AK 368 Kangaslammin koulun ympäristö ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 Iisalmen kaupunki Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu AK 368 Kangaslammin koulun ympäristö ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus 1 (21) Pvm muutettu Asianumero IIS/66/ /2017 Asemakaavan muutos, joka koskee kiinteistöjä: , , sekä osaa (viher- ja katualueita). Asemakaavan muutoksella muodostuu Iisalmen kaupungin 4. kaupunginosan korttelit 46 ja 123 sekä niihin liittyvät pysäköinti- ja katualue sekä virkistysalueet. Hannele Kelavuori, asemakaava-arkkitehti puh hannele.kelavuori@iisalmi.fi Jyrki Könttä, kaupungin insinööri puh jyrki.kontta@iisalmi.fi Maarit Vanhanen, kaavavalmistelija puh maarit.vanhanen@iisalmi.fi Kaavan laatija Postiosoite: Iisalmen kaupunki, tekninen keskus / kaavoitus, Pohjolankatu 14, PL 10, IISALMI Kaavan vireille tulo: Tekla Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Kaavaselostus 2 (21) 1.TIIVISTELMÄ 1.1.Asemakaavan muutosalue AK 368 Kangaslammin koulun ympäristö asemakaavan muutos koskee koulun ja ns. nuorisotuvan korttelialueita sekä osaa läheisistä liikenne- ja viheralueista. Kangaslammin koulu sijaitsee Iisalmen keskustasta kaakkoon n. 2,2 km, asuinalueen ja Kangaslammin viheralueen välissä. 1.2.Asemakaava ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Asemakaavalla pyritään mahdollistamaan päiväkodin rakentaminen koulun korttelialueelle. Voimassa olevan kaavan rakennusoikeus on käytetty, joten asemakaavan muutos on tarpeellinen. Samalla tutkitaan muut lähialueen maankäytölliset tarpeet. Asuinalueita ja asuinkiinteistöjä ei ole kaavamuutosalueella. Kangaslammin koululla on luokat 1-6. Rakennukseen on rakennettu uudisosa, joka valmistui vuonna 2016 ja osaa vanhasta koulusta korjataan vuoden 2017 aikana. 1.3.Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulo: Kaavan käsittelyvaiheet: Kaavan hyväksyminen: Iisalmen Sanomat/ Kaavoituskatsaus OAS nähtävillä Tekninen lautakunta Kaavaluonnos nähtävillä Tekninen lautakunta Kaavaehdotus nähtävillä Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

3 Kaavaselostus 3 (21) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Asemakaavan muutosalue Asemakaava ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Kaavaprosessin vaiheet Lähtökohdat ja alueen nykytilanne Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 Alueen yleiskuvaus... 4 Luonnonympäristö... 4 Rakennettu ympäristö... 6 Liikenne ja virkistys... 7 Asuminen ja ikärakenne... 7 Maanomistus Kaavoitus- ja suunnittelutilanne... 8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 Maakuntakaava... 8 Yleiskaava... 9 Asemakaava... 9 Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Päätökset, sopimukset, suunnitelmat ja investoinnit Kiinteistörekisteri Pohjakartta Muut suunnitelmat ja selvitykset Liikenteelliset selvitykset Asemakaavan suunnittelu ja kaavaprosessi Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Aluevaraukset Nimistö Mitoitus Kaavan vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan toteutus Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Kaavatilaisuuksien muistiot 4. Yhteenvedot lausunnoista ja vastineet 5. Kihmulan alueen inventointikortti

4 Kaavaselostus 4 (21) 2. LÄHTÖKOHDAT JA ALUEEN NYKYTILANNE 2.1.Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Kangaslammin asuinalueella Iisalmen keskustan kaakkoispuolella. Kaavamuutos koskee Kangaslammin koulun korttelialuetta ja sen lähiympäristöä. Alueella on Kangaslammin koulu ja alueen ympäristössä on 1-1 1/2 kerroksista pientaloasutusta, viheralueita ja Kangaslammin urheilukentät. Koulun korttelialueelle halutaan mahdollistaa päiväkodin rakentamismahdollisuus. Rakennus on ajateltu sijoitettavaksi nykyisen koulun tontin pohjoisosaan. Voimassa olevassa asemakaavassa oleva rakennusoikeus on lähes käytetty, joten rakentamisen mahdollistaminen vaatii asemakaavan muutoksen. Samalla tutkitaan muut lähiympäristön maankäytölliset tarpeet (asemakaavassa on mm. toteutumaton pysäköintialue). Iisalmen kaupungin eteläosista tulee poistumaan päivähoitopaikkoja tulevaisuudessa ja yksi vaihtoehtoinen uuden päiväkodin sijoittamispaikka voi olla Kangaslammin koulun tontti. Koulun alueen voimassa oleva asemakaava on laadittu 1990-luvulla. Alueen ympäristössä on asemakaavoja 1950,-60,-70,-80,-90 ja 2000-luvuilta. Ympäristössä on ikäkausilleen tyypillisiä ja yhtenäisiä pientaloista koostuvia asuinalueita sekä Kangaslampi sitä ympäröivine virkistysalueineen (mm. liikuntakenttiä, kaukalo ja ulkoilureittejä). Koulun tontille on valmistunut 2016 Kangaslammin koulun (1-6 luokat) uudisosa ja osaa vanhasta koulusta peruskorjataan. Koulu sijaitsee asuinalueen keskellä n. 2 km Iisalmen keskusta-alueesta kaakkoon. Koulussa on n.365 oppilasta, kun peruskorjaus valmistuu. Kuva 1 yleiskartta alueesta Luonnonympäristö ja pohjavesi Alueella on luonnonympäristöä kaava-alueen pohjois- ja eteläosissa. Alueen maisema on alavaa ja tasaista Kangaslammin vesistön suuntaan. Alueen eteläosassa on luonnontilaisinta ympäristöä, taajamametsäinen kapeahko kaistale asutuksen ja koulun välissä. Kaava-alueen pohjoisosan virkistysalue on pääosin mäntykankaista puistoaluetta, jossa kulkee kevyenliikenteen yhteys.

5 Kaavaselostus 5 (21) Alue on vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Kaava-alueelle sijoittuu Peltosalmi-Ohenmäki pohjavesialueen pohjoisinta osaa. Lähin vedenottamo on Kyllikinniemessä, n. 1,8 km etäisyydellä etelään. Lisätietoja pohjavedestä löytyy: Itä-Suomen vesioikeuden päätös N.o 14/Ym vuodelta 1984 sekä Pohjois- Savon Ympäristökeskuksen raportista 2007, Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Kuva 2 pohjavesialueiden rajauksia

6 Kaavaselostus 6 (21) Kuva 3 koulun eteläpuolista metsikköä Rakennettu ympäristö Koulun ympäristössä on pientaloalueita. Länsipuolinen alue on n luvun yksikerroksista ja pinta-aloiltaan tiivistä pientalorakennuskantaa ja itäpuolella on Kihmulan 1900-luvun alun asuinaluetta sekä ja lukujen punatiilisiä matalia asuinrakennuskortteleita. Alueen lähimmät kaupalliset palvelut ovat Citymarket (koululta n. 600m) ja Marjahaka (n.1km). Kangaslammin eteläosassa kaava-alueen ulkopuolella on Kangaslammin pienkotikeskus ja Onnimanni, joissa on ikäihmisten palveluasumista. Tällä alueella on myös Heinäkelkan päiväkoti. Kuva 4 ns. "nuorisotupa" koulun eteläpuolella Kuva 5 Petter Kumpulaisen tie koulun länsipuolella

7 Kaavaselostus 7 (21) Kuva 6 Kihmulan pientaloaluetta koulun koillispuolella Liikenne ja virkistys Liikenteellisesti alue on saavutettavissa kahdesta suunnasta, mutta läpiajo kaava-alueella itä-länsisuunnassa ei ole mahdollista. Idästä kulku tapahtuu Ahmontie-Pajukatu yhteyden kautta ja lännestä (keskustan suunta) pääasiassa Eteläntie-Petter Kumpulaisentie kautta. Mm. koulukyydit kulkevat Petter Kumpulaisentien kautta. Lippuniemen suunnasta on myös Tunnelikadun yhteys. Kevyenliikenteen reitit koululle ovat edellä mainituista suunnista olemassa. Myös Marjahaan asuinalueelta on hyvät kevyenliikenteen yhteydet koululle. Kangaslammilla, kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Kangaslammin nurmikentät. Talvella koulun eteläpuolella on luistelukaukalo ja kesällä käytössä ovat rantalentopallokentät. Kangaslampea kiertää ulkoilureitti ja rannassa on uimaranta. Asuminen ja ikärakenne Kaava-alueen lähiympäristössä (Kangaslammin ja Kihmulan alueet) asuu n ihmistä. Heistä koulun itäpuolisilla alueilla asuu n.900 asukasta ja länsipuolella n. 390 asukasta. Alle kuusivuotiaita alueella on yhteensä n. 75 lasta, joista itäpuolella 58kpl ja länsipuolella 17 kpl vuotiaiden ikäluokasta (yht. 101 kpl) itäpuolella asuu 73 kpl ja länsipuolella 28 kpl. Näin ollen itäpuolella, joka pinta-alallisestikin on suurempi alue, asuu pääosa lähialueen väestöstä, myös lapsista. Koulun oppilaaksiottoalue kattaa taajama-alueesta Kangaslammin ja Kihmulan lisäksi Lippuniemen, Marjahaan, Touhulan, Kivirannan ja Venakkoniemen alueet. Päiväkoti-ikäisistä lapsista keskustan eteläpuolisille asuinalueille jakauma sijoittuu seuraavasti: ikäluokka 0-2 vuotiaat, vuonna 2016 / (vuonna 2013) 3-6 vuotiaat, vuonna 2016 / (vuonna 2013) lähde: paikkatietoaineisto / Iisalmen kaupunki Rohmula- Touhula (kpl) Kangaslampi- Kihmula Kiviranta Lippuniemi- Marjahaka yhteensä 22 / (17) 34 / (41) 10 / (8) 94 / (98) 160 / (164) 33 / (27) 50 / (41) 14 / (11) 128 / (162) 225 / (241) Nykyisellään Kangaslammin, Touhulan ja Kihmulan alueen asukkaiden lasten hoitopaikoista n. 67% hoitopaikka sijaitsee kaupungin eteläpuolisella taajama-alueella, eli käytännössä n. 1,5-2,5 km kilometrin etäisyydellä. Lippuniemen päivähoidossa olevista n. 47% hoitopaikka sijoittuu eteläpuoliselle taajama-alueella ja Marjahaan vastaava osuus on n. 38%. Koko kunnan väkiluvusta näillä eteläpuolisilla taajaman asuinalueilla asuu n. 24% väestöstä. (Lähde: paikkatieto, Iisalmen kaupunki). Maanomistus Iisalmen kaupunki omistaa kaava-alueen maapohjan. Pääosa kaava-alueen viereisistä pientaloista on vuokratonteilla.

8 Kaavaselostus 8 (21) VUOKRATTU, KAUPUNKI MAANOMISTAJANA KAUPUNKI MAANOMISTAJA Kuva 7 Alueen maanomistus 2.2.Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tätä kaavahanketta koskevia tavoitteita ovat erityisesti. toimivan aluerakenteen ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistavoitteet. Näitä tavoitteita palvelee se, että päiväkodin rakentamismahdollisuus sijoittuu olevaan taajamarakenteeseen, keskeiselle paikalle. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteisiin on kirjattu myös tavoite: yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 kaava-alue sijoittuu Iisalmen keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueen välimaastoon. Taajamatoimintojen aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka eheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja lähivirkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille.

9 Kaavaselostus 9 (21) Yleiskaava Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (v.2007) alue on taajamatoimintojen aluetta ja eteläosaltaan virkistystoimintojen aluetta. Alue rajautuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Kihmulan pientaloalueeseen. Kuva 8 ote keskustaseudun osayleiskaavasta Asemakaava Kaava-alueen pinta-ala on noin 3.8 ha. Yleiskaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Asemakaava (AK 241) on vuodelta 1990, jossa koulun kortteli on YO merkinnällä. Lisäksi kaava-alueella on voimassa asemakaavat: AK 22, AK 37, AK 107 ja AK 249, kts. seuraava kuva. Nämä asemakaavat sijoittuvat kaavaalueen lounaisosaan käsittäen LP-alue varauksen (pysäköintialue) sekä viheralueita.

10 Kuva 9 asemakaavojen rajaukset (taustana vanha ilmakuva) Kaavaselostus 10 (21)

11 Kaavaselostus 11 (21) Kuva 10 ote ajantasakaava Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen

12 Kaavaselostus 12 (21) Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. Päätökset, sopimukset, suunnitelmat ja investoinnit Päätöstä päiväkodin sijoittamisesta alueelle ei ole tehty. Kiinteistörekisteri Alue kuuluu kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Iisalmen kaupungin teknisen keskuksen kaupunkirakenneyksikkö on tarkastanut pohjakartan vuonna Muut suunnitelmat ja selvitykset Aloite kaavamuutoksen käynnistämisestä on tullut Iisalmen kaupungilta. Iisalmen kaupunki on tehnyt virkamiestyönä selvityksen syksyllä 2016, jossa on vertailtu mahdollisia uuden päiväkodin/päiväkotien sijoittumispaikkojen vaikutuksia ja ominaisuuksia. Tarve selvitykselle oli se, että kaupungin eteläpuolelta tulee poistumaan lähitulevaisuudessa päivähoitopaikkoja rakennusten huonon teknisen kunnon vuoksi ja on tarve selvittää mahdollisuudet korvaavien paikkojen sijoittamiseksi. Päätöksiä päiväkodin sijoittamispaikasta ei ole vielä tehty. Kangaslammin koulun hankesuunnitelmassa on käsitelty myös mahdollista päiväkotivarausta, kun koulun korjausta suunniteltiin. Kuva 11 koulun asemapiirros Liikenteelliset selvitykset Koulun alueen nykyistä liikennettä selvitettiin tekemällä liikennelaskenta klo 7-9 välillä. Aamu on ruuhkaisempi kuin iltapäivä, jolloin koulu loppuu eri aikoina ja liikennemäärä hajaantuu useammalle tunnille. Muutoksena nykyisiin määriin tulee huomioida vielä lisäys, joka aiheutuu kun koulun peruskorjaus valmistuu ja 5-6 luokat tulevat nykyisten oppilaiden lisäksi alueelle.

13 Kaavaselostus 13 (21) Liikennelaskennasta ilmenee, että Petter Kumpulaisentien kautta tuodaan suurin osa lapsista kouluun ja pääliikennesuunta on pohjoiseen Kangaslammintien kautta. Vilkkain tunti on kello 7-8 välillä (68 ajoneuvoa), josta ruuhkaisin ajankohta oli klo , jolloin ajoneuvoja oli 43. Näin ollen ruuhka-aika on varsin lyhytkestoinen. Pajukadun puolella liikennemäärät ovat noin puolta matalammat, ollen noin 30 ajoneuvon luokkaa. Tässä luvussa on mukana henkilökunnan ajoneuvoja. Pääosa Pajukadun puoleisesta liikenteestä on ajanut lenkin parkkialueen vieressä ja muutama yksittäinen käyttänyt Kihmulankatua. Liikennelaskenta antaa suuntaa sille, että noin 2/3 ajoneuvoliikenteestä (saattamisliikenne) käyttää Petter Kumpulaisentietä ja noin 1/3 Ahmon suuntaa Pajukadulta. Näin ollen voidaan ajatella, että myös mahdollisen päiväkodin saattamisliikenne tulee painottumaan Petter Kumpulaisentien puolelle.

14 Kaavaselostus 14 (21) 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU JA KAAVAPROSESSI 3.1.Asemakaavan suunnittelun tarve Koulun alueen asemakaavassa osoitettu rakennusoikeudesta pääosa on käytetty. Näin ollen alueen täydennysrakentaminen vaatii kaavamuutoksen. Tarve mahdollistaa päiväkodin sijoittaminen Kangaslammin koulun läheisyyteen johtuu siitä, että kaupungin eteläpuolelta tulee lähivuosina poistumaan päiväkotikäytössä olevia kiinteistöjä huonon kunnon vuoksi. 3.2.Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ovat seuraavat tahot: Asukkaat, maanomistajat Naapurit Viranomaiset Lautakunnat Sähkö-, vesi- ja puhelinyhtiöt Muut yhtiöt Järjestöt ja yhdistykset Kiinteistöjen omistajat, vuokranhaltijat ja tonttivarauksen tehneet muut tarpeen mukaan naapuritonttien asukkaat ja yritykset tarpeen mukaan Pohjois-Savon ELY-keskus Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Pohjois-Savon pelastuslaitos tekninen lautakunta rakennuslautakunta ( asti) vapaa-aikalautakunta ( asti) koulutuslautakunta ( asti) kulttuurilautakunta ( asti)) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta Savon Voima Verkko Oy, Savon Voima Oyj/Energiatuotanto ja kaukolämpö Kaisanet Oy, TeliaSonera Finland Oyj Iisalmen Vesi nuorisoneuvosto ikäihmisten neuvosto vammaisneuvosto Iisalmen Luonnonystäväin Yhdistys ry Ylä-Savon kulttuuriyhdistys ry harrastusjärjestöt, kenttäalueet: jalkapalloseurat (PK-37, Klubi-36, Pave) muut tarpeen mukaan Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnosvaiheessa saatiin lausunto Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Esille ei ole noussut tarvetta viranomaisneuvottelun järjestämisestä. 3.3.Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen Aloite on tullut Iisalmen kaupungin sisäisenä siten, että virkamiestyönä tehdyn päiväkotiselvityksen (11/2016) pohjalta Kangaslammin koulun ympäristöä on pidetty hyvänä vaihtoehtona uuden päiväkodin sijoittamispaikaksi. Päiväkotiseminaarissa ( ) todettiin, että asemakaava Kangaslammin koulun ympäristössä olisi tarpeellista käynnistää. Asemakaavan muutoksesta ja 1. yleisötilaisuudesta kuulutettiin kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja Iisalmen Sanomissa Yleisötilaisuus: osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely ja osallisten kuuleminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kaupunginvirallisilla ilmoitustauluilla.

15 Kaavaselostus 15 (21) Kaavaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin Kaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla. xx.xx.-xx.xx.20xx xx.xx.20xx Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla. Kaavaehdotuksen esittelytilaisuus pidettiin. Yhteistyötä on tehty mm. liikenne- ja kunnallistekninen suunnittelun, rakennusvalvonnan, tilapalvelun sekä kiinteistönmuodostuksen osalta. Myös koulun henkilökunnan kanssa on keskusteltu suunnittelutarpeista ja heitä on tiedotettu kaavatilaisuuksista. Lisäksi kaavaa on esitelty mm. vammaisneuvostossa Asemakaavan tavoitteet Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin rakentamismahdollisuus alueelle. Tämä palvelisi yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitetta. Osallisten tavoitteet Kangaslammin koulun rehtorin ja opettajien tapaamisessa ( ) keskusteltiin koulun tarpeista ympäristön suhteen: - Koulun pysäköintipaikat ovat riittävät ja pysäköintialueella on tilaa myös mahdollisen päiväkodin henkilökunnan käyttöä varten. - Olisi hyvä jos Petter Kumpulaisentien puolelle saataisiin joitakin pysäköintipaikkoja, esim. nykyisen pysäköintipaikan kohdalle. Tällöin esim. koululla käyvät terapeutit ja muut vierailijat voisivat hyödyntää Petter Kumpulaisentien suuntaa, joka lyhentää matkaa keskustasta. Tämä alue voisi toimia myös päiväkotilapsia hoitoon tuotaessa. Näin ollen kuormitus jakaantuisi eikä sijoittuisi Petter Kumpulaisentien varteen. - Koululle on tärkeää säilyttää kiinteä yhteys virkistysalueelle. Koulu käyttää aktiivisesti sekä lähimetsiä, hiihtolatuja ja kaukaloaluetta välituntikäytössä ja oppitunneilla. - Pääsisäänkäynti toimii lähinnä vieraita varten sekä kuljetusoppilaille (max. n.20 hlöä). Oppilaat käyttävät pääasiassa etelän puoleista sisäänkäyntiä. Ns. vanhan osan korjauksen valmistuessa myös Kihmulankadun puoleinen sisäänkäynti tulee käyttöön. Huoltoajo suuntautuu pohjoisesta (Ahomäenkatu) Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavasta ei laadittu luonnosvaiheessa erillisiä vaihtoehtoja. Alue on pitkälti rakentunut, mikä ohjaa uudisrakentamisen sijoittamista alueella. Päiväkotiselvityksen ja Kangaslammin koulun hankesuunnitelman yhteydessä on tutkittu alustavia vaihtoehtoja päiväkotirakennuksen sijoittamisesta sekä päiväkotiselvityksessä on arvioitu mahdollisen uuden päiväkodin/päiväkotien sijoittamisratkaisun vaikutuksista.

16 Kaavaselostus 16 (21) Kuva 12 kaavoittajan näkemys pohjoisosan tontin käytöstä ja kaavassa esitettyjä ratkaisuja Kuva 13 havainnekuva, jossa esitetty uudisrakennus lapekattoisena, 1-kerroksisena ja L-mallisena.

17 Kaavaselostus 17 (21) 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1.Kaavan rakenne Aluevaraukset YO/YL opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue/ julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Nyk. koulun alue. Mahdollistaa mm. koulun, päiväkodin, kokoontumistilojen tai terveyspalveluiden sijoittamisen alueelle. Y yleisten rakennusten korttelialue Ns. nuorisotuvan tontti. Alueelle voidaan sijoittaa julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden rakennuksia. Yksityisluonteiseen asumiseen verrattuna yleisten rakennusten korttelialueella sijaitsevan asumisen ominaisuksia ovat esim. hoivapalveluita edellyttävä toiminta. Alueelle voisi sijoittua esimerkiksi erityisryhmien tai ikäihmisten palveluasumiseen tarkoitettu yksikkö. VL Lähivirkistysalue. Metsäinen alue, jota ei ole tarkoitus rakentaa puistomaiseksi. Toimii suojaavana vyöhykkeenä asuinalueen ja koulun välillä. Myös koulun opetuskäytössä olevaa aluetta. VU Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue. Nykyinen kaukaloalue ja sen liittyminen kenttäalueisiin. VP Puisto. Kaava-alueen pohjoisosan mäntyinen viheralue. LPA Autopaikkojen korttelialue. Y-korttelialueita ja VU-aluetta palveleva pysäköintialue. Pääosin jo rakennettu. Nimistö Alueen nimistö ei muutu. Mitoitus Voimassa oleva kaava mahdollistaa koulun tontilla 5500 k-m2 rakennusoikeuden. Korttelialueen pinta-ala on n m2. Tällöin kaavallinen tehokkuus on ollut koulun kiinteistön osalta e=0,29. Uusi korttelialue on noin m2 (Y-tontit yhdistetty). Tehokkuusluvuksi muodostuisi: /21850=e=0,37 Päiväkotirakennuksen kooksi on arvioitu 1000 m2. Kaavaan on varattu tätä varten 1200 k-m2 rakennusoikeus. Jos ns. nuorisotuparakennus joskus puretaan tontilta 116-1, olisi sen paikalle mahdollista sijoittaa enimmillään 900 k-m2 rakennus. Viime vuosina taajama-alueelle toteutuneiden palvelurakennushankkeiden kokoluokka on ollut n k-m2 välillä. Yleismääräyksellä mahdollistetaan kortteliin 46 pääkäyttötarkoitukseen liittymättömien liike- ja toimistotilojen rakentaminen, enintään 200 k-m2 kokonaisrakennusoikeudesta. Rakennusoikeus (RO) muutokset kortteleittain: Käytetty rakennusoikeus: Kortteli 46, tontti 5 (YO/YL) (koulu) Kortteli 46, tontti 4 (YO/YL) Kortteli 46, tontti 6 (Y), (ns. nuorisotupa ) 5197 m2, talousrak. 70 m2 336 m2 + t 23 m2 voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus (k-m2) kaavamuutoksessa esitetty rakennusoikeus (k-m2) talousrak. 200 rakennusoikeuden muutos (k-m2) +1700, talousrak talousrak m m2

18 Kaavaselostus 18 (21) Yhteensä 5533 m2 + t. 93 m t t300 Pysäköinti: Nykyisin koulun käytössä on koulun viereisellä LP-alueella 29 autopaikkaa. Koululla on henkilökuntaa n. 45 kpl:tta. Kaavasuunnittelussa on lähdetty siitä, että mahdollisen päiväkodin henkilökunnan tarvitsemat pysäköintipaikat sijoitetaan samalle pysäköintialueelle. Koulun peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä LPalueelle on asemapiirroksessa osoitettu 58 autopaikan ja 2 linja-auton pysäköintipaikat. Tontille 46-4 on kaavassa annettu määräys toteuttaa saattamisliikenteelle pysäköimispaikkoja tontille 10 kpl, jos tontille rakennetaan päiväkoti. Kaavassa on esitetty pysäköintipaikkojen rakentamista koskevat määräykset toiminnoittain. Osa pysäköintipaikoista voidaan sijoittaa myös tonteille, mutta etenkin koulun ja mahdollisen päiväkodin osalta ensisijaisesti henkilökunnan pysäköinti saadaan sijoitettua erilliselle pysäköintialueelle. Saattamisliikenteen tarvitsemien pysäköintipaikkojen suunnittelussa tulee huomioida etenkin turvallisuus. Kuva 14 rakennusoikeuden tutkielma

19 Kaavaselostus 19 (21) 4.2.Kaavan vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutoksen vaikutusalue käsittää mahdollisen rakentamisen osalta lähinnä koulun ympäristön asuinkiinteistöt asukkaineen ja liikenteellisten vaikutusten osalta myös käytettyjen ajoreittien varren asuinkiinteistöt asukkaineen. Laajemmassa mittakaavassa vaikutusalue kattaa päivähoitopaikkojen sijoittumisen puolesta kaupungin eteläpuoliset osat (vaikutukset palveluverkkoon). Päivähoitopaikan ja asuinpaikan läheisyys vaikuttavat mm. arjen sujumiseen ja syntyviin matkasuoritteisiin. Virkamiestyönä laaditussa päiväkotiselvityksessä Kangaslammin koulun alueen vahvuuksina nähtiin alueen keskeinen sijainti eteläisellä kaupunkialueella, koulun yhteys, ympärillä olevat toimivat reitistöt ja liikuntapaikat. Saavutettavuus arvioitiin ajoneuvoliikenteelle tyydyttäväksi, kevyenliikenteen reitistöt ovat olemassa. Tonttikaduilla on jo olevaa saattoliikennettä koulun vuoksi. Tontin muoto ei ole optimaalisin ja piha-alue voi jäädä pieneksi, mutta koulun piha voi myös mahdollisesti osittain hyödyntää samoin kuin läheisiä virkistysalueita. Arvioitava tekijä Ihmisten elinolot ja ympäristö Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Luonnonolot Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous sekä liikenne Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Sisältö Alueen rakentaminen tiivistyy. Suorat maisemalliset vaikutukset kohdistuvat muutamiin läheisimpiin pientaloihin. Ympäristöltään tontin pohjoisosassa on aiemminkin ollut 1-kerroksista rakentamista, mutta tämä koulunosa on purettu. Alue on pohjavesialuetta. Kaavassa on ohjattu mm. hulevesien käsittelyä. Alueella tulee noudattaa pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa, jossa on annettu määräyksiä pohjaveden suojaamiseksi. Päiväkoti tms. toiminta ei aiheuta pohjavedelle haittaa. Alueen viheralueisiin ei kohdistu merkittäviä muutoksia. Koulun tontin eteläpuoleiset viheralueet säilyvät kaavassa virkistysalueina ja tilanne paranee siltä osin, että pysäköintialuevaraus poistuu. Sijainniltaan kohde on palveluverkon kannalta hyvä: hyödyntämismahdollisuudet koulun kanssa ja sijainti keskeisesti taajamarakenteessa. Alueella on kaukolämpöverkosto. Kevyenliikenteen yhteydet ovat hyvät. Ajoneuvoliikenteen osalta liikennemäärä voi kasvaa aamun ruuhka-aikaan, etenkin Petter Kumpulaisentien puolella. Tonttialue pohjoisosassa on rakentumaton. Maaperästä ja perustamisolosuhteista ei ole kaavavaiheessa tarkempaa tietoa. Olevan yhdyskuntarakenteen täydentäminen ei aiheuttane merkittäviä taloudellisia investointeja kaupungille ympäristön osalta. Kihmulan pientaloalueen läheisyyteen rakentuessaan päiväkoti on suurikokoinen toteutuneeseen pientaloalueeseen verrattuna. Kaavassa on pyritty edesauttamaan yhteensovittamista: 1-kerroksinen ratkaisulla sekä rakennuksen yhtenevällä suunnalla pientaloalueen koordinaatiston kanssa. Toisaalta koulu rakennus on tästä koordinaatistosta poikkeava, korkea (II-krs) ja punatiilinen rakennus. Alueella ei näin ole yhtä selkeää yhtenäistä rakennetta ja rakentuneisuutta. Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntatalous ja yritysvaikutukset Pientaloalueet mahdollisesti hyötyisivät päiväkodin sijoittamisesta alueelle, sillä lähellä sijaitsevat palvelut voivat vaikuttaa mm. kiinteistöjen arvoon. Alueella on sijainnut koulu pitkään, joten rakentaminen ei muuttaisi koettua ympäristöä todennäköisesti merkittävästi. Iisalmen kaupunki omistaa kaava-alueen maapohjan. Näin ollen tontin hankkimisesta ei muodostu kuluja. Tontti myös sijaitsee olevan infrastruktuurin äärellä sekä on varsin tasainen. Kaava mahdollistaa

20 Kaavaselostus 20 (21) tontin muodostamisen erilliseksi tarvittaessa. Vaikutuksia on arvioitu virkamiestyönä ja kuunnellen osallisten kannanottoja. Myös kaavan nähtävillä ollessa saatavat lausunnot huomioidaan vaikutusten arvioinnissa. Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. Yritysvaikutusten arviointi Asemakaavalla ei oteta kantaa mahdollisen rakentamisen toteuttajatahoon tai toimijaan. Kaavaan on esitetty ohjeellinen tontinraja, joka mahdollistaa päiväkodin tontin muodostamisen erilliseksi tontiksi. Myös Y-merkintä korttelialueen eteläosassa mahdollistaa ns. nuorisotuvan korttelinosan kehittämisen myös esimerkiksi yksityisen palveluntuottajan tarjoamaa sosiaalialan palvelua varten.

21 Kaavaselostus 21 (21) 5.ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavasta on pyritty tekemään kohtuullisen väljä, koska mahdollisesta rakentamishankkeesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Kaavaan on otettu yleismääräyksiä koskien uudisrakentamista k.46 pohjoisosaan Kihmulan pientaloalueen läheisyyden vuoksi. Muutoin alue on pitkälti rakentunut. Toteuttaminen ja ajoitus Hankkeen toteuttaminen ei vaadi erillisiä kunnallistekniikan investointeja. Sivistystoimialalta on tuotu esiin, että kaavamuutos tulisi saattaa loppuun mahdollisimman pikaisesti. Iisalmessa Hannele Kelavuori asemakaava-arkkitehti