 618/00/01/02/2009 VALT 43 HUS-Desiko liikelaitos vastaa potilashoitoa tukevien laitos- ja välinehuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaiden parhaaksi. Liikelaitos osallistuu infektioiden torjuntatyöhön yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa ja siten vaikuttaa potilaan hoidon sujuvuuteen ja hoitoympäristön turvallisuuteen. Hyksin organisaatiomuutoksen valmistelun yhteydessä vuonna 2013 nousi esille kysymys välinehuoltoyksikön organisatorisesta asemasta. Välinehuolto on siinä määrin sairaanhoidollista toimintaa, että sen organisatorinen sijoittuminen nähtiin perustelluksi siirtää omana kokonaisuutenaan osaksi sairaanhoitotoimintaa. HUSin toimitusjohtaja päätti välinehuoltotoimintojen siirtämisestä HUS-Desikosta Hyksin ATekin tehtäväksi lukien. Muutoksella tavoitellaan yhtenäistä, potilaslähtöistä ja kustannustehokasta leikkaussalitoiminnan prosessia. Hyksin osuus välinehuollon palveluiden käytöstä tammi-lokakuussa 2015 oli 69,1 % (11,6 milj. euroa), josta Hyks ATeKin osuus oli 30,3 % (5,1 milj. euroa). HUS:n välinehuoltoyksikkö osana Hyks ATeK tulosyksikköä palvelee jatkossakin keskitettynä yksikkönä myös HUS:n muita tulosalueita ja liikelaitoksia sekä jäsenkuntien perusterveydenhuollon yksiköitä. Välinehuollon organisatorinen siirto aiheuttaa vähäisiä muutoksia tukipalveluiden liikelaitoksen johtosääntöön HUS-Desiko liikelaitoksen osalta: Johtosäännön 1 :n Tukipalveluiden liikelaitokset ja niiden toimialat alku kuuluu seuraavasti: Osana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota toimivat seuraavat neljä tukipalveluiden kunnallista liikelaitosta: HUS-Desiko Liikelaitos vastaa potilashoitoa tukevien laitos- ja välinehuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaiden parhaaksi. Liikelaitos osallistuu infektioiden torjuntatyöhön yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa ja siten vaikuttaa potilaan hoidon sujuvuuteen ja hoitoympäristön turvallisuuteen. Esityksenä on, että sanat laitos- ja välinehuoltopalvelujen korvataan ilmaisulla sairaalahuolto- ja laitoshygieniapalveluiden. Toimitusjohtajan päätöksellä HUS-Desikon välinehuollon henkilöstö siirtyy ensi vuoden alusta Hyksin ATek tulosyksikköön. Henkilöstöä siirtyy yhteensä 404 henkilöä. Siirtyvien välinehuollon henkilöiden lomapalkkavelka siirtyy HUS-Desikon taseesta HUS-kuntayhtymän taseeseen kirjanpitoarvolla, joka on lokakuun tilanteen ja loppuvuoden ennusteen mukaan noin euroa.

38 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Muutoksen yhteydessä HUS-Desikon välinehuollon koneet ja laitteet sekä Gemini-välinehallintajärjestelmä siirtyvät HUS-Desikon taseesta HUS-kuntayhtymän taseeseen kirjanpitoarvolla. Siirtyvän omaisuuden kirjanpitoarvo on yhteensä noin euroa. HUS-Desiko liikelaitoksen peruspääomaa ,65 euroa pienennetään siirtyvän käyttöomaisuuden kirjanpitoarvon ja siirtyvään henkilöstöön kohdistuvan lomapalkkavelan erotuksella. Toiminnallisen muutoksen jälkeen HUS-Desiko liikelaitos jatkaa sairaalahuolto- ja laitoshygienia- sekä sairaalasänkyjen huolto-, vuokraus- ja puhdistuspalveluiden tuottajana. Hallitus Valtuusto päättää muuttaa tukipalveluiden liikelaitoksen johtosäännön 1 :ä HUS-Desiko liikelaitoksen toimialakuvauksen ensimmäisen lauseen kuulumaan: Liikelaitos vastaa potilashoitoa tukevien sairaalahuolto- ja laitoshygieniapalveluiden tuottamisesta. että Hyksin ATek tulosyksikköön siirtyvään henkilöstöön kohdistuva lomapalkkavelka ( tilanteessa) siirtyy HUS-Desiko liikelaitoksen taseesta HUS-kuntayhtymän taseeseen; että HUS-Desikon välinehuollon koneet ja laitteet sekä Gemini-välinehallintajärjestelmä siirtyvät HUS-kuntayhtymän taseeseen kirjanpitoarvolla; ja että HUS-Desiko liikelaitoksen peruspääomaa ,65 pienennetään siirtyvän käyttöomaisuuden kirjanpitoarvon ja siirtyvään henkilöstöön kohdistuvan lomapalkkavelan erotuksella. Päätös Esitys hyväksyttiin.

39 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI /02/02/00/01/2015 VALT 44 Yleistä Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman pohjana on voimassaoleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan tuottavuutta ja hillitään kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2016 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten tavoitteet sekä tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Edellä esitetyn johdosta valtuustossa hyväksyttävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty lisäinformaationa tulosalueista ainoastaan hyvin tiiviisti esitetyt tunnusluvut. Talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelussa on lähtökohtana ollut strategian mukaisesti tuottavuuden parantaminen vuonna ,8 %:lla ja vuosina vähintään yhdellä prosentilla. Parantuva tuottavuus ja onnistunut kustannusten hallinta mahdollistavat kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän tai vastaavasti pienemmillä resursseilla toteuttamaan nykyinen tuotanto. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen kehittämistä). Tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia. Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen on kiinteä osa normaalia päivittäistä toimintaa. Tuottavuuden parantamisella tavoitellaan sitä, että tuotos kasvaa kustannuksia enemmän. Tuottavuuden parantaminen edellyttää toiminnan ja prosessien jatkuvaa parantamista. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden rinnalla monilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen.

40 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Talousarviomateriaalissa käytetään vertailupohjana vuoden 2015 ennustetta ("9+3"), joka valmistui marraskuun alussa ("9+3") ennusteessa on huomioitu tulosalue ja liikelaitoskohtaisesti 2015 loppuvuodelle asetetut talouden sopeuttamistavoitteet ja -toimenpiteet. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/ kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto alkaen myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston vahvistettua talousarvion. Jokainen sairaanhoito- ja tulosalue sekä tukipalveluyksikkö on laatinut tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista käyttösuunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta; strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet vuonna 2015 Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston hyväksymään strategiaan vuosille Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne.

41 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Voimassa oleva strategia on poikkeuksellinen laaja. Se on "kaiken kattava" toimintaohjelma usealle vuodelle. Selvästi uusina ja vahvoina painopistealueina siinä on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosittain HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille ja liikelaitoksille. Hallitus käsitteli HUS:n strategian uudistamistarvetta ja toimitusjohtajan kommentteja HUS:n strategian toteuttamisesta. Käsittelyssä päätettiin, että laajakantoisempaa strategian uudistamista ei nyt käynnistetä, vaan meneillään oleva valtuustokausi toimitaan nykyisellä strategialla. Vuosittaisilla tavoitemäärittelyillä talousarvion yhteydessä voidaan painottaa sen hetken ajankohtaisimpia asioita. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös muutosten tehokas hyödyntäminen ja tuleviin sote-muutoksiin valmistautuminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen perusteella. Vuosien strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky sekä 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat lupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet on edelleen määritelty strategisiksi avaintavoitteiksi, joiden toteuttamisella edetään kohti strategisia painopisteitä.

42 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Talousarvion sitovuus Strategisten painopisteiden toteuttamiseksi vuodelle 2016 asetetaan strategiset avaintavoitteet alla mainituille kuudelle osa-alueelle; 1. Potilaan hoidon oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus 2. Hoidon laatu ja turvallisuus 3. Asiakaskokemus 4. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa 5. Parhaat osaajat, henkilöstötyytyväisyys 6. Palvelujen hinta ja talouden hallinta Strategisia avaintavoitteita on yhteensä 14 ja niiden mittareita 30. Strategiset avaintavoitteet ja niiden mittarit on kuvattu talousarvioasiakirjan luvussa 2. Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2016 tulostavoite on 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitteluvuosien vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2016 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet euroa Tilikauden tulos Sitovat nettokulut Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä Antolainauksen muutokset nettomääräisinä 348

43 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Jäsenkuntien maksuosuus pitää sisällään uusia toiminnallisia muutoksia 6,0 milj. euroa sekä vuonna 2015 toteutettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia vuodelle ,0 milj. euroa. Tietojärjestelmä- ja tietotekniset muutokset 4 milj. euroa Apotti-hanke 2 milj. euroa HYKS sairaanhoitoalue noin 5 milj. euroa Meilahden tornisairaalan käyttöönotto, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ja palovammayksikön valmistuminen (vuonna 2015 aloitettuja, jotka vaikuttavat vielä vuoden 2016 talousarvioon) Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä; Jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyvät työnjaolliset muutokset; Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikka (0,5 milj. euroa) Muihin palvelutuloihin sisältyvät työnjaolliset muutokset; Helsingin kaupungin lääkehuollon 2. vaiheen integraatio HUS-Apteekin toiminnaksi alkaen (6,7 milj. euroa). Lohjan yhteispäivystyksen kehittäminen (3,5 milj. euroa) Hyvinkään yhteispäivystys- ja akuuttitoiminnan kehittäminen (0,2 milj. euroa) Yhteispäivystystoiminta HYKS Akuutin Peijaksen sairaalassa (5,6 milj. euroa, Vantaa ja Kerava) Espoon murtumapoliklinikkatoiminnan siirto HYKS Akuutin Jorvin yhteispäivystykseen (1,0 milj. euroa) HUS:n sisäisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on HUS-Desiko liikelaitoksen välinehuollon toimintojen siirtyminen osaksi HYKS Leikkaussalitteho- ja kivunhoidon tulosyksikköä alkaen. Talousarvioesityksen 2016 tuloslaskelma Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP TAE 2016 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP TAE Taulukossa esitetty, 2016 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("9+3") on laadittu lokakuun lopussa ja se perustuu tammi-syyskuun toteumaan. Ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä suoritettavaa ylijäämän palautusta jäsenkunnille.

44 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 1,7 % Muut palvelutulot ,8 % 13,2 % Muut myyntitulot ,6 % 29,0 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,1 % -8,8 % Myyntituotot ,5 % 3,9 % Maksutuotot ,1 % 12,1 % Tuet ja avustukset ,1 % -1,9 % Muut toimintatuotot ,5 % -3,5 % Toimintatuotot yhteensä ,7 % 4,2 % Henkilöstökulut ,5 % 1,8 % Palveluiden ostot yhteensä ,3 % 4,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,1 % 12,1 % Avustukset ,8 % 39,3 % Muut toimintakulut yhteensä ,3 % 9,1 % Toimintakulut yhteensä ,4 % 4,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % 1,6 % Toimintakulut ja poistot yht ,4 % 4,2 % Toimintakate poistojen jälkeen ,9 % -1,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,8 % 0,4 % Tilikauden tulos ,5 % 20,7 % Sitovat nettokulut ,1 % 1,7 % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 75,3 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 16,6 %.

45 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 2,5 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,4 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Talousarvioesityksessä asiakasmaksuja on korotettu alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen indeksikorotuksen mukaisesti. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,4 %. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tuet ja avustukset sisältävät arvion vuodelle 2016 siirtyvistä keskeneräisten hankkeiden tuista ja avustuksista. Vuonna 2016 mahdollisesti myönnettävien uusien tukien ja avustusten osuutta ei ole sisällytetty talousarvioesitykseen. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,3 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyen toimintatuottojen muutokset vs. talousarvio 2015 ja ennuste 2015.

46 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (9+3) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Jäsenkuntien maksuosuus ,3 % ,2 % Hki vanhuspsykiatrian siirto, HYKS 540 0,0 % 540 0,0 % Peijaksen yhteispäivystys, HYKS ,3 % ,3 % Espoon murtumapoliklinikka Jorviin, HYKS ,1 % ,1 % Lohjan Yle-päivystys (yht.päivystys+p.os.) ,2 % ,2 % HYKS, muiden maksajien palvelutuotot ,9 % ,5 % Helsingin lääkehuoltopalvelut, HUS-Apteekki ,4 % ,3 % HUS-Logistiikan uudet kunta-asiakkaat ,2 % ,1 % Raviolin ulkoinen myynti ,1 % 700 0,0 % Tietohallinnon ulkoinen laskutus mm. Apotti Oy hankeresurssit ,3 % ,2 % Yhtymähallinto, muut ulkoiset myyntitulot 900 0,0 % 700 0,0 % Ulkoiset vuokratilat (mm. yht-päivystys), Tilakeskus ,0 % ,1 % Ensihoito ,1 % ,1 % Maksutuotot ,4 % ,1 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,1 % ,1 % Muut ,1 % ,1 % Talousarvio ,2 % ,7 % Toimintakulut Toimintakulujen yhteismäärän vertailukelpoinen muutos vuoden 2015 ennusteesta (ilman työnjaollisia muutoksia ja muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutuksen kasvua sekä sisältäen 1,8 %:n tuottavuustavoite) on noin -0,3 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien toimintakulujen vertailukelpoinen muutos vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion vertailukelpoiset toimintakulut laskevat 4,8 milj. euroa (0,3 %) vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. milj. euroa TA 2016 Toimintakulut yhteensä 1 875,2 ENNUSTE 2015 Muutos % Kesken vuotta 2015 aloitettujen toimintojen vaikutus vuodelle 2016 yhteispäivystys Porvoossa alkaen, Helsingin fysiatria alkaen, vaativa erityistason saattohoitotoiminta alkaen, Helsingin lääkehuoltopalvelut 1. vaihe alkaen) -1,5 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot vuonna 2016 Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikka -0,5 Helsingin lääkehuolto 2. vaihe -6,7 Lohjan yhteispäivystys -3,5 Hyvinkään yhteispäivystys -0,2 Yhteispäivystys Peijaksen sairaalassa -5,6 Espoon murtumapoliklinikkatoiminta -1,0 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot yhteensä -17,5 Apotti - Apotti Oy:ltä veloitettava projektityö -5,0 Ensihoitotoiminta -2,4 Liikelaitosten uudet kunta-asiakkaat ja muun ulkoisen myynnin kasvu -4,0 Vertailukelpoiset toimintakulut TA 2016 vs. ennuste , ,6-0,3 %

47 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin 0,7 %:n kustannustason nousu TA TAE Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 23,41 %) on budjetoitu 0,3 %:n keskimääräinen kustannustason nousu. Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) ennustettu muutoskerroin 1,26. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason nousu talousarviosta 2015 talousarvioehdotukseen 2016 on yhteensä 0,9 %. Varhe-maksu huomioiden henkilöstökulut kasvavat ennusteeseen 2015 verrattuna 0,5 % ja talousarvioon 2015 verrattuna 1,8 %. Palveluiden ostot Palveluiden ostoihin on budjetoitu 305,7 milj. euroa. Summa on 1,3 % suurempi kuin ennuste "9+3" vuodelle 2015 ja 4,3 % suurempi kun talousarvio Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 365,9 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2015 "9+3" ennusteeseen 3,1 % ja 12,1 % talousarvioon 2015 verrattuna. Muut toimintakulut Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2015 ennusteesta on yhteensä 5,1 milj. euroa (8,3 %) ja se muodostuu ulkoisten vuokratilojen kasvusta 2,6 milj. euroa (merkittävin on Helsingin Yliopistolta vuokrattava HUSLABin toimitalo Meilahdessa). Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja - kulut on budjetoitu syyskuun 2015 korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,2 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2016 arvioitu poistotaso 111,8 milj. euroa nousee 1,6 % vuoden 2015 talousarvioon ja 1,1 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvion liitteenä 10 esitettävää poistosuunnitelmaa. Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutus- ja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2014 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015 ja 2016 eikä niihin ole esitetty merkittäviä muutoksia vuodelle 2016.

48 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tavoitteena on ollut aikaisempaa joustavampi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Hoitopalveluiden tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet on esitetty talousarvioasiakirjan liitteessä 2. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu 1,7 %:in tuottavuustavoite, poikkeuksena Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka tuottavuustavoitteeksi asetettiin 1,5 %. Tuottavuustavoite huomioidaan ainoastaan NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Tuottavuustavoitetta ei ole sisällytetty välisuoritehintoihin eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus siten sisällä tuottavuustavoitetta. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2016 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin. Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkunnan erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta vuoden 2015 talousarvion pohjalta huomioimalla ennustettu väestön määrän ja ikärakenteen muutos vuonna Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkunnan lopullinen laskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin.

49 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2016 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana oli vuoden 2015 talousarvio Oletettiin, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioitiin vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioitiin arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2016, 1,0 % Huomioitiin vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 ovat hyvin rajalliset. Huomioitiin vuoden 2016 tuottavuustavoite, 1,8 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2016 yhteensä noin 1,0 % ( henkilöä) vuodesta Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,1 % vuodesta 2015 vuoteen 2016). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,35 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2016 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,1 milj. euroa (1,22 %). Tartuntatautilääkkeiden osuus HUS:n jäsenkuntien maksuosuuksista vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 22,3 milj. euroa. Toteutunut vuoden 2014 käyttö kasvoi 15,0 % vuoteen 2013 verrattuna ja ylitti 3 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän summan. Tartuntatautilääkkeiden kulujen kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Ennuste vuodelle 2015 ("9+3") on 26,5 milj. euroa.

50 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Tartuntatautilääkkeet (1 000 ) Alla olevassa taulukossa on esitetty tartuntatautilääkkeiden käytön ja jäsenkuntalaskutuksen kehitys Toteuma TP 2014 Talousarvio TA 2015 Rullaava 12kk heinä 2015 Ennuste 2015 "9+3" Muutos-% ENN 2015 / Tot 2014 Poikkeama ENN 2015 / TA 2015 Talousarvio TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 / TA 2015 Yhteensä % 35 % % Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioiden HUS:n toiminnan vuosittainen tuottavuustavoite. Ottaen huomioon tartuntatautilääkkeiden käytön kasvun vuoden 2016 talousarvion jäsenkuntien maksuosuusraamia on nostettu ylimääräisellä 7 milj. eurolla. Tartuntatautilääkkeiden laskutuksen kehitys huomioiden jäsenkuntien maksuosuus HUS:n talousarviossa on vuonna ,7 milj. euroa. Talousarvioesityksessä 2016 jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyy 5,0 miljoonaa euroa (0,3 %) vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia. Lisäksi jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettäviksi esitetään uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 6,0 miljoonaa euroa vuodelle milj. euroa Alkuperäinen TA TA 2015 muutos Muutettu TA 2015 TA 2015 muutoksen vuositason vaikutus Muutettu TA2015, vertailukelpoinen % vaikutus TA ,6 2, ,4 0, ,0 Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015), tuotantovolyymin kasvu 18,1 18,1 1,2 % Kustannustason muutos (2016 vs. 2015) 14,8 14,8 1,0 % Tuottavuustavoite ,7-26,7-1,8 % Vuonna 2015 aloitetut toiminnalliset muutokset 5,0 5,0 0,3 % Toiminnalliset muutokset 2016 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 6,0 6,0 0,4 % - Apotti, ei aktivoitavat kulut *) 2,0 2,0 - Muut tietohallinnon hankkeet 4,0 4,0 Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2015) 1 495,9 1,2 % 1 499,2 1,2 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 0,5 0,0 % Tartuntatautilääkkeiden kasvu 7,0 0,5 % Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet 1 506,7 1,7 % TK-päivystysten osuus, muu jäsenkuntalaskutus (TA2015) 11,2 *) Päivitetään aktivointiperusteiden tarkennuksen jälkeen milj. euroa Muutos edv TA 2015 muutos sisältää: TP ,2 2,8 % - Hki fysiatrian siirto TP ,7 5,1 % 10kk: 1,0 milj., vuosi: 1,2 milj. TP ,3 3,8 % - Hki saattohoito siirto TA ,6 0,2 % 10kk: 1,8 milj., vuosi: 2,1 milj. - TA 2015 muutettu 1 481,4 0,4 % TAE ,7 1,7 % Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus.

51 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Alla olevassa taulukossa on esitetty jäsenkuntien maksuosuuden muutos verrattuna vuoden 2015 ennusteeseen huomioimalla ennusteen mukaisen ylijäämän palauttaminen jäsenkunnille. Talousarvion maksuosuudet laskevat vuoden 2015 ennusteesta ylijäämän palautuksen jälkeen 2,8 milj. euroa (0,2 %). milj. euroa TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % ENN15/ TA15 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Jäsenkuntien maksuosuus 1 481, , ,7 4,6 % -2,8 % 1,7 % Ennustettu ylijäämä 40,0 Jäsenkuntien maksuosuus ylijäämän palautuksen jälkeen 1 481, , ,7 1,9 % -0,2 % 1,7 % Kuntayhtymätasoinen jäsenkuntien maksuosuus on kohdistettu sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti (vuoden 2014 tilinpäätöksen ja 2015 talousarvion perusteella) ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotehinnoittelun valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan mm. hinta-määräeroanalyysin avulla. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus vuonna 2016 määräytyy sen asukkaille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisin maksuin. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista. Vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("9+3") on laadittu lokakuussa TP 2014 Alkuperäinen TA 2015/1 Muutettu TA 2015/2 Muutos-% TA 2015/2 TP 2014 Ennuste 2015 "9+3" Maksuosuus TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 / TA 2015 Muutos-% TAE 2016 / ENN 2015 HYKS-sha kunnat ,2 % ,1 % -2,9 % Espoo ,7 % ,9 % -1,3 % Helsinki ,7 % ,3 % -3,6 % Kauniainen ,8 % ,9 % -5,2 % Kerava ,6 % ,7 % -2,5 % Kirkkonummi ,7 % ,7 % -1,5 % Vantaa ,0 % ,3 % -3,4 % Länsi-Uudenmaan sha ,9 % ,2 % -9,0 % Hanko ,7 % ,4 % -13,1 % Inkoo ,0 % ,3 % -11,7 % Raasepori ,9 % ,4 % -7,2 % Lohjan sha ,9 % ,1 % -4,6 % Karkkila ,4 % ,3 % 0,0 % Lohja ,3 % ,1 % -5,6 % Siuntio ,2 % ,7 % -2,0 % Vihti ,0 % ,9 % -4,8 % Hyvinkään sha ,2 % ,5 % -1,4 % Hyvinkää ,5 % ,3 % 1,5 % Järvenpää ,4 % ,6 % -6,5 % Mäntsälä ,2 % ,1 % 0,9 % Nurmijärvi ,5 % ,4 % -4,3 % Tuusula ,7 % ,2 % 2,6 % Porvoon sha ,3 % ,2 % 2,1 % Askola ,4 % ,3 % -9,2 % Lapinjärvi ,4 % ,6 % -0,7 % Loviisa ,4 % ,0 % 2,7 % Pornainen ,9 % ,8 % 12,7 % Porvoo ,9 % ,6 % 0,4 % Sipoo ,8 % ,4 % 8,2 % Yhteensä ,4 % ,7 % -2,8 %

52 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) VALTUUSTO Jäsenkuntakohtainen maksuosuuden muutosprosentti 2015 talousarviosta 2016 talousarvioon vaihtelee sen johdosta, että jokaiselle kunnalle on laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva yksilöllinen väestönmuutoskerroin (väestönmuutos sekä ikärakenne). Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet euroa/asukas vuosina (deflatoituna) sekä maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen ja vuoteen 2012 on esitetty seuraavassa kuviossa. Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa/asukas nousee 0,8 % vuoden 2015 muutetusta talousarviosta ja laskee - 1,1 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna (huomioitu 40 milj. euron ennustettu ylijäämän palautus). Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna nousua on 0,2 %. Deflatoitu vuoden 2015 tasoon kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksillä JMHI ( , 2015 = tammi-kesäkuun ka). Väkiluku vuodet , elokuun ennakkoväkiluku 2015, väestöennuste Lähde: Tilastokeskus. Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet laativat tuoteryhmäkohtaiset tuotantosuunnitelmat talousarviovuodelle.