1 Metsävarat. Metsätalousmaa

Transkriptio

1 1 Metsävarat Metsien puuston tilavuus on noussut miljoonaan kuutiometriin. Mäntyä on puuston tilavuudesta puolet. Kuusen osuus on 30, koivun 17 ja muiden lehtipuiden 3 prosenttia. Tilavuudesta on suopuustoja 24 prosenttia. Puustosta 91 prosenttia sijaitsee puuntuotantoon käytettävissä olevalla maalla. Puuston vuotuinen kasvu on kohonnut 104 miljoonaan kuutiometriin. Vuosina puuston poistuma oli keskimäärin 69 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kaikilla puulajeilla ja kaikkien metsäkeskusten alueilla puuntuotannon metsien puuston kasvu oli poistumaa suurempi. Metsien hakkuumahdollisuudet ovatkin toteutuneita hakkuita suuremmat. Puulajeista männyllä on suurin kasvun ja poistuman välinen ero. Suomen maapinta-alasta luokitellaan metsätalousmaaksi 86 prosenttia (26 milj. ha). Metsätalousmaa jaetaan edelleen puuntuotoskykynsä mukaan metsämaahan (20 milj. ha), kitumaahan (3 milj. ha) ja joutomaahan (3 milj. ha). Puuntuotantoon tähtäävää metsätaloutta harjoitetaan metsämaalla ja vähäisessä määrin kitumaalla. Metsätalousmaasta on suota 9 miljoonaa hehtaaria, ja niistä noin puolet on ojitettuja. Yksityismetsänomistajat omistavat 52 prosenttia metsätalousmaasta, valtio 35 prosenttia ja yhtiöt 8 prosenttia. Loput 5 prosenttia on kuntien, seurakuntien ja yhteisöjen omistuksessa. Luvussa tarkastellaan Suomen metsävaroja lähinnä puuntuotannon näkökulmasta. Pinta-alat ja puustotiedot esitetään metsäkeskusalueittain. Puustoa käsittelevät tilastot jakautuvat puuston määrä-, kasvu- ja poistumatietoihin. Luvussa käsitellään myös metsänomistuksen rakennetta. Metsien terveys-, monimuotoisuus- ja suojelutiedot ovat luvussa 2. Metsätalousmaa Suomen koko maapinta-alasta (30,4 milj. ha) luokitellaan metsätalousmaaksi 26,2 miljoonaa hehtaaria. Metsätalousmaa jaetaan puuntuotoskykynsä perusteella metsämaahan (20,3 milj. ha), kitumaahan (2,5 milj. ha) ja lähes tai täysin puuttomaan joutomaahan (3,2 milj. ha). Lisäksi metsätalousmaahan sisältyy 0,2 miljoonaa hehtaaria muuta metsätalousmaata (esim. metsätiet ja pysyvät puutavaran varastopaikat). Metsätalousmaahan sisältyvät sekä puuntuotantoon käytettävissä oleva että sen ulkopuolelle jäävä maa. Valtaosa puustosta kasvaa metsä- ja kitumaalla, joiden yhteispinta-ala yltää 22,8 miljoonaan hehtaariin. Tästä on käytettävissä puuntuotantoon 20,0 miljoonaa hehtaaria eli 88 prosenttia metsä- ja kitumaan kokonaisalasta. Metsätalousmaasta sijaitsee Etelä-Suomessa 11,9 ja Pohjois-Suomessa 14,2 miljoonaa hehtaaria. Pohjois- Suomen (kolme pohjoisinta metsäkeskusta) osuus metsätalousmaan kokonaispinta-alasta on 54 prosenttia, mutta puuston tilavuudesta vain kolmannes. Metsätalouden harjoittaminen kohdistuu lähinnä metsämaalle, joksi luokitellaan 93 prosenttia Etelä-Suomen metsätalousmaasta. Pohjois-Suomessa metsämaan osuus jää 64 prosenttiin. Soiden osuus metsätalousmaasta on 34 prosenttia (8,8 milj. ha). Soista luokitellaan rämeiksi 58 prosenttia, korviksi 24 prosenttia ja puuttomiksi avosoiksi 17 prosenttia. Pohjois-Suomessa soiden peitossa on 41 prosenttia ja Etelä-Suomessa 25 prosenttia metsätalousmaasta. Ojitettujen soiden kokonaispinta-ala on 4,7 miljoonaa hehtaaria, ja lisäksi on ojitettuja kankaita 1,3 miljoonaa hehtaaria. Etelä-Suomen korvista ja rämeistä pääosa on ojitettu. Ojitukset ovat muuttaneet osan kitu- ja joutomaan soista metsämaaksi tai parantaneet puuston kasvuolosuhteita huonosti kasvaneilla metsämaan soilla. Soiden uudisojitukset ovat lähes loppuneet vuosituhannen vaihteen jälkeen. Suometsien Metsätilastollinen vuosikirja

2 1 Forest resources metsätaloudellinen merkitys kasvaa, sillä parissa vuosikymmenessä ojitusalueiden osuuden Suomen metsien hakkuumahdollisuuksista on ennakoitu nousevan noin neljännekseen. Metsänomistus Metsätalousmaan omistus Yksityismetsänomistajat omistavat metsätalousmaasta 52 prosenttia, valtio 35 prosenttia ja yhtiöt 8 prosenttia. Jäljelle jäävä 5 prosenttia kuuluu kunnille, seurakunnille, yhteismetsille ja muille pienille yhteisöomistajille. Puuntuotannon metsätalousmaasta yksityismetsänomistajien osuus nousee selvästi suuremmaksi eli 61 prosenttiin. Valtion osuus puuntuotannon metsätalousmaasta jää vain 24 prosenttiin, sillä luonnonsuojelualueet ovat lähes yksinomaan sen hallussa. Valtiolla on lakisääteisiä luonnonsuojelu- ja erämaa-alueita yhteensä 2,8 miljoonaa hehtaaria, jotka sijaitsevat etupäässä Pohjois-Suomessa (ks. taulukko 2.4). Yksityisten metsänomistajien osuus puuston kokonaistilavuudesta on 64 prosenttia (puuntuotannon metsissä 70 %) eli suurempi kuin osuus metsätalousmaasta. Yhtiöiden osuus puustosta on 9 prosenttia ja ryhmän muut 6 prosenttia. Valtion maiden sijainnin painottuminen pohjoiseen heijastuu puuston omistukseen. Valtion osuus puuston kokonaistilavuudesta jää 21 prosenttiin (puuntuotannon metsissä enää 14 %), vaikka omistusosuus metsätalousmaasta yltää 35 prosenttiin. Metsämaan omistus Metsämaan omistusta käsitellään tässä vuoden 2010 verotustietojen pohjalta, kun muualla tekstissä omistusluokituksena on käytetty valtakunnan metsien inventoinnin ryhmittelyä. Verotiedoissa pinta-alat poikkeavat hieman valtakunnan metsien inventoinnin luvuista. Verotietojen mukaan yksityiset henkilöt omistavat 61 prosenttia metsämaan kokonaispinta-alasta. Yksin tai puolison kanssa omistettiin 45 prosenttia, verotusyhtymien kautta 9 prosenttia ja kuolinpesinä 6 prosenttia metsämaan kokonaisalasta. Seuraavaksi suurin metsämaan omistajaryhmä oli julkinen sektori (valtio, kunnat, seurakunnat ja muut julkiset yhteisöt) 28 prosentin osuudella. Osakeyhtiöiden osuus metsämaan kokonaispinta-alasta oli 9 prosenttia ja yhteismetsien 2 prosenttia. Muiden omistajaryhmien yhteenlaskettu osuus jäi alle puoleen prosenttiin. Vuonna 2010 yksityisten henkilöiden omistamia vähintään 2 metsämaahehtaarin metsätilakokonaisuuksia oli kappaletta (keskipinta-ala 30,1 ha metsämaata). Näistä yksin tai puolison kanssa omistettuja oli kappaletta, verotusyhtymiä kappaletta ja kuolinpesiä kappaletta. Metsätilakokonaisuudella tarkoitetaan kaikkia saman metsänomistajan omistamia metsäkiinteistöjä koko maassa. Yli 2 hehtaaria metsämaata omistavien yksityisten henkilöiden lukumäärä oli metsätilakokonaisuuksien lukumäärää suurempi henkilöä sillä yhdellä metsätilakokonaisuudella oli keskimäärin 2,1 omistajaa. Puuston tilavuus Inventointitietojen mukaan Suomen metsien puuston määrä jatkaa kasvuaan. Puuston runkotilavuus metsä- ja kitumaalla nousi miljoonaan kuorelliseen kiintokuutiometriin. Puuston tilavuus on lisääntynyt jatkuvasti 1970-luvulta lähtien, ja 1900-luvun alkuun verrattuna lisäystä on tullut yli 60 prosenttia huolimatta 1940-luvun alueluovutuksista. Puuston tilavuudesta 91 prosenttia sijaitsi puuntuotannon maalla. Puustosta 50 prosenttia on mäntyä, 30 prosenttia kuusta ja 17 prosenttia koivua. Koivu on lähinnä hieskoivua, jonka osuus puuston tilavuudesta yltää 12 prosenttiin. Rauduskoivun osuus puustosta jää 4 prosenttiin. Rauduskoivua kasvaa miltei yksinomaan kangasmailla, kun taas hieskoivulle sopivat kasvualustoiksi myös suot. Puuston tilavuudesta on kangasmailla miljoonaa kuutiometriä ja soilla 549 miljoonaa kuutiometriä. Suomen mäntyvarannot sijoittuvat pääosin Pohjois- ja Itä-Suomeen. Suurimmat kuusivarannot kasvavat Häme- Uusimaan metsäkeskuksen alueella. Suopuustojen osuus on suurin Pohjanmaalla ja pienin Hämeessä. Sekä soilla että kankailla männyn osuus puuston tilavuudesta on noin puolet. Soilla kuusen osuus tilavuudesta pienenee ja hieskoivun kasvaa kankaisiin verrattuna. Suopuustojen tilavuudesta on sekä kuusta että hieskoivua 22 prosenttia kumpaakin. Kankailla kuusen osuus tilavuudesta yltää 33 prosenttiin ja hieskoivun jää 9 prosenttiin. Metsämaalla kasvavan puuston keskitilavuus yltää nykyisin 111 kuutiometriin hehtaarilla, kun lukema jäi vielä 1970-luvun alkupuolella 75 kuutiometriin hehtaarilla. Keskitilavuus on suurin Rannikon metsäkeskuksen Etelärannikon ja Häme-Uusimaan metsäkeskuksen alueilla. Kangasmailla keskitilavuus oli 114 ja soilla 103 kuutiometriä hehtaarilla. 38 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

3 Metsävarat 1 Metsä- ja kitumaalla kasvavan elävän puuston kuivaaineen biomassa oli 1,57 miljardia tonnia. Rungon osuus tästä oli 57 prosenttia, lehvästön (sisältää oksat, lehdet ja neulaset) 21 prosenttia sekä kantojen ja juurten 22 prosenttia. Puuston kasvu, poistuma ja hakkuumahdollisuudet Puuston kasvu metsä- ja kitumaalla ylsi 104,0 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, mikä vastasi 4,6 kuutiometrin hehtaarikohtaista vuotuista keskikasvua. Puuston kasvu lähti voimakkaaseen nousuun 1970-luvulla. Tätä ennen vuotuisen kasvun taso oli pysytellyt kaksi vuosikymmentä hieman alle 60 miljoonassa kuutiometrissä. Puuston kasvusta 46 prosenttia kertyy männystä, 31 kuusesta, 19 koivusta ja 4 prosenttia muista lehtipuista. Puuston lisääntynyt kasvu tulee pääosin mäntymetsistä, ja se johtuu lähinnä aikaisemmasta männyn suosimisesta metsien uudistamisessa ja ennen yleisistä soiden ojituksista. Kuusen kasvu on lisääntynyt suhteellisesti mäntyä hitaammin viimeisen kahden vuosikymmenen kuluessa. Erityisesti metsäverotuksen siirtymäaikana hakkuukypsiä vanhoja kuusimetsiä uudistettiin vilkkaasti, ja pienten taimikoiden tilavuuskasvu on vielä vähäistä. Suomen metsien runkopuun kokonaispoistuma oli 70,9 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2011, ja siitä oli mäntyä 28,2, kuusta 23,2 ja lehtipuuta 19,6 miljoonaa kuutiometriä. Viiden vuoden jaksolla puuston poistuma oli keskimäärin 69 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä vastasi 68 prosenttia puuntuotannon metsien kasvusta. Männyllä suhde oli 60, kuusella 74 ja lehtipuulla 75 prosenttia. Suhteellisesti eniten hyödynnettiin Kaakkois-Suomen ja Häme-Uusimaan metsiä, joissa poistuman suhde kasvuun ylsi 92 ja 85 prosenttiin. Poistuman ja puuntuotannon metsien kasvun välinen suhde oli pienin Lapissa, 49 prosenttia. Sekä alueittain että puulajeittain tarkasteltuna poistuma ei ollut millään alueella kasvua suurempi. Metsävarojen tilastointi Valtakunnan metsien inventoinnit Pääosa metsävaratilastoista perustuu valtakunnan metsien inventointeihin (VMI), joita on tehty 1920-luvulta lähtien. Inventoinneissa kerätään tietoja metsien pintaaloista, puuston määrästä ja kasvusta sekä metsien tilasta ja biologisesta monimuotoisuudesta. Parhaillaan on menossa valtakunnan metsien 11. inventointi (VMI11), jonka maastotyöt ajoittuvat vuosiin Tuoreimmat metsävaratiedot on laskettu vuosina kerätystä VMI11:n mittausaineistosta. Näitä ennakkotietoja esitetään monissa inventointituloksia sisältävissä taulukoissa. Osa metsäkeskuksittaisista luvuista perustuu edelleen VMI10 mittauksiin vuosilta (mm. omistajaryhmittäiset tiedot), sillä viimeisimmässä inventoinnissa mitattu aineisto ei vielä riitä niiden luotettavaan laskemiseen. Valtakunnan metsien inventointimenetelmistä ja tuloksista löytyy yksityiskohtaisia tietoja Metlan internet-sivuilta. Keskeisiä metsävaraluokituksia Suomen maapinta-ala jaetaan maaluokkiin käyttötarkoituksensa mukaan. Metsätalousmaaksi luokitellaan maa, joka ei ole maatalousmaata tai rakennettua maata tms. Siihen sisältyvät puuntuotantoon käytettävissä olevan maan lisäksi myös puuntuotannon ulkopuolelle jäävät suojelualueet. Muu maa on metsätalousmaahan kuulumatonta maata, jonka maaluokkia ovat maatalousmaa, rakennettu maa, liikenneväylät ja voimansiirtolinjat. Metsätalousmaa jaotellaan puuntuotoskyvyn perusteella seuraavasti: Metsämaa on maata, jolla puuston potentiaalinen hehtaarikohtainen kasvu yltää keskimäärin vähintään yhteen kuutiometriin vuodessa ohjekiertoaikaa käytettäessä. Kitumaalla puuston potentiaalinen hehtaarikohtainen keskikasvu jää edellistä luokkaa pienemmäksi ollen alle 1, mutta vähintään 0,1 kuutiometriä vuodessa. Joutomaa on maata, jolla puuston hehtaarikohtainen vuotuinen kasvu jää alle 0,1 kuutiometriin. Joutomaalla kasvaa vain yksittäisiä, usein kituliaita tai pensastavia puita. Muu metsätalousmaa sisältää metsäautotiet, metsätalouden pysyvät varasto- ja tonttialueet, metsäkokonaisuuteen kuuluvat sorakuopat, riistapellot ym. Verrattaessa Suomen kansallisia metsävaratilastoja kansainvälisiin tilastoihin pitää huomioida, että FAO:n metsän määritelmä poikkeaa Suomessa käytetystä. FAO määrittelee metsäksi (forest) alueen, jossa kypsyysvaiheessa olevan puuston latvuspeittävyys ylittää Metsätilastollinen vuosikirja

4 1 Forest resources 10 prosenttia ja puuston pituus yltää vähintään 5 metriin. Vuosikirjan Kansainvälisiä metsätilastoja -osassa (luku 13) esitettävät tilastot perustuvat FAO:n metsän määritelmään. Sen mukaan Suomessa metsäksi luokitellaan metsämaan lisäksi valtaosa Suomen kitumaista. Määritelmäeroista johtuen FAO:n tilastoima Suomen metsäala on vain noin 3 prosenttia pienempi kuin Suomen kansallisissa metsätilastoissa julkaistut metsä- ja kitumaan pinta-alat yhteensä. Metsä-, kitu- ja joutomaa luokitellaan maapohjan perusteella kankaisiin ja soihin. Soihin sisältyvät niin biologiset kuin geologisetkin suot. Biologisella suolla mineraalimaata peittävä orgaaninen kerros on turvetta tai aluskasvillisuudesta yli 75 % on suokasvillisuutta. Geologiseksi suoksi luokitellaan alue, jossa maatuneista suokasveista on muodostunut yli 30 senttimetrin paksuinen turvekerros. Metsätalousmaa alaluokkineen jaotellaan puuntuotantoon käytettävissä olevaan (ml. rajoitettu puuntuotanto) ja puuntuotannon ulkopuolelle jäävään osaan. Keskeiset metsävaratiedot esitetään sekä koko pinta-alalle että puuntuotantoon käytettävissä olevalle osalle. Eräät tilastot, kuten metsiköiden metsänhoidollinen laatu, hakkuuehdotukset ja kehitysluokat, esitetään vain puuntuotannon maalle, sillä edellä mainitut luokittelut kuvaavat puuntuotannon harjoittamista. Puuntuotannon ulkopuolelle jäävillä alueilla varsinaiset hakkuut on kielletty. Alueiden luokitusta varten tarvitut suojelutiedot on koottu Suomen ympäristökeskuksen suojelualuerekisteristä, seutukaavoista (VASEPA) tai Metsähallituksen maankäyttö- ja metsien käsittelyluokkatiedoista. Kyseisten tietolähteiden ulkopuolisia osia Natura-alueista ei ole voitu huomioida puuntuotannon rajoituksissa, sillä luotettavaa tietoa näiden alueiden rajoista ei ole saatavissa. Puuntuotannon ulkopuolisia alueita ovat luonnonsuojelulakiin perustuvat suojelualueet, muut lakiin perustuvat suojelualueet, omistajan päätöksellä suojellut alueet, suojeluohjelmiin kuuluvat alueet ja kaava-alueet niiltä osin, joilla hakkuut on kielletty. Metsäkasvillisuusvyöhykkeittäisiä tietoja julkaistiin laajasti Metsätilastollisessa vuosikirjassa 2010 (s ). Tässä kirjassa tilastoja ei esitetä metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin, sillä tuoreempaa tietoa tästä aihepiiristä ei ole laskettu. Valtakunnan metsien inventointitietoihin perustuvien tilastojen yhteydessä käytetään seuraavaa metsänomistajaryhmittelyä: Yksityiset: yksityiset henkilöt, henkilöyhtymät, perikunnat, toiminimet ym. Yhtiöt: osakeyhtiöt (pl. asunto-osakeyhtiöt) ja niiden eläkesäätiöt. Yhtiöihin luetaan myös metsäteollisuusyritysten metsäomaisuuden hoitoa varten perustetut yhtiöt (Tornator Oy, Finsilva Oyj, Metsämannut Oy) Valtio: Metsähallitus ja muut valtion virastot ja laitokset Muut: kunnat, seurakunnat ja yhteisöt. Yhteisöiksi luetaan osuuskunnat, yhteismetsät, kommandiittiyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt ja säätiöt. Käytetty metsänomistajaryhmittely poikkeaa vuosikirjan luvuissa 3 (Metsien hoito) ja 5 (Hakkuut ja puun kuljetus) käytetyistä luokitteluista. Poistumaa käsittelevissä tilastoissa metsänomistajien ryhmittely noudattaa vuosikirjan luvussa 5 käytettyä jaotusta, joten poistumataulukoissa yksityismetsänomistajiksi luetaan myös kunnat ja seurakunnat sekä muut valtion laitokset paitsi Metsähallitus. Metsätilakokonaisuuksia käsittelevissä taulukoissa yksityismetsänomistajilla tarkoitetaan muuten samaa kuin inventointitaulukoissa, mutta siellä yksityismetsänomistajiin eivät kuulu toiminimet. Metsätilojen koko ja metsäkiinteistökaupat Metsätilojen kokoa tarkastellaan metsätilakokonaisuuksittain. Metsätilakokonaisuudella tarkoitetaan kaikkia saman tai samojen omistajien omistamia metsätiloja koko maassa, joihin sisältyy vähintään hehtaari metsämaata. Mikäli henkilö omistaa metsätiloja sekä erikseen että kuolinpesän tai yhtymän osakkaana, nämä on luettu erillisiksi metsätilakokonaisuuksiksi. Metsätilakokonaisuuteen voi kuulua myös peltoa, tontteja sekä kitu- ja joutomaata ym., mutta tilasto koskee vain metsämaata. Tilasto perustuu verohallinnon aineistoon, ja se on laadittu omistajan kotipaikkakunnan mukaan. Verohallinnon aineistoista lasketut metsämaan pinta-alat poikkeavat Metlan valtakunnan metsien inventoinnin raportoimista pinta-aloista. Verohallinnon tiedot metsämaasta pohjautuvat eri ajoilta peräisin oleviin ja 1990-luvun alussa päättyneisiin veroluokituksiin, kun taas Metlan inventointitiedot on laskettu tuoreista maastomittauksista. Valtakunnan metsien inventoinnin omistajaryhmittely on muuten yhtenevä verohallinnon kanssa, mutta verohallinto ei luokittele toiminimiä yksityishenkilöiksi valtakunnan metsien inventoinnin tapaan. Metsämaan kokonaispinta-ala on inventointitietojen mukaan 20,3 miljoonaa hehtaaria, kun verohallinnon tiedoista laskettuna pinta-alaksi saadaan 17,2 miljoonaa hehtaaria. Vastaavasti yksityismetsien metsämaan 40 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

5 Metsävarat 1 pinta-ala on inventoinnin mukaan 12,1 miljoonaa hehtaaria, kun se verohallinnon tietojen mukaan jää 10,5 miljoonaan hehtaariin. Maanmittauslaitoksen laatima metsäkiinteistöjen kauppahintatilasto perustuu kaupanvahvistajien ilmoituksiin vain metsätalousmaata sisältäneistä kaupoista, joissa kaupan vähimmäispinta-ala on 10 hehtaaria. Kauppahintatilastoon kelpuutetaan vain edustavat koko kiinteistön tai määräalan kaupat. Edustavia kauppoja eivät ole esimerkiksi sukulaisten väliset kaupat, sillä niissä on usein kauppahintaan vaikuttavia lisätekijöitä. Edustavaan kauppaan ei saa myöskään liittyä eläkeoikeuksia, irtaimistoa tai rakennuksia. Kauppoja tehdään harvoin runsaspuustoisista metsistä, joten tilasto kuvaa parhaiten vähäpuustoisten kohteiden hintoja. Myytävien metsäkiinteistöjen puuston keskitilavuus jää noin prosenttia kaikkien yksityismetsien puuston keskitilavuutta pienemmäksi. Vuosikirjassa julkaistun tilaston lisäksi myös tietoja alle 10 hehtaarin metsäkiinteistöjen kauppahinnoista on saatavissa Metinfo Metsänomistajapalvelusta. Puustotunnukset Puuston tilavuus ja kasvu esitetään kuorellisina kiintokuutiometreinä. Tilavuudella tarkoitetaan kannon päällistä puuston runkotilavuutta inventointihetkellä. Puulajeittaisissa taulukoissa muut havupuut kuin kuusi on yhdistetty mäntyyn. Puuston kokonaistilavuus jakaantuu tukki-, kuitu- ja hukkapuuksi. Tukki- ja kuitupuuosuuksien pitää täyttää niille asetetut mitta- ja laatuvaatimukset. Jäljelle jäävä osuus (pienet tai huonolaatuiset puut, latvaosat, huonolaatuiset rungon osat) luokitellaan hukkapuuksi. Puutavaralajit perustuvat puun ostajien käyttämiin mitta- ja laatuvaatimuksiin. Havutukin normaali minimipituus on 4 metriä ja pienin latvaläpimitta männyllä 15 cm ja kuusella 16 cm. Lehtitukin minimipituus on 3,1 metriä ja pienin latvaläpimitta 18 cm. Kuitupuun pienin latvaläpimitta on 6 cm ja pölkyn normaali minimipituus on 2,7 metriä. Puuston kasvu mitataan kasvunlaskentajaksolta, jolla tarkoitetaan viittä mittausajankohtaa edeltävää täyttä kasvukautta. Viiden vuoden jaksolla minimoidaan mittausvirheitä ja sään aiheuttaman vuotuisen kasvunvaihtelun merkitystä kasvuarvioissa. Tilastoitu vuotuinen kasvu on viiden vuoden jakson keskiarvo. Puuston poistuma (70,9 milj. m³ vuonna 2011) on hakkuukertymän, metsähukkapuun ja luonnonpoistuman summa. Hakkuukertymällä tarkoitetaan metsästä eri käyttötarkoituksiin hakattua runkopuuta, ja sitä käsitellään yksityiskohtaisesti vuosikirjan luvussa 5. Metsähukkapuuta on hakkuutähteinä metsään jäävä runkopuu, johon sisältyvät latvat, raivauspuiden rungot, hukkapuutyveykset ja -leikot, ylipitkät kannot sekä korjaamatta jäävät pölkyt. Osa metsähukkapuusta saattaa tulla korjatuksi energiapuuna. Luonnonpoistumaksi tilastoidaan itsestään kuollut runkopuu, joka jää metsään. Elävästä puustosta esitetään myös kuiva-aineen biomassa. Biomassaan sisältyvät runkopuu, oksat, lehdet, neulaset, kannot ja juuret. Biomassassa ovat mukana vain pituudeltaan yli rinnankorkeuden (1,3 m) yltävät puut. Taulukossa 1.30 esitetään valtakunnan metsien inventoinnin aineistojen (mittausvuodet ) perusteella lasketut tukki-, kuitu- ja energiapuun suurimman kestävän kertymän mukaiset hakkuumahdollisuusarviot vuosille Ensimmäinen laskelma kuvaa kestävän hakkuumahdollisuusarvion ylärajan ainespuuhakkuukertymälle ja toinen laskelma aines- ja energiapuuhakkuukertymälle. Kestävyys on määritelty 50 vuoden jaksolle siten, että hakkuukertymien ja niiden mukaisten nettotulojen on säilyttävä koko ajan samalla tasolla tai olla nousevia. Metsätilastollinen vuosikirja

6 1 Forest resources Kirjallisuus Literature 10. inventoinnin metsävarajulkaisut Ihalainen, A., Korhonen, K. T., Härkönen, K., Hirvelä, H., Nuutinen, T. & Salminen, O Ålands skogsresurser och avverkningsmöjligheter enligt den 10. riksskogstaxeringen [verkkojulkaisu]. Metlan työraportteja s. Saatavissa: Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T Suomen metsävarat [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 1B/2006: Saatavissa: Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Heikkinen, J., Henttonen, H. & Pitkänen, J Suomen metsävarat metsäkeskuksittain ja metsävarojen kehitys [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: Saatavissa: 9. inventoinnin metsävarajulkaisut Metsävaratiedot on julkaistu metsäkeskuksittain Metsätieteen aikakauskirjoissa: Etelä-Pohjanmaa 2B/1998, Keski-Suomi 2B/1999, Pohjois-Savo 2B/1999, Kymi 3B/1999, Ahvenanmaa 4B/1999, Rannikko 1B/2000, Lounais-Suomi 2B/2000, Häme- Uusimaa 3B/2000, Pirkanmaa 4B/2000, Etelä-Savo 2B/2001, Pohjois-Karjala 3B/2001, Kainuu 2B/2003, Pohjois-Pohjanmaa 3B/2004, Lappi 2B/2005 [verkkojulkaisu]. Tiivistelmät saatavissa: Tomppo, E., Heikkinen, J., Henttonen, H.M., Ihalainen, A., Katila, M., Mäkelä, H., Tuomainen, T. & Vainikainen, N Designing and Conducting a Forest Inventory - case: 9th National Forest Inventory of Finland [verkkojulkaisu]. Managing Forest Ecosystems, Vol. 22. Springer. 305 p. Saatavissa: Muut inventointijulkaisut Ilvessalo, Y Suomen metsät vuosista vuosiin Kolmeen valtakunnan metsien inventointiin perustuva tutkimus. Summary: The forests of Finland from to A survey based on three national forest inventories. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 47(1). 227 s. Kuusela, K Suomen metsävarat ja metsien omistus sekä niiden kehittyminen Summary: Forest resources and ownership in Finland and their development Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 76(5). 126 s Suomen metsävarat ja metsien omistus Summary: Forest resources and ownership in Finland Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 93(6). 107 s. & Salminen, S Suomen metsävarat ja niiden kehittyminen Summary: Forest resources of Finland in and their development in Acta Forestalia Fennica s. Salminen, S. & Salminen, O Metsävarat Keskisessä Suomessa sekä koko Etelä-Suomessa Summary: Forest Resources in Middle Finland, , and in South Finland, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Tomppo, E., Henttonen, H., Tuomainen, T Valtakunnan metsien 8. inventoinnin menetelmä ja tulokset metsäkeskuksittain Pohjois-Suomessa sekä tulokset Etelä-Suomessa ja koko maassa Metsätieteen aikakauskirja 1B/ 2001: Valtakunnan metsien 11. inventointi (VMI11). Maastotyön ohjeet Koko Suomi [verkkojulkaisu]. Metsäntutkimuslaitos. 120 s. Saatavissa: + liitteet [verkkojulkaisu]. 62 s. Saatavissa: Muut julkaisut Hakkuut ja puuston poistuma metsäkeskuksittain 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 22/2012. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 10 s. Saatavissa: Metsämaan omistus 2010 [verkkojulkaisu]. SVT Maa- metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 8/2012. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 9 s. Saatavissa: omistus2010.pdf Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo Metsänomistajapalvelu, Metinfo Tilastopalvelu, Metinfo Valtakunnan metsien inventointi, 42 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

7 Metsävarat 1 Maatalousmaa Agricultural land 2,7 milj. ha mill. ha Muu metsätalousmaa Other forestry land 0,2 milj. ha mill. ha Joutomaa Unproductive land 3,2 milj. ha mill. ha Kitumaa Poorly productive forest land 2,5 milj. ha mill. ha Rakennettu maa, liikennealueet ym. Built-up areas, transport routes, etc. 1,5 milj. ha mill. ha Metsämaa Forest land 20,3 milj. ha mill. ha Metsätalousmaa (26,2 milj. ha) = Metsämaa + kitumaa + joutomaa + muu metsätalousmaa Forestry land (26.2 mill. ha) = Forest land + poorly productive forest land + unproductive land + other forestry land Kuva 1.1 Maankäyttö Suomessa Figure 1.1 Land use in Finland Metsätalousmaa Forestry land 26,2 milj. ha mill. ha Yksityiset Private Muut Others Yhtiöt Companies Valtio State Puuston tilavuus Growing stock milj. m³ mill. m³ Yksityiset Private Muut Others Yhtiöt Companies Valtio State Puuston kasvu Annual increment of growing stock 104 milj. m³ mill. m³ Yksityiset ja muut Private and others Valtio ja yhtiöt State and companies % Kuva 1.2 Metsänomistajaryhmien osuudet metsätalousmaasta, puuston tilavuudesta ja kasvusta Figure 1.2 Forestry land, growing stock and annual increment of growing stock by forest ownership category Metsätilastollinen vuosikirja

8 1 Forest resources milj. m³ mill. m³ Lehtipuut Broadleaved Kuusi Spruce Mänty Pine Vuosien inventoinnin pylvään vasen puoli kuvaa puuston määrää alueluovutusta edeltäneiden Suomen rajojen mukaan, ja oikea puoli alueluovutuksen jälkeisten rajojen mukaan. The left side of the split column presents the growing stock volumes according to Finland s borders before cession of territory after the Second World War. The right side of the column presents the growing stock volumes to the present area of Finland. Kuva 1.3 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Figure 1.3 Growing stock volumes on forest land and on poorly productive forest land since the 1920s % metsämaan alasta % forest land area % metsämaan alasta % forest land area Etelä-Suomi Southern Finland 5 0 Pohjois-Suomi Northern Finland Puuton Treeless Ikäluokka Age class Puuton Treeless Ikäluokka Age class Kuva 1.4 Metsien ikärakenne ja 2000-luvulla Figure 1.4 Age structure of forests in the 1960s and 2000s 44 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

9 Metsävarat 1 Mänty Pine Kuusi Spruce Lehtipuut Broadleaved Vallitseva puulaji Tree-species dominance Puuston tilavuus Growing stock volumes Puuston vuotuinen kasvu Annual increment of growing stock Puuston poistuma vuosina Total drain, % Lähde: Metsäntutkimuslaitos Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 1.5 Puulajien osuudet vallitsevuudesta, puuston tilavuudesta, puuston vuotuisesta kasvusta ja poistumasta metsä- ja kitumaalla Figure 1.5 Tree species dominance, growing stock volumes, annual increment of growing stock and total drain on forest land and on poorly productive forest land by tree species milj. m³ mill. m³ Kasvu puulajeittain Increment by tree species Lähde: Metsäntutkimuslaitos Source: Finnish Forest Research Institute Kasvu yhteensä Total increment Kuva 1.6 Puuston kasvu ja poistuma Figure 1.6 Annual increment of growing stock and growing stock drain Poistuma Drain Mänty Pine Kuusi Spruce Lehtipuu Broadleaved Metsätilastollinen vuosikirja

10 1 Forest resources Yhteismetsät Jointly owned forests Muut Others Osakeyhtiöt Limited companies 9 % 2 % Valtio, kunnat, seurakunnat ja muut julkiset yhteisöt State, municipalities, parishes and the other public corporations 28 % 45 % Henkilö- tai perheomistus Private persons or families 6 % Kuolinpesät Undistributed estates 9 % Verotusyhtymät Real property partnerships Lähde: Verohallinto Source: Tax Administration Kuva 1.7 Metsämaan pinta-ala metsänomistajaryhmittäin 2010 Figure 1.7 Forest land area by forest ownership category, 2010 Metsämaan pinta-alaluokka Forest land area class 1 1,9 ha 2 4,9 ha 5 9,9 ha 10 19,9 ha 20 49,9 ha 50 99,9 ha ,9 ha ,9 ha 500 ha Metsämaan pinta-alaluokka Forest land area class 1 1,9 ha 2 4,9 ha 5 9,9 ha 10 19,9 ha 20 49,9 ha 50 99,9 ha ,9 ha ,9 ha 500 ha Tilakokonaisuuksien lukumäärä, 1000 kpl Number of forest property entities, 1000 Metsämaan pinta-ala, 1000 ha Forest land area, 1000 ha Lähde: Verohallinto Source: Tax Administration Kuva 1.8 Yksityishenkilöiden omistamien metsätilakokonaisuuksien lukumäärä ja pinta-ala metsätilakokonaisuuksien kokoluokittain 2010 Figure 1.8 Number and forest land area of non-industrial, private forest property entities classified by size, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

11 Metsävarat 1 Ahvenanmaa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Mänty Pine Kuusi Spruce Koko maa Whole country % % Ahvenanmaa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lehtipuut Broadleaved Kaikki puulajit All tree species Koko maa Whole country % % Pylvään pituus = puuston keskimääräinen vuotuinen poistuma / puuntuotannon metsä- ja kitumaalla kasvavan puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu Length of the bar = average annual drain / average annual increment of the growing stock on forest land and poorly productive forest land available for wood production, Lähde: Metsäntutkimuslaitos Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 1.9 Puuston poistuman ja puuntuotannon metsien kasvun suhde Figure 1.9 Ratio between drain and annual increment of the growing stock in forests available for wood production Metsätilastollinen vuosikirja

12 1 Forest resources 1.0 Suomen metsävarat Finland s forest resources Pinta-ala Area Yhteensä Total ha Puuntuotantoon käytettävissä Available for wood production Suomen kokonaispinta-ala Total area of Finland Sisämaan vesistöt Inland watercourses Maapinta-ala Land area Metsätalousmaa Forestry land Metsämaa Forest land Kitumaa Poorly productive forest land Joutomaa Unproductive land Metsätiet, varastot ym. Forest roads, depots, etc Maatalousmaa Agricultural land Rakennettu maa Built-up areas Liikennealueet ym. Transport routes, etc Puusto Growing stock Yhteensä Puuntuotantoon Total käytettävissä olevalla maalla On land available for wood production milj. m³ mill. m³ Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Growing stock volumes on forest land and on poorly productive forest land Mänty Pine Kuusi Spruce Lehtipuut Broadleaved Puuston vuotuinen kasvu Annual increment of the growing stock on forest 104,0 101,1 metsä- ja kitumaalla land and on poorly productive forest land Mänty Pine 47,4 46,0 Kuusi Spruce 32,5 31,6 Lehtipuut Broadleaved 24,1 23,4 Puuston poistuma 2011 Total drain, ,9. Mänty Pine 28,2. Kuusi Spruce 23,2. Lehtipuut Broadleaved 19,6. Metsävaratiedot (pinta-alat, tilavuus ja kasvu) perustuvat valtakunnan metsien 11. inventoinnin tuloksiin ( ) paitsi Ylä-Lapissa (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat), jossa tiedot perustuvat valtakunnan metsien 9. inventointiin (2003). Puuston vuotuisella kasvulla tarkoitetaan inventointiajankohtaa edeltävän viiden kasvukauden keskimääräistä vuotuista kasvua. Puuston poistuma sisältää metsästä hakatun runkopuun, metsään hakkuutähteinä jääneen runkopuun ja luonnonpoistuman (eli itsestään kuolleen ja metsään jääneen) runkopuun. Statistics on the forest resources are based on the results of the 11th National Forest Inventory ( ) except in Northern part of Lapland (Enontekiö, Inari and Utsjoki municipalities), where the statistics are based on the results of the 9th National Forest Inventory (2003). Annual increment of the growing stock is the average annual increment during the last five growing periods preceding the inventory moment. Total drain includes harvesting and mortality of stemwood. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Maanmittauslaitos Sources: Finnish Forest Research Institute; National Land Survey 48 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

13 Metsävarat Metsätalousmaa Forestry land Alue Inventoitu Metsätalousmaa Forestry land Muu maa Maapinta- Region Inventory Metsämaa Kitumaa Joutomaa Metsätiet, Yhteensä Other land ala Forest land Poorly Unproductive varastot ym. Total Total land productive land Forest roads, area forest land depots, etc ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit 1 11 Whole country, National Forest Inventories (NFI) 1 11 VMI 1 NFI VMI 2 NFI VMI 2 * NFI 2 * VMI 3 NFI VMI 5 NFI VMI 6 NFI VMI 7 NFI VMI 8 NFI VMI 9 NFI VMI 10 NFI VMI 11 NFI Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 11. inventointi By forestry centre, 11th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa " Rannikko " Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland " Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki " VMI 2*: Alueluovutuksen 1944 jälkeisten Suomen rajojen mukaan lasketut inventointitulokset. Metsätalousmaa luokitellaan metsä-, kitu- tai joutomaaksi sen vuotuisen keskimääräisen puuntuotoskyvyn perusteella. Metsämaalla puuntuotoskyky on vähintään 1 m³/ha/vuosi, kitumaalla vähintään 0,1 m³/ha/vuosi ja joutomaalla pienempi kuin 0,1 m³/ha/vuosi. VMI 1 VMI 3 metsä- ja kitumaan luokitukset eivät täysin vastaa nykyisin käytettyä luokitusta. Metsätalousmaahan sisältyy myös luonnonsuojelualueiden metsätalousmaa. NFI 2*: Inventory results calculated in accordance with the present borders of Finland. Forestry land breaks down into forest land, poorly productive forest land and unproductive land according to its capability of producing volume increment. On forest land the capability is 1.0 m³/ha/year or more, on poorly productive forest land 0.1 m³/ha/year or more, and on unproductive land less than this. The forest land and poorly productive forest land categories in NFI 1 NFI 3 do not fully correspond to present categories. Forestry land also includes nature conservation areas. Metsätilastollinen vuosikirja

14 1 Forest resources 1.2 Kankaat ja suot metsätalousmaalla Mineral soils and mires on forestry land Alue Inventoitu Kankaat Suot Mires Kankaat ja Soiden Region Inventory Mineral Korvet Rämeet Avosuot Yhteensä suot yhteensä osuus soils Spruce Pine Treeless Total Mineral soils Proportion mires mires peatland Soista and mires, of mires ohutturpeisia total Thickness of peat < 30 cm ha % Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 7 11 Whole country, National Forest Inventories (NFI) 7 11 VMI 7 NFI VMI 8 NFI VMI 9 NFI VMI 10 NFI VMI 11 NFI Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 11. inventointi By forestry centre, 11th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa " Rannikko " Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland " Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki " Metsätalousmaa luokitellaan suoksi, jos maata peittää turvekerros tai jos pintakasvillisuudesta yli 75 prosenttia on suokasvillisuutta. Turvekerrokselle ei ole minimipaksuusvaatimusta. Muut kasvupaikat luokitellaan kankaiksi. Suo on ohutturpeinen, jos sen turvekerroksen paksuus on alle 30 senttimetriä. Geologisella suolla turpeen paksuus on vähintään 30 senttimetriä. Taulukko ei kata metsätalousmaahan sisältyviä teitä, varastoja ym., sillä niitä ei voi luokitella soiksi tai kankaiksi. Forestry land is classified as mire if it has a peat layer or if the coverage of peat-forming plants is more than 75%. There is no minimum thickness requirement for a peat layer. Roads, depots etc. are not included in this table as they cannot be classified as mineral soils or mires. 50 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

15 Metsävarat Ojitustilanne metsätalousmaalla Drainage situation on forestry land Alue Inventoitu Suot Mires Ojitetut Region Inventory Ojittamat- Ojitetut suot Drained mires Kaikkiaan kankaat tomat suot Ojikot Muuttumat Turvekankaat Yhteensä Grand total Drained Undrained Recently Transforming Transformed Total mineral mires drained mires mires soils mires ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 5 11 Whole country, National Forest Inventories (NFI) 5 11 VMI 5 NFI VMI 6 NFI VMI 7 NFI VMI 8 NFI VMI 9 NFI VMI 10 NFI VMI 11 NFI Metsämaa Forest land " Kitumaa Poorly productive forest land " Joutomaa Unproductive land " Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 11. inventointi By forestry centre, 11th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa " Rannikko " Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland " Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki " Ojitetut suot jaetaan ojituksen vaikutuksen perusteella ojikoihin, muuttumiin ja turvekankaisiin. Ojikko on suo, jossa ojitus ei ole vielä vaikuttanut aluskasvillisuuteen ja puuston kasvuun. Ojikoiksi luetaan myös suot, joilla ojien tukkeutuminen on palauttanut suon ojitusta edeltävään tilaan. Muuttumassa ojituksen kuivattava vaikutus on ehtinyt vaikuttaa puustoon, mutta alkuperäinen suokasvillisuus on vielä leimaa-antavaa. Turvekankaalla kasvillisuus on vaihtunut kangaskasveihin, eikä puusto kärsi enää veden vaikutuksista. Drained mires are classified into recently drained mires, transforming mires and transformed mires. On recently drained mires, draining has not yet affected the ground vegetation or increment of the growing stock. Mires with clogged-up drains, which have had the effect of restoring the site to its original state, are also classified as recently drained mires. Drainage has affected the growing stock on transforming mires, but the ground vegetation still mainly consists mainly of mire vegetation. On transformed mires, the ground vegetation consists of upland vegetation, and the growing stock is no longer suffering from excess water. Metsätilastollinen vuosikirja

16 1 Forest resources 1.4 Kasvupaikat metsämaan kankailla ja soilla Site fertility classes on mineral soils and on mires on forest land Alue Inventoitu Kankaat Mineral soils Region Inventory Lehdot Lehtomaiset Tuoreet Kuivahkot Kuivat Karukot Kalliomaat, Yhteensä Herb-rich Herb-rich Mesic Sub-xeric Xeric Barren hietikot ja Total forests heat forests forests forests forests forests vesijättömaat Rocky and sandy soils and alluvial lands ha Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi By forestry centre, 10th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki Alue Inventoitu Suot Mires Kankaat Region Inventory Lehtomaiset Ruohoiset Suur- Pien- Tupasvillaiset Rahkaiset Yhteensä ja suot suot ja letot Mesotrophic saraiset ja saraiset ja ja isovarpuiset Sphagnum Total yhteensä Eutrophic eutrophic mustikkaiset puolukkaiset Oligo- fuscum Mineral soils Meso- Oligotrophic ombrotrophic dominated and mires, oligotrophic eutrophic (ombrotrophic) total eutrophic ha Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi By forestry centre, 10th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki Kankaiden ja ojitettujen soiden kasvupaikkojen puuntuotoskyky pienenee taulukossa vasemmalta oikealle. Site fertility decreases in mineral soils and drained mires, as shown in the Table moving left to right. 52 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

17 Metsävarat Metsätalousmaa omistajaryhmittäin Ownership of forestry land Alue Inventoitu Yksityiset Yhtiöt Valtio Muut Yhteensä Region Inventory Private Companies State Others Total ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 3 10 Whole country, National Forest Inventories (NFI) 3 10 VMI 3 NFI VMI 5 NFI VMI 6 NFI VMI 7 NFI VMI 8 NFI VMI 9 NFI VMI 10 NFI Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi By forestry centre, 10th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki Omistajaluokat: Yksityiset: Yksityiset henkilöt, henkilöyhtymät, perikunnat ja toiminimet ym. Yhtiöt: Osakeyhtiöt (pl. asunto-osakeyhtiöt) ja niiden eläkesäätiöt Valtio: Metsähallitus ja muut valtion virastot ja laitokset Muut: Kunnat, seurakunnat ja yhteisöt. Yhteisöiksi luetaan osuuskunnat, yhteismetsät, kommandiittiyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt ja säätiöt. Ownership categories: Private: Non-industrial, private forest owners, heirs, private firms, etc. Companies: Limited companies and their pension foundations (excl. housing companies) State: Metsähallitus and other state organisations Others: Municipalities, parishes and associations. Associations consist of co-operatives, jointly owned forests, limited partnerships, housing companies, and foundations. Metsätilastollinen vuosikirja

18 1 Forest resources 1.6 Metsämaa omistajaryhmittäin Ownership of forest land Alue Inventoitu Yksityiset Yhtiöt Valtio Muut Yhteensä Region Inventory Private Companies State Others Total ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 9 10 Whole country, National Forest Inventories (NFI) 9 10 VMI 9 NFI VMI 10 NFI Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi By forestry centre, 10th National Forest Inventory Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland " Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko " Pohjanmaa " Lounais-Suomi " Häme-Uusimaa " Kaakkois-Suomi " Pirkanmaa " Etelä-Savo " Etelä-Pohjanmaa " Keski-Suomi " Pohjois-Savo " Pohjois-Karjala " Pohjois-Suomi Northern Finland Kainuu " Pohjois-Pohjanmaa " Lappi " Eteläosa Southern part " Enontekiö, Inari, Utsjoki Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012