Tekninen lautakunta Sivu 1 / 43. Teknisen lautakunnan kokoustilat, os. Virastopiha 2 C / 1. kerros, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 1 / 43 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:00-20:30 Paikka Teknisen lautakunnan kokoustilat, os. Virastopiha 2 C / 1. kerros, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Simo Grönroos, puheenjohtaja Christian Ekroos Iiro Kanerva Isto Havu Jari Ihonen Lari Karreinen Pirkko Kuusela Marjo Matikka, poistui klo / 86 Jaakko Mauriala Toni Seppänen Johanna Tikanmäki Kirsi Åkerlund, poistui klo / 92 Muut saapuvilla olleet Harri Tanska Esa Rauhala Tuomas Frösén Taija Rönnberg Kim Jarner Toni Korjus Sirkku Wallin Heini Peltonen Risto Tetri Sini Miettinen Jonas Papathemelis Timo Virtanen kaupunkitekniikan johtaja katupäällikkö kaupungingeodeetti lakimies talouspäällikkö, poistui klo / 87 infrapalvelupäällikkö esteettömyysasiantuntija, poistui klo / 86 liikenneinsinööri, poistui klo / 84 liikennetutkija, poistui klo / 84 metsänhoitaja, poistui klo / 87 nuorisovaltuuston edustaja hallintopäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 2 / 43 Allekirjoitukset Simo Grönroos puheenjohtaja Timo Virtanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty, Espoossa Jaakko Mauriala pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä torstaina teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 3 / 43 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 82 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 83 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 84 Espoon liikennekatsaus Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin 9 esteettömyysohjelman hyväksyminen (palautettu, valtuusto ) Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi ja 15 taloussuunnitelmaksi vuosille (kh-asia) 87 Katsaus luonnonhoidon toimintamallin valmisteluun Valtuustokysymys, joka koskee glyfosaatin käytön 19 lopettamista Espoon kaupungilla (palautettu, tekn. ltk ) Urpiaisenkujan ja Peipontien katusuunnitelmien 23 hyväksyminen Espoonväylä välillä Kehä III - Espoonjoki, 26 katusuunnitelman hyväksyminen Espoonlahden keskuksen katu- ja puistosuunnitelmien 29 hyväksyminen 92 Tiedoksi merkittävää Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin 36

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Tekninen lautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Tekninen lautakunta oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan päivätyllä kokouskutsulla, joka oli toimitettu lautakunnan varsinaisille jäsenille ja varajäsenille, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen lautakuntaan valitsemalle edustajalle ja hänen varahenkilölleen, kaupunginjohtajalle, teknisen toimen johtajalle sekä henkilöstön ja nuorisovaltuuston lautakuntaan valitsemille edustajille.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Tekninen lautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jaakko Mauriala.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Tekninen lautakunta Sivu 6 / / Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee Espoon liikennekatsaus julkaisun tiedoksi. Päätös Oheismateriaali Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Espoon liikennekatsaus 2016 Selostus Kaupunkisuunnittelukeskus on laatinut Espoon liikennekatsauksen Katsauksessa käsitellään Espoon jalankulkija-, pyöräilijä-, joukko- ja ajoneuvoliikenteen liikennemääriä vuodelta 2015, niiden aikaisempaa kehitystä sekä ajankohtaisia liikenneaiheita. Katsaus perustuu omasta liikennetietotoiminnasta ja yhteistyökumppaneilta saatuihin liikennetietoihin. Espoossa laskennoilla tuotettavilla tuloksilla on monia perustehtävien kannalta tärkeitä käyttötarpeita. Liikennelaskentojen tuloksia käytetään muun muassa maankäytön suunnittelussa, liikenneverkon parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa, liikennemelulaskennoissa, liikenteen pakokaasupäästöjen alueellisissa määrityksissä ja joukkoliikenteen seurannassa. Liikennelaskennat ovat myös lähtökohta liikenteen tulevan kehityksen arviointiin. Kestävän kehityksen kulkumuotojen; jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen seurannan tarpeet ovat Espoossa vahvasti nousussa pyöräilyn edistämistavoitteiden, Espoo-tarinan sekä Espoo Kestävä kehitys -ohjelman liikenteeseen kohdistuvien ekologisten tavoitteiden mukana. Tämän liikennekatsauksen lisäksi julkaistaan tiedoiltaan kattavampi Liikenne Espoossa -raportti. Liikenne Espoossa -raportti toimitetaan verkkojulkaisuna Espoon kaupungin liikennesuunnittelun julkaisuissa. Liikenteen seurantatiedot kootaan omista ja ulkoisista laskentajärjestelmistä Espoossa liikenteen kehitystä seurataan omilla liikennelaskennoilla ja ulkoista järjestelmistä saatavien tietojen avulla. Omaa liikennelaskentaa

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Tekninen lautakunta Sivu 7 / 43 tehdään läpi vuoden kohdistuen autoliikenteen määriin ja nopeuksiin, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määriin, sekä pysäköintialueiden ja laitosten käyttöasteiden ja liikennevirtojen selvityksiin. Ulkoisista järjestelmistä autoliikennetietoja kerätään Liikenneviraston automaattisesta mittausjärjestelmästä (LAM) ja joukkoliikennetietoja Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän (HSL) tilastointijärjestelmistä. Espoon teiden ja katujen autoliikennettä seurataan joka syksy noin 90 kiinteässä ja 120 muuttuvassa pisteessä kojelaskennoilla. Jalankulkijoiden määriä lasketaan käsilaskennoilla ja siirrettävillä konelaskimilla. Pyöräilijöitä lasketaan konelaskimilla kymmenessä pysyvässä laskentapisteessä. Lisäksi pyöräilijöitä lasketaan siirrettävillä laskentakoneilla ja käsilaskentoina. Joukkoliikenteen nousijamäärät saadaan HSL:ltä. HSL:n tilastojen avulla lasketaan myös arvio Espoossa alkavien tai päättyvien joukkoliikennematkojen määrästä. Liityntäpysäköintiä seurataan laskemalla kaikki Espoon bussi- ja junaliikennettä palvelevat liityntäpysäköintipaikat ja niiden käyttäjämäärät joka kevät ja syksy. Matkojen kulkumuoto-osuudet Espoossa tehtyjen matkojen kulkumuoto-osuudet ovat jalankululla 23 %, pyöräilyllä 8 %, joukkoliikenteellä 21 % ja henkilöautolla 48 % syksyn arkipäivänä (HSL 2012). Vuodesta 2008 vuoteen 2012 joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on pysynyt ennallaan, jalankulun ja pyöräilyn osuus noussut hiukan ja henkilöautoilun osuus laskenut 4 %. HSL:n liikkumistutkimus tehtiin seuraavan kerran vuonna 2014, tulokset on analysoitavissa vuoden 2016 kuluessa. Pyöräilijämäärät olivat kaikkien aikojen suurimmat vuonna 2015 Pyöräilijämäärät olivat kaikkien aikojen suurimmat sekä kaupunkikeskuksissa että kaupunkikeskustojen välillä. Keskuksissa pyöräilijämäärät olivat 31 % suuremmat ja kaupunkikeskustojen välisillä reiteillä 19 % suuremmat kuin edellisenä vuonna. Tosin vuonna 2014 pyöräilijämäärät notkahtivat hiukan edellisestä. Kymmenessä vuodessa pyöräilijämäärät ovat kasvaneet keskuksissa 51 % ja keskustojenvälisillä reiteillä 71 %. Yli kolmasosa Espoon liityntämatkoista tehdään polkupyörällä. Kuitenkin vuonna 2015 polkupyöräliityntäpaikkojen käyttö vähentyi edellisestä vuodesta noin 16 %. Junaliikenne kasvoi, bussiliikenteessä laskua Yhteenlaskettuna bussiin ja junaan noustiin 1 % vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Edellisjakson tavoin junaliikenne kasvatti suosiotaan ja bussiliikenteen vähentyessä. Bussi- ja junaliikennejärjestelmässä ei tapahtunut suuria muutoksia liikennöintisuunnitelman ajovuonna 6/2014 6/2015.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Tekninen lautakunta Sivu 8 / 43 Vaikka yli 80 % Espoon joukkoliikennematkoista tehdään edelleen bussilla, junalla tehtyjen matkojen osuus on kasvanut voimakkaasti. Junaan noustiin kertaa marraskuisena arkipäivänä vuonna Se on 1200 kertaa enemmän (+5 %) kuin edellisvuonna. Suurinta kasvu oli Keran (+11 %), Tuomarilan (+8 %) ja Kauklahden (+6 %) asemilla. Bussiin noustiin kertaa marraskuisena arkipäivänä vuonna Se on 2500 nousua vähemmän (-2 %) kuin edellisvuonna. Metron rakentamiseen liittyen bussiliikenne hidastui ja jouduttiin käyttämään poikkeusreittejä. Rakentamisenaikaiset järjestelyt näkyvät esimerkiksi Niittykummussa Merituulentiellä. Autoliikenteen kokonaismäärässä ei muutosta edellisvuoteen Viimeisen kymmenen vuoden aikana Espooseen tulleen uuden maankäytön tuottama autoliikenteen kasvu on kohdistunut lähinnä moottori- ja kehäteille. Vuonna 2015 autoliikenteen kasvu valtion teiden osalta oli 0,9 % ja Espoon katujen osalta vähenemä -1,8 %. Vuonna 2015 Espoossa autoliikenteen määrä on kiinteiden laskentapaikkojen perusteella pysynyt suunnilleen samana kuin edellisenä vuotena. Espoossa autoliikenteen määrä pysyi saman nyt jo neljättä perättäistä vuotta. Asukasmäärä on samana aikavälinä kasvanut noin 5 %. Espoon liikennettä seurataan itäisellä ja läntisellä kuntarajalla sekä Espoon sisällä poikittaislinjalla. Liikenteen määrä on kasvanut eniten itäisellä linjalla Vantaan ja Helsingin rajalla kasvun ollessa 2,3 % edellisvuodesta. Myös länsirajalla liikenne on kasvanut edellisvuoteen nähden ja on noin 2 %. Espoon sisällä poikittaislinjan liikenne on kasvanut noin 0,5 % edellisvuodesta. Autojen liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste kasvoi 85 prosenttiin edellisvuoden 82 prosentista. Täysimmät alueet olivat Tuomarila (100 %), Hanasaari (99 %) ja Espoon keskus (98 %). Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Tekninen lautakunta Sivu 9 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Tekninen lautakunta Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Wallin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että hallitus esittäisi edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Käsittely Esittelijä korjasi asian selostustekstiä kokouksessa (korjaukset huomioitu pöytäkirjassa). Keskustelun kuluessa Pirkko Kuusela ehdotti Kirsi Åkerlundin kannattamana, että ohjelman kohdassa 2.2 olevan otsikon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, artikla 9 jälkeen tuleva toinen kappale korvataan seuraavasti: Esteettömyysartiklan myötä kaksi keskeistä käsitettä ohjaavat yhteiskunnan toimintaa. Näistä ensisijainen on kaikille sopiva suunnittelu (Design for All (DfA) tai Universal design), joka puolestaan tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat niitä käyttää mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoisjärjestelyä. Kaikille sopiva suunnittelu on luonteeltaan yleistä. Kohtuullinen mukautus täydentää kaikille sopivan suunnittelun toteutumista ja varmistaa artiklan edellyttämän esteettömyyden toteutumisen yksittäistapauksissa. Sillä tarkoitetaan vammaisen henkilön ihmis- ja perusoikeuksien edistämiseksi tehtäviä asianmukaisia järjestelyjä. Keskustelun jatkuessa Lari Karreinen ehdotti Pirkko Kuuselan kannattama, että lautakunta päättäisi lisäksi seuraavaa: Tekninen lautakunta kehottaa kaupunkitekniikan keskusta käynnistämään tyyppipiirustusten päivityksen seuraavassa vaiheessa suunnittelun

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Tekninen lautakunta Sivu 10 / 43 esteettömyyden erikoistason ratkaisusta, jossa kävelytien puolella on luiska rollaattorin- ja pyörätuolinkäyttäjille. Tekninen lautakunta hyväksyi molemmat ehdotukset yksimielisesti. Päätös Tekninen lautakunta 1) täsmentää Esteetön Espoo ohjelmaehdotusta siten, että ohjelman kohdassa 2.2 olevan otsikon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, artikla 9 jälkeen tuleva toinen kappale korvataan seuraavasti: Esteettömyysartiklan myötä kaksi keskeistä käsitettä ohjaavat yhteiskunnan toimintaa. Näistä ensisijainen on kaikille sopiva suunnittelu (Design for All (DfA) tai Universal design), joka puolestaan tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat niitä käyttää mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoisjärjestelyä. Kaikille sopiva suunnittelu on luonteeltaan yleistä. Kohtuullinen mukautus täydentää kaikille sopivan suunnittelun toteutumista ja varmistaa artiklan edellyttämän esteettömyyden toteutumisen yksittäistapauksissa. Sillä tarkoitetaan vammaisen henkilön ihmis- ja perusoikeuksien edistämiseksi tehtäviä asianmukaisia järjestelyjä. 2) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että hallitus esittäisi edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. 3) kehottaa kaupunkitekniikan keskusta käynnistämään tyyppipiirustusten päivityksen seuraavassa vaiheessa suunnittelun esteettömyyden erikoistason ratkaisusta, jossa kävelytien puolella on luiska rollaattorin- ja pyörätuolinkäyttäjille. Liite Oheismateriaali 1 Esteettömyysohjelma 2020 (päivitetty ) - Nuorisovaltuuston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vammaisasiamiehen lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vammaisneuvoston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vanhusneuvoston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Tekninen lautakunta Sivu 11 / 43 Selostus Espoon esteettömyysohjelmaa on valmisteltu vuodesta 2012, jolloin edellinen ohjelmakausi päättyi. Tämän jälkeen esteettömyystyö on jatkunut ilman ohjelmapoliittista ohjausta. Esteettömyysohjelmasta on tehty kolme eri esitystä, joista tämä on viimeisin. Ensimmäistä ohjelmaluonnosta käsiteltiin teknisessä lautakunnassa , joka palautti ohjelman uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelu käynnistyi uudelleen vammaisneuvoston kaupunginhallitukselle osoittaman esityksen pohjalta. Vuonna 2015 tehty esitys johti keväällä 2016 ohjelma-asiakirjan päivitykseen, jossa huomioitiin paitsi teknisen lautakunnan evästykset ja vammaisneuvoston tekemän esityksen sisällöt myös sidosryhmien sekä toimiala- ja tulosyksiköiden kanssa käydyt keskustelut Espoon esteettömyystyön tilanteesta. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman Valtuusto kuitenkin palautti ohjelman takaisin valmisteluun kesäkuun päätöksessään. Ohjelmassa haluttiin huomioida tuolloin voimaanastunut YK:n vammaissopimus. Lisäksi ohjelma-asiakirjasta haluttiin järjestää vielä kirjallinen lausuntopyyntökierros ja palauttaa ohjelma valtuuston käsittelyyn Nyt esiteltävässä uudistetussa ohjelmaluonnoksessa ( ) on huomioitu teknisen lautakunnan evästykset, kaikkien aiempien ohjelmavalmistelujen aineistot sekä uudet kevään ja kesän 2016 aikana kootut eri tahojen näkemykset ja aineistot. Lausunnoissa on korostunut tarve toimeenpanna ohjelma, varmistaa toimenpiteiden vaikuttavuus ja mitattavuus sekä loppukäyttäjien rooli. Aikaisemmassa esteettömyysohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioitiin asiantuntijahaastatteluissa, joita tehtiin esteettömyysohjelman ohjausryhmälle sekä eri toimialojen ja niiden tulosja toimintayksiköiden sekä sidosryhmien asiantuntijoille. Haastatteluiden perusteella aikaisemman esteettömyysohjelman onnistumisia ovat olleet uuden rakennetun ympäristön esteettömyyden ja osittain myös palveluiden esteettömyyden edistyminen, asenneilmaston paraneminen sekä esteettömyyttä edistävien toimien perustaminen. Ohjelmassa on määritelty visio ja tavoitteet sekä toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi. Päivitetty esteettömyysohjelma on liitetty tiiviisti osaksi Espoo tarinaa, YK:n vammaissopimuksen 9 artiklaa, lakisääteistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä maankäyttö- ja rakennuslakia ja voimassa olevia suunnitteluohjeita. Esteettömyysohjelma on linjassa myös muiden poikkihallinnollisten kehitysohjelmien kanssa, kuten Espoon ikääntyvää väestöä koskevan ohjelman kanssa. Ohjelmassa esitetään myös toimenpiteitä, joista keskeisin on esteettömyyden toimeenpanosta vastaavan ohjausryhmän perustaminen. Lisäksi ehdotetaan kriteereitä ja välineitä, joiden pohjalta ohjausryhmä voi käynnistää esteettömyyden seurannan ja arvioinnin kaupungin ohjausjärjestelmiin sopivalla tavalla. Varsinainen tulosmittareiden rakentaminen on osoitettu nimitettävän ohjausryhmän tehtäväksi, jotta mittariston rakentaminen tapahtuu kaikki eri toimialat, -yksiköt ja

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Tekninen lautakunta Sivu 12 / 43 sidosryhmät huomioiden. Kokonaisvaltainen esteettömyystyö edellyttää yhteistä tavoitteiden asettelua, koordinoituja toimenpiteitä ja monen tahon yhteistyötä. Ohjelma luo lähtökohdat, joilla esteettömyystyön ohjaaminen voidaan käynnistää uudelleen monen vuoden tauon jälkeen kaikilla toiminta-, suunnittelu- ja toteutustasoilla. Esteettömyysohjelmalla tähdätään Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi. Esteettömän ympäristön ja palveluiden edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon. Esteettömyysohjelman vision mukaisesti Espoo on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja hyvä paikka asua, asioida, ja tehdä työtä. Toiminnot, alueet, palvelut ja työpaikat ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa ja liikkuminen on helppoa. Toimintaa edesauttaa poliittisen päätöksenteon ja kaupungin johdon sitoutuminen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Toivottavaa olisi, että eri toimialojen taloussuunnitelmiin osoitettaisiin erillinen rahoitus esteettömyydelle ja saavutettavuudelle. Lisäksi kaupungin eri toimialojen ja niiden tulos- ja toimintayksiköiden poikkihallinnollista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen siten, että esteettömyyttä ja saavutettavuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Rakennetun ympäristön esteettömyyden ohella huomioidaan toiminnallinen esteettömyys eri väestöryhmien näkökulmasta. Nyt esiteltävän ohjelma-asiakirjan valmistelusta on vastannut esteettömyysasiantuntija Sirkku Wallin (TYT/Rakennusvalvonta). Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Vammaisneuvosto, vanhusneuvosto sekä nuorisovaltuusto seuraavat ohjelman etenemisestä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Sistonen Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esteettömyysohjelma viedään valtuuston päätettäväksi.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Tekninen lautakunta Sivu 13 / 43 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun seuraavin perusteluin: Esteetön Espoo ohjelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että se huomioi: 1. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen. Esteettömyysohjelma tulee päivittää ennen hyväksymistä sopimuksen mukaiseksi. 2. Espoon tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja teki päätöksen, että esteettömyysohjelman ohjelmaluonnoksesta järjestetään lausuntokierros. Tätä ei ole tehty, esimerkiksi vammaisneuvostolta ei ole pyydetty launtoa. Lausuntokierros tulee toteuttaa, kuten tekninen lautakunta edellytti. 3. Asia tuodaan valtuustoon Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti päättäneen palauttaa uudelleen valmisteluun. Päätös Valtuusto: Valtuusto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin:

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Tekninen lautakunta Sivu 14 / 43 Esteetön Espoo ohjelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että se huomioi: 1. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen. Esteettömyysohjelma tulee päivittää ennen hyväksymistä sopimuksen mukaiseksi. 2. Espoon tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja teki päätöksen, että esteettömyysohjelman ohjelmaluonnoksesta järjestetään lausuntokierros. Tätä ei ole tehty, esimerkiksi vammaisneuvostolta ei ole pyydetty launtoa. Lausuntokierros tulee toteuttaa, kuten tekninen lautakunta edellytti. 3. Asia tuodaan valtuustoon Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Tekninen lautakunta Sivu 15 / / Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille (khasia) Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle liitteen mukaisen esityksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille käyttötalouden osalta. Käsittely Esittelijä korjasi liitteenä olevaa teknisen lautakunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille (korjattu versio liitetään pöytäkirjaan). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti Toni Seppäsen kannattamana, että liitteenä olevasta henkilöstösuunnitelmasta poistetaan rivi Maahanmuuttajien rekrytointimallilla palkattavat. Johanna Tikanmäki ilmoitti vastustavansa ehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että asiassa tulee äänestää. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja puheenjohtajan muutosehdotusta kannattavat äänestävät ei. Puheenjohtaja ehdotus äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä esittelijän ehdotus (jaa) sai seitsemän ääntä ja puheenjohtajan ehdotus (ei) sai kaksi ääntä. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Päätös Liite Selostus Tekninen lautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen. 2 Teknisen lautakunnan talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille käyttötalouden osalta 3 Kaupunkitekniikan keskuksen henkilöstösuunnitelma vuosille Valtuusto hyväksyi vuosien taloussuunnitelman kehyksen.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Tekninen lautakunta Sivu 16 / 43 Lautakuntien ja johtokuntien on jätettävä kaupunginhallitukselle talousarvioesitys ja taloussuunnitelma ja sen liitteenä henkilöstösuunnitelma mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2017 talousarviota ja taloussuunnitelmaa ja Valtuusto päättää talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta Talousarvioesitys ja taloussuunnitelma vuosille Teknisen lautakunnan talousarvioesitys on tehty valtuuston hyväksymän kehyksen perusteella. Teknisen lautakunnan palveluyksiköt ovat 411 Hallinto, 413 Infrapalvelut, 417 Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut ja 419 Investoinnit sekä laskennallinen yksikkö 415 Ulkopuoliset työt. Laskennallisen yksikön 415 Ulkopuoliset työt talousarvion sitovuustaso on tulojen ja menojen netto, joka on 0 euroa. Teknisen lautakunnan palveluyksiköiden 411 Hallinto, 413 Infrapalvelut, 417 Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut ja 419 Investoinnit yhteenlasketut tulot ja menot ovat sitovia bruttotasolla. Teknisen lautakunnan vuoden 2017 talousarvioesitys ilman nettoyksikköä on tulojen osalta 42,8 milj. euroa ja menojen osalta 56,3 milj. euroa. Vuoden 2016 muutettuun talousarvioon verrattuna tulot ovat 10,3 milj. euroa suuremmat ja menot 0,6 milj. euroa pienemmät vuoden 2017 talousarviossa. Tuloja on nostettu, koska maankäyttömaksuilla toteutettavia investointeja on arvioitu toteutuvan 10 milj. euroa enemmän vuonna 2017 kuin vuonna Menoja on alennettu, koska julkisen sektorin lomarahoista leikataan 30 %. Tulojen talousarvioesitys ilman nettoyksikköä on 42,8 milj. euroa, josta 30 milj. euroa on saatujen maankäyttökorvausten tuloutusta - samassa määrin kuin maankäyttökorvauksilla toteutetaan investointeja. Maamassojen vastaanoton on arvioitu tuovan 4,4 milj. euron tulot ja pysäköintivirhemaksujen on arvioitu tuottavan 2,3 milj. euroa sekä sopimuskorvaus maa-aineksen louhinnasta on arvioitu tuovan 1 milj. euron tulot. Noin 2,6 milj. euroa vuoden 2017 budjetoiduista tuloista ovat tuloja kiinteistönmuodostukseen liittyvistä tehtävistä, maastomittauksista ja kartta-aineistojen myynnistä sekä korvauksista, joita peritään Espoon alueella toimivilta johtolaitoksilta keskitetystä johtotietopalvelusta sekä pohjatutkimuspalveluista. Lumenvastaanototon, viljelyspalstojen vuokrien, hakemyynnin, alueiden käyttökorvausten ja omien rakennusten kiinteistöjen viherylläpidon on arvioitu tuovan noin 2,4 milj. euron tulot. Menojen talousarvioesitys ilman nettoyksiköitä on 56,3 milj. euroa, josta palvelujen ostot ovat 16,3 milj. euroa - 3,4 milj. euroa sisäisiä palvelunostoja ja 13 milj. euroa ulkoisia palvelunostoja. Ulkoisiin palvelunostoihin sisältyy katu- ja viheralueiden ylläpitomenot, alueista joiden ylläpito on ulkoistettu. Henkilöstömenoihin on budjetoitu 28,4 milj. euroa, jolla katetaan sekä nykyisen henkilökunnan menot että harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden menot. Aine, tarvike ja tavaraostoihin on budjetoitu 4,3 milj. euroa, josta 1,7 milj. euroa on katuvalojen ja liikennevalojen sähkökuluja. Toimitilavuokrat ovat 3,5 milj. euroa ja auto-, kone ja laitevuokrat 3,5 milj. euroa.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Tekninen lautakunta Sivu 17 / 43 Teknisen lautakunnan talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille käyttötalouden osalta sekä henkilöstösuunnitelma vuosille on liitteenä. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Tekninen lautakunta Sivu 18 / / Katsaus luonnonhoidon toimintamallin valmisteluun Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi katsauksen Espoon luonnonhoidon toimintamallin valmistelutilanteeseen. Päätös Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon luonnonhoidon toimintamallia päivitetään tänä vuonna. Valmiissa mallissa tarjotaan laajan kaaren linjaukset siitä, miten Espoon metsiä ja niittyjä hoidetaan. Tällä hetkellä voimassa oleviin periaatteisiin kuuluu mm. se, että koko kaupungissa ei tehdä avohakkuita, ja että metsiin jätetään lehti- ja lahopuita ympäristöä rikastuttamaan. Myös metsiin kohdistuvat erilaiset käyttötarpeet, kuten virkistyskäyttö ja luonnonsuojelu, otetaan toimintamallissa huomioon. Voimassa oleva luonnonhoidon toimintamalli on hyväksytty vuonna Kun toimintamallia nyt päivitetään, pääsevät päätöksentekijät ja sidosryhmien edustajat antamaan mielipiteensä toimintamallin sisältöön. Kokouksessa esitellään tarkemmin luonnonhoidon toimintamallin päivittämisen tämän hetkistä valmistelutilannetta. Toimintamalli tulee päätettäväksi myöhemmin syksyllä. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Tekninen lautakunta Sivu 19 / / Tekninen lautakunta Valtuustokysymys, joka koskee glyfosaatin käytön lopettamista Espoon kaupungilla (palautettu, tekn. ltk ) Valmistelijat / lisätiedot: Toni Korjus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Karimäen ym jättämään valtuustokysymykseen ja toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Valtuutettu Johanna Karimäki ja 24 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustokysymyksen, jossa kysytään glyfosaatin käytön kieltämisestä Espoon kaupungin toiminnassa. Valtuustokysymys on sisällöltään seuraavanlainen: Valtuustokysymys: Glyfosaatin käytön lopettaminen Espoon kaupungilla Joitakin vuosia sitten kaiken kasvillisuuden ruskeaksi tappavaa torjuntaaine Round-Upia ruiskutettiin Espoon puistoissa, jopa leikkipaikoissa puiden ympärille. Kaupungin ja ostopalveluyritysten toimesta ainetta käytettiin melko surutta niin, että puiden ympärillä oli rinkula kuollutta ruskeaa nurmea. Tästä annettuun palautteeseen Tekniselle keskukselle toimialalta vastattiin, että kaupunki olisi valmis luopumaan glysofaatista ja kieltämään sen käytön ostopalveluyrityksiltäkin, joilta tilataan kaupungin viherpalveluja. Euroopan parlamentissa on virinnyt prosessi asettaa kieltoja glyfosaatille, erityisesti kieltää sen käyttö puistoissa, leikkipaikoilla sekä kieltää se kaikessa harrastelijakäytössä. On olemassa viitteitä aineen kertymisestä elimistöön ja viitteitä sen karsinogeenisistä eli syöpää aiheuttavista

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Tekninen lautakunta Sivu 20 / 43 ominaisuuksista. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat todenneet, että glyfosaatin ja sen hajoamistuotteiden käyttäytymistä kylmässä ilmanalassa ei tunneta. Siksi torjunta-aineeseen olisi Espoossa suhtauduttava erittäin kriittisesti. Varsinkin kun WHO:n alainen syöpätutkimuselin IARC arvioi glyfosaatin ominaisuuksia (aineen vaarallisuutta, hazard based assessment). Se on luokitellut glyfosaatin todennäköisesti syöpävaaralliseksi. Euroopan parlamentti on ottanut kriittisen kannan glyfosaatin käytölle, mutta toistaiseksi komissio ei ole esittänyt aineen käytön kieltämistä. Aineen käytöstä on syytä luopua kokonaan, vaikka sen sanotaan olevan tarpeellinen viljelyssä, jossa käytetään suorakylvöä. Kuitenkin muut menetelmät, jopa täysin luonnonmukainen luomu-tuotanto, ovat mahdollisia ja kannatettavia. Maailman kemikalisoituminen on erittäin suuri uhka ihmisen terveydelle, lisääntymisterverveydelle ja ympäristölle. Rikkakasvien torjunta on mahdollista ilman glyfosaattia, esimerkiksi mekaanisesti. Eikä puiden ympärillä oleva, glyfosaatista (Round-up) johtuva ruskea kuollut alue edes näytä hyvältä. Kasvavat ruohontupsut eivät ole häiriöksi. Espoon kaupungilla ei pitäisi olla mitään tarvetta käyttää glyfosaattia, vaan käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä viherpalveluissa. Valitettavasti aineen käytöstä ei viimeisten vuosien tietojen mukaan ole kaupungilla kuitenkaan täysin luovuttu. Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme: Mitä Espoossa tehdään, jotta glyfosaatin käyttö rikkakasvien torjunnassa kaupungin teknisessä toimessa ja ostopalveluissa lopetetaan? Aikaisempi käsittely Tekninen lautakunta käsitteli valtuustokysymystä ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Vastausta valtuustokysymykseen on täydennetty ja täsmennetty uudelleen valmistelun aikana. Vastaus valtuustokysymykseen Rikkakasvien torjuntaan käytetyn glyfosaatin hyväksyminen on saanut jatkoaikaa. Puoli vuotta käydyn kiivaan keskustelun päätteeksi EU komissio on päätynyt siihen, että hyväksymisestä päätetään heti kun Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) luokitusehdotus on saatavilla. Päätös aineen käytöstä kasvinsuojelutehoaineena pitää kuitenkin tehdä ennen Todennäköisesti asia tulee EU:ssa käsittelyyn seuraavan kerran ensi keväänä. IARC on WHO:n alainen syöpäjärjestö, joka tutkii syövän aiheuttajia ja koordinoi tätä tutkimusta maailmanlaajuisesti. IARC teki kesällä 2015 arvion siitä, että glyfosaatti olisi todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttava aine (IARC:n luokitus 2A). Elinympäristössä ja ravinnossa esiintyy myös muita yhdisteitä, jotka kuuluvat samaan luokkaan. Ihmiselle yksiselitteisesti syöpää aiheuttavia

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Tekninen lautakunta Sivu 21 / 43 aineita eli ryhmään 1 kuuluvia aineita, ovat esim. asbesti, puupöly, tupakansavu ja alkoholijuomat. EU:ssa tehoaineiden riskinarvioinnit jaetaan jäsenmaiden kesken. Glyfosaatin raportoijamaa Saksa on käynyt läpi IARC:n tutkimukset ja valmistellut arviointiraportin, jonka mukaan glyfosaatti ei aiheuta vakavaa huolta terveysriskien osalta. Saksa jätti maaliskuussa 2016 Euroopan kemikaalivirastolle ECHA:lle luokitusehdotuksen, että glyfosaatti ei olisi syöpää aiheuttava aine. ECHA tehtävä on edistää kemikaalien turvallista käyttöä ja panna täytäntöön kemikaalilainsäädäntöä Euroopassa. ECHA:n riskinarviointikomitea käsittelee IARC:n luokitusehdotusta ja arvion odotetaan olevan valmis keväällä EFSA on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, joka tuottaa riippumatonta tieteellistä tutkimustietoa elintarvikeketjun turvallisuuden takaamiseksi. Euroopan komissio valtuutti huhtikuussa 2015 EFSA:n arvioimaan IARC:n raportissa esiintyneet karsinogeenisuusväitteet ennen kuin glyfosaatin hyväksyttävyys otettiin käsittelyyn pysyvässä komiteassa. Arvioinnin yhteydessä EFSA on todennut, että joissain glyfosaattivalmisteissa esiintyvä ns POEA-apuaine (polyetoksyloitu talialkyyliamiini) on glyfosaattia huomattavasti myrkyllisempi. Tämän vuoksi sellaiset glyfosaattivalmisteet, jotka sisältävät tätä apuainetta, tulisi kieltää. EFSA on samoilla linjoilla ECHA:n kanssa siitä, että glyfosaatti ei olisi syöpää aiheuttava aine. TUKES on turvallisuus- ja kemikaalivirasto, jonka valvoo teknistä turvallisuutta sekä vaatimusten mukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta Suomessa. TUKES:n toiminta jakautuu 13 toimialalle, joista yksi käsittää kemikaalit, biosidit ja kasvinsuojeluaineet. Kemikaaliyksikkö hoitaa mm kemikaalien kuten kasvinsuojeluaineiden riskinarviointiin, hyväksymiseen ja rekisteröintiin liittyviä tehtäviä. TUKES on toimivaltainen viranomainen, joka valvoo kemikaalilainsäädännön noudattamista sekä ylläpitää kemikaalineuvontapalvelua Suomessa. Espoossa käytetään kasvinsuojeluaineita, joissa tehoaineena on glyfosaatti litraa vuodessa. Tästä valtaosa käytetään katuviheralueilla, noin 300 l, rikkakasvien torjuntaan keskikaistoilla, meluvalleilla ym. hankalasti hoidettavilla alueilla. Noin 100 l käytetään harkitusti puistoalueilla (ei lasten leikkipaikoilla) vaikeiden rikkakasvien, kuten elämänlangan, torjuntaan pensasryhmissä. Loput 100 l käytetään jättiputkien torjuntaan. Kaikki Espoon kaupungin työntekijät sekä työnjohto, jotka käyttävät tai ovat tekemisissä torjunta-aineiden kanssa työssään, ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon. Kasvinsuojelututkinto vaaditaan kaikilta ammattikäyttöön tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden käyttäjiltä. Koulutus on päivän mittainen ja tutkinto suoritetaan tenttimällä. Koulutus ja kouluttajat ovat TUKES: n hyväksymiä. Koulutuksessa käydään läpi kasvinsuojeluaineiden turvallinen käyttö, kuljetus ja varastointi.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Tekninen lautakunta Sivu 22 / 43 Viheralueiden hoitopinta-alat ovat niin suuria verrattuna käytettävissä oleviin resursseihin, että pelkkä mekaaninen rikkakasvien torjunta on mahdotonta. Glyfosaattia korvaavia keinoja haetaan ja kokeillaan jatkuvasti aktiivisesti. Tällä hetkellä glyfosaatti on kuitenkin ylivoimaisesti edullisin ja tehokkain tapa pitää rikkakasveja kurissa ja viheralueita nykyisen hoitoluokituksen vaatimassa kunnossa. Päätöshistoria Tekninen lautakunta Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Karimäen ym jättämään valtuustokysymykseen ja toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti Marjo Matikan kannattamana, että lautakunta palauttaisi asian uudelleen valmisteluun. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Päätös Tekninen lautakunta palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Tekninen lautakunta Sivu 23 / / Urpiaisenkujan ja Peipontien katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Vänttinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro LINTULAAKSO I, LINTULAAKSO IA Urpiaisenkuja 7017/002 Peipontie 7017/003 2) antaa vastauksen suunnitelmista tehdyistä muistutuksista liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 4 Suunnitelmaselostus 5 Katusuunnitelmat 7017/ Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 7 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Muistutukset - Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Kustannusarviot

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Tekninen lautakunta Sivu 24 / 43 Selostus Nähtävillä ( ) olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät Lintulaakso I ja Lintulaakso IA -kaava-alueen katusuunnitelmaehdotukset koskevat Urpiaisenkuja ja Peipontie - nimisten katujen (Gråsiskogränden, Bofinksvägen) rakentamista. Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin 3 muistutusta. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Peipontie on olemassa oleva, moottoriajoneuvoliikenteen osalta päättyvä pientaloalueen tonttikatu, jonka eteläosan varrella on päiväkoti. Katu liittyy eteläpäästään Pikkulinnunreittiin ja päättyy länsipäässään Lintulaaksonpuistoon. Puistoalueella olevan puistoraitin (Lintulaaksonpolku) kautta Peipontieltä on kevyen liikenteen yhteys mm. länsipuoliselle Urpiaisenkujalle. Urpiaisenkuja on olemassa oleva, moottoriajoneuvoliikenteen osalta itäpäästään päättyvä pientaloalueen tonttikatu. Katu liittyy länsipäästään Lintuvaarantiehen, kadun itäpäästä on kevyen liikenteen yhteys puistoalueen kautta mm. itäpuoliselle Peipontielle. Peipontien liikenne on alueen asukkaiden, päiväkodin sekä alueella asioivien ja vierailevien liikennettä sekä huoltoliikennettä. Urpiaisenkujan liikenne on alueen asukkaiden sekä alueella asioivien ja vierailevien liikennettä sekä huoltoliikennettä. Katualueilla on olemassa olevia vesihuoltolinjoja sekä muita teknisiä verkostoja. HSY on selvittänyt kaduilla olevien nykyisten vesihuoltolinjojen saneeraustarpeet. Tarvittavat vesihuollon saneeraus- ym. toimenpiteet on tarkoitus tehdä katutöiden yhteydessä. Saneeraustoimenpiteet tehdään ns. auki kaivamalla.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Tekninen lautakunta Sivu 25 / 43 Katujen alustavat rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat: katu vesihuolto yhteensä Urpiaisenkuja: Peipontie: Kaikki yhteensä: Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutoksen suuruus on noin Suunnitelmaselostukset ja pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmat on laadittu vuonna Suunnitelmaluonnoksien esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Esittelytilaisuudessa kävi 14 asukasta. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisista tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin 3 muistutusta. Muistutusten lyhennelmät ja vastineet ovat liitteinä. Muistutukset eivät aiheuta muutoksia katusuunnitelmiin. Muistutuksissa toivottiin, että katujen rakentaminen tapahtuu samanaikaisesti HSY:n vesihuollon saneerausurakan yhteydessä. Tiedoksi 5. RAKENTAMINEN Katujen rakentaminen on alustavasti ohjelmoitu vuodelle 2018 yhdessä HSY:n saneerauksen kanssa.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Tekninen lautakunta Sivu 26 / / Espoonväylä välillä Kehä III - Espoonjoki, katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Heli Rautio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro MIKKELÄ I, IIA, IIC JA PAPPILANMÄKI Espoonväylä välillä Kehä III - Espoontie 6653/008 Espoonväylä välillä Espoontie - Pitäjänportti 6653/009 Espoonväylä välillä Pitäjänportti - Espoonjoki 6653/010 2) antaa vastauksen suunnitelmista tehdyistä muistutuksista liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Liite Oheismateriaali Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Suunnitelmaselostus 9 Katusuunnitelmat 10 Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 11 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Julkinen

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Tekninen lautakunta Sivu 27 / 43 - Muistutukset - Kustannusarviot Selostus Nähtävillä olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät katusuunnitelmaehdotukset 6653/ koskevat Espoonväylän (Esboleden) muuttamista nelikaistaiseksi välillä Kehä III - Espoonjoki. Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin kolme muistutusta. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Espoonväylän katusuunnitelma välillä Kehä III - Espoonjoki koskee kaksikaistaisen kadun muuttamista nelikaistaiseksi. Katusuunnitelma sisältää myös risteävien katujen kaistamuutokset. Molemmin puolin katua on suunniteltu meluaita asutuksen kohdille. Katualueen länsireunalle on suunniteltu hulevesipainanne Iso maantien ja Espoonjoen välille, jonka kautta kadun hulevedet johdetaan Mikkelänpellon puistoalueelle toteutettavaan viivytysaltaaseen ennen purkua Espoonjokeen. Rakentamiskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu yhteensä noin 7,3 milj. euroa, josta kaupungin osuus on noin 7 milj. euroa ja HSY:n vesihuollon osuus noin 0,3 milj. euroa. Ylläpitokustannusten lisäys on euroa/vuosi. Suunnitelmaselostus ja pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmat on laadittu vuosien välisenä aikana. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Tekninen lautakunta Sivu 28 / NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisista tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Tiedoksi 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin kolme muistutusta.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Tekninen lautakunta Sivu 29 / / Espoonlahden keskuksen katu- ja puistosuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Kauhanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavat katu- ja puistosuunnitelmaehdotukset: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro ESPOONLAHDEN KESKUS, ESPOONLAHDEN KESKUS MUUTOS, ESPOONLAHDEN KESKUS II, ESPOONLAHTI I, KIPPARINMÄKI, KIPPARINMÄKI MUUTOS, ESPOONLAHDEN KIRKKO Espoonlahdenkatu plv /012 Espoonlahdenkatu plv /013 Maakravunkuja ja Maakravunpuisto 6793/014 Solmukuja 6793/015 Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori, Solmutori sekä Espoonlahdenpuiston (VP-1, VP) reuna-alueet 6793/016 Merikarhunkuja, Kipparinpuiston ja Espoonlahdenpuiston reuna-alueet 6793/017 Kipparinkatu plv sekä lounaispuoleisen puiston (P) reuna-alue 6793/018 2) antaa vastauksen suunnitelmasta tehdystä muistutuksesta liitteen mukaisesti. 3) määrää katusuunnitelmat maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n mukaisesti pantaviksi täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84, 85 ja 202 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Tekninen lautakunta Sivu 30 / 43 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Käsittely Keskustelun kuluessa Lari Karreinen ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että lautakunta päättäisi lisäksi seuraavaa: Tekninen lautakunta toivoo, että jatkosuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan varmistetaan pyöräilyn laatureitin jatkuvuus turvallisesti sekä saattoliikenteen toimivuus. Lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Lari Karreinen ehdotti edelleen, että pyöräilyn laatureitti eroteltaisiin punaisella asfaltilla koko matkalta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että Karreisen jälkimmäinen ehdotus oli jäänyt ilman kannatusta ja siten raukeaa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi tekninen lautakunta toivoo, että jatkosuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan varmistetaan pyöräilyn laatureitin jatkuvuus turvallisesti sekä saattoliikenteen toimivuus. Liite Oheismateriaali 12 Suunnitelmaselostus 13 Katusuunnitelmat 6793/ / Muistutuksen lyhennelmä ja vastine - Ei julkinen 15 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Muistutuksen lyhennelmä ja vastine - Julkinen - Muistutus - Kustannusarviot Selostus Nähtävillä ( ) olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät katu- ja puistosuunnitelmaehdotukset 6793/ koskevat Espoonlahden keskuksen Lippulaivaan ja Espoonlahden metroasemaan liittyvien katujen ja puistojen rakentamista. Katusuunnitelman mukaisten järjestelyjen rakentaminen viipymättä on välttämätöntä, koska katu- ja yleiset alueet sijaitsevat osin rakennuskokonaisuuden ja muiden rakenteiden päällä ja liittyvät kiinteästi rakennusten rakenteisiin. Tästä syystä määrätään katusuunnitelma maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n mukaisesti pantaviksi täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Espoonlahdenkatu plv (Esboviksgatan) 6793/012 Espoonlahdenkatu plv (Esboviksgatan) 6793/013

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Tekninen lautakunta Sivu 31 / 43 Maakravunkuja ja Maakravunpuisto 6793/014 (Landkrabbsgränden och Landkrabbsparken) Solmukuja (Knopgränden) 6793/015 Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori, Solmutori 6793/016 sekä Espoonlahdenpuiston (VP-1, VP) reuna-alueet (Esboviksstråket, Esbovikstorget, Knoptorget samt Esboviksparkens (VP-1, VP) utkanter) Merikarhunkuja, Kipparinpuiston ja 6793/017 Espoonlahdenpuiston reuna-alueet (Sjöbjörnsgränden, Skepparparkens och Esboviksparkens utkanter) Kipparinkatu plv sekä lounaispuoleisen 6793/018 puiston (P) reuna-alue (Skeppargatan pål samt utkanten av parken på sydvästra sidan (P)) Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin yksi muistutus. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Espoonlahdenkatu on liike- ja asuinkerrostaloaluetta palveleva alueellinen kokoojakatu ja pyöräilyn laatureitti. Katu liittyy luoteispäästään Espoonlahdenrantaan ja kaakkoispäässä Espoonlahdentiehen. Espoonlahdenkatu on tärkeä katu joukkoliikenteen kannalta; Lippulaivan uudisrakennuksen kautta johtavat jalankulkuyhteydet Espoonlahden metroasemalle. Lisäksi Espoonlahdenkadun varteen (Maakravunkujan ja Ulappakadun liittymien välille) on tulossa metron syöttöliikennettä palveleva bussiterminaali.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Tekninen lautakunta Sivu 32 / 43 Espoonlahdenrannan, Maakravunkujan, bussiterminaalin ja Ulappakadun liittymät Espoonlahdenkadulle kanavoidaan ja varustetaan liikennevaloohjauksella. Lisäksi Espoonlahdenkadulla on kaksi Lippulaivan kauppakeskuksen asiakaspysäköintiä ja metron liityntäliikennettä palvelevaa, ajoluiskin varustettua liittymää. Maakravunkuja, Solmukuja ja Merikarhunkuja ovat kerrostaloalueen päättyviä tonttikatuja. Merikarhunkuja tulee palvelemaan jatkossa metron saattoliikennettä. Espoonlahdentori ja Solmutori ovat kevyen liikenteen käytössä olevia katuaukioita. Niillä molemmilla on metron sisäänkäynnit. Espoonlahdentorilta on Lippulaivan kiinteistön läpi jalankulkuyhteys (Kipparinreitti) Espoonlahdenkadulle. Solmutori liittyy Lippulaivan kiinteistöön kuuluvaan toriaukion osaan. Espoonlahdenreitti on Espoonlahdentorin ja Solmutorin välinen tärkeä kevyen liikenteen yhteys. Katujakson luoteisosalla Merikarhunkujalta AL-1 kortteleiden kohdalle asti on huoltoajo sallittu. Kipparinkatu välillä Kipparikuja Kipparinaukio on asuinkerrostaloalueen paikallinen kokoojakatu, jolla on linja-autoliikennettä. Kipparinkadun ajoradan molemmilla on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Koko suunnittelualue on esteettömyyden erikoistasoa. Katusuunnitelmien mukaisten järjestelyjen rakennuskustannusarviot ilman arvonlisäveroa: katu vh yhteensä - Espoonlahdenkatu: 4,29 0,49 4,78 - Maakravunkuja: 0,20 0,07 0,27 - Solmukuja: 0,13 0,03 0,16 - Merikarhunkuja: 0,29 0,10 0,39 - Espoonlahdentori: 0,48 0,04 0,52 - Solmutori: 0,35 0,01 0,36 - Espoonlahdenreitti: 0,93 0,23 1,16 - Kipparinkatu välillä - Kipparikuja-Kipparinaukio: 0,57 0,02 0,59 Yhteensä: 7,24 0,99 8,23 Lisäksi liittyvistä puistoalueista kertyy kustannuksia yhteensä 0,31 milj. euroa, josta vesihuollon osuus on 0,09 milj. euroa ja puistonrakentamisen osuus 0,22 milj. euroa. Kohteen vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos on noin Katusuunnitelmien suunnitelmaselostukset ja pienennökset ovat liitteinä.