Mitä kuuluu suomelle Suomessa? Katsaus suomen nykypuhekielen sosiolingvistiseen vaihteluun ja kieliasenneilmastoon
|
|
- Elli Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä kuuluu suomelle Suomessa? Katsaus suomen nykypuhekielen sosiolingvistiseen vaihteluun ja kieliasenneilmastoon Suomenopettajien XXXIX seminaari Tallinnassa Johanna Vaattovaara Helsingin yliopisto
2 Luennon tavoitteet Katsaus suomen puhekielen ja kieliasenneilmaston nykytilanteeseen ja tulevaisuudennäkymiin Mitä ja miten nykyään tutkitaan? (Ja miksi!) Tutkimusnäkökulmien monipuolistuminen Variaationtutkimuksen kolme aaltoa Kytkös kielenopetuksen ja oppimisen nk. ekologiseen teoriaan: koukuksi kielenopettajalle 2
3 Perinteinen tapa lähestyä kielellistä variaatiota 3
4 Variaationtutkimuksen ensimmäinen aalto (1970-l. ) Ikäryhmien väliset erot (%) ALUE X Variaation kokonaistilanne Sosiaaliryhmittäiset (%) Sukupuolten väliset (%) NAISET MIEHET
5 Puhesuomen viidenlaiset piirteet (Mantila 1997; 2004) Yleiset ja neutraalit Esim. me mennään; se pro hän Laaja-alaiset Esim. kylymä; talloon Yleistyvät Esim. mahoton; järvee, puuroo, karkkii Leimautuneet alueellisuudet Esim. moa, peä; talhoon Elävät paikallisuudet Esim. kouhluun; mie, tekkiit, tulliit Mantila, Harri 2004: Murre ja identiteetti. Virittäjä 3/2004 Ks.myös: Lappalainen, H. & Vaattovaara, J. 2005: Vielä murteen ja identiteetin suhteesta. Virittäjä 1/2005.
6 Pitkän A:n diftongiutuminen (%) moa ~ mua, peä ~ piä, kalloa ~ kalloo, pitkeä ~ pitkee Erot kolmella itäsuomalaisella paikkakunnalla ja kolmella ikäryhmällä Lähde: Murteenseuruuraportti (Nuolijärvi & Sorjonen 2005) vanhat keski-i nuoret Lapinlahti Liperi Sotkamo 6
7 Yksikön 1. p. pronominin variaatio Liperissä (%) Lähde: Murteenseuruuraportti (Nuolijärvi & Sorjonen 2005) mä minä miä mie Eläkeik. Keski-ik. Nuoret 7
8 Jälkitavuissa säilynyt h (koulhuun~kouhluun, satheessa, jälkheen...) tornionlaaksolaisuuden markkeri (Vaattovaara 2009) JÄLKITAVUJEN h:n EDUSTUS PELLOLAISILLA ABITURIENTEILLA (*) Heikosti kotiseutuunsa samaistuvat Voimakkaasti kotiseutuunsa samaistuvat h kadonnut 36 % h assimiloitunut 18 % h säilynyt 46 % jälkkeen jälkeen h assimiloitunut 13 % h kadonnut 14 % h säilynyt 73 % jälkheen (*) lingvistinen konteksti: metateesikontekstien ulkopuoliset asemat
9 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vanhat keski-ik. nuoret vanhat keski-ik. nuoret vanhat keski-ik. Alastaro Alavus Kokkola nuoret korkee korkia korkea Esimerkki yleistyvistä, leviävistä piirteistä: ea > ee Variaatio kolmella pohjalaisen murrealueen Paikkakunnalla (Lähteet: Kurki 1998, Heikkilä 1992, Lähteenmäki 1997) 9
10 Kela-korttii tai jotai henkkarii? (Rouhikoski, tekeillä) Helsinkiläisten KELA:n virkailijoiden puheessa pitkävovaaliset tyypit hakee, euroo, katuu, korttii ym. esiintyvät keskimäärin seuraavasti: Helsingin suomeahankkeen ( ) osahanke Anu Rouhikoski: Variaation rooli ja puhetyylit asiakaspalvelutilanteissa Miksi ii-muodot ovat näin harvinaisia? Missä tilanteissa niitä käytetään?
11 (Rouhikoski) ii-muotoa käytetään eniten nuorten asiakkaiden kanssa: Virkailija: Ootsä tuonut tän opiskelijan tuloselvityksen jo? Asiakas: Siis, ilmeisesti tää on sitä opiskelijan tuloselvitystä. V: Joo. Siihen on ihan vaan oma lomakkeensa. Katotaas onks mul tossa? A : Aha? V: Eli tää. Ja tää on nyt sen takii täytettävä, koska tota, (ottaa paperin lokerikosta) täs on tällasii asioita. Muiden kuin nuorten kanssa ii-muodon käyttöä selittää esimerkiksi se, että asiakas on virkailijalle ennalta tuttu.
12 (Rouhikoski) ii-muotoa esiintyy myös esimerkiksi tilanteissa, joissa virkailija haluaa osoittaa empatiaa asiakasta kohtaan: Ei o mitään paniikkii, tää ((sosiaalietuus)) voidaan maksaa ja kaikki ihan hyvin. Tai sitte jos meil on jonoo ni voitte tulla jommallekummalle lin- ei oo mitää välii. Sil ei oo mitääv välii täs asiassa.
13 Variaationtutkimuksen kolme aaltoa (Eckert 2008, 2012) suomalaisen tutkimusperinteen tulkinta 1. aalto: labovilainen variaationtutkimus Kielenpiirteiden sosiaaliset merkitykset nousevat sosiaalisesta struktuurista 3. aalto: kielellisten ilmiöiden ideologiset yhteydet Kielelliset valinnat osana sosiaalisia tyylejä; Kieli semioottisena systeeminä 1970-l l. ~2004 alkaen 13
14 Persoonapronominien variaatiosta Kertooko murteellisen mie-variantin käyttö välttämättä puhujan alueellisesta taustasta? Onko hän aina muodollisempi kuin se? Onko minä-pronomini aina muodollinen/neutraali? 14
15 Pronomini mie Kaakkoismurteinen & peräpohjalainen variantti 15
16 Helsingin Sanomat, Sunnuntaisivujen Minä rakastan -palsta,
17 LARI=paljasjalkainen helsinkiläisnuori Liisa Raevaara (tekeillä) Tutkija [LR] on ennen tätä tilannetta seurannut vuoden verran nuorten toimintaa itähelsinkiläisellä nuorisotalolla, tavoitteena tutkia miten kieltä käytetään sosiaalisen toiminnan resurssina ja vuorovaikutustilanteiden rakentamisessa.
18 Heini Lehtosen tutkimushanke: Nuorten kielelliset resurssit ja tyylit monietnisessä Helsingissä (Helsingin suomea) Kirjakielinen minä, sinä ei maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa kanna samaa sosiaalista merkitystä kuin ehkä valtaosalle suomalaisista - Huonon t. rikkinäisen suomen markkeri Lähde: Lehtonen
19 Esimerkki yksikön 3. persoonan pronominin vaihtelusta vuorovaikutuksessa (Lappalainen 2010) H: siis sun mies oli siinä vaiheessa lukemas teologiaa onks se tehnyj jotaim muita hommia sit sitä ennen. S: hän on tehnyj joo. H: joo. S: paljonki. H: joo. millanen työtausta sillä oli sitä enne. S: se on opiskellum musiikkia jazz-op- pop popjazzopistolla. (--) ni ja sitte sillä on toi työkeskustausta ku sill_on invaliditeetti (--).
20 Helsingin suomea. Monimuotoisuus, sosiaalinen identiteetti ja kielelliset asenteet kaupunkiympäristössä ( ) Keskeisimmät tutkimuskysymykset: Mitä kielenpiirteitä helsinkiläiset käyttävät puheessaan? Miten kielellä ilmaistaan sosiaalista samaistumista? Kuinka tietoisia helsinkiläiset ovat käyttämästään kielestä? Millaisia ovat helsinkiläisten kieliasenteet? Millaisia ovat muualla asuvien asenteet Helsingin puhekieltä kohtaan millaiseksi Helsingin puhekieli kuvitellaan?
21 Miten suomalaiset hahmottavat puhesuomen variaatiota (ja kuvittelevat kielimuotoja)? KIELENTUTKIJAT perinteisesti KIELENKÄYTTÄJÄT Kansandialektologiassa Teoreettis-empiirisiä kannanottoja: esim. Johnstone 2004, 2011; Vaattovaara 2012,
22 Helsingin Sanomat, Ritva Liisa Snellman ( ) Paikat hahmottuvat meille ensi sijassa muilla tavoin kuin alueellisina sijainteina
23 Maaseudulla pääkaupungin puhekieli mielletään ylimieliseksi, leuhkaksi ym. esim. Mielikäinen & Palander 2002, Palander 2005, Vaattovaara
24 Kumma kun yksi "Työlki ellää" kirvoittaa kolumnistia, mutta etelänmurretta honottavien pissispoppareiden suhuässä ei ole yhtään pistänyt kolumnistin korvaan. Nimimerkki Esteetikko otsikolla Mummos on HS:n internetin keskustelupalstalla klo 9:56
25 Pääkaupunkiseutu suomalaisten kieliasenteissa ja kieli-ideologiassa Tutkimus tiedekeskus Heurekassa Satunnaiset kävijät (heinäkuu 2009) pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta 45 vastaajaa Ikähaitari v. Kuuntelutehtävä: 12 lyhyttä ääninäytettä, Jokaisessa 1 fokuspiirre - kunkin näytteen avulla haettiin reaktioita tiettyyn piirteeseen Missä tällaista puhetta voi kuulla? Ketkä puhuvat näin? Vastaajien vapaat kommentit nauhoitettiin lopussa imitaatiotehtävä + taustakysymyksiä
26 Suomalaiset uskovat yleisesti helsinkiläiset itse mukaan lukien, että helsinkiläisillä on omanlaisensa sihisevä ässä Tosiasiassa erilaisia ässiä kuulee niin maalla kuin kaupungeissa. Yllätykseksemme monenlaiset ässät kuultiin helsinkiläisinä!
27 Suomalaiset ovat kasvaneet etisen /s/ ääntämyksen paheksumiseen jo vuosikymmenien ajan luku: iskelmätähtiässä 2000-l. pissis-ässä laajentuvat sosiaaliset merkitykset: homoässä Vaattovaara 2013 Vaattovaara & Halonen (tekeillä)
28 HS HS Kolmas epäonnistuneiden juontajien koulukunta on ns. pissaliisalaiset/lassilaiset juontajat. (--) He ovat kovin innostuneita, aina ja kaikesta, juontoja säestävät kovat kiekaisut, stadilaisen sähköisinä soivat s- äänteet ja usein väärin lausutut nimet.
29 Jos puhujan tyyli tulkitaan helsinkiläiseksi (tai ylipäätään urbaaniksi ) hänen /s/-ääntämyksensä kuullaan myös herkästi helsinkiläisenä, olipa /s/ millainen tahansa! Vrt. Dennis R. Preston (2002) a folk linguistic fact
30 Stadilaisen t. helsinkiläisen ässän indeksikaalinen kenttä Heurekan haastattelujen perusteella itsevarma pissis Ei akateeminen helsinkiläinen nuori ulkomaalainen urbaani homomainen hienosteleva tyttömäinen puhevika
31 Svaa-vokaali kylymää kahavia. suomalaisten kielitietoisuudessa
32 Elina Hämäläinen 2011, pro gradu -tutkielma: Palijon on enemmän kuin paljon Svaavokaalin sosiaalisia merkityksiä ja tilanteisia funktioita Lomakekysely helsinkiläisille ja oululaisille lukiolaisille N= vastaajaa Keskusteluaineisto: Kahden oululais-helsinkiläisen pariskunnan keskusteluja
33 Svaa-vokaalin (esim. kylymä talavi) tuttuus Lähde: Hämäläinen 2011: 26
34 Hämäläinen 2011
35
36 Sukupolvella on merkitystä (Uusia havaintoja) 36
37 Miten nuoret vs. vanhemmat sukupolvet kuvittelevat murteita? Lähde: Kokko 2010, tutkimuspaikka: Raahe
38 Hanke: Pk-seutu suomalaisten kieli-ideologiassa Ketkä tunnistivat puhujan ulkomaalaistaustan? Tunnisti Ei tunnistanut 100 % 90 % 80 % 70 % % 50 % % 30 % 20 % % % PK-seutulainen PK-seudun ulkopuolelta PK-seutulainen PK-seudun ulkopuolelta
39 Kaisa Rosenberg 2011: slangia? Mitkä sanat ovat Sana Nuoret (%) Keski-ik. (%) Vanhat (%) Keskimäärin% Snaijata ymmärtää 85,4 100,0 95,6 93,2 Skutsi metsä 75,0 97,5 100,0 90,2 Frendi ystävä 72,9 80,0 66,7 72,9 Kundi poika 66,7 72,5 75,6 71,4 Rööperi Punavuori (=kaup.osa) 35,4 80,0 64,4 58,6 Pölliä varastaa 39,6 77,5 55,6 56,4 Leffa elokuva 29,2 42,5 53,3 41,4 Mimmi tyttö 37,5 42,5 40,0 39,8 Lintsi Linnanmäki 27,1 42,5 40,0 36,1 Bileet juhlat 29,2 30,0 33,3 30,8 Ratikka raitiovaunu 14,6 22,5 24,4 20,3 39
40 Pliis on uinut jo monenikäisten suomen kieleen - mutta ei kaikkiin tyyleihin
41 (Peterson & Vaattovaara, tekeillä) 417 vastaajan asennetutkimusaineisto (FB:n kautta levitetty kysely) Pliis ilmaisee epämuodollista, tuttavallista, joskus epätoivoista pyyntöä Alle 30-vuotiaat yleensä sekä naiset tunnustavat yleisimmin käyttävänsä. Miehistä miltei puolet. 76 % vastaajista oli vuotiaita. Voitko pliis antaa sen?
42 Voitko antaa sen, kiitos Voitko pliis antaa sen Hyvin epämuodollista puhetta ja edellyttää että puhuja ja kuulija tuntevat toisensa hyvin. Jotenkin yltiökohtelias. Pliis tässä lauseessa ei tarkoita vähääkään sen alkuperäistä englanninkielistä tarkoitusta. 42
43 Koontia Puhekielessä meneillään samanaikaisesti eri suuntaan vetäviä muutoksia kielenpiirteiden sosiaaliset merkitykset elävät ajassa ja konteksteissaan (Eckert 2012; Coupland 2007, Style) Kolmas aalto on tuottanut uudenlaista tietoa vaihtelun dynamiikasta kielentutkijoiden muuttuva ymmärrys siitä, miten kieli sosiaalisessa maailmassa toimii (kuka on autenttinen kielenpuhuja??) Kielelliset resurssit ovat laaja-alaisesti jaettuja murrepiirteet elävät myös alueidensa ulkopuolella! Kielen muutos on aina myös jollain tapaa kulttuurinen muutos ideologisen tason tutkimuksen tärkeys 43
44 Entä ne implikaatiot kielenopetukselle? Ekologinen kielenopetusnäkemys 44
45 -- language is not an a priori, finished body of words and structures, but an emergent set of resources for enacting linguistic activities. Van Lier 2004: 108 From an ecological perspective, both teachers of [äidinkieli] and teachers of foreign languages are not teachers of a linguistic code but teachers of meaning. Meaning in all its stylistic choices and variations. Kramsch 2008: 403, Ecological perspectives on foreign language education
46 Kieli rakennesysteeminä vs. Kieli kompleksisena dynaamisena systeeminä Complex dynamic systems (Dörnyei, Larsen.Freeman) Van Lier 2004; Larsen-Freeman
47 Ekologisen kielenopetusnäkemyksen peruslähtökohdat nojaavat samaan kielinäkemykseen kuin variaationtutkimuksen 3. aalto Kielenoppimiskäsitys: viestinnällisyys, toimijuus; engagement investment participation (sosiokulttuurinen teoria) Identiteettikäsitys: jälkistrukturalistinen Esim. eri kielten käyttäjinä meillä usein erilaiset identiteetit Kieli sosiaalisessa todellisuudessa semioottinen systeemi - toimintaa, johon sosiaalistutaan Oppikirjojen ongelmallisuus autenttisuuden kannalta (esim. Tanner 2012, Rakenne, tilanne ja kohteliaisuus - Pyynnöt S2-oppikirjoissa ja autenttisissa keskusteluissa) Dialogisuus kontekstisidonnaisuus (esim. Norton & Toohey 2011) Kielenoppiminen yhteisöllisenä toimintana (ks. esim. Kristiina Skinnari 2012, lk englannin kielen opetus)
48 Kielen käyttö on kielen oppimista - ja kieli (yksi) osa sosiaalista systeemiä People very rarely speak only to transmit and exchange new information. More often than not, they say what they think others expect them to say, or what the situation requires, or they identify or emphatize with others, or they present themselves as they would like to be seen by others. Claire Kramsch 2008, 391 Kieleen sosiaalistuminen on loppumaton prosessi niin äidinkieliselle kuin kieltä toisena tai vieraana kielenä puhuville.
49 Kiitos - Aitäh! THX! <3 johanna.vaattovaara@helsinki.fi Pedagoginen yliopistonlehtori, FT Kielikeskus, Helsingin yliopisto Personal homepage: 49
Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotSuullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun
LisätiedotPohjoisia näkökulmia puhesuomeen
Pohjoisia näkökulmia puhesuomeen Ulkomaalehtoreiden koulutus- ja neuvottelupäivät 2018 Oulussa Harri Mantila (Kuva: copyright Oulun kaupunki) Esimerkkinä y. 2. persoonan pronomini Oulun seudun nykypuhekielessä
LisätiedotSuomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat
Suomen kielen variaatio 4 Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Murteiden perintö Murteita sellaisina, kun ne on edellä kuvattu, ei enää puhuta. Murteet ovat toisaalta
LisätiedotUusia tuulia suomen puhekielessä ja sen tutkimuksessa
Uusia tuulia suomen puhekielessä ja sen tutkimuksessa Johanna Vaattovaara johanna.vaattovaara@uta.fi Luennon sisältö 10.8.2017 Vaattovaara Puhekielen tutkimuksen lähestymistapojen laajentuminen Tarkastelu:1970-luvulta
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotMun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotAineistot ja kenttä tänään
Aineistot ja kenttä tänään Liisa Raevaara, Kotimaisten kielten keskus Marja-Leena Sorjonen, Helsingin yliopisto Aineistojen kentällä ja äänten jäljillä Pertti Virtarannan syntymästä 100 vuotta Muistoseminaari
LisätiedotPuhutun suomen muutokset sadan vuoden aikana
Puhutun suomen muutokset sadan vuoden aikana Tommi Kurki Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Turku 2. 4.8.2016 Aito murre on kuulunut maisemaan, jossa kapea kärrytie
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
LisätiedotPäätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö
Kielellä on väliä Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö 1 Teema: Osallisuus, voimaantuminen ja integraatio Kuka on osallinen, kuinka osallisuutta rakennetaan jne., sillä kuinka ihmisiä luokittelemme on väliä
LisätiedotMillaista kieltä internetissä käytetään? Nuorten näkemyksiä verkkokielen variaatiosta
Millaista kieltä internetissä käytetään? Nuorten näkemyksiä verkkokielen variaatiosta Sanni Hautamäki Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteen yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotVuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä. Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.
Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.2017 S2 ja tilanteinen oppiminen -projekti - HUS: tukea suomen kielen käyttöön
LisätiedotVarhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys
Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys Hanketapaaminen, OPH 30.1.2019 Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 30.1.2019 1 Julkaistu 15.7.2018 Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen
LisätiedotHelpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto
Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotPäiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen
Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.
LisätiedotPERSOONAPRONOMINIEN VARIAATIO PIELAVEDEN MURTEESSA
PERSOONAPRONOMINIEN VARIAATIO PIELAVEDEN MURTEESSA Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 11.1.2018 Tiia Tirkkonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1.Tutkielman aihe ja tutkimuskysymykset 1 1.2. Aiempi
LisätiedotDigihyvinvointi perheissä
Digihyvinvointi perheissä Yhteydenpito ja sosiaalinen media Sukupolvien ketju -hankkeen 3. kierroksen alustavia tuloksia Hans Hämäläinen & Mirkka Danielsbacka 17 Esityksen sisältö Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotSUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI
SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena
LisätiedotEi kai taas kaappiin?
Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotAutenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Miksi tärkeää kielten opetuksessa? Oppimisen ilo sitoo sitoo oppilaan oppimisprosessiin (Rantala, 2006) Ainoa
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotOULULAISTEN NUORTEN KÄSITYKSIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN PUHEKIELESTÄ
OULULAISTEN NUORTEN KÄSITYKSIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN PUHEKIELESTÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 9.4.2015 Eero Manninen SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoite 2 1.2. Tutkimuksen
LisätiedotPellolaisnuorten ympäristösuhde, murremielteet ja h:n käyttö
Pellolaisnuorten ympäristösuhde, murremielteet ja h:n käyttö Johanna Vaattovaara: Meän tapa puhua. Tornionlaakso pellolaisnuorten subjektiivisena paikkana ja murrealueena. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden
LisätiedotKulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs
Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotKIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.
Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.
LisätiedotElävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?
Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotMURRE JA IDENTITEETTI
HARRI MANTILA MURRE JA IDENTITEETTI MITEN SELITTÄÄ MURREPIIRTEIDEN LEIMAUTUMISTA? uomessa on 1970-luvun puolivälistä lähtien tehty paljon sosiolingvististä variaationtutkimusta (termeistä sosiolingvistiikka
LisätiedotKielikasvatus ja OPS2016
Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila
LisätiedotAhmed, välkkä ja kielimuuri. Kielen käyttö koulutuksessa
Ahmed, välkkä ja kielimuuri Kielen käyttö koulutuksessa Viivi Heikura viivi.heikura@stadinao.fi Tulityöseminaari Jyväskylä 8.9.2016 Stadin aikuisopiston toiminta Ammatillinen aikuiskoulutus Orientoiva
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto
Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon
LisätiedotNivelvaiheessa olevat nuoret aikuisten tuki ja nuorten osallisuus
Sanna Aaltonen Dosentti, VTT, erikoistutkija sanna.aaltonen@nuorisotutkimus.fi Twitter Nivelvaiheessa olevat nuoret aikuisten tuki ja nuorten osallisuus Liaani-hankkeen päätösseminaari 27.9.2017 Nivelvaihe
LisätiedotKESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto
KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:
LisätiedotMetsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos
Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta
LisätiedotKielenmuutoksen kansanvalta
lektiot Kielenmuutoksen kansanvalta JOHANNA VAATTOVAARA Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 24. huhtikuuta 2009 Suomen murteiden tutkimuksella on pitkä, jo yli satavuotinen perinne. Meillä
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotTutkimus suomalaisten maallikoiden metakielestä
Thompson, Sandra A. 2002: Object complements and conversation. Towards a realistic account. Studies in Language 26 s. 125 164. Tutkimus suomalaisten maallikoiden metakielestä Aila Mielikäinen & Marjatta
LisätiedotKohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä
Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä Pro gradu -tutkielma Heli Heino Vaikuttamaan pyrkivä mediasisältö Mediakasvatus Nuorisotyö Sosiaalipedagogiikka / sosiokulttuurinen innostaminen Osallisuus,
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotMUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa
Lämmittely Millaista musiikkia vanhassa kotimaassasi kuunnellaan paljon? Nimeä lempiartistisi ja kerro, millaista hänen musiikkinsa on. Missä tilanteessa vanhassa kotimaassasi kuunnellaan musiikkia (kotona,
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotSANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa
Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulupolku Haasteita ja hyviä käytänteitä Kajaani 27.3.2017 Raimo Salo, KT Finland School of Education raimo.salo@fsoe.fi 044 375
LisätiedotTulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa
Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi
LisätiedotKivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa
Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotPÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi
PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi Tutkimusaineisto 29 (5-7- vuotiaita) lapsia Menetelmänä: lapsihaastattelu Ja lasten piirrokset Miksi kuunnella lasta? YK:n
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotKivijärven yläkoululaisten puheen variaatio
Kivijärven yläkoululaisten puheen variaatio Kandidaatintutkielma Emmilotta Kinnunen Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
LisätiedotTIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa
Marjo Outila 24.1.2017 TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa TIEDONTUOTANNON TAVOITE JA NÄKÖKULMA Arvioida
LisätiedotTAPAUSTUTKIMUS ERÄÄN MUUTTAJAN KIELESTÄ
TAPAUSTUTKIMUS ERÄÄN MUUTTAJAN KIELESTÄ d:n VASTINEIDEN JA YKSIKÖN 1. JA 2. PERSOONAPRONOMINIEN VARIAATIO KAHDESSA ERI TILANTEESSA Pro gradu -tutkielma Minna-Mari Hyvärinen Helsingin yliopiston suomen
LisätiedotKäyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?
Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotKORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2
LisätiedotMinkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?
Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna
LisätiedotMiten kuvata muutosta?
Pirkko Nuolijärvi Marja-Leena Sorjonen Miten kuvata muutosta? Puhutun kielen tutkimuksen lähtökohtia murteenseuruuhankkeen pohjalta Näköisjulkaisu Pirkko Nuolijärven ja Marja-Leena Sorjosen kirjasta Miten
Lisätiedot10 VUOTTA NUOREN ELÄMÄÄ: AIKUISTUMISEN YMMÄRTÄMINEN JA KEHKEYTYVÄ TUTKIMUSTIETO
10 VUOTTA NUOREN ELÄMÄÄ: AIKUISTUMISEN YMMÄRTÄMINEN JA KEHKEYTYVÄ TUTKIMUSTIETO PÄIVI ARMILA, MARI KÄYHKÖ & VILLE PÖYSÄ ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, NUORET AJASSA -TUTKIMUSHANKE NUORET AJASSA 2015-2025 Vuonna
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä
Kielellä on väliä twitter.com/mariaohisalo Maria Ohisalo, YTT, tutkija, Y-Säätiö facebook.com/ohisalomaria 1 Kielellä on väliä Kieli rakentaa maailmaamme ja suuntaa toimintaamme Arkikielessä köyhä on terminä
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu
Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotKirjakielikysymys Montenegrossa Jaakko Kölhi Slavistipäivä
Kirjakielikysymys Montenegrossa Jaakko Kölhi Slavistipäivä 15.2.2013 15.2.2013 1 Kirjakielikysymys Montenegrossa Montenegrolaisten kansallinen identiteetti Montenegron kieli Opiskelijoiden haastattelut
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LisätiedotKielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku
Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku Mikä on DivEd? - kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittämishanke - opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotAutenttinen oppiminen ja oppimateriaali vieraiden kielten opetuksessa
Autenttinen oppiminen ja oppimateriaali vieraiden kielten opetuksessa Pia Bärlund monikulttuurisen opetuksen suunnittelija ja Kieltivoli-koordinaattori Jyväskylän kaupunki/opetuspalvelut 27.1.2012 Kielitivolikonferenssi,
LisätiedotDia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu
Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia
LisätiedotPOM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU
POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU Auli Kotimäki auli.kotimaki@jyu.fi Tänään n kielitieto, kielioppi, kielitaju à tehtäviä pienryhmissä n Mikä- Mikä- suunni?elu jaetaan ideoita, kehitellään eteenpäin,
LisätiedotMillaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho
Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen
LisätiedotAARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta
AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta
LisätiedotPUHEKIELEN PRONOMINIT
PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla
LisätiedotMarko Seppälä Sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta teknologian keinoin
Marko Seppälä Sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta teknologian keinoin Nuorisotoimen toiminta-ajatus Nuorisotyöllä tuetaan vanhempien kasvatustyötä sekä nuorten tasapainoista kasvua. Toimintatapamme
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna
TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna 2013-2014 SEMINAARIEN AIKATAULU syksyllä käynnistyvät seminaarit (36 h) alkavat aikaisintaan viikolla 38
LisätiedotOAMK-OPISKELIJOIDEN MURREKÄSITYKSET
OAMK-OPISKELIJOIDEN MURREKÄSITYKSET Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 13.1.2017 Hanna Heiska SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA 2 2.1. Kansanlingvistiikka ja kansandialektologia
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
Lisätiedot